Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in year old children

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children"

Aku Alanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in year old children Carola Ray, väitös Kansanterveystiede, Helsingin yliopisto

2 Sosioekologinen malli ( Davison & Birch, Obesity reviews 2001)

3 Taustaa Vanhemmuuskäytännöt Tapoja ja sääntöjä, joiden avulla vanhemmat sosiaalisoivat lapsiaan 1 Yhteyksiä löydetty vanhemmuuskäytäntöjen, vanhemmuustylin ja lasten elintapojen välillä 2,3,4 Vanhemmuustyyli Vanhempi lapsi-interaktio yleisellä tasolla Lämpö, vastaanottavaisuus sekä kontrolli (autoratiivinen) Daarling and Steinberg: Yhteydet vahvemmat vanhemmuuskäytäntöjen ja elintapojen välillä, jos lapsi kokee, että vanhemmuustyyli on autoratiivinen (lämpö ja kontrolli) 1 Darling and Steinberg 1993, 2 Vereecken et al 2009, 3 Haerens et al 2008, 4 van der Horst et al 2003

4 Taustaa Salutogeeninen lähestymistapa Huomio enemmän ihmisten terveysresursseissa kuin tautien riskien esiintuomisessa 1,2 Koherenssin tunne (Sense of Coherence, SOC) Elämäntapahtumien ymmärrettävyys, mielekkyys ja hallittavuus 2 Aikuisilla vahvempi koherenssin tunne yhteydessä parempaan terveyteen sekä terveellisempiin elintapoihin 1 Eriksson 2007, 2 Antonovsky 1979 &1987

5 Koululounas- terveyden edistämistä

6 Tutkimuksen tavoitteet Onko vanhempien koherenssin tunteella yhteyttä lasten ruokatottumuksiin? Onko yhteydet vanhemmuuskäytäntöjen ja lasten elintapojen välillä erilaiset riippuen siitä että kokeeko lapsi lämpöä ja vastaanottavaosuutta molemmilta vanhemmilta Onko hedelmien ja vihannesten syöntiä koskevat vanhemmuuskäytännöt vahvemmin yhteydessä lasten hedelmien ja vihannesten syöntiin maissa missä ei tarjota koululounasta Ennustaako vanhemmuuskäytännöt suotuisampaa muutosta elintavoissa kun lapset lähentelevät murrosikää?

7 Tutkimuksen tavoitteet

8 Materiaalit ja metodit

9 Materiaali and metodit Hälsoverkstaden projekti (5 kuntaa pääkaupunkiseudulla) Kevät 2006 Lapset vuosikurssilla 3 ja 4 (27 ruotsinkielistä koulua (1146 oppilasta) / 44 kutsuttu) Syksy 2006 Samat lapset sekä 4 uutta koulua (Kauniainen, Porvoo, Karjaa, kutsuttuja 458 ) + vanhemmat (637 äitiä+137 isää) Yhteensä 816 lapsi-vanhempi paria (vastaus % 51%) Kevät 2008 Samat lapset kuin keväällä 2006 Vuosikurssilla 5 ja 6 (676 lasta, 91% kevään 2006 lapsista)

10 Mittaukset Vanhemmat Koherenssin tunne: SOC-13 a Sosioekonominen asema Vanhemmuuskäytäntöjä Lapset Vanhemmuuskäytäntöjä b Koettu lämpö ja vastaanottavaisuus c Elintavat- ateriarytmi, ruokafrekvenssilomake, unen kesto, ruutuaika, fyysinen aktiviteetti b a Antonovksy 1987, b Health Behaviours in School-aged Children study, c parental bonding instument

11 Lasten kyselylomake Frekvenssikysely aterioista aamiainen, lounas, päivällinen viikolla sekä viikonloppuisin Ruokafrekvenssikysely 16 ruokaa Pääkomponentti analyysi Ravintotiheä ja Energiarikas ruoka (Taulukko 1) Taulukko 1. Ravintotiheän ja energiarikkaan faktorin sisältämät ruoat Ravintotiheä ruoka Hedelmät Raa at vihannekset Keitetyt vihannekset, Tumma leipä Energiarikas ruoka Pitsa, Hampurilaiset, hotdogit, pasteijat Sipsit, popcornit, Keksit Jäätelö Makeiset, suklaa, Virvoitusjuomat

12 PRO GREENS N=8736, josta(n= 3317); Suomi 1071 osallistui (95.4 %), Ruotsi 841 (68.2 %), Saksa 816 (62.8 %), Hollanti 589 (56.3%)

13 Pro Greens data Kyselylomake kevät 2009 Lapset syntyneet 1997 ja 1998 Validoitu lomake käytetty Pro Children projektissa ( Lasten lomake Hedelmien ja vihannesten syönti (FFQ & 24 h recall) Hedelmien ja vihannesten synnin määrittäviä tekijöitä Vanhempien lomake Sosioekonominen tausta

14 Tuloksia

15 Koherenssin tunne ja ravintorikkaiden ja energiatiheiden ruokien syönti Mallin muuttujat Ravintorikas (n=712) Energiatiheä (n=703) B-arvo (95% CI)* p-arvo B-arvo (95% CI)* p-arvo Koherenssin tunne (SOC) 0.10 (0.00, 0.19) (-0.18, 0.04) SOC + saatavavuus, HV helposti syötävänä, tieto suosituksista, roolimalli 0.01 (-0.1, 0.11) (-0.15, -0.00) 0.04 SOC ja epäsäännöllinen ateriarytmi 0.07 (-0.03, 0.17) (-0.16, -0.02) Lineaarinen regressioanalyysi, beeta-arvot (B-coefficient), 95% luottamusväli ja p-arvo. Vakioitu lapsen ja vanhemman sukupuolella sekä vanhemman koulutuksella.

