Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Tilinpäätös 2008

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Tilinpäätös 2008 Työvaliokunta 20.3.2009 Yhtymähallitus 31.3.2009 Kaupunginvaltuusto 15.5.2009

SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Yhtymähallituksen puheenjohtajan katsaus...1 2. Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän hallinto...2 2.1 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän organisaatio 2008...2 2.2 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän yhtymähallitus 2008...3 2.3 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän työvaliokunta 2008...4 3. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden näkymät...5 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne...5 3.2. Kuntatalous vuosina 2008 2009...5 4. Vakka-suomen seutukunta kuntayhtymän talous ja tavoitteet...6 4.1 Vuoden 2008 talousarvion toiminnalliset tavoitteet...6 4.2 Kuntayhtymän talous...7 5. Väestö ja työllisyys...8 6. Käyttötalousmenot...9 6.1 Tulosalueittain...9 6.2. Meno- ja tulolajeittain...9 7. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut...10 8. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut...11 9. Rahoitusasema ja sen muutokset...13 10. Kuntayhtymän kokonaismenot ja tulot 2008...14 11. Tilikauden tuloksen käsittely...14 II TOTEUTUMISVERTAILUT...15 1. Käyttötalouden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen...15 1.1 Hallinto...15 1.2 Yhteistoiminta...21 1.3 Aluekeskusohjelma...22 1.4 Kuntaraha...30 1.5 Projektit...33 2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen...36 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...37 1. Tuloslaskelma...37 2. Rahoituslaskelma...38 3. Tase...39 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...40 1. Tilinpäätöksen liitetiedot...40 2. Tuloslaskelman liitetiedot...40 3. Tasetta koskevat liitetiedot...41 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...41 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET...42

I TOIMINTAKERTOMUS VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA KUNTAYHTYMÄ 1. Yhtymähallituksen puheenjohtajan katsaus rahoituksen vihdoinkin toimimaan. Painetta on ainakin luotu. Julkinen sektori eli kunnat ovat haavoittuvampia. Meilläkin väki ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Palvelutuotantoa on edelleen tehostettava, vaikka tämä kuulostaakin politiikan mantralta ja madonluvulta. Vakka-Suomen Seutukunta Tulevaisuutta tekemään Vakka-Suomen seutukunnan vuosi oli kaksijakoinen, kuten muuallakin maassa ja maailmalla. Alkuvuosi purjehdittiin vielä talouskasvun merkeissä, loppuvuonna eteen tuli synkempiä pilviä. Taantuma tuli ulkoa päin, omilla toimillamme oli siihen vähän vaikutusta. Seutukunnassa on toistaiseksi selvitty normaalin talouden vaihtelun puitteissa. Esimerkiksi työllisyysasteemme on yhä korkeampi kuin kolmeneljä vuotta sitten. Maakunnan mittakaavassa olemme pärjänneet suhteellisesti parhaiten. Tämä ei ole sattumaa. Edellinen syvä lama koulutti seutua kovalla kädellä. Elinkeinorakennetta on monipuolistettu systemaattisesti, sekä seudun kuntien että julkisen vallan merkittävällä tuella. Tässä jokainen kunta on ollut aktiivinen. Jokainen kunta ja kuntalainen myös hyötyy tehdyistä panostuksista. Mahdollisuudet ovat etenkin tietotekniikan puolella. Hoidon verkottuminen tuntuu olevan hidas prosessi eikä sitä edistä terveydenhuollon ohjelmistojen kirjavuus. Tuntuu kummalliselta, että esimerkiksi pankit hoitavat tietoasiansa keskuspankkiensa kautta mutta kunnat sähläävät kukin omien ohjelmiensa ja heikon koordinaation kanssa. Tätä ei voi pitää hyvänä esimerkkinä suomalaisesta tietoyhteiskunnasta. Vakka-Suomi sähläsi myös oman terveydenhuollon hankkeensa jatkoajalle. Uudenkaupungin ja Laitilan kesken hiottu isäntäkuntaan perustuva liikelaitosmalli syrjäytyi Vehmassalon, Pyhärannan ja Ugin tehdessä oman mallinsa. Laitilalaisena ymmärrän pettymyksen, mikä kohdistuu ennen muuta toimintatapaan. Syitä on tietenkin sysissä ja sepissä, mutta kunnallinen kostonkierre on saatava vihdoin poikki. Uudet valtuustot hakevatkin nyt uutta puhtia yhteiseen terveydenhuoltoon. Vakkasuomalainen terveyskeskus on mielestäni edellytys yhtenäiselle seudulle. Valoa tulevaisuuden tekemiseen on vihdoinkin näkyvissä, vaikka asiat ovatkin yhä kesken. Oma kauteni seudun puheenjohtajana päättyy tähän vuoteen. Kiitos luottamuksesta. Ehkä Vakka-Suomi on taas piirun verran parempi. Timo Kaunisto Todennäköisesti talouden kriisi vielä syvenee ennen kuin käännekohta saavutetaan. Uskon kuitenkin, että seudun vahva yrittäjähenki säilyy ja kantaa nytkin. Nousut ja laskut kuuluvat talouden luonteeseen. Seutukunnalla vielä käytössä olevat rahoitustyökalut tuleekin hyödyntää täysimääräisesti. Toivottavasti myös valtion hallinnon joustamattomuus sulaa ja saamme esimerkiksi maaseudun pienyritystoiminnan 1

2. Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän hallinto 2.1 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän organisaatio 2008 KUNTIEN VALTUUSTOT Tarkastuslautakunta SEUTUNEUVOSTO YHTYMÄHALLITUS Ulkoisen yhteistyön toimikunta ESITTELIJÄ TYÖVALIOKUNNAN PJ TYÖVALIOKUNTA Vapaaaikajaosto Koulutusjaosto Maaseutujaosto Kulttuurijaosto Lupa- ja valvontajaosto Sosiaalija terveysjaosto Elinkeinojaosto Tekninenjaosto Kuntalain mukainen organisaatio Sopimuksen varainen organisaatio 2

2.2 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän yhtymähallitus 2008 Puheenjohtaja Timo Kaunisto kesk. I varapuheenjohtaja Helena Vartiainen sd. II varapuheenjohtaja Birgitta Tommila-Kaivola kok. Kari Koski, esittelijä Markku Mäki, sihteeri JÄSENET JÄSENET 12 JÄSENTÄ 12 JÄSENTÄ HENKILÖKOHTAISET HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET VARAJÄSENET Pj Timo Kaunisto, Laitila kesk. Pj Timo Kaunisto, Laitila kesk. I vpj Helena Vartiainen, Uusikaupunki sd. I vpj Helena Vartiainen, Uusikaupunki sd. II vpj Birgitta Tommila-Kaivola, Taivassalo kok. II vpj Birgitta Tommila-Kaivola, Taivassalo kok. Sinikka Virtanen, Uusikaupunki sd. Sinikka Virtanen, Uusikaupunki sd. Keijo Jalonen, Pyhäranta sd. Keijo Jalonen, Pyhäranta sd. Mauri Kontu, Uusikaupunki kesk. Mauri Kontu, Uusikaupunki kesk. Launo Valtonen, Kustavi kesk. Launo Valtonen, Kustavi kesk. Seppo Lehtola, Laitila sd. Seppo Lehtola, Laitila sd. Riitta Luotonen, Vehmaa kesk. Riitta Luotonen, Vehmaa kesk. Klaus Peurla, Uusikaupunki vas. Klaus Peurla, Uusikaupunki vas. Elisa Kivi-Jalonen, Laitila kok. Elisa Kivi-Jalonen, Laitila kok. Juhani Tapio, Uusikaupunki kok. Juhani Tapio, Uusikaupunki kok. Jarmo Mäki-Arvela, Laitila kesk. Jarmo Mäki-Arvela, Laitila kesk. Kaarina Vikman, Uusikaupunki sd. Kaarina Vikman, Uusikaupunki sd. Jarmo Martinsuo, Taivassalo kok. Jarmo Martinsuo, Taivassalo kok. Antti Haapavuori, Uusikaupunki sd. Antti Haapavuori, Uusikaupunki sd. Seppo Mäki, Pyhäranta sd. Seppo Mäki, Pyhäranta sd. Helle Vahtera, Uusikaupunki kesk. Helle Vahtera, Uusikaupunki kesk. Marjut Laine, Kustavi kesk. Marjut Laine, Kustavi kesk. Ritva Jalonen, Laitila sd. Ritva Jalonen, Laitila sd. Mikko Läpikivi, Vehmaa kesk. Mikko Läpikivi, Vehmaa kesk. Pentti Aitamurto, Uusikaupunki vas. Pentti Aitamurto, Uusikaupunki vas. Ilkka Aaltonen, Laitila kok. Ilkka Aaltonen, Laitila kok. Eija Maikola, Uusikaupunki kok. Eija Maikola, Uusikaupunki kok. MUUT MUUT OSALLISTUJAT OSALLISTUJAT Eeva Rintama, ako-koordinaattori Eeva Rintama, ako-koordinaattori Ossi Pelttari, työvaliokunnan sihteeri Ossi Pelttari, työvaliokunnan sihteeri Pekka Seppälä, työvaliokunnan I vpj Pekka Seppälä, työvaliokunnan I vpj Jukka Alkio, työvaliokunnan II vpj Jukka Alkio, työvaliokunnan II vpj 3

2.3 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän työvaliokunta 2008 Puheenjohtaja Kari Koski I varapuheenjohtaja Pekka Seppälä II II varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja Jukka Jukka Alkio Alkio Sihteeri Sihteeri Sihteeri Ossi Markku Mäki Ossi Pelttari Pelttari JÄSENET JÄSENET 6 JÄSENTÄ 6 JÄSENTÄ Pj Kari Koski, Uusikaupunki kj Pj Kari Koski, Uusikaupunki kj I vpj Pekka Seppälä, Vehmaa kj I vpj Pekka Seppälä, Vehmaa kj II vpj Jukka Alkio, Laitila kj II vpj Jukka Alkio, Laitila kj Veijo Katara, Kustavi kj Veijo Katara, Kustavi kj Leena Hoikkala, Pyhäranta kj Leena Hoikkala, Pyhäranta kj Vesa Rantala, Taivassalo kj Vesa Rantala, Taivassalo kj MUUT MUUT OSALLISTUJAT OSALLISTUJAT Timo Kaunisto,yhtymähallituksen pj Timo Kaunisto,yhtymähallituksen pj Helena Vartiainen, yhtymähallituksen I vpj Helena Vartiainen, yhtymähallituksen I vpj Birgitta Tommila-Kaivola, yhtymähallituksen II vpj Birgitta Tommila-Kaivola, yhtymähallituksen II vpj Markku Mäki, pysyvä asiantuntija Markku Mäki, pysyvä asiantuntija Eeva Rintama, pysyvä asiantuntija Eeva Rintama, pysyvä asiantuntija 4

3. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden näkymät 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Finanssikriisi laajeni myöhemmin maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi Maailmakaupan kasvu oli viime vuonna noin 3 %, mutta vuonna 2009 sen arvioidaan laskevan yli 4 %. Suomen viennin ennustetaan tämän takia supistuvan kymmenisen prosenttia vuonna 2009. Maailmanlaajuisen laman takia vuoden 2008 lopulla alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa talouden jyrkkään alamäkeen. Talouskasvu oli vuonna 2008 vielä 2-3 %, mutta kansantuotteemme supistunee vuonna 2009 jopa 3-4 %. Kuluttajahinnat nousevat vuonna 2008 yli 4 %, ja vuonna 2009 niiden arvioidaan nousevan enää noin prosentin. Valtiovarainministeriö julkaisee virallisen suhdanne-ennusteensa maaliskuun lopussa kehyspäätöksen yhteydessä. Työttömyysaste voi nousta vuoden 2008 noin 6,4 %:sta jopa 8-9 % vuoden 2009 aikana. Työllisyysaste oli vuonna 2008 edellisen vuoden tasolla, samoin työllisten osuus työikäisestä väestöstä. Työllisyysaste oli noin 70 %. 3.2. Kuntatalous vuosina 2008 2009 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna 2008 yli 7 %. Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 %. Palkkasumman kasvun nopeutuminen edellisestä vuodesta johtui muun muassa sopimuskorotusten tasosta. Palkkaliukumat sekä työpanoksen lisääntyminen kasvattivat myös palkkasummaa. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan 5,2 %. Vuonna 2009 kunta-alan palkkasumman kasvuvauhti hidastuu muun muassa vuotta 2008 pienempien sopimuskorotusten johdosta. Kun myös liukumat jäänevät viime vuoden liukumia pienemmiksi kuntien rahoitustilanteen vaikeutumisen johdosta, ansiotasoindeksi kohonnee vuonna 2009 noin 3,5 %. Kunta-alan kustannustaso kohosi verrattain nopeasti, esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin noin 5 %. Yleisen kustannustason nopeahko hidastuminen ja eräät kunta-alan erityispiirteet huomioon ottaen voitaneen lähteä siitä, että kustannustaso kohoaa vuonna 2009 kunta-alalla noin 3-3,5 %. 5 Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2008 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 7,6 % eli saman verran kuin vuonna 2007. Kunnallisveroa kertyi vuonna 2008 noin 8 % enemmän kuin vuonna 2007. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 17,53 mrd. euroa. Tästä kunnallisveron tilitykset olivat 15,08 mrd. euroa. Kunnallisverojen tilitysten nopea kasvu johtui lähinnä ansiotulojen ripeästä kasvusta. Yhteisöverojen kertymä kasvoi vuonna 2008 nelisen prosenttia. Vuodelle 2009 laadittuja verotuloarvioita on jouduttu muuttamaan sitä mukaa, kun arviot lähivuosien kokonaistaloudellisesta kehityksestä ovat heikentyneet. Helmikuun 2009 arvion mukaan kuntien verotulot vähenevät 2,7 % vuoden 2008 tasosta. Suurimpana syynä on yhteisöveron tuoton väheneminen viime vuoden runsaasta 1,5 miljardista eurosta noin 950 miljoonaan euroon. Kehitykseen vaikuttavat sekä verovuodelta 2008 maksettavan yhteisöveron arvioitu aleneminen että verovuoden 2009 ennakoiden väheneminen. Kunnallisveron veropohjan arvioidaan kasvavan noin 3,5 % koko kansantalouden palkkasumman kasvuvauhdin hyytyessä vuonna 2009 vain 1,6 %:iin vuoden 2008 noin 7,5 %:n vauhdista. Kunnallisveron tuottoa heikentävät myös kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen tehtävät muutokset sekä uusi työtulovähennys, josta aiheutuu kunnille verotulomenetyksiä. Vähennyksiin tehtävien muutosten arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 370 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan suurin piirtein saman verran kuin ne vuonna 2009 vähenevät, mutta ennuste voi osoittautua liian optimistiseksi, jos työllisyystilanne heikkenee arvioitua nopeammin. Vuonna 2008 kuntien taloudellinen tilanne oli vielä vuoden 2007 tasolla, ja vuosikate riitti poistoihin, mutta talous lähti nopeaan laskuun syksyllä 2008. Kuntien tilikausien yhteenlaskettu tulos on laskenut kahtena vuotena peräkkäin. Kuntien lainakanta oli 8,75 mrd. euroa, ja se kasvoi yli 7 % edellisestä vuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 44 kunnassa (52 kunnassa vuonna 2007). Suuressa osassa kuntia taloudellinen tilanne oli siis tiukka, vaikka elettiin nopean kasvun aikaa, ja verotulot nousivat edelleen poikkeuksellisen paljon.

Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2006-2010, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2006 8,81-27,52-18,71 15,17 5,50 0,14 2,10-1,78 0,76 1,08 Lähde: Vuodet 2006-2008 Tilastokeskus Vuosien 2009-2010 arviot Kuntaliitto 2007 9,12-28,90-19,78 16,30 5,76 0,11 2,39-1,84 0,23 0,78 2008* 9,51-30,99-21,48 17,50 6,41-0,08 2,35-1,91 0,25 0,69 2009** 9,90-32,50-22,60 17,05 6,95 0,00 1,40-1,98 0,20-0,38 2010** 10,20-33,80-23,60 17,52 7,18-0,10 1,00-2,05 0,20-0,85 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2006-2010, mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Lainakanta 31.12. Lähde: Vuodet 2006-2008 Tilastokeskus Vuosien 2009-2010 arviot Kuntaliitto 2006 2,10 0,76-1,00-3,55 0,20 1,58 0,09-0,38 1,47-0,95 0,17 0,53 0,93 4,12 8,41 2007 2,39 0,23-0,53-3,79 0,23 0,87-0,60-0,03 1,59-1,04 0,06 0,20 0,18 4,30 9,01 2008* 2,35 0,25-0,54-4,07 0,15 0,88-0,98-0,28 1,63-1,07 0,15 0,35-0,20 4,10 9,72 2009** 1,40 0,20-0,40-3,90 0,20 0,72-1,78-0,10 1,60-1,10 0,28 0,00-1,10 3,00 10,50 2010** 1,00 0,20-0,30-3,80 0,25 0,75-1,90-0,10 2,00-1,20 0,30 0,00-0,90 2,10 11,60 4. Vakka-suomen seutukunta kuntayhtymän talous ja tavoitteet Ossi Pelttari työvaliokunnan sihteeri 4.1 Vuoden 2008 talousarvion toiminnalliset tavoitteet asettaa sen nähtäville ja pyytää maakuntakaava- kunnilta. ehdotuksesta lausunnot Vakka-Suomen Seutukunnan yhtymähallitus on toiminut maakuntakaavan vakkasuomalaisena ohjausryhmänä ja ollut aktiivisesti mukana kaavan laadintatyössä. Vakka-Suomen osalta voidaan arvioida, että maakuntakaavaan on saatu sisään pääosin ne asiat, joiden on katsottu olevan Vakka-Suomelle tärkeitä ja jotka eivät olleet mukana alkuperäisessä Varsinais-Suomen liiton laatimassa ehdotuksessa. Tiedottaminen on tapahtunut lähinnä alueen sanomalehdistön välityksellä ja liiton järjestämissä yleisötilaisuuksissa. 2. Aluekeskusohjelmasta koheesio- ja kilpailu- valmistellaan siten, että se voidaan kykyohjelmaksi. Aluekeskusohjelma/koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman hakemusta jättää vuoden 2008 aikana sisäasiainministeriölle. 1. Maakuntakaavaan osallistuminen Yhtymähallitus toimii seutukuntaan kohdistuvaan maakuntakaavan laadintatyötä ohjaavana organisaationa. Valmisteluun osallistuvat tekninen lautakunta, työvaliokunta ja yhtymähallitus. Seutukunta vastaa koko seutukuntaa koskevien lausuntojen antamisesta Varsinais-Suomen liitolle ja koko seutukuntaa koskevan maakuntakaavan tiedottamisesta. Toteutuminen Varsinais-Suomen liitto on hyväksynyt Vakka- Suomen maakuntakaavaehdotuksen ja päättänyt 6 Toteutuminen Vakka-Suomen kunnat ilmoittautuivat uuteen koheesio- ja kilpailu-kykyohjelmaan (KOKO) yhtenä seutukuntakokonaisuutena. Seutukunnan rooliksi katsottiin OSKE-yhteistyön mahdollistaminen ja verkostoyhteistyön rakentaja. Hakemuksen sisältö painottui seudulliseen enna- kointiin, bioenergiaan ja osaamisintensiiviseen kehitystyöhön. Kiinnostus ilmaistiin innovaatio- hyvinvointiverkostoihin ja mahdol- verkostoihin, lisuuksien mukaan kulttuuriverkostoihin. 3. Rakennemuutosohjelma Valtioneuvosto päätti 15.1.2004 äkillisen

rakennemuutoksen alueesta joista yhdeksi nimettiin Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Rakennemuutosohjelma Vakka-Suomen osalta on voimassa vuoden 2089 loppuun. Hallituksen tekemässä äkillisten rakennemuutosalueiden erityistoimet suunnitelmassa tavoitteena on yritysten edellytysten tukeminen, työllisyyden edistäminen, työttömyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ympäristö, asuminen ja kunnalliset palvelut, toimivat liikenneyhteydet ja alueellistaminen. Tavoitteiden toteuttamista ja rakennemuutosetuja edistetään edelleen valtion hallinnossa tarkoituksena saada lisärahoitusta alueelle. Toteutuminen Rakennemuutosalue määritelmään ei saatu jatkoa. Se päättyi Vakka-Suomen osalta vuonna 2008. Sen sijaan haasteellisen alueen määritelmä on voimassa vuoteen 2013 asti, joten hyvien EUon tältä osin projektien rahoitus turvattu. 4. Liikenneväylät Seutukunnan pääliikenneväylien kehittämistä edistetään vaikuttamalla yhteisesti valtiovaltaan päin. Toteutuminen 4.2 Kuntayhtymän talous Kuntayhtymän talous oli alijäämäinen vuonna 2008. Vuosikate oli -3.519,69 euroa. Kun poistoja ei ollut se on myös tilikauden tulos. Alijäämäinen tulos johtuu siitä, että hallituksen päätöksillä on käytetty kuntarahaa yli talousarvioon varatun määrärahan, jotta olisi mahdollista osallistua alueen kannalta hyödyllisiksi katsottuihin hankkeisiin. Edellisten toimintavuosien positiivisten tulosten johdosta kuntayhtymän maksuvalmius oli riittävällä tasolla. Luotollisen shekkitili on muutettu tavalliseksi tiliksi. Vuoden vaihteessa pankkitilin saldo oli 254.210,50 euroa. Kuntayhtymän tilikauden alijäämä -3.519,69 euroa on tilinpäätöksessä esitetty siirrettäväksi taseen omaan pääomaan alijäämätilille. Kuntayhtymän palveluksessa ei ollut vakinaista henkilökuntaa vuoden 2008 aikana. Aluekeskusohjelmakoordinaattorin ja avustavan henkilöstön palvelut ostettiin Vakka-Suomen kehityskeskus Oy:ltä. Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungin henkilöstö hoiti seutukunnan muun hallinnon kiitettävän joustavasti oman työnsä ohessa. Valtatie 8:n kehittämistä ollaan edesautettu Varsinais-Suomen liiton ohjelmien kautta samoin kuin Uusikaupunki-Turku henkilö- ja tavaraliikenne yhteyden kehittämistä ja rataosuuden sähköistämistä. Uudenkaupungin satamaa on kehitetty rakentamalla sinne lisää teollisia toimintoja, jotka tukeutuvat kansainväliseen laivaliikenteeseen. 7

5. Väestö ja työllisyys Asukasmäärä Asukasmäärä Muutos 31.12.2008 31.12.2007 2007-2008 Uusikaupunki 15885 15 926-41 Laitila 8467 8 484-17 Kustavi 910 901 9 Pyhäranta 2236 2 215 21 Vehmaa 2446 2 448-2 Taivassalo 1709 1 730-21 Yhteensä 31 653 31 704-51 v. 2008 ennakkotiedot otettu väestörekisterikeskuksen sivuilta. Väestö 2008 Laitila 27 % Kustavi 3 % Pyhäranta 7 % Uusikaupunki 50 % Vehmaa 8 % Taivassalo 5 % 25,0 TYÖTTÖMYYSASTE, % 1995-2008, joulukuu Seutukunta Koko maa 20,0 19,6 19,0 15,0 10,0 5,0 18,9 17,6 16,5 15,1 14,7 13,2 14,5 13,8 12,7 11,1 11,9 12,5 11,1 10,9 12,7 11,9 11,9 12,5 11,1 9,6 9,5 8,0 8,4 6,9 8,8 7,3 0,0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 8

6. Käyttötalousmenot 6.1 Tulosalueittain Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Tulosalue 2007 2008 2007 2008 2007 2008 % Hallinto -33 352-32 374 49 760 40 396 16 408 8 022 104,54 Yhteistoiminta -41 090-46 454 34 905 39 657-6 185-6 797-9,00 Aluekeskusohjelma -230 238-225 155 243 567 225 280 13 329 125 10 563,20 Kuntaraha -9 156-55 193 54 701 40 000 45 545-15 193 0,00 Projektit -1 889 0 1 859 0-30 0 Yhteensä -315 725-359 176 384 792 345 333 69 067-13 843-598,93 Toimintakulut 2008 Kuntaraha 15 % Toimintatuotot 2008 Kuntaraha 12 % Aluekeskusohjelma 63 % Hallinto 9 % Aluekeskusohjelma 65 % Hallinto 12 % Yhteistoiminta 13 % Yhteistoiminta 11 % 6.2. Meno- ja tulolajeittain Menolajit 2007 2008 Palkat ja palkkiot -43 655-18 180 Muut henkilösivukulut -1 892-398 Eläkekulut -7 004-2 456 Muiden palv.ostot -260 488-323 231 Aineet ja tarvikkeet ja tavarat -119-174 Vuokrat -1 582 Muut toimintakulut -2 566-13 155 Yhteensä -315 724-359 176 Tulolajit 2007 2008 Hallinnon jäsenkuntaosuudet 84 665 79 417 Aluekeskusohj. jäsenkuntaosuudet 93 578 88 234 Kuntarahan jäsenkuntaosuudet 54 701 40 000 Muut palvelumaksut 1 225 Tuet ja avustukset 150 624 137 046 Muut toimintatuotot 636 Yhteensä 384 793 345 333 9

7. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP2008 1000 TP2007 1000 MUUTOS % TOIMINTATUOTOT 345 385-10,39 TOIMINTAKULUT -359-316 13,61 T O I M I N T A K A T E -14 69-120,29 VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT 11 6 83,33 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ 11 6 83,33 V U O S I K A T E -3 75-104,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 0 0 SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT 0 0 T I L I K A U D E N T U L O S -3 75-104,00 POISTOERON LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) 0 0 VARAUSTEN LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) 0 0 RAHASTOJEN LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ /ALIJÄÄMÄ -3 75-104,00 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2008 2 007 Toimintatuotot / Toimintakulut % 96 122 Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, /asukas -0,1 2,4 Asukasmäärä 31.12 31 653 31 704 Tunnuslukujen määritelmät Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta Toimintatuotot / toimintakulut, % =100* Toimintatuotot / (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Tämä osoittaa kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate (1000 euroa ja euro/asukas) Kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikate prosenttia poistosta =100* Vuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo 100% oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. 10

8. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2008 1000 TP2007 1000 KASVU% TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE -4 75-105,33 SATUNNAISET ERÄT 0 0 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 0 0 TOIMINNAN RAHAVIRTA -4 75-105,33 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT 0 0 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 0 0 INVESTOINNIT, NETTO 0 0 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -4 75-105,33 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS 0 0 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 0 0 ANTOLAINOJEN MUUTOKSET YHTEENSÄ 0 0 0,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 0 0 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS 0 0 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 0 0 LAINAKANNAN MUUTOKSET YHTEENSÄ 0 0 0,00 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 0 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 45-72 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 45-72 RAHAVAROJEN MUUTOS 41 3 RAHAVAROJEN MUUTOS 467 55 RAHAVARAT 31.12, 1000 254 213 RAHAVARAT 01.01, 1000 213-210 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2008 2 007 Rahavarat 31.12. 1000 euroa 254 213 Kassasta maksut 1000 euroa 360 316 Kassan riittävyys, pv 258 246 Asukasmäärä 31 653 31 704 11

Tunnuslukujen määritelmät Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintahintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainalyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv =365pv *Kassavarat 31.12/Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas = (( Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - ( Vieras pääoma - Saaadut ennakot)) / Asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman positiivinen erotus osoittaa määrän, mikä rahoitusomaisuudesta on jäljellä, kun vieras pääoma on maksettu. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 * (Vieras pääoma- saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainat euro/asukas Lainasaamiset 31.12 =Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 12

9. Rahoitusasema ja sen muutokset VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA KUNTAYHTYMÄ TASE 31.12.2008 1000 31.12.2008 31.12.2007 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 23 34 Muut saamiset 2 5 Siirtosaamiset 71 98 Saamiset 96 137 Rahat ja pankkisaamiset 254 213 VASTAAVAA YHTEENSÄ 350 350 VASTATTAVAA Oma pääoma Edellisten tilikausien yli/alijäämä 282 207 Tilikauden yli/alijäämä -4 75 Oma pääoma 278 282 Toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 Toimeksiantojen pääomat 0 0 Vieras pääoma Lyhytaikainen Saadut ennakot 30 28 Ostovelat 8 40 Muut lyhyaikaiset velat 34 0 Lyhytaikainen yhteensä 72 68 Vieras pääoma yhteensä 72 68 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 350 350 TASEEN TUNNUSLUVUT 2008 2007 Omavaraisuusaste, % 87 88 Suhteellinen velkaantuneisuus % 12 10 Lainakanta, 1000 0 0 Kuntayhtymän asukasmäärä 31 653 31 704 13

10. Kuntayhtymän kokonaismenot ja tulot 2008 Ulkoiset TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 345 96,91 Toimintakulut -359 100,00 Verotulot 0,00 Valmistus omaan käyttöön 0,00 Valtionosuudet 0,00 Arvonlisäveron takaisinperintä 0,00 Korkotuotot 11 3,09 Korkokulut 0,00 Muut rahoitustuotot 0,00 Muut rahoituskulut 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,00 Pakollisten varauksen muutokset 0,00 Investoinnit 0,00 Investoinnit 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 Käyttöomaisuusinvestoinnit 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 0,00 Antolainasaamisten lisäykset 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 Oman pääoman vähennykset 0,00 KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 356 100,00 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ -359 100,00 11. Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tuloksen käsittely Työvaliokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Vuoden 2008 alijäämä 3.519,69 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli- /alijäämätilille. 14

II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. Käyttötalouden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1.1 Hallinto Vakka-Suomen seutukunnasta tuli aluekeskus sisäasiainministeriön päätöksellä 13.12.2001. Sen hallintoa hoitaa Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Kuntayhtymän perussopimus ja yhtymäsopimus vahvistettiin 15.2.2002. Hallintosääntö tuli voimaan 13.3.2002. Mietoisten kunnan liityttyä Mynämäen kuntaan kuntayhtymän perussopimusta on tarkistettu 1.1.2007 lukien. Hallintomalliksi hyväksyttiin ns. kevyt kuntayhtymä, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää 12- jäseninen yhtymähallitus. Hallituksen kokoonpano on sovitettu seutukunnan kuntien väestömäärän ja poliittisten voimasuhteiden mukaisesti. Yhtymähallituksen tukena toimii seutuneuvosto, johon kukin kunta valitsee viisi jäsentä. Yhtymähallitus tiedottaa seutuneuvostolle kuntayhtymän tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Seutuneuvosto ei kokoontunut toimintavuoden aikana. Vakka-Suomen seutukunnan yhtymähallituksen valmistelevana toimielimenä on työvaliokunta, joka muodostuu peruskuntien kunnallisjohtajista. Työvaliokunnan puheenjohtaja toimii myös yhtymähallituksen esittelijänä. Työvaliokunnan asioiden valmisteluun osallistuvat jaostot ja työryhmät, jotka koostuvat kuntien viranhaltijoista. Jaostojen tehtäväkenttä käy ilmi organisaatiokaaviosta. Kuntayhtymän hallinnon ja taloushallinnon hoidosta vastaa sopimuksella Uusikaupunki. Kuntayhtymän toimintaa kehitetään kuntien itsenäisyyttä kunnioittaen. Kunnat osallistuvat niiden toimintojen kustannuksiin, joissa ne ovat mukana. Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän yhtymähallitus on kokoontunut kertomusvuonna kuusi kertaa. Yhtymähallitus toimii myös aluekeskusohjelman ohjaus- ja seurantaryhmänä ja päättää kaikista aluekeskusohjelmaan liittyvistä asioista. Lisäksi yhtymähallitus toimii maakuntakaavan laatimista ohjaavana toimikuntana. Merkittävä osa yhtymähallituksen toiminnasta on lausuntojen antaminen seutukunnan ja seutukuntaa koskettavista hankkeista. Lisäksi yhtymähallitus on kertomusvuonna käsitellyt kuudessa kokouksessaan seuraavia asioita: - Hallitus antoi lausunnot mm. Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta ja KOKOohjelmasta. - Edelleen yhtymähallitus hyväksyi esitykset Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vuosille 2009-2010. Kuntayhtymällä ei ole työsuhteessa olevaa henkilöstöä, vaan hallintoa hoidetaan virtuaalisesti seutuverkon välityksellä. Työvaliokunta Suurimman osan työvaliokunnan asiamäärästä muodostuu hankelausuntojen valmistelu yhtymähallitukselle. Lausunnoissa otetaan kantaa seudun kehittämiseen yksittäisen kunnan lähtökohdista koordinoituna koko seudun näkökulmaan. Koko seudun kannalta tärkeästä ehdotuksesta Vakka-Suomen hankkeeksi maakuntaohjelmaan on jo muodostunut jokavuotinen käytäntö edes hankkeiden tärkeys-järjestykseen asettaminen ei ole aiheuttanut ongelmia. Kuntaja palvelurakenne-uudistushankkeen tilannetta käsiteltiin. Strategisen yhteistyön syventämishankkeesta päätettiin luopua. Loppuvuonna valmisteltiin hakeutumista seutukunnan KOKO-ohjelmaan. Työvaliokunnan työskentely on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä aluekeskuskoordinaattorin sekä yhtymähallituksen puheenjohtajiston kanssa. He ovat osallistuneet aktiivisesti työvaliokunnan kokouksiin ja tukeneet panoksellaan työvaliokunnan toimintaa. Valtioneuvoston päätöksellä 15.1.2004 Vakka- Suomen seutukunnasta tuli äkillisen rakennemuutoksen alue. Yksi toiminnan painopisteistä kuluneellakin toimintakaudella on ollut rakennemuutossuunnitelman toimenpiteiden saattaminen valtionhallinnon toimijoiden tietoon ja tarvittavien lisämäärärahojen hankkiminen ohjelman toteuttamiseksi. Ohjelma päättyi vuoden 2008 lopussa. 15

Jaostot Koulutusjaosto Koulutusjaosto on pitänyt vuoden 2008 aikana viisi kokousta. Koulutusjaoston työn pääpaino on vuonna 2008 ollut yhteisissä kehittämishankkeissa. Vakka- Suomen seutukunta on saanut neljälle kuntien yhteiselle kehittämishankkeelle ulkopuolisen rahoituksen. Vuonna 2008 työskenneltiin opiskeluhuollon ja oppimisympäristöjen kehittämisen merkeissä, henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseksi ja tehostetun ja erityisen tuen kehittämiseksi. Lienee niin, ettei koskaan Vakka-Suomen kuntien historiassa ole alueen opetuspalvelujen henkilöstö tehnyt niin paljon kuin vuonna 2008 yhteistyötä aktiivisessa ja positiivisessa hengessä. Em. hankkeiden merkeissä on järjestetty yhteistä koulutusta, tapaamisia, verkostoitumista sekä yhteisiä kokoontumisia, joissa on luotu yhteisiä käytäntöjä Vakka-Suomen kuntien opetuspalveluihin. Opiskeluhuollon käytänteiden kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Vakka-Suomessa on ollut eräs vuoden 2008 työn tavoitteista. Jatkuvasti kasvava opiskeluhuoltotyön tarve ja opiskeluhuoltotyön haasteet edellyttävät käytänteiden kehittämistä. Vakka-Suomessa on sitouduttu opiskeluhuoltopalveluissa yli kuntarajojen ja yli hallintokuntarajojen menevään opiskeluhuoltokäytänteiden kehittämiseen. Tätä työtä on tehty työministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen avustuksen turvin. Tykeshankerahoituksella on työsuhteeseen palkattu koordinaattori Arja Kitola, jonka johdolla on kehitetty sekä vakkasuomalaista opiskeluhuoltopalvelua että opiskeluhuoltohenkilöstön työhyvinvointia. Tykes-hankkeen päämetodina on ollut opiskeluhuoltotyön kentän osallistaminen ja alueella toimivien ihmisten asiantuntijuuden hyväksikäyttö. Hankkeessa on tehty mm. opiskeluhuoltoryhmien työn ohjeistus, opiskeluhuollon lomakkeita ja nivelvaiheyhteistyön suunnitelma. Vakka-Suomen kunnat ovat yhdessä saaneet vuonna 2008 myös oppimisympäristöjen kehittämiseen harkinnanvaraista valtionavustusta. Tuossa hankkeessa on tarkasteltu kuntien perusopetuksen opetussuunnitelmia ja elinkeinoelämäyhteistyökäytäntöjä. Vuonna 2008 alueella on järjestetty seudun opettajille elinkeinoelämäyhteistyökoulutusta. Lisäksi on rakennettu yhteistyöverkostoja seutukunnan koulujen/oppilaitosten ja yritysten välille. Vuonna 2008 Vakka-Suomen seutukunnassa on saatu valtion erityisavustusta tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämiseen eli Kelpo-hankkeeseen. Kaikkiaan seutukunnan kunnat saivat erityisavustusta 120 000 euroa. Kelpo-hankkeessa päästiin alkuun vuonna 2008 ja hanke jatkuu vuoden 2009 ajan. Sekä oppimisympäristöjen kehittämishankkeen että Kelpo-hankkeen koordinaattorina on toiminut Arja Kitola. Uudenkaupungin kaupunki on hallinnoinut edellä mainittuja kehittämishakkeita. Hankkeiden työ on tehty eri puolilla seutukuntaa. Hanketyöryhmissä, tapaamisissa ja verkostoissa on työskennellyt kaikkien seutukunnan kuntien opetusalan edustajia. Moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti on työskennelty erityisesti opiskeluhuollon ja erityisen ja tehostetun tuen asioissa. Vakka-Suomen kuntien koulutoimen johdosta vastaavat viranhaltijat ovat osallistuneet aktiivisesti opiskeluhuoltokäytänteiden kehittämiseen, henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja Kelpo-hankkeeseen. Koulutusjaosto on tukenut ja kannustanut seudun kuntien opetuspalvelujen välistä yhteistyötä. Kulttuurijaosto Kulttuurijaostoon ovat kuuluneet Jukka Vehmas (Laitila, pj), Pirjo Hyövelä (Taivassalo), Monica Ylikoski (Kustavi), Mari Jalava (Uusikaupunki), Armi-Tuulikki Kraappa (Pyhäranta), Rauno Melos (Uusikaupunki) ja Sirpa Ikala-Suomalainen (Vehmaa). Sihteerin tehtävän on hoitanut kulloisenkin kokouspaikkakunnan emäntä tai isäntä. Kulttuurijaosto kuuluu Vakka-Suomen seutukunnan organisaatioon. Jaoston toimintaa on hankaloittanut sen jäsenten osa-aikaisuus tai osatoimisuus: kukaan ei tee kokopäiväisesti yleistä kulttuurityötä. Tilanne on korostunut Kulttuuri voimavaraksi hankkeen loputtua, kun hankkeen aikana sekä tehtiin päätöksiä että toteutettiin niitä. Nykyisillä voimavaroilla ideat jäävät helposti ideoiksi. Tämän takia täsmällisten toiminnallisten tavoitteiden asettaminen on koettu ongelmalliseksi. Kulttuurijaosto on kokoontunut seitsemän kertaa (23.1., 4.3., 15.4., 3.6., 26.8., 14.10. ja 2.12.). Vuoden 2008 toiminnassa huomioitiin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelu ja vakkasuomalaisten hankkeiden saaminen mukaan, konserttiyhteistyö Turun musiikkiakatemian kanssa, Vakka-Suomen kuvataiteen näyttelytyöryhmän toiminta ja lastenkulttuurin edistäminen. 16

Vuonna 2007 valmistunut Vakka-Suomen kulttuuristrategia on toimitettu alueen kuntiin. Turku 2011 kulttuuripääkaupunkihankkeen seutukunnallinen infotilaisuus järjestettiin Uudessakaupungissa 31.3.2008. Toukokuun lopussa päättyneeseen hankehakuun lähti Vakka- Suomen alueelta muutamia hakemuksia eri hakijatahojen toimesta. Vakka-Suomenssa käynnistyneen Pelleriinilastenkulttuurihankkeen työntekijä Kerttu Aaltonen on ollut mukana kulttuurijaoston kokouksissa. Jaoston kaksi edustajaa osallistui kutsuttuina Vakka-Suomen lastensuojeluohjelmaa laatineen työryhmän työskentelyyn. Painatettiin seutukunnallinen esite Vakka- Suomen kesämusiikki 2008. Konserttiyhteistyö Turun Musiikkiakatemian kanssa jatkui (kaksi konserttia sekä Laitilassa että Uudessakaupungissa). Vakka-Suomen kuvataiteen näyttelytyöryhmä koordinoi kolmen näyttelytilan (Ars Aarrras, Rautilakeskus, Kustaa Hiekan lukutupa) yhteistyötä ja painatti kesänäyttelyistä yhteisesitteen. Näyttelytilojen yhteishaku vuodeksi 2009 järjestettiin syyskuussa 2008. Uuden museolain johdosta Laitila ja Uusikaupunki neuvottelivat museoyhteistyöstä, jonka laajentamista ei nähty mahdolliseksi. Valtionosuuskriteerien täyttämiseksi Uusikaupunki perusti toisen museoammatillisen viran museoonsa. Maaseutujaosto Ei kokouksia vuonna 2008. Vapaa-aikajaosto Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän vapaa-aikajaostoon kuuluivat vuonna 2008 seuraavat jäsenkunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vapaa-aikajaosto on toiminut hyvällä toiminnallisella perinteellä jo vuosikymmeniä. Vuonna 2008 jaoston kokouksia oli seitsemän ja käsiteltyjä asioita 54. Kokoukset järjestettiin Laitilassa, Vehmaalla, Taivassalossa, Uudessakaupungissa, Kustavissa ja Laitilassa. Vuonna 2008 jaoston puheenjohtajana toimi Uudenkaupungin nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Tuija Suominen sekä sihteerinä kokouspaikkakunnan viranhaltija. Pöytäkirja hyväksyttiin tarkastetuksi aina seuraavassa kokouksessa. Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän vapaa-aikajaoston tavoitteet ovat toteutuneet 18.12.2007 laaditun toimintasuunnitelman pohjalta seuraavasti: 17 Vuonna 2008 vapaa-aikajaosto osallistui Varsinais-Suomen nuorisopalvelujen laatu- ja kehittämishankkeeseen. Länsi-Suomen lääninhallituksesta sivistystoimentarkastaja Erik Häggman toi jaoston tietoon nuorisotoimen ajankohtaiset kuulumiset osallistumalla kokoukseen 4.3.08. Vakka-Suomen Salibandyturnaus 2008 (5-6 luokkalaisille tytöille ja pojille) jouduttiin peruuttamaan, koska joukkueita ilmoittautui ainoastaan kolme. Vapaa-aikajaosto osallistui sosiaali- ja terveysjaoston kutsumana Vakka-Suomen lastensuojelun kehittämissuunnitelman laatimiseen. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten kesäretki 2008, Puuhamaa 11.6. Retkelle osallistui 26 hlöä, joista 8 oli erityislapsia. Vakka-Suomen Suurleiri 2008, Kustavin Lomavalkamassa 7.-9.7. Leirille osallistui 72 lasta. Vapaa-aikajaosto päätti perustaa seutukuntaan nuorisofoorumin. Työjärjestyksen jaosto hyväksyi 13.10.2008 44. Foorumin toimintaan jaosto haki valtionavustusta OPM:ltä 12 000 euroa (päätös saadaan alkuvuodesta 2009). Nuorten tietokilpailu 2008, Kustavi 5.11. Aiheina olivat ajankohtaista, Pekingin olympialaiset ja Vakka-Suomi. Loppukilpailussa oli kuusi joukkuetta. Voiton nappasi Taivassalo, hopean Vehmaa ja pronssia sai Taivassalon toinen joukkue. Vakka-Suomeen päätettiin perustaa nuorten verkkopalvelu (netti) Varsikas-hankkeen kautta Vapaa-aikajaostolla ei ole omaa käyttötalousarviota. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen yhteisessä järjestämisessä ovat yhteisten resurssien hyödyntämisen perusteet sekä seutukunnan yhtenäisyyden vahvistaminen. Lisäksi nuorten sosiaalisen kasvuympäristön laajeneminen yli oman kuntarajan avartaa kunkin kunnan nuorisokulttuuria. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2007-2011 ja nuorisolakiin perustaen on kehitetty toimintamalleja nuorten kuulemisen ja nuorisotiedotuksen parantamiseksi. Edelleen voidaan todeta, että seutukunnan hyvällä liikunta- ja nuorisopalvelujen tarjonnalla on kansanterveydellinen merkitys.

Sosiaali- ja terveysjaosto Sosiaali- ja terveysjaosto on kokoontunut vuonna 2008 kuusi kertaa Ensimmäisessä kokouksessa laadittiin vuodelle 2008 toimintasuunnitelma, joka aikataulutettiin ja vastuutettiin. Toimintasuunnitelma on toteutunut seuraavasti: Selvitetään erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta kotiuttaminen. Työryhmä: Tarja Huovinen, Ulla Tynni ja Leena Lehtoruusu on jättänyt raporttinsa 25.8.2008. Vammaispalveluiden alueellinen suunnitelma. Työryhmä: Leena Räisänen ja Anitta Keskitalo on laatinut suunnitelman. Sosiaalipäivystyksen kehittäminen. Sosiaalipäivystyksen hoitamisesta on tehty sopimus Merikratos Oy:n kanssa. Lastensuojelusuunnitelman laadinta on käynnistetty. Opiaattiriippuvaisten avovieroitushoidon vastuun siirtäminen terveyskeskuksille. Vastuuhenkilö Tita Koski-Stenholm on antanut raporttinsa 8.11.2008 Hyvinvointitilinpäätös 2007 annettiin Turun amk:n tehtäväksi, ja se valmistuu helmikuussa 2009. Vuonna 2006 alkanut Vakka-Suomen neuvoloiden perhetyö -hanke päättyi 31.10.2008. Lupa- ja valvontajaosto Lupa- ja valvontajaosto koostuu kuntien rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranhaltijoista. Uudenkaupungin kaupunki on myynyt rakennusvalvontapalveluja Kustavin kunnalle. Uudenkaupungin kaupunki on myynyt ympäristönsuojelupalveluja Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kunnille vuoden 2008 alusta. Toimintatapoja on yhtenäistetty. Vakka-Suomen ympäristöviranhaltijat ovat kokoontuneet säännöllisesti käsittelemään oman toimialansa asioita. Varsinaisia lupa- ja valvontajaoston kokouksia ei ole pidetty. Vakka-Suomen kuntien alueella on järjestetty vuosittainen yhteinen ongelmajätekeräystempaus. Vakka-Suomen seudun jätehuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti vuosittain. Tekninen jaosto Tekninen jaosto on kokoontunut 3 kertaa vuoden 2008 aikana. Samat henkilöt ovat olleet kuitenkin lisäksi tiiviissä yhteistyössä paikkatietoprojektin kanssa ja kokoontuneet sen tiimoilla. Tekninen jaosto oli tiiviisti mukana antamassa ja valmistelemassa seutukunnan kannanottoa maakuntakaavasta. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävänä ja seutukunta antoi kaavasta lausunnon. Kaavassa oli vielä luonnos vaiheessa paljon virheitä ja puutteita joihin lausunnossa kiinnitettiin huomiota. Tekninen jaosto keskusteli yhteistyömahdollisuuksista seutukunnan alueella. Todettiin, että varsinkin rakennusvalvonnan, kiinteistö- ja mittauspalveluiden, karttojen tarkistuksen ja kaupanvahvistuksen ja yksityisteiden osalta sekä vesi- ja jätehuollossa löytyy yhteistyömahdollisuuksia. Suurena yhteistyöhankkeena on vesi- ja jätevesihuollon kehittäminen koko Vakka-Suomen alueella. Seutukunnan yhteinen paikkatietoprojekti jatkui Internet-paikkatietoprojektina. Seutukunnassa keskusteltiin paikkatietoprojektin jatkosta ja päätettiin, että seutukunnan kunnat varaavat budjetteihinsa rahoituksen yläpitokustannuksiin. Lisäksi haetaan rahoitusta mm. kalataloushankkeesta. Elinkeinojaosto Elinkeinojaoston toiminta Jaostoon kuuluivat puheenjohtajana elinkeinojohtaja Kristiina Salo, varapuheenjohtajana elinkeinoasiamies Esa Buri ja jäseninä työvoimatoimiston johtaja Ullakaisa Nieminen, työvoimatoimiston johtaja Erja Laaksonen, koulutuspäällikkö Päivi Viinikkala, rehtori Merja Koski, rehtori Juha Kuuselo, sijaisena Petri Sotarauta, yritysneuvoja Esa Kerkola ja toimitusjohtaja Jouko Penttinen. Pysyvänä asiantuntija kokouksissa oli läsnä korkeakouluasiamies Markus Haapala ja lisäksi kutsuttaessa maaseudun yritysneuvoja Markku Riihimäki ja toimitusjohtaja Raimo Rantanen. Sihteerinä toimi kehityspäällikkö Eeva Rintama elokuusta lähtien. Kunnanjohtajilla on läsnäolooikeus jaoston kokouksissa. Jaosto kokoontui kaksi kertaa. Toiminnallaan se muodosti poikkihallinnollisen kontaktipinnan, joka tuki yrittäjyyskasvatuksen käynnistymistä opettajien koulutuksen ja erilaisten kehittämistoimenpiteiden avulla seurasi koulutusasiamiehen toimintaa 18