Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Transkriptio

1 Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

2 Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen Luvantarve Ojitustoimitus Sopimusojitus Ojitushankkeen eteneminen Sivu

3 Ojituksen lainsäädäntö Ojitusta koskevan lainsäädännön kehitys - Ensimmäiset ojitusta koskevat määräykset lainsäädäntöön Vesioikeuslaki voimaan Vesilaki asetuksineen voimaan 1962 Useita muutoksia vuosien varrella - Nykyinen vesilaki 587/2011 voimaan 2012 Vesilaki (587/2011) on tärkein ojitusta ja maankuivatusta säätelevä laki - Luku 5 käsittelee ojitusta Valtioneuvoston asetus vesitalousasioista (1560/2011) - Vesilakia täydentäviä säädöksiä - Luku 3 käsittelee ojitusta Sivu

4 Vesilaki (587/2011) Keskeiset kohdat ojituksen kannalta: - Luku 1 Yleiset säädökset: 3 (määritelmät) - Luku 2 Yleiset oikeudet ja rajoitukset - Luku 3 Luvanvaraiset vesitaloushankkeet - Luku 5 Ojitus - Luku 11 Hakemusmenettely (luvanvaraisissa ojitushankkeissa) - Luku 12 Vesioikeudellinen yhteisö (mm. ojitusyhteisö) - Luku 13 Korvaukset - Luku 14 Valvonta ja hallintopakko Sivu

5 Ojitushankkeiden yleiset edellytykset Lähtökohtana ojitushankkeissa on, että maanomistajalla on oikeus maan ojittamiseen viljelys- tai metsämaan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi. Vähäistä suuremmista ojituksista tulee ilmoittaa alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) 60 vuorokautta ennen hankkeen toteutusta. Yhteisissä ojitushankkeissa asia on usein käsiteltävä ojitustoimituksessa, jota haetaan kirjallisesti ELY-keskukselta Ojitus, ojan käyttäminen ja kunnossapito vaatii aluehallintoviraston luvan, jos ojituksesta voi aiheutua pilaantumista vesialueella (VL 5:3, 1 kohta) tai yleisen luvanvaraisuuden ylittäviä seurauksia (VL 5:3, 2 kohta). Luvanvaraiset ojitushankkeet ovat melko harvinaisia. Sivu

6 Ojituksesta ilmoittaminen Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava kirjallisesti alueelliselle ELY-keskukselle 60 vuorokautta ennen hankkeen aloittamista (VL 5:6) Myös ojan kunnossapidosta on ilmoitettava silloin, kun ojana käytettävä uoma on ehtinyt muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi. Tarvittaessa ELY-keskus kehottaa ilmoittajaa hakemaan ojitustoimitusta tai aluehallintoviraston lupaa. Ojitusilmoituslomake: FI/Vesi/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus Sivu

7 > Vesi > Vesien käyttö > Maankuivatus ja ojitus Sivu

8 Milloin ojituksesta ilmoitetaan? Ojitusilmoitus on tehtävä, kun kyseessä on: - Pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä tapahtuva ojitus - Happamilla sulfaattimailla tapahtuva ojitus tai ojituksen täydentäminen - Ojan kunnossapito, mikäli ojan voidaan kokonaisuutena tarkasteltuna katsoa muuttuneen luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi - Ojitus, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti vesistöön tai luontoarvoihin - Yli 5 ha metsäkappaleen ojitus tai kunnostusojitus - Usean alle 5 ha:n metsäkappaleen ojitukset samalla lähivaluma-alueella Sivu

9 Milloin ilmoitusta ei tarvita? (Vähäinen ojitus, muuhun päätökseen sisältyvä ojitus) Vähäinen ojitus (pois lukien ojitukset happamilla sulfaattimailla tai pohjavesialueilla) - Ojan tavanomainen kunnossapito (vanhan suunnitelman mukaisesti, ei täydennysojia tai kuivatussyvyyden lisäämistä) - Pienehkön, alle 5 ha, metsäkappaleen ojitus - Rakennuspaikan kuivattamiseksi tarpeellisen ojan tekeminen omalle maalle - Vähäisen peltolohkon ojittaminen - Peltolohkon täydennysojittaminen - Peltolohkon salaojitus Ojituksen vähäisyyttä arvioidaan kuivatettavan alueen laajuuden sekä ojituksen vaikutusten perusteella. Kuivatusalueen pinta-ala vaikuttaa johdettavien vesien määrään ja siten alapuolisella vesialueella ilmenevien vahingollisten seurausten mahdollisuuteen. Ilmoittamisvelvollisuus ei koske ojituksia, jotka sisältyvät - ojitusta koskevaan valtion lupaviranomaisen (AVI) päätökseen, - kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen, - ojitustoimituksen päätökseen tai - tiettyihin maantielain tai ratalain mukaisiin suunnitelmiin Sivu

10 Uomien luonnontilaisuus Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma = Jos perattu uoma on kokonaisuutena tarkastellen palautunut luonnontilaisen kaltaiseksi (eli siihen on muodostunut luontoarvoja), on sen kunnossapito vesilain mukaan käsiteltävä uutena ojituksena. (Vesilaki 587/2011, 5:8:2) - Luonnontilaisuutta arvioidaan lähtökohtaisesti vain sellaisten ojien osalta, jotka on aikoinaan tehty hyödyntäen luonnontilaista uomaa eli puroa tai noroa. - Luontoarvojen kehittymistä on arvioitava tapauskohtaisesti. Metsälain mukaan luonnontilaisten ja niiden kaltaisten purojen ja norojen välittömässä lähiympäristössä toteutettavat metsänhoitotoimenpiteet tulee tehdä uomien ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. (Metsälaki 1093/1996, 3:10). Sivu

11 Luonnontilaisuuden merkkejä uomassa Mutkitteleva uoma: perkauksen yhteydessä laajoja mutkia ei ole suoristettu, uoman mutkittelu on lisääntynyt Uoman poikkileikkaus vaihtelee - Muodostunut tulvatasanne ja alivesiuoma - Leveitä ja kapeita kohtia Veden syvyyden ja virtausnopeuden vaihtelu Puu- ja kiviaines uomassa, maa-ainesten (kivet, sora) lajittumista luonnontilaisen kaltaisesti Uoman pohja on monimuotoinen Kasvillisuus ja rantapuusto lisäävät varjostusta ja suojaavat eroosiolta Virtapaikoilla tyypillinen purojen kalasto, myös lajistoa jonka liikkumiskyky heikko ja levittäytyminen soveltuville alueille siten hidasta (pohjakalat) Sivu

12 Ojituksen luvan tarve Ojitukseen (uuden ojan tekeminen) tarvitaan vesilain mukainen lupa, jos siitä voi aiheutua vesialueen 1 pilaantumista tai muu haitallinen vaikutus vesistössä 2. (VL 5:3) Myös ojan kunnossapito voi vaatia aluehallintoviraston luvan. - Jos ojitushankkeessa perattu uoma on ajan myötä palautunut luonnontilaisen kaltaiseksi, sen kunnossapito vaatii luvan samoin perustein kuin uusi ojitus. Vesilain ojitussäännöksiä sovelletaan ojan kunnossapitoon riippumatta siitä, milloin ja minkä lain mukaan ojitus on aikoinaan toteutettu. Vesistöä pienempiä uomia eli noroja koskee lisäksi oma sääntelynsä. - Jos ojana käytettävän noron luonnontila vaarantuu esimerkiksi kaivutöiden takia, ojitus vaatii erityisen poikkeusluvan aluehallintovirastolta. Lupaa haetaan kirjallisesti aluehallintovirastolta. Lupahakemuksen käsittelystä peritään hakijalta maksu. 1 vesialueella tarkoitetaan muutoin kuin tilapäisesti veden peittämää, keskivedenkorkeuden mukaisesti rajautuvaa aluetta 2 vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä Sivu

13 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta ojitusasioissa Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä vesilain mukaista lupaa (aluehallintoviraston lupa) tai jota ei käsitellä ojitustoimituksessa, ja joka aiheutuu 1) ojan tekemisestä toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki; 2) ojan suunnan muuttamisesta; 3) veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon; tai 4) muusta vastaavasta syystä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvat tyypillisesti ojariidat, joissa kiinteistönomistaja haluaa tehdä ojan toisen alueelle tai johtaa vesiä toisten ojiin eivätkä muut kiinteistönomistajat tähän suostu. Tavanomainen riitatilanne syntyy myös silloin, kun omistaja laiminlyö kiinteistönsä kuivatusta palvelevan ojan kunnossapidon ja tästä aiheutuu toisen kiinteistölle vahinkoa. Sivu

14 Ojitustoimitus 1/2 Ojitustoimitusta haetaan kirjallisesti alueelliselta ELYkeskukselta - Lisätietoa ja lomake FI/Vesi/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus/Ojitustoimitus Ojitustoimituksessa käsitellään ojitusta koskeva suunnitelma ja sen toteuttamisedellytykset, laaditaan kustannusarvio ja päätetään kustannusten jakamisesta hyödynsaajien kesken. Toimituksessa määrätään myös mahdollisten vahinkojen korvaamisesta tai toimenpiteistä vahinkojen estämiseksi. Sivu

15 Ojitustoimitus 2/2 Ojitusta koskeva asia, joka ei edellytä aluehallintoviraston lupaa, on käsiteltävä ojitustoimituksessa, jos: 1) ojitus aiheuttaa tulva-alueen poistamisen tai pienentämisen, tai vesien virtaamissuunnan huomattavaa muuttumista; 2) ojitusta varten on tarpeen tehdä suojapenger tai pumppuasema toisen maalle eikä asiasta sovita; 3) oja on tehtävä maantien, rautatien, kaapelin, kaasuputken, vesijohdon, lämpöputken tai viemärin alitse eikä kyseisen kohteen omistaja ole antanut suostumustaan toimenpiteeseen; 4) yhteisestä ojituksesta ei voida sopia ja hyödynsaajia on vähintään kolme; tai 5) kyse on ojitustoimituksessa aikaisemmin päätetyn suunnitelman muuttamisesta, ojitusyhteisön perustamisesta tai purkamisesta taikka jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia yhteisössä koskevasta asiasta. Sivu

16 Sopimusojitus Yhteinen ojitus voidaan toteuttaa sopimusojituksena ilman ojitustoimitusta - jos kaikki maanomistajat ovat yksimielisiä hankkeesta ja sen kustannusten jaosta ja allekirjoittavat kirjallisen sopimuksen - Vesilain säädökset eivät vaadi hankkeen käsittelyä ojitustoimituksessa Sopimusojituksen sopimus sitoo vain sen allekirjoittaneita, kun taas ojitustoimituksessa vahvistetun suunnitelman velvoittavuus seuraa tilaa omistajavaihdosten mukana Sivu

17 Ojitushankkeen eteneminen 1/3 Tarve ojittaa Ojitushankkeen alussa selvitetään kuivatustarve, hankkeen kannattavuus ja laajuus. Selvitetään hyödynsaajat ja heidän halukkuutensa osallistua kunnostukseen. Selvitetään aiemmat ojitukset ja perkaukset, suunnitelmat sekä mahdollisen ojitusyhteisön olemassaolo. Suunnitelma Mikäli ojitushankkeessa tehdään uusia ojia tai muutetaan ojien sijaintia tai kuivatussyvyyttä alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna, tarvitaan uusi suunnitelma. Suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota ojituksen vesistö- ja ympäristöhaittojen vähentämiseen Sivu

18 Ojitushankkeen eteneminen 2/3 Tarvittaessa ilmoitus ojituksesta ELY-keskukselle Vähäistä suuremmasta ojituksesta ilmoitetaan ELYkeskukselle vähintään 60 vuorokautta ennen työn aloittamista. Ilmoituksen tavoitteena on mahdollistaa samalla alueella tehtävien ojitusten yhteisvaikutusten seuranta. Ilmoitusta ei tarvita, jos ojitus käsitellään ojitustoimituksessa, kunnassa tai sille haetaan aluehallintoviraston lupa. Ilmoituksen käsittely ELY-keskuksessa ELY-keskus käsittelee ilmoituksen ja tarvittaessa kehottaa ilmoittajaa hakemaan ojitustoimitusta tai aluehallintoviraston lupaa Sivu

19 Ojitushankkeen eteneminen 3/3 Rahoituksen haku Hanke voidaan toteuttaa täysin omarahoitteisesti, tai osittain valtion myöntämällä rahoitustuella Maatalouden peruskuivatushankkeisiin voi hakea rahoitusta ELYkeskuksesta Metsätalouden suometsän hoitoon (mm. kunnostusojituksiin) voi hakea Kestävän metsätalouden rahoitusta (KEMERA) Suomen metsäkeskukselta Toteutus Vesistöhaittojen vähentämiseksi ojitus tulisi toteuttaa mahdollisimman kuivana aikana. Rahoitetuissa hankkeissa pitää ilmoittaa sekä työn aloittamisesta että päättämisestä kunnan ympäristöviranomaiselle ja ELY-keskukselle. Kunnossapito Vesilain mukaan ojituksen hyödynsaajan tai hyödynsaajien on pidettävä oja kunnossa (VL 5:8) Sivu

20 Lähteet ja lisätietoa Vesilaki /587: Valtioneuvoston asetus vesitalousasioista 1560/2011: Uudistunut vesilaki Ympäristöministeriön raportteja 1/2012.: FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Raportteja_RA/YMra_12012_Uudistunut_vesil aki_2011(4447) Ojitus ja maankuivatus ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeeseen. Outi Leppiniemi : Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu opas (luonnos 12/2014, julkaistaan vuoden 2014 aikana) Sivu