Tilinpäätös 2017 Alavieskan kunta Kaupunginvaltuusto 12.6.2018 Tilivuosi 2017 Talousjohtaja Pirjo Männistö
3 200 3 100 3 000 2 900 2 800 2 700 2 600 2 500 2 400 2 300 Asukasluvun kehitys Asukasluku 3 072 3 097 3 060 3 053 3 084 3 051 3 054 3 064 3 029 2 990 2 940 2 902 2 898 2 891 2 894 2 854 2 827 2 817 2 759 2 776 2 770 2 750 2 761 2 740 2 687 2 687 2 639 2 610 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 2017-90 -462-15 % Muutos 2017-2010 -160-6 % Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Maahanmuutt o Maastamuutt o Nettomaahan muutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus Kokonaismuu tos Ennakkoväkil uku Alavieska 27 31-4 117 143-26 0 2-2 -32 3-29 2610
Naapurikuntien asukasluvut 2017-2016 Asukasluku 2017 2016 Muutos Muutos % Alavieska 2 610 2 639-29 -1,1 % Haapavesi 6 971 7 098-127 -1,8 % Kalajoki 12 514 12 586-72 -0,6 % Kokkola 47 734 47 723 11 0,0 % Merijärvi 1 119 1 131-12 -1,1 % Nivala 10 818 10 889-71 -0,7 % Oulainen 7 472 7 514-42 -0,6 % Pyhäjoki 3 189 3 188 1 0,0 % Raahe 25 002 25 010-8 0,0 % Sievi 5 035 5 069-34 -0,7 % Ylivieska 15 256 15 199 57 0,4 % Pohjois-Pohjanmaa 411 887 411 150 737 0,2 % Keski-Pohjanmaa 68 793 69 027-234 -0,3 %
Alueen asukaslukuja 30.4.2018 Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahan muutto Kokonaismuutos Ennakkoväkiluku Alavieska -2 2 0 0 2 610 Haapavesi -5-20 -1-26 6 944 Kalajoki -14-30 15-29 12 487 Kokkola 4-98 12-82 47 641 Merijärvi -1-4 0-5 1 114 Nivala 7-19 2-10 10 805 Oulainen -10 19 0 9 7 481 Pyhäjoki -9-25 1-33 3 156 Raahe 2-52 10-40 24 961 Sievi 18-28 0-10 5 025 Ylivieska 13 10 2 25 15 276
Työttömyysaste 16 14 12 10 8 6 Alavieskan työvoima oli 1 145 henkilöä (v. 2016, 1 155 henkilöä), huhtikuussa 2018 1 099. Työttömyysaste huhtikuun 2018 lopussa 7,2 % 14,3 13,7 14 13,6 13,5 13,6 13,9 13,6 13,2 12,8 12,8 12,1 12,2 12,1 11,2 11,2 11,3 11,5 11,8 12 12,6 13,1 12,6 12,3 11,9 11,2 11,8 11,9 10,5 10,7 10,5 10,4 9,4 11,1 11,1 10,1 10,2 10,3 9,6 9,4 8,9 9,2 8,4 8,5 7 7,4 7,5 8,5 8,8 4 2 0 Alavieska Työttömät Työttömät miehet Työttömät naiset Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät 2016 Joulukuu 118 63 55 14 39 38 2017 Joulukuu 97 58 39 12 42 24 2018 Huhtikuu 79 39 40 0 34 20
Työttömyysaste Alavieska, Pohjois-Pohjanmaa ja koko Suomi 16 14 12 14,7 14,4 13 12,6 11,1 11,1 10,3 12,1 13,9 11,6 13,5 11,1 12,8 12,2 14,2 12,5 14,5 11 12,2 11,6 11,6 11,7 10,5 10,4 10,3 11,2 12,8 10 9,4 8,9 8,4 9,2 8,5 8,5 8 7 7,4 7,5 6 4 2 0 2017 01 2017 02 2017 03 2017 04 2017 05 2017 06 2017 07 2017 08 2017 09 2017 10 2017 11 2017 12 Alavieska Koko Suomi Pohjois-Pohjanmaa
Tilinpäätös 2017 kuntakentällä yhteisesti vaikuttavat asiat Toimintaympäristön muutokset vaikuttivat voimakkaasti kuntakentällä Kilpailukykysopimus vaikuttaa voimakkaasti vuoteen 2017 Henkilöstömenoja vähentävinä Työnantajamaksujen lasku Lomarahan pienentyminen (6 % -> 4,2 %:iin) Palkkojen nollakorotus Työaika jatkui vastikkeetta Kuntien saama hyöty vähennetään valtionosuudesta Kunnallisveron tuottoa vähentävänä Verokevennykset sekä työtuloihin että eläketuloihin Palkkojen nollakorotus ja työajan vastikkeeton jatkaminen eivät tukeneet ansiotulojen kasvua Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle: vähensi menoja, vähensi tuloja ja valtionosuuksia Työllistämistuen periaatteet muuttuivat: vähemmän kuntien hyödynnettävissä
Tilinpäätös 2017 Alavieskan kunta Talousarvion mukainen toiminta oli mahdollinen Käyttötalous: Talousarvion tuotto-odotuksesta jäätiin vain vähän (vain 18 teur) Talousarvion menomäärärahat riittivät (403 teur) Verotulo-odotuksesta jäätiin yli 300 teur Valtionosuudet toteutuivat talousarvion mukaisesti Korkokulut alittivat talousarvion (matala korkotaso jatkui) Vuosikate toteutui kuitenkin talousarviossa odotettua paremmin Alijäämää syntyi talousarviossa odotettua vähemmän
Talousarvion käyttötalouden toteuma Tuloarvioista jäätiin kokonaisuutena vain vähän. - Päivähoitomaksut (maan hallituksen päätös) - Työllistämistuki - Vuokratuotot rakennuksista - Vesi- ja viemärimaksut - Positiivista esim. hanketoiminnan tuet! -> Hanketoimintaa hyödynnetty hyvin. Menomäärärahat kaiken kaikkiaan riittivät tilivuoden toimintaan - Sote - Palo- ja pelastustoimi - Elinkeinotoimintaan puolet budjetoidusta - Lasten kotihoidon tuki (työllisyystilanne), tosin palveluseteliin ta varattua enemmän - Vesi ja lämmitys Talousarvio riitti suunniteltuun toimintaan. Palvelualue TA2017 TOT 2017 ERO TOT % Menot Hallinto 11 358 11 163 194 98 % siitä sosiaali ja terveystoimi 10 634 10 438 196 98 % Elinkeino ja maaseutu 170 99 71 58 % Sivistys 4 036 3 898 138 97 % Tekninen 2 440 2 439 1 100 % Yhteensä 18 004 17 600 403 98 % Palvelualue TA2017 TOT 2017 ERO TOT % Tulot Hallinto 31 42-11 137 % siitä sosiaali ja terveystoimi Elinkeino ja maaseutu Sivistys 242 278-35 115 % Tekninen 1 901 1 836 65 97 % Yhteensä 2 174 2 156 18 99 % Palvelualue TA2017 TOT 2017 ERO TOT % Netto Hallinto 11 327 11 121 206 98 % siitä sosiaali ja terveystoimi 10 634 10 438 196 98 % Elinkeino ja maaseutu 170 99 71 58 % Sivistys 3 794 3 621 173 95 % Tekninen 539 603-64 112 % Yhteensä 15 830 15 444 385 98 %
Tilinpäätöksen vertailua ed. vuoden toteumaan
Toimintatuotot ja -menot Toimintatuotot 2017 2016 Muutos Muutos % Toimintatuotot yhteensä 2 156 004,72 2 175 033,07-19 028,35-0,9 % Toimintakulut 2017 2016 Muutos Muutos % Henkilöstökulut -4 205 167,85-4 143 597,57-61 570,28 1,5 % Palvelujen ostot -11 750 480,96-11 578 588,21-171 892,75 1,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -990 727,03-904 052,03-86 675,00 9,6 % Avustukset -561 248,11-618 505,64 57 257,53-9,3 % Muut kulut -92 708,50-82 559,56-10 148,94 12,3 % Toimintakulut yhteensä -17 600 332,45-17 327 303,01-273 029,44 1,6 % Tulot kehittyvät negatiivisesti. Tämä on trendinä ja haasteena laajasti kuntakentällä. Henkilöstökuluissa palkkamenot kasvoivat, mutta lisäykseen saatiin hankerahoitus, lisäksi sijaisuudet vaikuttavat hieman - Henkilösivukuluissa kikyn työnantajamaksujen alennus & eläkekuluissa eläkemenoperusteisen maksun tason pienentyminen Palvelujen ostoissa kasvuna erikoissairaanhoito 0,19 milj. euroa, Kallion oma toiminta hieman pieneni (tosiasiallisesti huomioitava toimeentulotuen siirtyminen Kelalle) Aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa lämmitys, vesi ja sähkö -> vesilaskutukseen liittyvät muutokset näkyvät nyt ulkoisissa menoissa Kokonaisuudessaan menojen kehitys on maltillista, mutta koska tulot eivät kehity, tämäkin menojen kasvu on paljon Toimintakate, se osa mikä pitää rahoittaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, kasvoi 0,3 milj. euroa.
