Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
|
|
- Jussi Jurkka
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen
2 Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen Marja Jylhä ja Jaakko Valvanne: Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Anneli Anttonen ja Leena Forma: Vanhuspalvelut ja hyvä hoiva. Ja mitä se maksaa? 4.2. Clas-Håkan Nygård: Ikääntyminen ja työ Maarit Kauppi ja Suvi Fried: Kaatumisia ehkäistään niin kodeissa kuin kaduillakin Sari Stenholm ja Kristina Tiainen: Liikettä niveliin - fyysisen toimintakyvyn merkitys ikääntyessä Pirjo Nikander ja Linda Enroth: Syrjitäänkö Suomessa vanhuksia? 4.3. Mari Aaltonen ja Jari Pirhonen: Vanhustenhoito murroksessa - missä ja miten ihmisiä hoidetaan? Antti Eskola: Mitä vanheneminen voi olla? Helpottava, huolestuttava, kiinnostava? Kirsi Lumme-Sandt ja Tapio Kirsi: Tervaskantojen elämästä ja arjesta Jyrki Jyrkämä: Hyvä elämä ja arvokas vanhuus? Mistä vastaukset?
3 Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita Joko kaikille luennoille tai vain joillekin Marja Jylhä 2014
4 Ohjeet opiskelijoille, jotka haluavat kurssista suoritusmerkinnän Kirjoita jokaisesta luennosta 1-2 s oppimispäiväkirja Kirjoita, millaisia ajatuksia luennoilla esitetty asia sinussa herättää. Arvioi uutta tietoa ja sitä, miten se on yhteydessä mahdollisiin aikaisempiin tietoihisi asiasta. Löydät tarkemmat kirjoitusohjeet Moodlesta Palauta oppimispäiväkirja Moodle-alueelle viimeistään kahden viikon kuluessa luennosta. Suoritusmerkinnän saamiseksi osallistumisvelvollisuus on seitsemälle luennolle kymmenestä (+ oppimispäiväkirjat)
5 Vanhenemisen tutkimus, gerontologia Biogerontologia Sosiaaligerontologia Psykogerontologia.. Vanhuusiän lääketiede, geriatria Marja Jylhä 2014
6 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteinen Tampereen yliopistossa mukana terveystieteiden yksikkö, lääketieteen yksikkö sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö tutkii vanhenemista ja ikääntyvää yhteiskuntaa kouluttaa uusia tutkijoita jakaa asiantuntemusta päätöksentekijöille, tiedotusvälineille ja ikäihmisille itselleen Tampereella ja koko Suomessa tekee yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti
7 Gerontologian tutkimuskeskus- GEREC Tampereen yliopisto Jyväskylän yliopisto Geriatria Immuno logia Gerontologia Terveystaloustiede Työterveys Sosiaalitieteet Gerontologinen tutkimus Jyväskylän yliopistossa RG RG RG Yhteistyötä yliopiston muissa yksiköissä toimivien tutkijaryhmien kanssa Tampereen yliopistoon perustettiin 1976 Pohjoismaiden ensimmäinen gerontologian professorin virka
8 Biologinen vanheneminen Immuunijärjestelmän vanheneminen Sairaudet Terveys, toimintakyky, pitkäikäisyys Koettu terveys Fyysinen kunto Pitkäikäisyyden ennustajat Liikuntakyky Työ ja vanheneminen Eriarvoisuus Talous Ikäsyrjintä Aktiivisuus, osallisuus, kokemuksellisuus Yksinäisyys Sukupolvien suhteet Suhtautuminen vanhuuteen Vapaaehtoistyö Asuminen Hoidon organisaatio, hoitoketjut Terveydenhuolto Viimeisten elinvuosien hoito Yhteiskunta,hoito, palvelut Pitkäaikaishoito, hoiva
9 Miksi vanhenemisen tutkimus on Elinikä pitenee Vanhuusikä pitenee ajankohtaista? Iäkkäiden ihmisten määrä ja osuus koko väestöstä kasvavat Vanhuuden ikävaihe muuttuu Marja Jylhä 2014
