Elämänkulku ja vanheneminen



Samankaltaiset tiedostot
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

AKTIIVISENA VANHENEMINEN Rahoittajat:

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Työryhmä: Ikä, työ ja terveys tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Mikaela von Bonsdorff, tutkijatohtori

Terveyttä voimaharjoittelusta

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Kansantautien kanssa työelämässä

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Työterveyslaitos Marjo Wallin

AKTIIVISENA VANHENEMINEN

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Työn muutokset kuormittavat

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut Pavlo Smyrnov, Oleksandra Datsenko and Oksana Matiyash International HIV/AIDS Alliance in

Finland, Data Sources Last revision:

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Knowledge expectations from the perspective of aged dialysis patients

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue Testitulokset

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

GP Koulutustilaisuus Tuohilampi Pauliina Tuomikoski, LKT HUS Hyvinkään sairaala

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Liikkumiskyky lonkkamurtuman jälkeen: tehostettu, yksilöllinen kuntoutus-ohjelma liikkumiskyvyn palauttamiseksi.

IKIHYVÄN kehittämishanke

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Fyysinen kuntoutuminen

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

AHTS Jyväskylässä

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Terveysalan rekistereiden käyttö tutkimuksessa

UEF, Kuopio

GOOD WORK LONGER CAREER:

Hyvä vanhuus. -terveyden edistämisen näkökulma ja psykososiaaliset tekijät terveyden edistäjinä

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in year old children

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala GKS

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Statistical design. Tuomas Selander

Beth Lewis, PhD 1, Dwenda Gjerdingen, MD 1, Melissa Avery, PhD, CNM 1, John Sirard, PhD 2, Hongfei Guo, PhD 1, & Bess Marcus, PhD 3

Piirtola Maarit

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt Yleislääkärit

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Liikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla

Equality of treatment Public Services

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Tupakkapolitiikan uusia tuulia

Elinpiirin merkitys vanhuudessa

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Transkriptio:

Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Me kaikki vanhenemme Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä Väestön ja työvoiman vanheneminen Eläkkeellä olevat henkilöt ovat yhteiskunnallinen voimavara Vapaehtoistyö, järjestöt, palkkatyö, sukupolvien välinen hoiva, sosiaalinen ja intellektuaalinen pääoma Productive aging ~ hyötyvanhuus Pitkäikäisyys saattaa kuvata tervettä vanhenemista Toimintakyky Kyky saada aikaan jokin toiminta tai saavuttaa jokin päämäärä Tasapainotila kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä

30-, 65- ja 80-vuotiaan elinajanodotteen jakautuminen toimintakykyisiin ja toimintarajoitteisiin vuosiin v. 2000 (perustoimintojen rajoite) 60,0 50,0 30-vuotiaan elinajanodote 65-vuotiaan elinajanodote 80-vuotiaan elinajanodote 2,3 1,4 40,0 vuosia 30,0 20,0 49,4 43,9 2,3 1,5 Rajoite Ei rajoitetta 10,0 0,0 17,0 13,9 2,2 1,5 6,0 5,1 Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet (Koskinen et al. Terveys 2000)

Elämänkulkututkimus Tarkastellaan aiempien elämänvaiheiden (sikiöaika, lapsuus, nuoruus, keski-ikä) merkitystä vanhuuden terveydelle ja toimintakyvylle Edellyttää pitkiä seuruututkimuksia Geenit, ympäristö ja elämänkokemukset (koulutus, perhe, tavoitteet) vaikuttavat vanhenemiseen

Fysiologiset vanhenemismuutokset?

Hand Grip Strength Changes over 27 Years HHP, HAAS Kg 42 38 n=484 n=1129 n=1000 n=1491 n=809 Baseline n=647 n=343 Survivors (N=3680) 34 30 26 Non-survivors (N=3594) n=924 n=377 n=67 n=1129 n=1491 Follow-up n=647 Average decline 1%/year n=343 22 n=67 0 1 45-49 50-54 55-59 60-64 65-68 71-76 77-81 82-86 87-91 92-96 Age group (years) Rantanen et al., JAP 1998; 85:2047-2053

Disability 25 years later according to midlife grip strength tertiles among 6089 initially healthy men, HHP Disability Climbing 10 steps Walking 800 m Lifting 4.5 kg Heavy housework Using toilet Eating Dressing Washing Functional limitations Sit-to-stand Grip strength tertiles Highest Middle Lowest Walking speed <0.5m/s 0 10 20 30 (Rantanen et al. JAMA 1999;281:558-560) %

Birth weight and hand grip strength in midlife Grip strength (kg) at age 53 years 52 50 48 46 44 42 40 1. 2. 3. 4. 5. Birth weight quintiles Kuh et al. Am J Epidemiol 2002; 156:627-633.