Sote-menot Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle -> Kallion oma toiminta kasvoi 56 083 euroa, ollen 0,8 %:ia. Erikoissairaanhoidon kasvu 6 %.
Verotulot 2017 2017 2016 Muutos Tulovero 6 493 731 6 892 015-398 285 Kiinteistövero 504 917 522 552-17 635 Osuus yhteisöveron tuotosta 285 626 270 638 14 988 Verotulot yhteensä 7 284 274 7 685 206-400 932 Verovuosi 2014 2015 2016 2017** Verotettava tulo 1000 32 485 31 954 31 366 31 099 Tuloveron lasku selittyy pitkälti kilpailukykysopimuksen johdosta tehdyillä verokevennyksillä. Lisäksi vaikuttivat ansiotuloveroperusteiden lievennys sekä yrittäjävähennyksen käyttöönotto ja kotitalousvähennyksen korotus. Vaikuttavat myös asukasluvun kehitys ja työvoiman määrän kehitys Tuloveron vähennyksestä kompensoitiin Alavieskan kunnalle valtionosuutena noin 0,25 M. Kikyn epäsuoria vaikutuksia (työajan vastikkeeton jatkaminen, lomarahaleikkaus, palkkojen nollakorotus ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen korotukset) ei kompensoitu. Osuus yhteisöveron tuotosta hieman edellisvuotta parempi lähinnä kertaerän vaikutuksesta: Vuoden 2016 verotukseen liittyen toukokuussa tuli huomattava yksittäinen ennakontäydennysmaksu, josta kuntien osuus oli reilu 200 milj. euroa. Lisäksi työnantajamaksujen alentuminen korottaa yhteisöjen tulosta. Kiinteistöverotuksen verotusarvo laski.
Verotulojen tilitykset kuukausittain Syys-lokakuussa tilitetään kiinteistöverot. Marraskuussa negatiivinen maksuunpanotilitys (jakoosuuden ja tilitysten korjaus)
Valtionosuudet 2017 2017 2016 Muutos Muutos % Peruspalvelujen vos 6 831 304 6 850 267-18 963-0,3 % Verotulojen tasaus 2 659 380 2 689 272-29 892-1,1 % OKM vos -573 600-670 825 97 225-14,5 % Valtionosuudet yhteensä 8 917 084 8 868 714 48 370 0,5 % Peruspalvelujen valtionosuus laski kilpailukykysopimusten henkilöstösäästöjen verran -0,17 M kasvoi veromenetysten kompensaation verran +0,25 M laski perustoimeentulotuen Kelasiirron vaikutuksesta -0,05 M Verotulojen tasaus pysyi ennallaan OKM vos laski, sillä ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin säästöjä, joka pienentää kuntien rahoitusosuutta ja negatiivinen vos pieneni. Kokonaisuudessaan valtionosuudet kasvoivat vain 0,05 milj. euroa.
Tilikauden tulos 2017 2016 Muutos Muutos % Toimintakate -15 444 327,73-15 152 269,94-292 057,79 1,9 % Verotulot 7 284 274,16 7 685 205,81-400 931,65-5,2 % Valtionosuudet 8 917 084,00 8 868 714,00 48 370,00 0,5 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 17 248,38 14 889,57 2 358,81 15,8 % Korkokulut -42 813,04-48 959,35 6 146,31-12,6 % Muut rahoituskulut -10 108,39-10 544,59 436,20-4,1 % Vuosikate 721 357,38 1 357 035,50-635 678,12-46,8 % Poistot ja arvonalentumiset -816 630,84-810 639,54-5 991,30 0,7 % Satunnaiset tuotot ja kulut 680 634,28-680 634,28-100,0 % Satunnaiset tuotot 680 634,28-680 634,28-100,0 % Tilikauden tulos -95 273,46 1 227 030,24-1 322 303,70-107,8 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -95 273,46 1 227 030,24-1 322 303,70-107,8 % Keskeiset haasteet: - Toimintakate heikkeni lähes 0,3 M - Verorahoitus pieneni 0,35 M - Vuosikate ei riittänyt poistoihin - Poistojen tulisi vastata keskimääräistä investointitasoa -> ok! - TP2017 ei sisällä satunnaisia tuottoja - Tilinpäätös jäi merkittävästi ed. vuotta heikommaksi Tilikausi päättyi 95 teur alijäämään.
Investoinnit ja rahavirta Vuosikate M 0,72 Nettoinvestoinnit 0,67 Antolainat 0 Lainaa lisää 0 Lyhennykset -2,5 Muut maksuvalmiuden muutokset 2,6 Rahavarojen muutos 0,015 Tunnusluku 2016 2017 Kunnat keskim. Toiminnan ja inv. Rahavirran kertymä 5 v - 1871-918 -649 Investointien tulorah % 238 108 81 Lainanhoitokate 1,8 1,2 1,4 Merkittävin investointi oli keskustien perusparantaminen (nettona 0,44 milj. euroa) Alavieskan kunnalla lainaa 7,8 milj. euroa. Lainamäärä väheni vuoden 2017 aikana 2,6 milj. euroa. Lainamäärän lyhentämisen mahdollisti mm. Vieskan liikelaitoskuntayhtymältä saatu tuloutus.
Tase 18,4 milj. euron kokonaisuus Vieras pääoma väheni, omaisuutta investoitiin 0,67 milj. eurolla, mutta samalla vanhaa omaisuutta poistettiin 0,87 milj. eurolla Saamiset vähenivät, ostovelat kasvoivat. Uusi tunnusluku: velat ja vastuut käyttötuloista, joka huomioi myös leasingvastuut Tunnusluku 2016 2017 Kunnat keskimäärin 2016/2017 Kertynyt ylijäämä /as -74-111 1 892 Omavaraisuusaste 38,4 39,5 59,9 Lainat /as 3 945 2 989 2 938 / 2 921 Suht. Velkaantuneisuus 62,4 61,0 55,6 Velat ja vastuut käyttötuloista % 62,7 62 Huomionarvoista on, että koko maan lainakanta asukasta kohden laskee, mutta arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla lainaa olisi asukasta kohti 3 496 /as (v. 2016 3 440 /as) ja Keski-Pohjanmaalla 4 903 /as (v. 2016 4 750 /as).
Alavieska-konserni Emokunnan lisäksi 2 tytäryhteisöä (Alavieskan Kehityskeskus ja Alavieskan säästötalo) sekä kuntayhtymät omistuksen suhteessa (PPSHP, Kallio, Jedu, PP-liitto). Konsernin tilinpäätös on noin 51 000 euroa alijäämäinen, konsernin vuosikate ei riittänyt poistoihin. Konsernin rahavarat kasvoivat n. 278 000 eurolla. Konsernitase on 22 milj. euron kokonaisuus. Konsernin velkamäärä väheni. Tunnusluku 2016 2017 Konsernit keskimäärin 2016/2017 Suhteellinen velkaantuneisuus 41,6 42,5 77,5 Lainakanta /as 4 107 3 183 6 148 Kertynyt ylijäämä /as 125 115 1 983 Velat ja vastuut käyttötuloista 44,1 44,0
Yhteenveto Tilanne on talouden näkökulmasta edelleen haastava: Tuotot eivät kehity Menot kasvavat, onneksi maltillisesti -> haasteena erikoissairaanhoito, niin kauan kuin se on kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä Korkomenot ovat poikkeuksellisen alhaiset, jos/kun nousevat, haastaa vuosikatetta Tuulivoiman siirtyminen voimalaitosveron piiriin auttaa tulevina vuosina Koska tilinpäätös jäi alijäämäiseksi ja taseella on kertynyttä alijäämää, talouden tasapainottamisohjelma on laadittava jatkoonkin. Toimenpiteet: - Kunnan toimintakate kasvaa enintään 1,5 % vuodessa vuosina 2018-2022. - Veroprosentit pidetään vähintään nykyisessä tasossa niin kauan kuin taseen omassa pääomassa on alijäämää. - Tuloveroveroprosentin suuruudesta päätettäessä otetaan huomioon mahdolliset lainsäädännön velvoitteet tuloveroprosentin tasosta. - Verorahoituksen kasvu on vähintään 1 % vuodessa vv. 2018-2022. - Tuulivoimaloiden siirtyminen voimalaitosveron piiriin lisää kiinteistöveron tuottoa noin 0,25 milj. euroa. - Kunnan toimintojen tuottavuutta lisätään. - Palvelujen kysynnän vähentyessä resursointia vähennetään vastaavasti. - Talousarvion 2018 toteutumista seurataan aktiivisesti ja taloussuunnitteluvuosien 2019-2022 talousarvioissa tarkastellaan tasapainottamistoimenpiteitä edelleen.