Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa

Transkriptio

1 Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM

2 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen arviointi Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkän aikavälin henkilöstötarpeen arviointi Pohjautuu: Tilastoaineistoon Väestöennusteeseen Taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin oletuksiin Kehitysarviot luonteeltaan projektioita: tarkoituksena on saada selville, millaisia taloudellisia seurauksia sosiaaliturvan lainsäädännöllä, väestökehityksellä, työvoimakehityksellä, työmarkkinakäyttäytymisellä (esim. eläkkeelle jääminen) tai muilla yhteiskunnallisilla muutoksilla

3 Koko maan väkiluku Tilastokeskuksen vuosien väestöennusteissa

4 Ikäryhmien koon muutos vuosina (indeksi 2006=100) Indeksi Vuosi

5 100 vuotta täyttäneiden lukumäärä Suomessa Molemmat sukupuolet

6 Sosiaali- ja terveyspalvelumenot (ml. käyttäjämaksut ja sv:n omavastuut) ikäryhmittäin etuusmuodon mukaan vuonna 2004, /asukas Euroa Sairaus vakuutuks en kattamat lääkkeet ja palvelut Sos iaalipalvelut Terveys palvelut Ikä Kuvio 37

7 Sosiaalimenot/ BKT, kehitys eri demografiavaihtoehdoilla vuoteen % pitkä elinikä matala syntyvyys perusvaihtoehto suuri maahanmuutto

8 Elinikä pitenee miten menot kehittyvät Väestön ikääntymisen vaikutus terveysmenoihin ei ole suoraviivainen» Ikä alentaa ihmisen toimintakykyä, mutta vain osa sairauksista riippuu iästä.» Intensiivistä hoitoa tarvitaan 2-3 viimeisenä vuotena (death-related costs). Lisävuodet ovat tähän asti tuoneet voittopuolisesti lisää terveyttä ja toimintakykyä. Terveydenhoidon kokonaiskustannuksiin vaikuttavat eniten vain muutamat suurimmat taudit, erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveyshäiriöt, hengitystaudit ja TuLes. Esim. dementia: joka kolmas yli 85-v on vähintään keskivaikeasti dementoitunut. Löydetäänkö hoitomenetelmiä?

9 Palveluiden kustannuksiin vaikuttavat tekijät (OECD)

10 Menoihin vaikuttavat tekijät 1 Demografiset tekijät» Väestön ikärakenne» Terveyden ja toimintakyvyn kehitys» Kuolemaan liittyvät menot Muut kuin demografiset tekijät» Kansalaisten tulotaso» Palvelujen laatuun ja saatavuuteen liittyvät vaatimukset» Teknologia ja suhteelliset hinnat» Toimintapolitiikka» Hoivapalvelujen tarjonta» Läheisavun saatavuus

11 Menoihin vaikuttavat tekijät 2 OECD:n mukaan: Hoivamenojen kasvusta demografiset tekijät selittävät suurimman osan (n. 90 %). Terveysmenojen kasvusta demografia selittää vain n. 1/3 ja 2/3 johtuu muista tekijöistä.

12 Demographic drivers Demografiset tekijät Health expenditure per capita (1) Pure ageing effect Average in 2050 Average in 2000 Pure dem ographic effect Young O ld Age groups (2) Ageing effect adjusted for death-related costs and healthy longevity Health expenditure per capita Young O ld Age groups Lähde: OECD

13 Muut tekijät Non-demographic drivers Health expenditure per capita (3) Non-ageing drivers Non-demographic effects Young Old Age groups Lähde: OECD

14 Elinikä pitenee miten käy terveyden ja toimintakyvyn Huono terveys Hyvä terveys Balanced Enemmän sairautta, vähemmän toimintakyvyttömyyttä Expans ion Enemmän sairautta, enemmän toim inta kyvyttömyyttä Compre ssion Vähemmän sairautta, vähemmän toim intak yvyttömyyttä

15 Elinikä pitenee miten käy terveyden ja toimintakyvyn 2 Ei yleismaailmallista trendiä, kehitys erilaista eri maissa Useimmissa vertailumaissa toimintarajoitteisuus on vähentynyt, mm. Suomessa ja Japanissa Suomessa suurimmat uhkat alkoholi ja lihavuus Miehistä 53 % ja naisista 39 % on ylipainoisia sairastavuus Terveydenhuollon vaikutus arvioiden mukaan korkeintaan n. 20 % Esim. 2-tyypin diabetestapauksista olisi n. 90 % ehkäistävissä terveillä elintavoilla => DEHKO Ennaltaehkäisyn merkitys ja kansalaisten oma vastuu

16 Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut/bkt eri vaihtoehdoissa, projektiot vuoteen 2050 % 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6, Perusvaihtoehto Ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla Hoidon tarpeen myöhentyminen Hoidon tarpeen väheneminen Hoitoteknologian kehittyminen Hoidon kysynnän lisääntyminen

17 Peruslaskelma: soster-menot kasvavat 2 2,5 %-yksikköä Ikäryhmittäinen käyttö: Vanhusten määrän lisääntyminen ja eliniän piteneminen kasvattavat menoja, jos palvelujen käyttö pysyy samana kaikissa ikäryhmissä. Tällainen laskelma johtaa julkisuudessa esitettyihin kriisiarvioihin. Hoidon tarpeen myöhentyminen: Terveyden ja toimintakyvyn koheneminen yli 50-v. ryhmässä hillitsee menojen nousua. Hoidon tarpeen väheneminen: Jos koko väestön terveys kohenee, menojen kasvu on vieläkin hitaampaa. Hoitoteknologian kehittyminen: Jos palvelutuotannon tuottavuus kohoaa, esim. hyödyntämällä lääketieteen ja hoitoteknologian kehitystä. Hoidon kysynnän lisääntyminen: Menojen kasvu nopeaa, jos sosterpalvelujen kysyntä lisääntyy kansalaisten vaatimustason ja tulotason kasvaessa => Hoiva- ja hoitopalvelut luksushyödyke

18 Lopuksi Väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu ei ole suoraviivaista Terveydenhuollolla vain rajallinen vaikutus väestön terveyteen => elintavat Ennaltaehkäisy kustannustehokas tapa vastata menopaineisiin

19 Sosiaalimenot/BKT vuosina ja projektio vuoteen 2050, % BKT:stä 40 % Muu Kuntien terveyspalvelut Kuntien sosiaalipalvelut Kuntien avustukset Valtion avustukset ja palvelut Työttömyysturva Sairausvakuutus Solita Kansaneläkkeet Työeläkkeet