VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD VANTAAN PIENVESISELVITYS
Kuntatekniikan keskus Kielotie 13 Vantaa 01300 Vantaa Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 01510 Vantaa (09) 83911 vaihde etunimi.sukunimi@vantaa.fi FCG Planeko Oy Osmontie 34 (PL 30) 00601 Helsinki 010 409 5000 vaihde etunimi.sukunimi@fcg.fi Kansikuva: FCG Planeko Oy yllä: Markku Vähäkäkelä alla: Marja Nuottajärvi keskellä ja oikealla: Maria Haikala Taitto: FCG Planeko Oy / Maria Haikala Paino: Vantaan kaupungin hankintakeskus / paino, Vantaa 2009 C6:2009 Kuntek 1/2009 ISBN 952-443-283-8
FCG Planeko Oy 1 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 Yleistä...3 2.2 Lähtötiedot...3 2.3 Tuotettu aineisto...3 3 VANTAAN VESISTÖT...4 3.1 Yleistä...4 3.2 Purojen nimistö 69, 70...4 4 PIENVESIÄ KOSKEVAT LUVAT...6 4.1 Lupamenettelyt...6 Ympäristölupa...6 Vesilain mukainen lupa...6 4.2 Yhteistyö lupa-asioissa...6 4.3 Vesistön määrittely...6 5 PIENVESIKOHTEIDEN NIMET JA NUMEROINTI...7 6 KOHTEIDEN OMINAISUUKSIEN MÄÄRITTELY...10 6.1 Sijainti...10 6.2 Kohteen...10 6.3 Valuma-alue...10 6.4 Morfologinen...11 6.5 Hydrologinen...12 6.6 Fysikaalis-kemiallinen...12 6.7 Ekologinen...12 6.8 Maisema- ja...14 6.9 Maankäytön nne...14 6.10 Kohdekohtaiset toimenpiteet...14 6.11 Muuta huomioitavaa...14 7 JATKOTOIMENPITEET...15 PIENVESIKOHTAISET KOHDEKORTIT...16 Karttamerkintöjen selitteet...16 11 Pikkujärvenoja...17 12A Tiistronoja...18 12B Herukkapuro...18 13 Kynikenoja...20 14 Myllymäenoja...22 15A Varistonoja...23 15B Lammasoja...23 15C Pellaksenoja...23 21 Linnaistenoja...25 22 Multaoja...26 31A Mätäoja...27 31B Onkioja... 27 42 Lepsämänjoki... 29 43 Kuhajoki (Luhtajoki)... 30 44 Luhtaanmäenjoki... 31 45 Lillån (Tuusulanjoki)... 32 410 Koivupäänoja... 33 411 Pekinoja... 34 412 Jelmusanoja... 35 413A Lamminsuonoja... 36 413B Hankoja... 36 414 Murtoonpellonoja... 37 415 Katinmäenoja... 38 416 Mottisuonoja... 39 417 Viinikkalanoja... 40 418 Brändoninoja... 41 419 Lehtikummunoja... 42 420 Mustikkasuonoja... 43 421 Krakanoja... 44 461A Kirkonkylänoja... 45 461B Pyhtäänkorvenoja... 45 462 Kylmäoja... 47 463 Kylmäojan pohjoishaara... 49 464 Kylmäojan itähaara... 50 465 Rekolanoja... 51 466 Lipstikkaoja... 53 467 Vierumäenoja... 54 468 Vallinoja... 55 469 Maarukanoja... 57 470A Metsolansuonoja... 58 470B Oljemarkinoja... 58 471 Tervaoja... 59 472 Suutonoja... 60 473 Frasanoja... 61 51 Kuussillanoja... 62 61 Westerkullanoja... 63 62 Länsisalmenoja... 64 71A Krapuoja... 65 71B Roxinoja... 65 72 Ojangonoja... 67 73A Kormuniitynoja... 68 73B Itä-Hakkilanoja... 68 74A Sotunginoja... 70 74B Myyraksenoja... 70 81 Nybyggetinoja... 71 91 Nikinmäen ojat... 72 1000 Pitkäjärvi... 73 1001 Lammaslampi ja Furumossbäcken... 74 1002 Vetokannaksen lampi... 75 1003 Odilampi ja Odilammenoja... 76 1004 Tuupakan lampi... 77 1005 Ruskeasannan lampi... 78 1006 Hiirilammet... 79 1007 Sandi... 80 1008 Kuusijärvi ja Kuusijärvenoja... 81 1009 Bisajärvi ja Bisanoja... 82 1010 Gumböle träsk... 83 1011 Vaaralan lammet... 84 LÄHTEET... 85
2 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 1 JOHDANTO Tehtävänä oli laatia selvitys Vantaan pienvesistä. Työ liittyi vuoden 2008 aikana laadittuun Vantaan hulevesiohjelmaan. Vantaan kaupungin tavoitteena kaudella 2008 2010 on, että luonnonmukainen hulevesien käsittely otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. EU:n vesipuitedirektiivin (2000) mukaan vesistöjen hyvä ekologinen tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskuksen laadittavana olevan vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa yhtenä kohtana tulee olemaan kaupunkipurojen- ja lampien n parantaminen. Tehtävä on käsittänyt yhteensä 67 pienvesikohdetta, joista puroja tai ojia oli 55 kappaletta ja lampia tai järviä 12 kappaletta. Lähteet ja suot rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Samoin Vantaanjoen, Keravanjoen ja Silvolan tekojärven katsottiin olevan selvityksen ulkopuolella. Tehtävän tavoitteena oli kartoittaa Vantaan pienvedet sekä inventoida pienvesistä olemassa oleva tieto. Pienvesien kunnostusohjelma laaditaan myöhemmässä vaiheessa. Vantaan kaupungin toimeksiannosta FCG Planeko Oy on laatinut selvityksen Vantaan pienvesistä. Työn ajina toimivat Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksesta Hanna Keskinen ja ympäristökeskuksesta Sinikka Rantalainen. FCG Planeko Oy:n vastuuhenkilönä on toiminut maisema-arkkitehti Maria Haikala. Tehtävää valvoneeseen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt:, kuntatekniikka, kuntatekniikka, kuntatekniikka, kuntatekniikka, ympäristökeskus, ympäristökeskus, ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelu, liikuntapalvelut Suomen ympäristökeskus Hanna Keskinen Ulla-Maija Rimpiläinen Usko Koponen Anna Taipale Sinikka Rantalainen Jaakko Vähämäki Päivi Jäntti-Hasa Anne Mäkynen Markku Tiusanen Jukka Jormola FCG Planeko Oy:ssä projektiin osallistuivat seuraavat henkilöt: maisema-arkkitehti FM, biologi insinööri (AMK) insinööri (AMK) ympäristöasiantuntija, insinööri (AMK) maisema-arkkitehti Maria Haikala Marja Nuottajärvi Markku Vähäkäkelä Jani Koiranen Alisa Pitkänen Eeva Eitsi
FCG Planeko Oy 3 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleistä Vantaalle laadittiin vuoden 2008 aikana hulevesiohjelma, johon liittyi selvityksen tekeminen Vantaan pienvesistä. Hulevesiohjelman laatiminen oli vuoden 2008 sitova tavoite. Taloussuunnitelmakauden 2008 2010 tavoitteena on, että luonnonmukainen hulevesien käsittely otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Sekä pienvesiselvityksen että hulevesiohjelman laatiminen ovat mukana myös maankäytön ja ympäristön toimialan ympäristöohjelmassa. EU:n vesipuitedirektiivin (2000) mukaan vesistöjen hyvä ekologinen tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus laatii toimenpideohjelmaa vesienhoitosuunnitelmaan liittyen. Toimenpideohjelman yhtenä kohtana tulee olemaan kaupunkipurojenja lampien n parantaminen. Vantaan kaupungin tavoitteet vesistöjen kehittämisessä ovat: I Tulvien torjunta ja virtaamien hallinta II Veden laadun parantaminen ja eroosiohaittojen vähentäminen III Vesistömaiseman kehittäminen IV Vesiluonnon monimuotoisuuden lisääminen V Vesistöjen virkistyskäytön kehittäminen VI Vesistöjen arvostuksen nostaminen. 68 Pienvesiselvitykseen otettiin mukaan yhteensä 67 pienvesikohdetta, joista puroja tai ojia oli 55 kappaletta ja lampia tai järviä 12 kappaletta. Lähteet ja suot, sekä Vantaanjoki, Keravanjoki ja Silvolan tekoallas rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Selvityksen tavoitteena on koota yhteen olemassa oleva tieto Vantaan pienvesikohteista ja esittää suositukset selvitys- ja kunnostustarpeista. 