Pitkän iän ennustajat Midlife Muscle Strength and Human Longevity up to Age 100 Years- A 44- Year Prospective Study among a Decedent Cohort Taina Rantanen Ph.D., Kamal Masaki MD, Qimei He Ph.D., G. Webster Ross MD, Bradley J. Willcox MD, Lon White MD (Age, in press)

Vain muutama tutkimus mahdollistaa pitkäikäisyydden ennustajien tutkimisen prospektiivisesti Honolulu Heart Program- Honolulu-Asia Aging Study Osallistujat: 2240 miestä, jotka olivat syntyneet 1909 tai aiemmin Alkumittaus: 1965-68 (jolloin ikä 56-68 vuotta), haastatteluja ja fyysisiä sekä kliinisiä tutkimuksia Vastemuuttuja: Elämän pituus Kuolleisuusseuranta vuoden 2009 kesäkuuhun saakka

. Differences at age 62 according to subsequent longevity Baseline characteristics -79 years (n=801) 80-89 years (n=846) 90-99 years (n=545) 100+ years (n=47) Mean SE Mean SE Mean SE Mean SE F P Baseline age (yrs) 61.9 0.100 62.2 0.097 62.0 0.121 62.3 0.414 1.12 0.339 Height (cm) a 159.9 0.201 159.8 0.195 159.1 0.024 158.1 0.820 3.50 0.015 Weight (kg) b 61.1 0.272 60.9 0.263 60.6 0.330 59.9 1.105 0.66 0.576 Grip strength (kg) c 34.5 0.180 35.3 0.174 35.7 0.217 35.8 0.728 6.93 <0.001 Pack-years smoking 31.5 0.960 25.2 0.947 19.9 1.169 14.1 4.019 23.2 <0.001 PA/day (hrs) 3.0 0.960 3.2 0.094 3.3 0.116 4.0 0.399 2.8 0.038 Age of mother 69.0 0.620 70.1 0.595 74.6 0.748 76.5 2.529 12.1 <0.001 Age of father 69.2 0.508 69.6 0.491 70.7 0.606 69.6 2.069 1.15 0.328

. The odds for becoming centenarian, nonagenarian or octogenarian vs. dying at the age of 79 years or earlier. 100+ vs. 79 years 90-99 vs. 79 years 80-89 vs. 79 years OR 95% CI OR 95% CI OR 95% CI Grip strength tertiles a Highest vs. Lowest 2.52 1.23-5.10 1.60 1.17-2.18 1.36 1.04-1.80 Middle vs. Lowest 2.02 1.84-4.87 1.44 1.10-1.89 1.47 1.16-1.88 Never vs. ever smoking c 5.75 3.06-10.80 2.13 1.68-2.71 1.36 1.09-1.69 Physical activity (hrs/d) 1.13 1.02-1.25 1.04 1.00-1.09 1.03 0.99-1.06 No diabetes d 2.84 0.87-9.30 2.07 1.45-2.96 1.63 1.22-2.19 Normal blood pressure d 4.87 1.73-13.72 1.90 1.46-2.47 1.50 1.21-1.87 Mother s age 80 vs. 60 yrs 2.26 1.04-4.90 1.84 1.37-2.47 1.18 0.92-1.52 61-79 vs. 60 yrs 0.82 0.33-2.05 1.30 0.96-1.76 1.01 0.78-1.31 a Adjusted for age, height and weight at exam 1, cut-offs for tertiles 33 kg and 38 kg b Adjusted for age, height and smoking (never/ ever) at exam 1 s Adjusted for age and height at exam 1 d Adjusted for age at baseline

Survival according to baseline predictors Diabetes High blood pressure Smoking Physical activity Mother s longevity Grip strength tertile No Yes No Yes Never Ever High Low 80 61-79 60 Highest Middle Lowest.. Years survived after baseline

Grip strength at the age of 62, mothers longevity, smoking and survival among 2240 decedent men born 1909 or earlier Honolulu Heart Program/Honolulu-Asia Aging Study 29 Survival after Baseline (years) 27 25 23 21 19 17 Smoking Ever Never Grip Strength Tertiles Lowest Middle Highest 15 150 67 206 80 219 122 133 46 193 89 188 123 88 48 139 67 185 83 Frequency 60 61-79 80 60 61-79 80 60 61-79 80 Longevity of Mother (years)

Pitkäikäisyys Keski-iän lihasvoima ja äidin elinikä kuvaavat fysiologista reserviä ja geneettistä vastustuskykyä vanhenemista vastaan, joita voi vahvistaa liikunnan avulla ja heikentää tupakoimalla Näiden tekijöiden vaikutuksetovat additiivisia Henkilöt, joilla on epäedullisempi perimä, voivat kompensoida sitä terveillä elintavoilla

16 In-patient care in the last year of life according to physical activity since midlife Men Women In-patient care days 160 140 120 100 80 60 40 20 0 * hospital care long-term care total care 160 140 120 100 80 60 40 20 0 hospital care ** long-term care * total care active since midlife occasionally active sedentary since midlife one-way ANOVA between groups * p-value=0.019 one-way ANOVA between groups * p-value=0.018 ** p-value=0.012 (von Bonnsdorf et al. J Gerontol Med Sci 2008)

Psychological aging -emotional vitality -perceived age

The protective effect of positive emotions Penninx et al. 2000 JAGS 2000;48:1359-1366 Womens Health and Aging Study 1002 women followed over 3 years with measurements every 6 months after baseline Emotional vitality High sense of mastery, being happy, low depressive symptomatology and low anxiety RR 95% CI Incident ADL disability 0.81 0.66-0.99 Mortality 0.56 0.39-0.80 (adjusted for age, baseline level of difficulty, physical performance and chronic conditions)

Perceived age and mortality (Uotinen et al. 2005)