16 Vanhemmuuskäytännöt, lasten elintavat ja lämpö, vastaanottavaisuus Children's health behaviours Intake of energy-rich foods B-coefficient for parenting practices (0-6) * 95% CI P-value Low parental warmth/responsiveness (-0.20) 0.01 High parental warmth/responsiveness Intake of nutrient-dense foods Screen time Low parental warmth/responsiveness High parental warmth/responsiveness Low parental warmth/responsiveness <0.001 High parental warmth/responsiveness (0.08) 0.39 B-coefficient with 95% confidence intervals (95% CIs) for each additional parenting practice (linear regression analyses). Adjusted for gender of parent and child, and school grade, and parental education and employment status

17 Yhteydet vanhemmuuskäytännöt ja raakojen päivittäisen vihannesten syönti tarjottavan koululounaan mukaan

18 Elintapojen muutos (%)

19 Vanhemmuuskäytännöt elintapojen muutoksen ennustajana TV, DVD viewing (hours/day) Leisure-time PA (hours/week) Sleep duration on weekdays (hours/night) B 95% CI B 95% CI B 95% CI Parenting practices at meals (3-12) (-0.04) Having family meals one family meal versus no family meal two family meals versus no family meal (-0.05) Physically active with either mother or father (not active to active) (-0.01) Time spent alone (less to more hours, 1-5) (- 0.04) Results from linear regression analyses, shown as B-coefficients (B) and 95% confidence intervals (95% CI). Significant associations are presented in boldface. Adjusted for being a control or an intervention school, children s gender, school grade, and children s behaviour at baseline. Number of respondents (n) varied between 615 and 638.

20 Pohdinta

21 Pohdinta Vaikuttaa siltä, että vanhempien koherenssin tunteella on vaikutusta lasten elintapoihin Jatkotutkimuksia koherenssin tunteesta Vanhemman koherenssin tunne ja lasten muut elintavat? Ennustaako vanhemman koherenssin tunne lasten elintapoja tai positiivisia muutoksia elintavoissa? Terveyden edistäminen: Vanhemmuuden tukeminen ja jaksamisen tuki Toisaalta koherenssin tunne suhteellisen vakaa aikuisiässä..

22 Pohdinta Lämpö ja vastaanottavaisuus Lämmöllä ja vastaanottavaisuudella merkitystä, kun halutaan edistää terveellisiä elintapoja; ateriarytmiä ja hedelmien syöntiä Ruutuaika ja energiarikkaat ruoat vahvempi yhteys, kun vähemmän lämpöä ja vastaanottavaisuutta Vanhemmuustyylin mittaaminen: mittari ei paras mahdollinen Autoritatiivinen tyyli (lämpö ja kontrolli) Darlingin ja Steinbergin mallissa Uusia tutkimuksia tarvitaan

23 Pohdinta Suuri osa kasvisten syönnistä tapahtui koululounaan yhteydessä (Pro Greens, Suomi, 24 tunnin recall) Vanhemmuustyylillä vähemmän merkitystä lasten vihannesten syöntiin maissa, joissa tarjotaan koululounas. Terveyden edistämisen näkökulma Koululounas edistää tasa-arvoa ja mahdollistaa sosioekonomisten erojen kaventamisen.

24 Pohdinta Vanhemmuuskäytäntöjen merkitys elintavoille on merkittävä Eri osa-alueiden käytännöt yhteydessä toisiin elintapoihin Enemmän vanhemmuuskäytäntöjä vähäisempi negatiivinen muutos elintavoissa Elintapojen muutos: Suurin osa epäterveelliseen suuntaan jo esimurrosiässä. Fyysinen aktiviteetti poikkeus Aikaisempia seurantatutkimuksia tässä ikähaarukassa ei ole julkaistu Suomessa.

25 Pohdinta Mittarit: Fyysinen aktiviteetti haastava (kuinka usein, tunnit per viikko) Kiihtyvyysmittari? Ruutuaika Ruutujen yleisyys muuttunut jo vuosien 2006 ja 2008 välillä Uusien mittareiden tarve tai mitataanko istuma aikaa muulla tavoin? Vanhemmuuskäytännöt Kehitteellä uusia validoituja mittareita Vanhemmuustyyli Kehitteellä uusia validoituja mittareita

26 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Seminaarin ohjelma. Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan

Seminaarin ohjelma. Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan Seminaarin ohjelma 10.00 Alkusanat: Tutkimuksen johtaja Eva Roos, Folkhälsan 10.15 Keynote: Childcare and its impact on children s health behaviors Jessica Gubbels,