Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Transkriptio

1 16UEC Lemminkäinen Infra Oy Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1. YLEISTÄ Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kehotti Lemminkäinen Oyj:tä täydentämään Alhonmäelle suunniteltua maa-aineslupahakemusta mm. selvittämällä hankkeen vaikutusalueella mahdollisesti sijaitsevat luonnontilaiset lähteet (PSAVI/59/04.09/2012, ). Tässä esitetään suunnitellun maa-ainestenottoalueen vaikutusalueella mahdollisesti olevat luonnontilaiset lähteet ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia niihin. Tämän selvityksen on tehnyt Pöyry Finland Oy Lemminkäinen Infra Oy:n toimeksiannosta. Lähteet Lähdettä ei ole vesilaissa määritelty. Sille onkin eri määritelmiä eri tieteenaloilla. Maantieteessä lähteellä tarkoitetaan geomorfologista muodostumaa, joka syntyy kun pohjaveden pinta leikkaa maanpinnan tason. Geologian tutkimuskeskuksen maaperäsanaston mukaan lähde on paikka jossa pohjavesi virtaa luonnon oloissa kallio- tai maaperästä maanpinnalle tai vesistöjen pohjalle. ( Lähteet muodostavat kuitenkin usein laajoja, epäselvästi rajautuvia kokonaisuuksia, lähteikköjä, jotka sisältävät avoimien lähdeallikoiden ja purkauspaikkojen lisäksi lähdevaikutteisia puroja ja epämääräisempää tihkupintaa. Tapauksissa, joissa veden purkautumista ei ole havaittavissa, voidaan tiettyjen kasvien esiintymistä (ekologinen määrittely) käyttää indikoimaan kohteen lähdevaikutteisuutta (Suomen ympäristö 19/2009). Maanpinnalle purkautuvia lähteitä on kolmentyyppisiä: tihkupinnat, avo- eli purolähteet ja allikkolähteet. Tihkupinnoissa vesi tihkuu hajanaisesti maanpinnan läpi muodostaen vettyneen pinnan. Purolähteet saavat alkunsa yleensä suoraan pohjaveden purkautumiskohdasta. Ne ovat pienikokoisia ja saattavat kuivua kesäisin ja talvisin. Allikkolähteissä vesi purkautuu ensin pieneen altaaseen ja saattaa sitten jatkaa purona tai norona. Allikot saattavat olla melko suurikokoisiakin lähteitä. Lähteitä on eniten alueilla, joilla on harju-, reuna- ja kumpumoreenimuodostumia. Paikallisesti lähteitä on eniten rinteissä ja maaston taivekohdissa. (

2 16UEC MAASTOTUTKIMUKSET Hakemuskohde sijaitsee Siikajoella Alhonmäki-Isokangas -pohjavesialueella. Pohjaveden päävirtaussuunta on kohteen alueella länteen, mutta jossain määrin virtausta tapahtuu myös pohjoisen suuntaan, samoin eteläreunalla Turveojan suuntaan. Hankkeen vaikutusalueella ei olemassa olevan tiedon eikä karttatarkastelun perusteella ole tiedossa lähteitä. Karttatarkastelun ja olemassa olevan tiedon perusteella mahdolliset pohjavesipurkaumat sijoittuisivat harjun etelä- ja lounaispuolisille sekä pohjoispuolisille alueille, joten maastotarkastelussa päädyttiin tarkemmin selvittämään em. aluilla mahdollisesti esiintyvät lähteet (kuva 1). Suunnitellun ottoalueen vaikutusalueella tehtiin maastotarkastelu geologin toimesta Maastotarkastelun yhteydessä otettiin valokuvia. Kooste niistä on liitteessä 2. Kuvien ottopaikkojen likimääräiset sijainnit ilmenevät liitteenä 1 olevasta kartasta. Kuva 1. Tarkastelualue (Kartta: Oiva-tietokanta). 3. TUTKIMUSTULOKSET Harjun lounaisosassa virtaavan Turveojan rannalla havaittiin muutamissa kohdin vähäistä pohjaveden tihkumista (kuvat 2 ja 3), varsinaisia lähteitä ei havaittu.

3 16UEC0035 Harjun ydinosan pohjoispuolella, nykyisen ja suunnitellun ottoalueen pohjoispuolella havaittiin ojan pohjalla merkkejä pohjaveden purkautumisesta (kuva 6). Purkautuva vesimäärän arviointi oli vaikeaa ojan vähäisestä vesipinnan kaltevuudesta ja sateisesta ajankohdasta johtuen JOHTOPÄÄTÖKSET Olemassa olevan aineiston ja alueella tehdyn maastotarkastelun perustella suunnitellun ottoalueen vaikutusalueella ei ole varsinaisia lähteitä, mutta paikoin oli havaittavissa pohjaveden purkautumista ns. tihkupintoina. Kohteen lounaispuolella virtaavaan Turveojaan purkautuu vähäisessä määrin vettä harjun reunaosasta samoin hakemuskohteen pohjois-koillispuolella, lähellä maantietä olevaan ojaan. Muulla osalla ei lähteitä/tihkupintoja havaittu. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta alueella havaittuihin tihkupintoihin, koska ottotoiminnalla ei aiheuteta muutoksia alueella muodostuvan pohjaveden määrään. Pohjaveden päävirtaussuunta harjun ydinosalla on länteen. Oulussa 29. lokakuuta 2012 Pöyry Finland Oy / Kaupunki FM Pekka Keränen maaperägeologi FM Tapio Leppänen ympäristögeologi, osastopäällikkö Liitteet: 1. Tutkimuskartta 2. Valokuvia

4 Turveoja Kuva 10 AK m³/d Kuva 9 Kuva 8 Kuva 7 Kuva 6 Kuva 5 Kuva 4 Tuleva ottoalue Vähäisiä tihkupintoja Kuvat 2 ja 3 Nykyinen ottoalue Kuva 1 ISOKANGAS 32 n. 500 m³/d Liite 1

5 Valokuvia Siikajoen Alhonmäestä (Pekka Keränen ) Kuva 1. Seisovaa vettä ojassa harjun eteläpuolella. Kuva 2. Vähäistä tihkupintaa Turveojan varrella maantien itäpuolella (kuvaussuunta kaakkoon).

6 Kuva 3. Tihkupintaa Turveoja varresta (maatien itäpuolella). Kuva 4. Kaartojen välistä suoaluetta harjun ydinosan pohjoispuolella (kuvaussuunta itään).

7 Kuva 5. Vanhaa metsittynyttä, matalaa monttualuetta harjun ydinosan pohjoispuolella. Kuva 6. Ojan pohjalle tihkuvaa pohjavettä harjun ydinosan pohjoispuolella (kuvaussuunta itään).

8 Kuva 7. Kuvassa 6 olevan ojan purkukohta etelä-pohjois-suuntaiseen ojaan (kuvaussuunta itään). Kuva 8. Pohjoiseen laskeva oja maantien pohjoispuolella (kuvaussuunta pohjoiseen).

9 Kuva 9. Tienvarsiojaa harjun ydinosan pohjoispuolella (kuvaussuunta pohjoiseen) Kuva 10. Suoalueen ojaa Klingsporintien pohjoispuolella (kuvaussuunta koilliseen).