10 Marja Jylhä 2014
11 Marja Jylhä 2014
12 Marja Jylhä 2014
13 Jeanne Calment ( ) Jeanne Calment: the oldest person who ever lived?
14 Miksi elinajan odote kasvaa, miksi ihmiset elävät pidempään kuin aikaisemmin? Parempi ravitsemus Parempi hygienia, puhtaampi elinympäristö (vesi, yhteisasuminen eläinten kanssa, savut, höyryt, haitalliset mikrobit) Vähemmän tulehdusta (inflammaatio) aiheuttavia tekijöitä Terveydenhuolto, äitiyshuolto, lääketiede, lääkkeet, rokotukset ja antibiootit, verenpaineen ja kolesterolin hoito,.. Vaikutukset koko elämänkulun aikana
15 Kuolleisuuden lasku 1750-
16 Miksi toinen ihminen elää vanhemmaksi kuin toinen? Geenit selittävät noin 25 % elinajan eroista Muita selittäjiä (75% eroista) sosiaalinen asema : 35-vuotiaana ylimmän tuloviidenneksen miehillä on edessään 12,5 vuotta enemmän, naisilla 7 vuotta enemmän kuin alimmassa tuloviidenneksessä elinolot elintavat sattuma
17 Eliniän piteneminen on valtava yhteiskunnallinen saavutus Miten tämä saavutus parhaiten käytetään ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi? Marja Jylhä 2014
18 Pitkäikäisyys muovaa elämänvaiheita ja muuttaa perheitä 80-vuotiailla on sisaruksia ja koulutovereita elossa Perheissä 4-5 sukupolvea Kaksi sukupolvea eläkkeellä samaan aikaan voileipäsukupolven haasteet: omat vanhemmat ja lastenlapset Isovanhemmus kestää kauemmin ja merkitys kasvaa 60- ja 70-vuotiaat ovat terveempiä kuin ennen, mutta yli 85-vuotiaista monet tarvitsevat hoivaa
19 Lisätietoa vanhenemisen tutkimuksesta löytyy täältä:
Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma
Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö Tampereen yliopisto
Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys
Research Group 2. Agency in health, well-being and care in old Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+
Tervaskannot 90+ Pauliina Halonen Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) MIKSI TERVASKANNOT? Pitkäikäisyys yleistyy 90 vuotiaiden
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva
Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva Ryhmän johtaja prof. Marja Jylhä & dosentti Outi Jolanki Tutkijat: Leena Forma, Jutta Pulkki, Mari Aaltonen & Linda Enroth + 1jatko-opiskelija Yhteiskuntatieteiden
Mitä tarvitaan hyvään ja turvalliseen vanhuuteen?
Mitä tarvitaan hyvään ja turvalliseen vanhuuteen? Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopiston
MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007
MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET
Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön
Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten
Vanhenemisen tutkimus
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 10.11.2016 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon tavoitteena: *tutustuttaa vanhenemisen tutkimuksen kenttään, erityisesti sosiaaligerontologiaan
Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma
Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus
Hyvä vanhuus. Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. Jenni Kulmala (toim.) Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT
NÄYTESIVUT (toim.) Hyvä vanhuus Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Esipuhe Tutustu kirjaan verkkokaupassamme SISÄLLYS Esipuhe 7
Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset. Luennon tavoitteena: Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi,
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 9.9.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon tavoitteena: *tutustuttaa vanhenemisen tutkimuksen kenttään, erityisesti sosiaaligerontologiaan
Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?
Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen? Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimusyksikkö (GEREC) Tampereen yliopisto Parasta aikaa tapahtuma 25.10 2018 Mitä kaikkea (ainakin) voi
Vaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy
Vaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy Sisältöä Väestön ikääntyminen haasteena ja mahdollisuutena Vanhustenhuollon historiaa Konsensuskokous 2012
Ikäihmisten palvelujen nykytila
Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
Omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään
Omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään 2018 2020 VANHENEMINEN.FI omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään 2018 2020 Vanhuuteen varautuminen on ennakointia ja suunnittelua hyvän vanhuusiän mahdollistamiseksi.
Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta
Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010 Antti Karisto: Ikää ääntyvä Suomi ajatuksia asumisesta Esityksen missio: etsiä vaihtoehtoja taakkatulkinnalle, jossa väestv estön n vanheneminen
Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL
Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?
IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN
IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen
Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta
AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS
IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT
OSALLISUUS JA ARKIELÄMÄ: Näkökulmana toimijuus
Elämänote verkostoseminaari Tampere 2.4.19 OSALLISUUS JA ARKIELÄMÄ: Näkökulmana toimijuus Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologian professori, emeritus Gerontologian tutkimuskeskus, JY ja TaY jyrki.jyrkama@jyu.fi
SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI
SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA Aulanko Hämeenlinna to 6.9.2012 Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.erikoislääkäri, LT MOTTO Hyvinvointivaltio SUOMI on rikas maa, mutta sittenkin
Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen 4.10.2019 pj. Ritva Kangassalo, Satakunnan vanhustuki ry., Satakunnan vanhusneuvosto Anttila Carita, Pomarkun vanhusneuvosto / seurakunta Harju Pertti, Porin vanhusneuvosto
Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY
KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat
Elämänkulku ja ikäpolvien dialogi. Marja Saarenheimo FT, tutkija, Vanhustyön keskusliitto
Elämänkulku ja ikäpolvien dialogi FT, tutkija, Vanhustyön keskusliitto Työeläkepäivä Elämänkulun uusjako 2 o Eliniän pitenemisen myötä elämänkulku on etenkin länsimaisissa kulttuureissa venynyt ja vaiheistunut
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen
Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa
MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA
Vanhustyön sosiaaliset Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden vuosikokousseminaari Tampere 13.-14.3.2008 MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen
ÄijäVirtaa ja Neuvokkaita naisia: hyvän ikääntymisen iltapäivä Jyväskylä 26.4.2017 YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologian professori
IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY
Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja
Kansanedustaja Susanna Huovinen. Jyväskylän Paviljonki
Kansanedustaja Susanna Huovinen Jyväskylän Paviljonki 13.3.2018 Meillä ei ole varaa siihen, että niin suuri osa väestöstä jää jälkeen valtavirrasta. Professori Juho Saari, Kauppalehti Optio, helmikuu
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13. 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14
SISÄLLYS 1 Vetoa ja ikäjohtamista työelämään tarvitaan! 12 1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14 1.2.1 Hallitusohjelman linjauksia
KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Kuntoutuskumppanuus ja osallisuus Helsinki, Marina Congress Center 19.3.2010 KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia,
Hyvä vanhuus. -terveyden edistämisen näkökulma ja psykososiaaliset tekijät terveyden edistäjinä
Hyvä vanhuus -terveyden edistämisen näkökulma ja psykososiaaliset tekijät terveyden edistäjinä Tiina-Mari Lyyra, TtT Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Suomen gerontologian tutkimuskeskus 2 Iäkkäiden
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus
YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn
Kirjasto ja kulttuuri ikääntyvien hyvinvointia lisäämässä?
Kirjasto ja kulttuuri ikääntyvien hyvinvointia lisäämässä? Katja Pynnönen, TtM, tohtorikoulutettava Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Pitkää ikää kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjaston
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
Mielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012
Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
Ei vara venettä kaada näin varaudut vanhuuteen. iareena Katja Helo Vanhustyön keskusliitto
Ei vara venettä kaada näin varaudut vanhuuteen iareena 1.2.2019 Katja Helo Vanhustyön keskusliitto Esityksen sisältö Miksi vanhuuteen tulee varautua? Mitä vanhuuteen varautuminen on? Miten suomalaiset
Lähes puolet suomalaisista olisi valmis poistamaan eläkeikärajat
TUTKIMUSOSIO Lähes puolet suomalaisista olisi valmis poistamaan eläkeikärajat Ajatus eläkeikärajojen poistamisesta ja eläkkeelle siirtymisen määräytymisestä täysin yksilöllisesti jakaa kansan kahtia, käy
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen
Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana
Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt
WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design
WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä
Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Oikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
Vanhustyön koulutusmuodot Eri vaihtoehdot:
Vanhustyön koulutusmuodot Eri vaihtoehdot: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 120 ov...2 Kotityöpalvelun ammattitutkinto...3 Vanhustyön erikoisammattitutkinto...4 Sosiaalialan koulutusohjelma 140
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan pitämä puhe 10.4.2014 Varissuon kirkossa. Ikä Arvokas-projektin johdantopuheenvuoro 10.4.2014 Varissuon kirkossa
Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan pitämä puhe 10.4.2014 Varissuon kirkossa Turvallinen ja arvokas vanhuus jokaiselle, Ikä Arvokas-projektin johdantopuheenvuoro 10.4.2014 Varissuon kirkossa lämmin kiitos
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.
