Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Transkriptio

1 Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

2

3 Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus tai metsästysmahdollisuuksien parantaminen, uintimahdollisuudet virkistysrakenteet 2. Lajien palauttaminen/lisääminen. Kantojen kasvattaminen tai suojelu. Elinympäristöjen kunnostaminen tai niiden rakentaminen Vedenlaadun parantaminen tai sen heikentymisen estäminen Vaikuttaminen välillisesti (mm. ravinnon saanti) 3. Vedenlaadun parantaminen Ulkoisen tai sisäisen kuormituksen vähentäminen, happamuuden/metallien liukenemisen ehkäisy 4. Maisema Koskimaisuuden parantaminen, avovesialueiden lisääminen, ranta Alueiden avoimuuden lisääminen tai vähentäminen Yhdistelmät

4 Suunnittelua ja tavoitteiden asettamista varten pohjatiedot 1. Kuka omistaa ja hallinnoi? 2. Liittyminen alueelliseen vesienhoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan 3. Liittyykö kohdevesistöön muita tavoitteisiin vaikuttavia vanhoja/uusia/tulevia hankkeita? Tiedot vedenomistajilta, kunnasta, ELY:stä, metsä tai riistakeskukselta, maanomistajilta Onko tapahtunut todellista muutosta vedenlaadussa/kalastossa/linnustossa ym. tai onko mahdollisesti tapahtumassa?

5 Järjestäytyminen ja tuki Paikalliset toimijat tarvitsevat asiantuntija apua, rahallista tukea, tietoa (vesistön tila, kalaston tila) Valtion (ELY) tuen saamisen edellytyksenä järjestäytynyt ja rekisteröitynyt organisaatio. Vesienhoitoyhdistys, kalastus/osakaskunta, kyläseura tms. Toiminta alue kattaa miel. koko kunnostettavan vesialueen Aktiivisuudella on merkitystä. ELY voi antaa tukea kunnostushankkeisiin. Vesistökunnostusavustus Asiantuntija apu (esim. verkkokoekalastus/toimenpide ehdotukset, vesinäytteet ym) Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma. Virtavesien kunnostusohjelma.

6 Ravintoketjukunnostus järven kunnostusmenetelmänä

7

8 Milloin ravintoketjukunnostus? Järven tila ei parane vaikka ulkoinen kuormitus on vähentynyt Kalasto on runsas ja särkivaltainen Särjen, lahnan ja ahvenen koko on pienentynyt (hidas kasvu) Petokalojen osuus koeverkkosaaliista on alle 20 % Vedenlaatu Veden fosforipitoisuus nousee selvästi kesän kuluessa Klorofylli a:n taso korkea suhteessa fosforitasoon (0,3 >) Isoja vesikirppuja on hyvin vähän tai ne puuttuvat eläinplanktonista Ravintoketjukunnostuksen vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi, jos ulkoista kuormitusta ei saada vähennettyä!

9

10 Mistä aloittaa? Mahdollisimman laajapohjainen neuvonpito järjestäytyminen, sitouttaminen Kunnostusorganisaation perustaminen (vesistönhoitoyhdistys) Mahdollisimman laaja osallistujakunta Voi olla myös kalastuskunta, kylätoimikunta tms Tavoitteiden asettaminen Perusselvitykset Saalistavoite riittävän suureksi! Usein yli 50 kg/ha /vuosi (esim. 500 ha = kg) Yhteys kuntaan / paikalliseen Ely keskukseen Arvio kunnostushankkeesta (Ely keskus) tavoitteiden tarkennus, suunnitelman laadinta (rahoitus, työnjako)

11 Toteutus Koekalastus Luvat kuntoon (vesialueiden omistajat) Kuka tekee? Poistokalastus Luvat ( kalastuskunta/osakaskunta, mahd.avi ) Ilmoitus ELY keskukseen ja kunnan ympäristöviranomaiselle Kuka tekee? Saaliin käsittely? Hoitokalastusvaihe Mahdolliset petokalaistutukset

12 Purokunnostukset

13 Suunnitteluvaihe Suunnitelman laatiminen Tiedustelut, historiatiedot Inventoinnit Koekalastukset, muut maastotarkkailut (kutupaikat) Toimenpiteet Suunnitelman perusteella haetaan luvat ja suostumukset

14 Luvat Tarvitsee aina maa ja vesialueitten omistajien luvan Ympäristöviranomaiselta voi pyytää lausunnon vesilainmukaisesta luvan tarpeesta Jos vedenpinnan nostoja, ELY keskuksesta lausunto sen vaikutuksista (Ari Selin) Jos alueella uhanalaisia lajeja (raakku) yhteys jo suunnitteluvaiheessa ELY:n

15 Kunnostusmenetelmät Koskia voidaan kivetä yksittäiskivityyppisesti ja kynnystäen. Koskikynnykset eivät saa olla pohjapatomaisia. Vedenpinnan nosto? Suojakivet ja kiviryhmät. Puuaineksen käyttö. Suojasyvänteet Kutualueiden kunnostus. Virtauksen ohjaaminen kuiville jääneisiin uomanosiin. Sedimentin poisto (imuruoppaus) Yläpuolisen varjostuksen merkitys! Ei liikaa raivauksia. Kunnostuksen lopputuloksen ja osittain menetelmän määrää käytettävissä olevan kivi/sora aineksen määrä, pudotuskorkeus ja virtaama. Kunnostuksilla vaikutetaan koko puroekosysteemiin.

16 Purokunnostusoppaat Purokunnostusopas Käsikirja metsäpurojen kunnostajille Purot elävää maaseutua Maatalousalueitten purojen kunnostukset GOOGLE:een haku purokunnostusopas