2.2 Lähtötiedot Pienvesiselvityksen tiedot on koottu selvitysajankohtana saatavilla olleista selvityksistä, suunnitelmista ja tietoaineistoista. Selvityksen puitteissa ei ole tehty veden laadun tai määrän mittauksia eikä luonto- tai maisemaselvityksiä. Maastokäyntejä tehtiin syksyn 2008 aikana lähtötietoaineiston ja karttatarkastelujen perusteella keskeisiksi arvioituihin kohteisiin. Laaditun selvityksen puitteissa ei ole ollut mahdollisuutta tehdä maastokäyntejä kaikissa kohteissa. Lisäksi eri kohteista on ollut käytettävissä erilaatuista ja eriaikaista lähtöaineistoa. Monista kohteista osa tiedoista puuttuu täysin. Selvitykseen sisällytettävät pienvesikohteet määriteltiin ohjausryhmässä. Uomien linjaukset vaihtelevat eri karttalähteissä, joten selvityksessä on yhdistelty eri lähtöaineistojen tietoja. Uomatieto pohjautuu pääasiassa Vantaan virastokartan vesielementtitasoon. Tarkennuksia kohteisiin on lisäksi saatu kuntatekniikan keskuksesta. Selvityksessä käytettävissä on ollut Vantaan virastokartan lisäksi maaperäkartat, maanomistuskartat, kaavoitustiedot, sadevesiverkostokartat ja pitäjänkartat 1936 1948. Raportin loppuun on liitetty lähdeluettelo käytössä olleista selvityksistä ja suunnitelmista. 2.3 Tuotettu aineisto Pienvesiselvitysraportti jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan työn taustat, tavoitteet, terminologia ja periaatteet. Raportin toisessa osassa on esitetty kohdekohtaiset inventointikortit, joissa on esitetty lyhyet kohdekuvaukset ja joihin on koottu kohdetta koskevat tiedot. Jokaiseen inventointikorttiin liittyy myös karttaesitys kohteesta ja digitaalisesti luovutettavassa aineistossa kohteista otetut valokuvat. Työn kartta-aineisto luovutetaan ajalle myös MicroStation ja MapInfo -muotoisina. Kuva 1 Maastokäyntien sijoittuminen alueelle.
4 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 3 VANTAAN VESISTÖT 3.1 Yleistä Pääosa Vantaasta kuuluu Vantaanjoen päävaluma-alueeseen. Vantaan itä- ja länsiosat kuuluvat Suomenlahden rannikkoalueen päävaluma-alueeseen ja pieni osa Koillis-Vantaata Sipoonjoen päävalumaalueeseen. Tarkemmin Vantaalla voidaan laskea olevan 10 vesistöaluetta. A. Pitkäjärveen laskevat purot B. Espoon Monikonpuroon laskevat purot C. Helsingin Mätäjokeen laskeva puro D. Vantaanjokeen laskevat purot E. Keravanjokeen laskevat purot F. Helsingin Vartiokylänlahteen laskeva puro G. Porvarinlahteen laskevat purot H. Sipoon Kappelvikeniin / Björnsövikeniin laskevat purot I. Sipoon Karlvikeniin laskeva puro J. Sipoonjokeen laskeva puro Vantaan kaupungin hulevesiohjelmaluonnoksen (8.12.2008) mukaan jokien ja järvien rantavyöhykkeet on Vantaan yleiskaava 2007:ssä ja Marja-Vantaan osayleiskaavassa varattu viheralueiksi. Suurin osa puroista ja lammista on niin ikään yleiskaavan viheralueilla mutta yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi osa kohteista sijaitsee jo rakennettujen alueiden sisällä. 71 69, 70 3.2 Purojen nimistö Vantaan purojen nimet ovat Herukkapuroa lukuun ottamatta ojia. Luonnonojalla on Suomen murteissa erilaisia nimityksiä ja Uudellamaalla se on nimenomaan oja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan uusmaalaisella murresanalla oja ei ole yleiskielessä tunnettua merkitystä kaivettu uoma vaan merkitys pieni luonnonpuro. Vantaan kaupungin nimistöryhmä on useassa yhteydessä päättänyt oja -nimen käytöstä vantaalaisissa luonnonojissa. Luontonimien kirjoitusasujen muuttaminen ja peruskarttaan merkitseminen ei ole kuntien päätäntävaltaan liittyvä asia, vaan siitä päättää Maanmittauslaitos pyydettyään ensin lausunnon Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta. Tässä selvityksessä on käytetty virallisia nimiä niistä puroista, joista se on ollut olemassa. Muille on annettu selvityksessä työnimet. Tarkoituksena on jatkossa täsmentää purojen nimistöä ja saada ne myös merkityksi karttoihin. Kuva 2 Kartta Vantaan vesistöalueista.
FCG Planeko Oy 5 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys Kuva 3 Pienvesien sijoittuminen yleiskaava 2007:n ja Marja- Vantaan osayleiskaavan mukaisille osa-alueille.
6 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 4 PIENVESIÄ KOSKEVAT LUVAT 4.1 Lupamenettelyt Vesistöä muuttaville ja ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan usein vesilain tai ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Luvantarve ei koske vain suuria toimenpiteitä vaan esimerkiksi ojan patoaminen, laiturin rakentaminen sekä rannan ruoppaus ja pengerrys saattavat vaatia luvan. Ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa on määritelty ne nteet, joissa lupa on tarpeen. Ympäristöluvan tarvitsevat toiminnot on lueteltu ympäristönsuojeluasetuksessa. Vesilaissa on lueteltu hankkeita, joihin lupa on aina haettava, esim. sillan rakentamiseen vesistön yli tai vesi- ym. johdon rakentamiseen vesistön ali. Molempien lakien mukaan lupa saatetaan tarvita sellaiseenkin hankkeeseen, jota ei ole laissa tai asetuksessa mainittu, mutta jolla on haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätyin edellytyksin antaa luvan tai oikeuden tiettyihin vaikutuksiltaan rajoitettuihin vesitaloustoimenpiteisiin vesilain perusteella. Näitä ovat tutkimusten suorittaminen toisen alueella, jäteveden johtaminen toisen ojaan, viemärin tekeminen toisen maan kautta, jäte- ja kuivatusveden johtaminen toisen viemäriin sekä ojittaminen toisen yksityistien poikki. Vesialueeseen liittyvän kunnostustyön, kuten esimerkiksi uoman perkauksen/ruoppauksen tai vesikasvien niiton, aloittamisesta ja suorittamistavasta on ilmoitettava ennalta vesilain 1 luvun 30 : n ja vesiasetuksen 85 a :n perusteella vesialueen omistajalle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ilmoitus on hyvä lähettää myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jolloin paikalliselle vesilain valvontaviranomaiselle muodostuu parempi kokonaiskuva vesialueellaan tapahtuvista toimenpiteistä. Ilmoitus on tehtävä vähintään kuukautta ennen työn aloittamista ja siihen on liitettävä selvitys työn suoritustavasta. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä mikäli toimenpide on merkitykseltään vähäinen. Vähäisestä ruoppauksesta tms. vesialueeseen kohdistuvasta toimenpiteestä, joka ei edellytä vesilain mukaista lupaa ja ilmoitusta viranomaisille, on syytä ilmoittaa naapureille ja jako-/osakaskunnille hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Monet vesistöön kohdistuvat ja veden käyttöä tarkoittavat toimenpiteet ovat vaikutuksiltaan sellaisia, että ne edellyttävät ympäristölupaviraston lupaa. Ympäristölupaviraston myöntämä lupa ei korvaa Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nojalla tarvittavaa lupaa, minkä yhteydessä selvitetään erityisesti rakentamisen maankäytöllisiä tai kaupunki- ja maisemakuvallisia vaikutuksia. Toisaalta kaava tai MRL:n mukainen toimenpidelupa eivät myöskään oikeuta toteuttamaan vesirakentamishanketta, mikäli hanke edellyttää ympäristölupaviraston luvan hakemista. Ympäristölupa Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Hankkeen laajuudesta riippuen ympäristöluvan voi myöntää Uudenmaan ympäristökeskus tai Länsi- Suomen ympäristölupavirasto. Vesilain mukainen lupa Vesilailla säännellään erilaisten vesitaloushankkeiden lupa-asioita. Vesilain mukaista lupaa edellyttävät mm. laiturin, sillan, padon, vesijohdon ja kaapelin rakentaminen vesistöön, vähäistä suuremmat ruoppaukset, vesivoiman hyväksikäyttö, kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet, puutavaran uitto, ojitus, vesistön järjestely, vesistön säännöstely sekä veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen. Vesilain mukaan (VL 6:1) maanomistajalla on oikeus ojittaa. Ojittamiseksi käsitetään ojan tai puron perkaaminen, suurentaminen ja oikaiseminen. Vesilain 6 luvussa on esitetty säädöksiä toimeenpanosta ja toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. Hakemus vesistöön rakentamiseen tehdään kirjallisesti Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, joka tiedottaa hakemuksesta yleensä kuulutuksella. Hankkeen vaikutusalueen asukkailla ja viranomaisilla on isuus esittää hakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ympäristölupaviraston päätöksestä voi valittaa Vaasan hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 4.2 Yhteistyö lupa-asioissa Valuma-alueella sijaitsevilla toiminnoilla on suora vaikutus valumaalueen vesistön tai vesistönosan an. Kaupungin eri toimijoiden tulisi työskennellä yhdessä, jotta valuma-alueelle sijoittuvia toimintoja suunniteltaessa voitaisiin ottaa huomioon niiden vaikutukset vesistöihin. Lisäksi naapurikuntien kanssa tulisi tehdä yhteistyötä silloin, kun vesistön valuma-alue ulottuu kaupungin rajojen ulkopuolelle. Erilaisia lupia myönnettäessä tulisikin tarkistaa minkä vesistön valuma-alueelle suunnitellut toiminnot sijoittuvat. Lisäksi tulisi selvittää hankkeen vaikutusalueella olevan vesistön, mahdolliset vesistön kunnostamiseen liittyvät suunnitelmat ja toteutetut toimenpiteet, sekä tutkia mahdollisuudet hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen ja käsittelyyn. 4.3 Vesistön määrittely Vesistön määrittely on tärkeää noudatettaessa siihen kohdistuvien erilaisten toimintojen lupaehtoja sekä harkittaessa toimintojen luvanvaraisuutta. Vesialue on määritelty vesilain 1 luvun 1 :ssä niin, että vesialueella tarkoitetaan aluetta, joka muutoin kuin päisesti on veden peittämä. Vesistöjä ovat avopintaiset sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osineen. Vesistö on määritelty käänteisesti vesilain 1 luvun 2 :ssä, jonka mukaan vesistö tai sen osa täyttää jonkun seuraavista ehdoista: a) vesiuoma, jossa virtaa jatkuvasti vettä b) vesiuoma, jossa pääsee kulkemaan ainakin runsasvetisimpänä aikana veneellä tai siinä voidaan toimittaa uittoa c) vesiuoma, jossa voidaan sanoa kalan kulkevan Vesilain 5 :n mukaan puro on jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö. Edellä esitetyn perusteella uoma on puro, jos siinä virtaa aina vettä tai jos siinä esiintyy kalaa. Uoma on oja tai noro, mikäli se kuivuu säännöllisesti osaksi vuotta. Puron ja ojan välisenä karkeana rajana voidaan pitää niiden valumaalueen kokoa. Purolla valuma-alueen koko on yli 10 km 2. Puron erottaa joesta keskivirtaaman määrä 2 m 3 /s. Joessa voidaan vähävetistä aikaa lukuun ottamatta kulkea soutamalla, mikäli koski tai kari ei ole esteenä. Vesilain 5 :n mukaan esitettynä Vesistö, jossa keskivirtaama on vähintään kaksi kuutiometriä sekunnissa, katsotaan kuitenkin aina joeksi. Lisäksi on muistettava, että joessa on valtaväylä, mitä purossa ei ole. Valtaväylän sulkeminen tai kaventaminen vaatii aina vesilain mukaisen luvan. Vesistöksi käsitettäviä puroja on määritelty tarkemmin sillä perusteella, tuleeko puroon jatkuva pohjavesivirtaama, jolloin valumaaluemäärittely jää toissijaiseksi. Puron valuma-alue voi olla pieni ilman, että sen uoma kuivuu tai kuivuu vain harvoin. Puron osalta sen valuma-alueen koko voi vaihdella 2.5-20 km 2 välillä. Tätä pienempien valuma-alueiden uomat siis ovat yleensä noroja tai niiden kaivettuja muotoja eli ojia. Kaivaminen tai murteellinen nimitys ojaksi erisnimenä ei siis tee purosta ojaa, jos virtaama- ja valuma-aluevaatimus tai kalojen esiintymisehto täyttyy. Käytännössä jatkuvan virtaaman vaatimus mahdollistaa myös kalojen esiintymisen, vaikka joskus kaloja voi olla esim. keväällä myös kuivuvissa uomissa. Vantaalla valumaalueeltaan pienetkin uomat voivat olla puroja, koska pohjavesivirtaamia esiintyy yleisesti. 55 Ehdotus vesilainsäädännön uudistamiseksi on valmistunut tammikuussa 2009. Hallituksen laatima luonnos sisältää ehdotuksen uudeksi vesilaiksi ja muuhun lainsäädäntöön tehtäviksi muutoksiksi. Hallituksen esitys vesilainsäädännön muutoksesta on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi kevään 2009 aikana. Uudistuksen tarkoituksena on selkeyttää vesilain mukaista järjestelmää ja lain suhdetta muuhun lainsäädäntöön. Nykyisen vesilain keskeiset periaatteet ja menettelyt säilyisivät pääosin ennallaan. Uudistus ei vaikuttaisi vesistössä kulkemiseen eikä muihin yleiskäyttöoikeuksiin. Pienten vesitaloushankkeiden osalta ennakkovalvontaa tehostettaisiin. Uuden vesilain luonnoksessa esitetyn mukaisesti purojen luonnona ei saa vaarantaa esim. ojituksilla. Vesitaloushankkeisiin liittyvistä pienistäkin ruoppauksista tulisi jatkossa ilmoittaa ennalta viranomaisille. Lakiesitykseen on lisätty myös kielto luonnonn muuttamisesta, jonka mukaan vesihankkeelle on haettava lupa, mikäli se vaarantaa esim. puron luonnonn säilymisen. Ojan, puron ja joen pääpiirteinen määrittely nykyn sekä uuden vesilain esityksen mukaisissa nteissa on esitetty seuraavassa yhteenvetotaulukossa. Vesialue Valuma-alue (km 2 ) Keskivirtaama (m 3 /s) Nyky Lakiesitys Nyky Lakiesitys Jatkuva virtaus Oja/Noro < 10 < 10 - - Ei Ei Kalasto Puro 2.5-20 10-100 < 2 < 1 Kyllä Kyllä Joki > 20 > 100 > 2 > 1 Kyllä Kyllä
FCG Planeko Oy 7 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys Kuva 4 Pienvesien sijoittuminen Vantaan kaupungin omistamille alueille.
8 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 5 PIENVESIKOHTEIDEN NIMET JA NUMEROINTI ( ) kohteen vaihtoehtoinen nimi kohteella ei ole virallista nimeä Pitkäjärveen laskevat purot 11 Pikkujärvenoja 12A Tiistronoja 12B Herukkapuro 13 Kynikenoja 14 Myllymäenoja 15A Varistonoja 15B Lammasoja 15C Pellaksenoja Espoon Monikonpuroon laskevat purot 21 Linnaistenoja 22 Multaoja Helsingin Pikku Huopalahteen laskevat purot 31A Mätäoja 31B Onkioja Vantaanjoen sivujoet 42 Lepsämänjoki 43 Kuhajoki (Luhtajoki) 44 Luhtaanmäenjoki 45 Lillån (Tuusulanjoki) Vantaanjokeen laskevat purot 410 Koivupäänoja 411 Pekinoja 412 Jelmusanoja 413A Lamminsuonoja 413B Hankoja 414 Murtoonpellonoja 415 Katinmäenoja 416 Mottisuonoja 417 Viinikkalanoja 418 Brändoninoja 419 Lehtikummunoja 420 Mustikkasuonoja 421 Krakanoja Keravanjokeen laskevat purot 461A Kirkonkylänoja 461B Pyhtäänkorvenoja 462 Kylmäoja 463 Kylmäojan pohjoishaara 464 Kylmäojan itähaara 465 Rekolanoja 466 Lipstikkaoja 467 Vierumäenoja 468 Vallinoja 469 Maarukanoja 470A Metsolansuonoja 470B Oljemarkinoja 471 Tervaoja 472 Suutonoja 473 Frasanoja Helsingin Vartiokylänlahteen laskeva puro 51 Kuussillanoja Porvarinlahteen laskevat purot 61 Westerkullanoja 62 Länsisalmenoja Sipoon Kappelvikeniin / Björnsövikeniin laskevat purot 71A Krapuoja 71B Roxinoja 72 Ojangonoja 73A Kormuniitynoja 73B Itä-Hakkilanoja 74A Sotunginoja 74B Myyraksenoja Sipoon Karlvikeniin laskeva puro 81 Nybyggetinoja Sipoonjokeen laskevat purot 91 Nikinmäen ojat Lammet 1000 Pitkäjärvi 1001 Lammaslampi ja Furumossbäcken 1002 Vetokannaksen lampi ( Vetoniemen lampi ) 1003 Odilampi ja Odilammenoja 1004 Tuupakan lampi 1005 Ruskeasannan lampi 1006 Hiirilammet 1007 Sandi 1008 Kuusijärvi ja Kuusijärvenoja 1009 Bisajärvi ja Bisanoja 1010 Gumböle träsk 1011 Vaaralan lammet
FCG Planeko Oy 9 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys Kuva 5 Pienvesikohteet kartalla.
10 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 6 KOHTEIDEN OMINAISUUKSIEN MÄÄRITTELY Pienvesikohteiden ominaisuudet on jaoteltu inventointikorteissa 11 osa-alueeseen. Tiedot on kerätty kirjallisista lähteistä, ohjausryhmältä saadusta palautteesta, karttatyöskentelyn avulla ja osin maastokäynnein. Maastokäyntien sijoittuminen on esitetty kuvassa 1 sivulla 3. Purokohtaiset inventointikortit ovat raportin lopussa liitteenä. 6.1 Sijainti Kaupunginosat sekä Vantaan kaupungin karttalehdet, joiden läpi kohteen linjaus kulkee. 6.2 Kohteen Yleispiirteinen kuvaus pienvesikohteesta ja sen lähiympäristöstä. 6.3 Valuma-alue Valuma-alueena käsitetään se maa- ja vesialue, jolta vedellä on mahdollisuus valua vesistöön. Valuma-alueen uomaston laajuudella on vaikutus siihen kuinka suuri osa vedestä ja miten nopeasti se päätyy lähijärviin tai -jokiin. Lisäksi edellä esitettyyn vaikuttaa valumaalueella sijaitsevien järvien suhteellinen osuus koko valuma-alueen pinta-alasta. Vantaanjoen vesistöalueelle ovat suuret virtaamavaihtelut tyypillisiä. Tämä johtuu valuma-alueiden suhteellisen pienestä koosta sekä alueen pienestä järvisyydestä, maankäytöstä ja maaperästä. Perustiedot kohteen valuma-alueesta. Tämän työn yhteydessä ei ole selvitetty tarkemmin kohteiden valuma-alueita, vaan tiedot perustuvat kirjallisiin lähteisiin. Valuma-alueen pinta-ala on kokonaispinta-ala, joka voi ulottua myös kaupungin rajojen ulkopuolelle. Yleispiirteinen kuvaus valuma-alueen maankäytöstä Vantaan kaupungin alueella. Kuva 6 Todetut tulva-alueet ja tulvaherkät kohteet (Kadunpidon rekisteri)
FCG Planeko Oy 11 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys Kuva 7 Kuussillanojaan laskeva hulevesiviemäristön purkupaikka. Kuva 8 Kormuniitynojan uoma on morfologialtaan mutkitteleva ja luonnonomainen. Kuva 9 Tuupakan lampi. Kuva 10 Siltarakennelma Vallinojalla. Puron ympäristö on hyvin kulunutta runsaan virkistyskäytön johdosta. Kuva 11 Rekolanojan silta ja pohjapato Korson keskuspuistossa. 6.4 Morfologinen Kohteen rakennetta kuvaavat perustiedot. Purokohteissa perustietoja ovat pituus, kaltevuus, purkupaikka ja profiili. Lampikohteissa perustietoja ovat purku-uoma, profiili, pinta-ala, keskisyvyys, näkösyvyys ja vuus. Uoman pituus, lammen pinta-ala sekä uoman kaltevuus on mitattu virastokartan perusteella, ellei toisin ole mainittu ja ovat näin ollen suuntaa-antavia. Muutoin tiedot perustuvat kirjallisiin lähteisiin. Luettelo kohteen rakenteista. Rakenteita ovat rummut, sillat, laiturit ja padot. Tiedot perustuvat karttatarkasteluun (virastokartta, sadevesiverkosto) ja osin maastokäynteihin sekä ohjausryhmältä saatuihin tietoihin. Rakenteiden tiedot ja niiden sijainti tulee tarkistaa maastokäynnein jatkosuunnittelun yhteydessä. Eroosiovauriot. Purokohteissa havaitut eroosiovauriot ovat tyypillisimmin seurausta virkistyskäytön aiheuttamasta purovarsien ja rantaalueiden kulumisesta. Lisäksi paikoitellen on havaittavissa luonnonmukaisia eroosiovaurioita, jotka ovat seurausta uoman hienoaineksen huuhtoutumisesta esim. tulvanteiden aikana.
12 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 Kuva 12 Eroosiovaurio Krakanojalla. Pienvesien arvioinnissa kohde on sitä luonnonisempi, mitä vähemmän ihmisen harjoittama toiminta on vaikuttanut sen ympäristöön. Luonnonsuojelullisesti pienvesikohde voi olla arvokas hyvin säilyneen luonnonisuutensa lisäksi esim. geologiaan, topografiaan, kasvistoon tai eläimistöön liittyvän erityisominaisuuden perusteella. Vaikka pienvesikohde ei olisikaan täysin luonnoninen, voi sillä olla luonnonsuojelullista arvoa esimerkiksi uhanalaisen eläimen tai kasvin elinympäristönä. Pienvedet, joissa on luontaisesti lisääntyviä taimentai rapukantoja, luokitellaan kalataloudellisesti arvokkaiksi. Niihin kuuluvat myös vesistöt, joihin on istutuksin saatu aikaan lisääntyvä arvokalakanta. Pienvesien luonnon-astetta on arvioitu karttatarkastelujen ja osin maastokäyntien pohjalta. 1. Luonnoninen tai lähes luonnoninen Uoman linjausta ei ole muutettu, uomamateriaali on vaihteleva, ei juurikaan suojauksia. Uoman muoto on mutkainen ottaen huomioon luontaisen vaihtelun uomien muodossa eri maalajeissa. 2. Muokattu Vain vähän uoman suojausta, uoman reunojen materiaali on vaihteleva. Uoman muoto on kuitenkin keinotekoinen ja uomaa on suoristettu jonkin verran. 3. Voimakkaasti muokattu Uoma on suoristettu ja poikkileikkaukseltaan lähes vakio. Uoma on usein suojattu kiveyksellä tai betonoinnilla. Poikkileikkausala on usein huomattavasti suurempi kuin vastaavalla luonnonisella osuudella. 4. Hyvin voimakkaasti muokattu Vesi on johdettu maan alle hulevesiviemäriin tai rumpuun Kuva 13 Lepsämänjoen tulva. 6.5 Hydrologinen Virtaamatiedot kirjallisten lähteiden perusteella. Kohteen tulvaherkkyys. Tarkastelualueen merkittäviä tulvalle alttiita vesistönosia ovat Vantaanjokeen laskevat purot sekä Vantaanjoen sivujoet ja niihin laskevat purot. Tulvaherkkiä alueita on myös Keravanjokeen laskevissa puroissa. Osa purokohteista sijoittuu aiemmin dokumentoidulle tulva-alueille. Maankäytön muuttuminen vesistöalueella vaikuttaa osaltaan tulvien muodostumiseen. Kaupungistumisen seurauksena rakennetuilta tai ojitetuilta alueilta vesi valuu vesistöön nopeammin kuin luonnoniselta alueelta. Lisäksi kaupunkipurojen ranta-alueiden tulvimiseen vaikuttavia tekijöitä ovat tulvareitteinä toimivien uomien välityskyvyn riittävyys mm. rumpujen yms. rakenteiden osalta. Kuvassa 6 sivulla 10 on esitetty tiedossa olevat aiemmin todetut tulva-alueet. 6.6 Fysikaalis-kemiallinen Vesinäytetiedot on koottu saatavilla olleiden tutkimusten tuloksista. Vesinäytetietoja ei ole ollut saatavilla kaikista kohteista. Tiedot ovat olleet vaihtelevilta vuosilta ja puroista on käytetty vaihtelevia nimityskäytäntöjä, mikä on vaikeuttanut tietojen hyödynnettävyyttä. Vedenlaadun numeeriseksi arvoksi on pyritty laittamaan tuorein saatavilla ollut tulos. Puro- ja ojavesien laatu voi yleensäkin vaihdella huomattavasti ajallisesti ja paikallisesti (esim. yli- ja alivirtaamakausien arvot vähävetisissä Kuva 14 Lepsämänjoen savisameaan veteen virtaa kirkkaampaa vettä. puroissa) ollen silti pitkän aikavälin vaihtelun puitteissa. Puroja ojavesille ei ole omaa kattavaa luokitusta, ja mikäli lähtötiedoissa ei ole muuta esitetty, tuloksia on verrattu lähinnä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Ry:n laatimassa oppaassa (vesistötulosten tulkitsemiseksi) esitettyihin puro- ja ojavesien tyypillisimpiin pitoisuuksiin. Mikäli purokohteen tiedot ovat hajanaisia tai yksittäisiä, niiden perusteella ei ole ollut mahdollista tehdä pitäviä johtopäätöksiä kohteen vedenlaadun sta tai kehityksestä. 6.7 Ekologinen Pienvesikohteiden ekologinen on esitetty pääasiassa lähtötietojen ja karttatarkastelujen perusteella ja osalla kohteista suoritettiin maastokäynti. Kohteilta on esitetty tiedot niistä uoman arvokkaista osuuksista, missä uoma on luonnoninen tai luonnoniseen verrattava, tiedot aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä esitetyistä luontoarvoista sekä kasvi- ja eläinlajitiedoista. Osalla kohteista lajistotietoja ei ollut mahdollista paikantaa kovin tarkasti; lajeista pyrittiin esittämään ne, jotka esiintyvät purouomassa, sen välittömässä läheisyydessä ja joiden elinympäristö on purosta riippuvainen. Kalastotiedot perustuvat Vantaan kaupungilta saatuihin tietoihin. Tiedot ovat osin puutteellisia, sillä virallista tutkittua tietoa ei ole ollut kattavasti saatavilla. Läheskään kaikkia havaintotietoja ei ole dokumentoitu. Kalastotietojen kohdentamista ovat vaikeuttaneet myös purojen nimistön vaihtelevuus. Vaikka kohteesta ei olisi ollut tiedossa olevia kalatietoja, on silti mahdollista että kohteella esiintyy kaloja.
FCG Planeko Oy 13 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys Kuva 15 Herukkapuro / luokka I. Kohteen luontoarvoluokituksena käytettiin seuraavaa jaottelua: I. Purokohteessa erittäin merkittäviä luontoarvoja II. Purokohteessa merkittäviä luontoarvoja III. Purokohteessa luontoarvoja 0. Purokohteessa ei erityisiä tunnettuja luontoarvoja Luokituksen määrittelyssä käytettiin seuraavia perusteita: I Purokohteessa erittäin merkittäviä luontoarvoja: Kuva 17 Ruskeasannan lampi / luokka 0. Pienvesi sisältyy Natura 2000 verkoston alueeseen ja/tai merkittävään luonnonsuojelualueeseen ja/tai kohteella esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia, erityisesti suojeltavia tai luontodirektiivin IV (a) mukaisia lajeja tai jos kohteella on muutoin erityisen merkittävä asema kansainvälisten tai valtakunnallisten suojelutavoitteiden kannalta. II Purokohteessa merkittäviä luontoarvoja Pienvesi sisältyy luonnonsuojelualueeseen tai suojeltavaksi tarkoitettuun alueeseen; kohde sisältyy seudullisesti tai paikallisesti erityisen tärkeään luonnonarvokokonaisuuteen; sillä esiintyy uhanalaisia lajeja tai useita muutoin huomionarvoisia lajeja; kohde täyttää valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit tai kuuluu suojeluohjelmaan; kohteella on luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä; kohteella on vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä (VL 15a, VL 17a ) Kuva 16 Kylmäoja / luokka II. III Purokohteessa luontoarvoja Pienvesi lukeutuu metsälain 10 :n mukaisiin metsäluonnon erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, kohteella on paikallisesti harvinaisten tai huomionarvoisten lajien esiintymispaikkoja; kohde on muutoin paikallisesti harvinainen ja edustava luontokohde; kohteella on merkitystä ekologisena käytävänä. 0 Purokohteessa ei erityisiä tunnettuja luontoarvoja Pienvesikohteelta ei ole tiedossa olevia erityisiä luontoarvoja ja lajistohavaintoja; kohteen luonnon on voimakkaasti tai hyvin voimakkaasti muutettu. Kuva 18 Pyhtäänkorvenoja / luokka III
14 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 Purokohteiden luontoarvoluokituksen määrittely tehtiin tapauskohtaista harkintaa käyttäen ottaen huomioon mm. seuraavia tekijöitä: kuinka suuri osuus purouomasta on luonnonista tai siihen verrattavaa, kuinka suuri osuus purouomasta sijoittuu suojelualueille tai kuinka suurella osuudella on todettu olevan luontoarvoja ja mikä on todettujen luontoarvojen merkityksellisyys. Arvoluokituksessa katsottiin asianmukaiseksi painottaa suhteutusta paikalliseen tasoon eli esimerkiksi kohde, joka seudullisesti tai valtakunnallisesti ei olisi luontoarvoiltaan merkittävä, voi olla Vantaan alueella erittäin merkittävä. 6.8 Maisema- ja Maisema-arvoihin lasketaan esimerkiksi kohteen sijainti yleiskaavan mukaisella maisemallisesti arvokkaalla alueella tai korkeatasoisesti rakennetussa puistossa. Kohde voi myös sijaita maisemallisesti näkyvällä paikalla mikä lisää kohteen merkittävyyttä maiseman kannalta, vaikka kohde itsessään ei olisi maisemallisesti arvokas. Kuva 19 Kuusijärvi on Vantaan merkittävin uimaranta ja sillä on suuri virkistysarvo. Kuva 20 Ristipuro Kylmäojalla on maisemallisesti merkittävä puistokohde. Kuva 21 Metsolansuonojan (Harmaahylkeentie) läheisyydessä on rakentumassa uusi asuinalue. Kuva 22 Bisajärven ympäristössä on useita maanomistajia.. Virkistysarvoja arvioidaan kohteen lähellä sijaitsevien ulkoilureittien ja virkistystoimintojen perusteella. Ulkoilureittien, keskeisten puistojen ja muiden virkistystoimintojen sijoittuminen vesistön läheisyyteen nostaa kohteen virkistysarvoa. Virkistysarvon arvioimisessa on huomioitu kohteen läheisyyteen suunnitellut toiminnot, kuten ulkoilureitit (yleis- ja asemakaava), joita ei vielä ole toteutettu. 6.9 Maankäytön nne Kohteen sijoittuminen yleiskaava 2007:n ja voimassa olevien asemakaavojen mukaisille alueille. Katualueita ei ole lueteltu erikseen. Kohdetta koskevat mahdolliset muut suunnitelmat ja vireillä olevat asemakaavat Vantaan kartta- ja paikkatietopalvelun perusteella. Kohteen maan-/vesienomistus sanallisesti. Kohteiden sijoittuminen kaupungin omistamille alueille on näytetty kuvassa 5 sivulla 9. 6.10 Kohdekohtaiset toimenpiteet Yleispiirteiset suositukset kohteeseen liittyvistä selvitys- ja kunnostustarpeista. Kohteen tulevaisuuden tavoite verrattuna Vantaan vesistöjen yleisiin tavoitteisiin. 6.11 Muuta huomioitavaa Muita kohteeseen liittyviä huomioita.
FCG Planeko Oy 15 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys 7 JATKOTOIMENPITEET Ohjausryhmässä keskusteltiin selvitystyötä seuraavista toimenpiteistä. Keskustelussa pohjalta päätettiin kirjata neljä jatkotoimenpidettä. TOIMENPIDE VASTUUTAHO 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu. sekä muodostetaan kartta-aineistosta ja inventointikorteista paikkatietokanta. Ympäristökeskus 2. Haetaan Uudenmaan ympäristökeskukselta vesistömääritelmää kerralla useammalle kohteelle, jotta lupakäytännöt selkiytyisivät. Ympäristökeskus 3. Virallistetaan ja yhdenmukaistetaan pienvesien nimistö. Kaupunkisuunnittelu 4. Laaditaan pienvesikohteille kunnostusohjelma. Kuntatekniikan keskus Kuva 23 Pyhtäänkorvenojan vesiputous, purouoma tulisi raivata. FCG Planeko Oy Hyväksynyt: Ulla Räihä toimialapäällikkö, arkkitehti SAFA Tarkastanut: Eeva Eitsi maisema-arkkitehti MARK Laatinut: Kuva 24 Vierumäenoja, rummut ovat puoliksi täyttyneet maaaineksella. Maria Haikala maisema-arkkitehti MARK Marja Nuottajärvi FM, biologi Markku Vähäkäkelä insinööri AMK
16 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 PIENVESIKOHTAISET KOHDEKORTIT Karttamerkintöjen selitteet Kohdekohtaisissa kartoissa on esitetty kohde virastokartalla mittakaavassa 1 : 20 000 tai 1 : 10 000. Lisäksi kartalla on esitetty kaavoitetut viheralueet, kohteeseen liittyvät luontotiedot ja putkitetut osuudet. Kartoilla näkyvät viheralueet ovat voimassaolevien asemakaavojen viheralueita ja (asemakaavoitetun alueen ulkopuolella) yleiskaavan 2007 ja Marja Vantaan osayleiskaavan alueita seuraavin poikkeuksin: Voimassaolevien asemakaavojen viheralueista on poistettu yleiskaavan 2007 mukaiset täydennysrakentamisen alueet. Ne yleiskaavan 2007:n täydennysrakentamisalueet ja viheralueet, joista on jatkovalitettu tai joita ei ole vielä kuulutettu voimaan, ovat kartoilla kuitenkin ilmaistu erillisillä väreillä. Viheralueisiin kuuluvat virkistysalueet, luonnonsuojelualueet, maa- ja metsätalousalueet, suojaviheralueet ja hautausmaat. Merkintöjen selitykset: Purouoma / lampi Alitus: rumpu / putki / silta Silta- ja rumputiedot ovat vajavaiset ja tiedot tulee täydentää maastokäyntien pohjalta. Koski Pato Laituri Kaavoitettu viheralue (asemakaava, yleiskaava, valituksenalainen) Luonnonsuojelualueen rajaus Natura-alueen rajaus Yleiskaavan luo -alueen rajaus
FCG Planeko Oy 17 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys 11 PIKKUJÄRVENOJA Askisto (20) Hämeenkylä (12) Linnainen (10) (4000) 8444, 8440 (2000) 8544, 8542, 8442 Pikkujärvenoja laskee Hämeenkylän maisemallisesti arvokkaassa murroslaaksossa umpeen soistuneesta Pikkujärvestä Pitkäjärveen. Keskivirtaama: 366 l/s Tulvaherkkyys: Uoma on tulvaherkkä ja se sijaitsee kokonaisuudessaan dokumentoidulla tulva-alueella (1966 ja 2004). Veden laadun tarkkailua suoritettu vuodesta 1962 Oiva Veden lämpötiloissa ei erityistä vaihtelua Typpi 230 µg/l (2003) Oiva Typpipitoisuus alhainen Alue on tasaista laaksonpohjaa, joka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Vanhan viljelylaakson avoin maisema ja näköyhteys Pitkäjärvelle ovat nykyään kadonneet. Fosfori 28 µg/l (2003) Oiva Sameus 3,3 FTU (2008) Oiva Sameusarvo on matala normaalin ojaveden vaihteluvälillä Kohde kuuluu Pitkäjärven valuma-alueeseen. Valumaalueen pohjoisosat ovat pääosin metsäisiä, laaksot ovat viljelykäytössä. Valuma-alueen eteläosa on tiiviisti rakennettua asuin- ja työpaikka-alueita. Valumaalueen itäosaan sijoittuu Marja-Vantaan tuleva työpaikka-alue, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi valuma-alueen vesisuhteisiin. Valuma-alueen pinta-ala: - Uoman pituus: 1,6 km (3 % putkessa / 97 % avouomassa) Uoman kaltevuus: lähes 0 % (20 m m.p.y.) Purkupaikka: Pitkäjärvi, Linnainen Pitkäjärvestä koilliseen jatkuva laakson alin pohja on liejua. Pikkujärven kohdalla maaperä on turvetta. 9 - Rummut 4 kpl Luonnon-aste: 2. Muokattu Kuninkaankartastossa 1700-luvun lopulla uoma on mutkitteleva. Senaatinkartassa vuodelta 1870 uomaa on suoristettu. Pitäjänkartan nne vastaa pitkälti nykynnetta. Kehä III:n rakentamisen yhteydessä uoma on sijoitettu rumpuun ja linjaus muutettu kohtisuoraan tietä vasten. ph 7,1 neutraali tai lähes neutraali (2003) Oiva Happi 5,2 mg/kg (2003) Oiva Happipitoisuus on melko alhainen Veden laatu yleisesti kohtuullisen hyvä. 43 Pikkujärvenoja yhdistää Pikkujärveä ja Pitkäjärveä, jotka yhdessä muodostavat Vantaan parhaan lintukosteikon. 22 Alueilla eläimistöllisiä ja kasvistollisia arvoja, puro osittain yleis- ja asemakaavan suojeluvarausalueilla. Vantaan luontokartta Kalastosta ei ole dokumentoituja tietoja. II Purokohteessa merkittäviä luontoarvoja Pikkujärvenoja sijaitsee kokonaisuudessaan Hämeenkylän maisemallisesti arvokkaalla alueella, joka sisältää Hämeenkylän säilyneen viljelyaukean, Pikkujärven ja Kakolanmäen sekä koilliseen jatkuvan kapean murroslaakson. 12 Laakson pohja on ollut avoin noin 1600-luvulta 1950- luvulle saakka, jonka jälkeen se on hiljalleen kasvanut umpeen niiton tai laidunnuksen loputtua. Nykyisin avoimen maiseman yhteys Pitkäjärvelle on täysin kadonnut. 12 Maisemaa on vaurioittanut laakson poikki menevän Kehä III:n rakentaminen, jonka ali myös Pikkujärvenoja kulkee. 12 Pikkujärvenojan varressa ei kulje virkistysreittejä. Puron ylittää kahdessa kohtaa ulkoilu- / pyörätie. Puron ympäristössä ei ole erityisiä virkistysarvoja. nne Yleiskaavassa puro kulkee Pitkäjärvi-Pikkujärvi luonnonsuojelualueen (SL) sekä lähivirkistysalueen (VL) läpi. Sivuhaara sivuaa Kakolanmäen luo-aluetta. 13 Asemakaavassa puro kulkee alueilla, jotka on merkitty erityisalueeksi / luonnonsuojelualueeksi (EL/k) ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi erityisalueeksi (EH-2). Purouoman Kehä III:n pohjoispuolinen osa kuuluu Askisto 3:n asemakaava- ja asemakaavamuutosalueeseen (nro 200400). Kohteen Kehä III:n pohjoispuoliset alueet omistaa kaupunki. Säilytetään kohteen luontoarvot. Rauhoitetaan Pikkujärvi-Pitkäjärven SL-alueet. -
18 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 12A TIISTRONOJA 12B HERUKKAPURO Vestra (30) Keimola (22) Petikko (26) Askisto (20) (4000) 9040, 8840, 8644, 8640, 8440, 8444 (2000) 9040, 9042, 8942, 8842, 8744, 8742, 8642, 8542, 8544 Kohteen päähaara laskee Vestran Natura-alueelta Pyymosan peltojen läpi Pikkujärveen. Uoman yläjuoksu ja alajuoksu kulkevat luontoarvoiltaan merkittävillä alueilla. Puron keskiosat kulkevat kapeassa Pyymosan murroslaaksossa, joka on viljelykäytössä. Puron sivuhaara kulkee Koivurinteen ja Askiston asuinalueiden kautta. Kohde kuuluu Pitkäjärven valuma-alueeseen. Valumaalueen pohjoisosat ovat pääosin metsäisiä, laaksot ovat viljelykäytössä. Valuma-alueen eteläosa on tiiviisti rakennettua asuin- ja työpaikka-alueita. Valumaalueen itäosaan sijoittuu Marja-Vantaan tuleva työpaikka-alue, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi valuma-alueen vesisuhteisiin. Valuma-alueen pinta-ala: - Uoman pituus: 9,6 km (2 % putkessa / 98 % avouomassa) Keskivirtaama: 0,3 l/s Pitkän aikavälin tarkkailussa virtaama niukka. Uoman kaltevuus: 0,3 % (40-20 m m.p.y.) Purkupaikka: Pikkujärvi, Askisto Puro kulkee koko matkaltaan savilaaksossa. - Rummut 13 kpl - Silta 1 kpl Tulvaherkkyys: Kohde on tulvaherkkä. Tulva-alue ulottuu Vihdintien pohjoispuolelle Koivurinteen eteläpuoliselle peltoaukealle. Tarkkailua suoritettu v. 1988 lähtien. 18 Veden lämpötiloissa normaalit vaihtelut. Typpi <1000-3500 µg/l (2003) 18 Typpipitoisuudet ovat tarkkailuajanjaksolla nousseet, mutta typpipitoisuus on tyypillisen ojaveden tasoa. Fosfori 50 140 µg/l (2003) 18 Pitoisuudet pysyneet tarkkailuajanjaksona samalla tasolla. Sameus 13 36 FTU (2003) 18 sameusarvo on tyypillisen jokiveden vaihteluvälillä. Luonnon-aste: 1. Luonnoninen tai lähes luonnoninen / 2. Muokattu ph 6,2 6,7 (2003) 18 Lähellä neutraalia Happi 6,8 9,6 mg/l (2003) 18 Uoman yläjuoksulla on luonnonisia jaksoja. Muutoin purouomaa on suoristettu viljelyn ehdoin.
FCG Planeko Oy 19 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys Puro virtaa Vestran alueella Natura 2000-verkostoon kuuluvan Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät (FI0100064) -Natura-alueen osa-alueiden läpi ja Natura-alueeseen sisältyvän Herukkapuron lehdon luonnonsuojelualueen läpi. Näillä osuuksilla uoma on edustava ja luonnoninen. Kasvillisuus vaihtelee ylärinteiden kuivista lehdoista alempiin, tuoreisiin lehtoihin ja puronvarren kosteisiin saniaislehtoihin ja luhtaniittyihin. Vaateliaista kasvilajeista esiintyy mm. lehtosinijuurta. Alueella vanhojen metsien nisäkäs- ja lintulajistoa, mm. liito-orava ja pikkutikka. Uoman välittömässä läheisyydessä uhanalainen 22, UUS, eläinlaji. Vantaan luontokartta Pikkujärven alueella puro virtaa suojelualuevarauksella, missä kasvistollisia ja eläimistöllisiä arvoja. Vantaan luontokartta nne Yleiskaavassa puro kulkee Herukkapuro Granbacka Ahtimäet Pyymosankorpi Smedsmossen Odilampi luonnonsuojelualueen (SL), urheilu- ja virkistyspalvelun alueen (VU), lähivirkistysalueen (VL) halki Pitkäjärvi-Pikkujärvi luonnonsuojelualueelle (SL). Puron läntinen haara kulkee Askiston teollisuusalueen (TY) ja pientaloalueen (A3) halki. Puron varret ovat suurimmaksi osaksi asemakaavoittamattomat. Puron alajuoksu kuuluu osin Askiston asuinalueen asemakaavaan, missä puro kulkee VL-, A-, P-, KTTY- ja katualueiden halki. Puro laskee Pikkujärveen erityisalueeksi / luonnonsuojelualueeksi (EL/k) -merkityllä alueella. Purouoman eteläosa kuuluu Askisto 3:n asemakaavaja asemakaavamuutosalueeseen (nro 200400). Pikkujärvi on rehevä kosteikko, missä on erityisen runsas eliölajisto. Yhdessä Pitkäjärven kanssa Vantaan paras lintukosteikko. 22 Puro virtaa suurimmaksi osaksi peltoalueen keskellä. Suurin osa puron varsista sijaitsee kaupungin omistamalla alueella. Yksityisiä maanomistajia on Askiston ja Koivurinteen asuinalueiden, sekä luonnonsuojelualueen eteläpuolella. Luonnonsuojelualueella on myös valtion omistamia osia. Kalastosta ei ole dokumentoituja tietoja. I Purokohteessa erittäin merkittäviä luontoarvoja (yläjuoksulla) Säilytetään kohteen luontoarvot. Ennallistetaan purouoma. Selvitetään maatalouden ympäristötukikohteet peltoojaosuuksilla. Puron alajuoksu kuuluu Hämeenkylän maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen. 12 Suurin osa uomasta kulkee avoimessa peltomaisemassa. Yläjuoksulla puro kulkee metsäisellä luonnonsuojelualueella. - Yleiskaavassa on esitetty puron varrelle ulkoilureitti Koivurinteen kohdalla. Nykyisellään ulkoilupolkuja kulkee lähinnä alueen pohjoisosassa luonnonsuojelualueella. Purolla on virkistysarvoa ulkoilualueilla ulkoilureittien varsilla.
20 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 13 KYNIKENOJA Keimola (22) Myllymäki (25) Petikko (26) - Askisto (20) (4000) 8844, 8644, 8444 (2000) 8944, 8844, 8744, 8644, 8544 Kynikenoja virtaa Isosuon ja Petaksen asuinalueilta osin metsäisten ja osin peltoaukeiden kautta Vihdintien länsipuolelle Pikkujärveen. Kohde kuuluu Pitkäjärven valuma-alueeseen. Valumaalueen pohjoisosat ovat pääosin metsäisiä, laaksot ovat viljelykäytössä. Valuma-alueen eteläosa on tiiviisti rakennettua asuin- ja työpaikka-alueita. Valumaalueen itäosaan sijoittuu Marja-Vantaan tuleva työpaikka-alue, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi valuma-alueen vesisuhteisiin. Valuma-alueen pinta-ala: - Uoman pituus 10,8 km (1 % putkessa / 99 % avouomassa) Uoman kaltevuus 0,7 % (54-20 m m.p.y.) Purkupaikka: Pikkujärvi, Askisto Puro kulkee savisilla kapeilla selänteiden välisillä laaksoalueilla. Säännöllinen tarkkailu aloitettu 1991, mutta sitä ennenkin on tarkkailua suoritettu. Oiva Lämpövaihteluissa ei poikkeavuutta Typpi 1100 µg/l (2008) Oiva typpipitoisuus on tyypillisen puroveden tasoa Fosfori 41 µg/l (2008) Oiva - Rummut: 20 kpl - Silta 1 kpl Luonnon-aste: 2. Muokattu / 1. Luonnoninen tai lähes luonnoninen Uomaa on suurilta osin suoristettu. Karhusuon korven kohdalla purouoma vaikuttaa karttatarkastelun perusteella lähes luonnoniselta. Tulvaherkkyys: Tulva-alue ulottuu Vihdintien koillispuolelle Petikonmäen luoteispuoleiselle peltoaukealle. Sameus 29 FTU (2008) Oiva sameusarvo on alhainen, verrattuna tyypilliseen jokiveteen Vesi on hieman emäksistä, ph 8,1 (2008) Oiva Happi 9,3 mg/l Erityistä: Pitkäsuon maanläjitysalueen vaikutus näkyy sähkönjohtokykyyn, kloridi-, kalsium- ja sulfaattipitoisuuksien nousuna. Puron läntinen latva sivuaa pieneltä osin yleiskaavan suojelualuevarausta (Keimolan isosuo). Puro laskee Pikkujärven suojeluvarausalueelle, joka on sekä kasvistollisesti että eläimistöllisesti arvokas alue ja yhdessä Pitkäjärven kanssa Vantaan paras lintukosteikko. 22, Vantaan luontokartta Kalastosta ei ole dokumentoituja tietoja. II Purokohteessa merkittäviä luontoarvoja
FCG Planeko Oy 21 (86) 25.3.2009 Vantaan pienvesiselvitys Puron alajuoksu Karhusuon korvesta eteenpäin kuuluu Hämeenkylän maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen. 12 Purouoman läheisyydessä kulkee paljon Petikon ulkoilualueen virkistysreittejä, joten purouomalla on vaikutusta metsä-, pelto- ja niittyalueiden virkistysarvolle. Puron lähialueiden asukasmäärän kasvaessa, myös sen virkistyskäyttö kasvaa. nne Yleiskaavassa Kynikenoja laskee retkeily- ja ulkoilualueen (VR) ja lähivirkistysalueen (VL) halki Pitkäjärvi Pikkujärvi luonnonsuojelualueelle (SL). Puron itäinen haara alkaa Petaksen teollisuus- ja varastoalueelta (T) ja kulkee myös Petaksen pientaloalueen (A3) poikki. Uoma kulkee luo-alueen halki (Karhusuon metsäkortekorpi ja metsä). 13 Puro kulkee lähes täysin asemakaavoittamattomalla alueella. Vihdintien länsipuolella puro laskee Pikkujärveen erityisalueeksi / luonnonsuojelualueeksi (EL/k) -merkityllä alueella. Purouoman Vihdintien länsipuoleinen osa kuuluu Askisto 3:n asemakaava- ja asemakaavamuutosalueeseen (nro 200400). Puron alajuoksu on suurelta osin kaupungin omistuksessa. Molemmat haarat Petaksesta pohjoiseen sijaitsevat yksityisillä mailla. Purouomaan suunnitellaan hulevesien hallintatoimenpiteitä muuttuvan maankäytön johdosta. Selvitetään maatalouden ympäristötukikohteet peltoojaosuuksilla. Puron itäinen haara alkaa Marja-Vantaan osayleiskaavan työpaikka-alueelta. Osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelmassa on todettu että puron valumaalueen valumiskerroin ja siten myös hulevesimäärät kasvavat huomattavasti osayleiskaavan maankäytön toteuttamisen myötä.
22 (86) FCG Planeko Oy Vantaan pienvesiselvitys 25.3.2009 14 MYLLYMÄENOJA Myllymäki (25) Martinlaakso (17) Petikko (26) Jatkuvasta veden laadun seurannasta ei tietoja, mutta tutkimustuloksia tutkimuksia tehty ainakin 1987 lähtien. (4000) 8644 (2000) 8746, 8646, 8644, 8744 Myllymäenoja laskee Myllymäen tulevalta työpaikkaalueelta Kehä III:n eteläpuolelle ja sieltä edelleen Hoorikkiin. Nykyisellään Myllymäen alue on metsäistä, mutta kohteen tulee muuttumaan maankäytön muuttuessa. Kohde kuuluu Pitkäjärven valuma-alueeseen. Valumaalueen pohjoisosat ovat pääosin metsäisiä, laaksot ovat viljelykäytössä. Valuma-alueen eteläosa on tiiviisti rakennettua asuin- ja työpaikka-alueita. Valumaalueen itäosaan sijoittuu Marja-Vantaan tuleva työpaikka-alue, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi valuma-alueen vesisuhteisiin. Valuma-alueen pinta-ala: 659 ha 3 Uoman pituus 7,4 km (7 % putkessa / 93 % avouomassa) Uoman kaltevuus 0,2 % (42-22 m m.p.y.) Purkupaikka: Kynikenoja, Hoorikki Purouoma kulkee pääosin savisilla alueilla. Uoma sivuaa Vehkalanmäen täyttöaluetta ja kulkee Kehä III:n täyttömaa-alueiden poikki. Veden lämpötiloissa ei poikkeavaa normaaleista lämpövaihteluista. (1995) 43 Typpi 320 1860 µg/l (1995) 43 typpipitoisuus on tyypillisen puroveden tasoa Fosfori 63 133 µg/l (1995) 43 Sameus 18 38 FTU (1995) 43 sameusarvo on tyypillisen puroveden vaihteluvälillä. ph 6,7-7,3 (1995) 43 ph-arvo neutraali Happi 8,9 12 mg/kg (1995) 43 happipitoisuus normaalilla vaihteluvälillä Erityistä: Fekaalisten koliformien määrä ja kloridipitoisuus ajoittain koholla. (1995) 43 Petikon Isosuolla on eläimistöllisiä arvoja: Isosuo on laajahko kosteikkoalue, jolla on Vantaan tihein satakielikanta, alueella esiintyy myös mm. Etelä- Suomessa harvalukuinen mustapääkerttu. Isosuolla esiintyy silmälläpidettäviä perhoslajeja kuten häiveperhonen ja 13, Vantaan luontokartta aaltoritariyökkönen. Kalastosta ei ole dokumentoituja tietoja. III Purokohteessa luontoarvoja - Rummut 25 kpl - Sillat 2 kpl Luonnon-aste: 2. Muokattu / 3. Voimakkaasti muokattu nne Puron alajuoksu kuuluu Hämeenkylän maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen. 12 Puron alajuoksulla uoma kulkee virkistysalueilla ja sillä on merkitystä virkistysarvolle. Lähialueiden asukasmäärän kasvaessa, ja maankäytön muuttuessa, uoman alajuoksun merkitys virkistyskäytölle kasvaa. Yleiskaavassa puron pohjoinen haara kulkee Myllymäen ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen (TT), työpaikka-alueen (TP) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan alueen (ET) halki. Eteläinen haara lähtee Myllymäen työpaikka-alueen (TP) pohjoispuoleiselta lähivirkistysalueelta (VL) ja kulkee Myllymäen ja Martinlaakson työpaikka- ja liikennealueiden läpi. Puron alajuoksu kulkee lähivirkistysalueen (VL) halki. Puron yläjuoksuilla on tekeillä Kehäradan asemakaava ja asemakaavamuutos (nro 701100) Purouoma kulkee lähes kokonaan kaupungin omistamalla alueella. Purouomaan suunnitellaan hulevesien hallintatoimenpiteitä muuttuvan maankäytön johdosta. Puron pohjoinen haara kuuluu Marja-Vantaan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelman mukaan valuma-alueeseen, jonka valumiskerroin ja siten myös hulevesimäärät kasvavat huomattavasti osayleiskaavan maankäytön toteuttamisen myötä. Purouomaa on suoristettu voimakkaasti Kehä III:n eteläpuolisella työpaikka-alueella. Uomaa on myös suoristettu viljelyalueilla. Tulvaherkkyys: Kehä III:n kohdalla on havaittu tulvaongelmia. Kohde kulkee luo-alueen (Petikon isosuo) rajaa pitkin. 13 Suurin osa purosta kulkee asemakaavoittamattomalla alueella. Kehä III:n pohjoispuolella uoma kulkee Petikon Isosuo -nimisen VL-alueen halki. Kehä III:n eteläpuolella uoma kulkee ET-3, KLTY ja KM-alueiden reunaa pitkin.