Asuminen, toimintakyky ja elämänlaatu
Asuminen, toimintakyky ja elämänlaatu Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 päätösjuhla Helsinki 24.11.2017 Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama
Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen
Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta
Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 10.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen
Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Sisältö Tausta SESC-hanke Osallistuva suunnittelu Ikäihmisten rooli suunnitteluprosessissa
Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017
Sosiaaligerontologian luennot professori Jyrki Jyrkämä Kirjallisuuden tentaattorina Minna Ylilahti
GERONTOLOGIAN KANSANTERVEYDEN PERUSOPINNOT (=GERONTOLOGIAN MONITIETEINEN 25 0P:N PERUSOPINTOKOKONAISUUS) Lukuvuosi 2008-2009 TGEP001 TAVOITE SISÄLTÖ OPETUS- TYÖMUODOT KIRLLISUUS SUORITUSTAPA LAAJUUS AJOITUS
Mitä vanhuus on? Lähihoitajapäivä 2015 Tampere
Mitä vanhuus on? Lähihoitajapäivä 2015 Tampere Mitä elimistössä tapahtuu Kuivuminen vesipitoisuus vähenee Rasvoittuminen Sitkistyminen Solujen ja elinten koko voi muuttua Solukuolema väistämätöntä (Hayflick-limit)
Ikäinnovaatio hanke
Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn
Elämän eliksiirit iäkkäänä
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Elämän eliksiirit iäkkäänä Jaakko Valvanne Geriatrian professori 24.10.2017 YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Geron = vanha mies Mitä vanheneminen on? Yksilöiden, elinten ja solujen vähittäistä
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä
Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
Ikääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely
Ikääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely Työsuojelurahaston 40-vuotisjuhla 9.5.2019 Helsinki Monika von Bonsdorff, Professori ja akatemiatutkija Vaasan yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus
Terveys ja hyvinvointi
Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the
GERONTOLOGIAN ROOLIT, HYVINVOINTITEKNOLOGIA HOIVATYÖSSÄ. EETTISYYS
Hoivapalvelut uuteen aikaan WORKSHOP TURVALLISUUS Kajaani 20.8.2014 GERONTOLOGIAN ROOLIT, HYVINVOINTITEKNOLOGIA HOIVATYÖSSÄ. EETTISYYS Jyrki Jyrkämä Professori (emer.) Sosiologia, sosiaaligerontologia
Pitkäikäisyyden haasteet palvelujärjestelmälle
Pitkäikäisyyden haasteet palvelujärjestelmälle Leena Forma Tutkijatohtori Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 30.3.2017 Pitkäikäisyys yleistyy Esityksen sisältö Palvelujärjestelmä muuttuu miten palvelujen
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
Kiinni elämässä osallisuus ja ikäpolvien vuorovaikutus hyvän vanhenemisen eväinä
Kiinni elämässä osallisuus ja ikäpolvien vuorovaikutus hyvän vanhenemisen eväinä Marja Saarenheimo, FT Vanhustyön keskusliitto Elämänkulku ja ikäpolvet -hanke Elämänkulun uusjako Eliniän pitenemisen myötä
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen
Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen
Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen Sidonnaisuudet LT, dosentti, geriatrian erikoislääkäri geriatrian tenure track -professori, Tampereen yliopisto ylilääkäri, Geriatriakeskus, Tays tutkija, Tekonivelsairaala
Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä
Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen
SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA
KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite