Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009"

Kaarlo Pesonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja

2 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri Pohjakartan Heli copyright Jutila Maanmittauslaitos/PiSa lupa 17/4033/1999

3 Valajärvi pähkinänkuoressa Tila: hyvä Järvi on ns. latvajärviä, siihen ei virtaa vettä muista järvistä. Valuma-alue on suppea (15,01 km2: 4,3 x järven ala), ja siellä on vain yksi pieni Likolammi Vettä poistuu pohjoispäästä Ollanojaa myöden, joka laskee Haapajärveen. Puron virtaamat ovat vähäiset Kaikuluotaus, DGPS-paikannus (75 m linjatiheys) 1.Numerotietoa Valajärvestä. Pinta-ala Tilavuus Keskisyvyys Suurin syvyys Valuma-alueen pinta-ala Veden viipymä Rantaviivan pituus Kiinteistöjä Korkeus merenpinnan yläp. 346,4 ha 14741, m 3 4,2 m 13,4 m 15,0 km 2 n. kk 17,3 km n. kpl 111,7 m mpy

Haapajärveen. Puron virtaamat ovat vähäiset Kaikuluotaus, DGPS-paikannus 7-8.7.2003 (75 m linjatiheys) 1.Numerotietoa Valajärvestä.

4 Valajärven tutkimukset Tutkittu v lähtien neljällä näytepisteellä, joista Niemelän näytepiste on vanhin (v asti käytössä 8 näytettä, joista 7 kesältä) Martinniemi 2: kohteelta on 11 näytettä v (3 talvi, 8 kesä) Länsipää 3: kohteelta on 9 näytettä v (3 talvi, 6 kesä) Kotaniemi 4: kohteelta on 1 näyte kesältä 1992 Ympäristöpalvelujen rantanäytteenottoa joskus 2000-alussa Janakkalan kunnan uimavesinäytteenottoa Kirkasvetinen, karu (2000-luvulla kesällä: P tot 12 µg/l; typen perusteella karu 355 µg/l) ja melko matala järvi Puskurikyky on tyydyttävä ja ph lievästi hapan (6,7); Sähkönjohtokyky on alhainen Kesäisin happi on ajoittain loppunut pohjalta, talvisin happitilanne on ollut hyvä

1975-2009 (3 talvi, 6 kesä) Kotaniemi 4: kohteelta on 1 näyte kesältä 1992 Ympäristöpalvelujen rantanäytteenottoa joskus 2000-alussa Janakkalan kunnan uimavesinäytteenottoa

5 Kotaniemi 4 Länsipää 3 Niemelä 1 Martinniemi 2

7 Ojavesinäytteitä Peruskartan mukaan Valajärveen laskee noin 10 ojaa Tietoja vain seitsemästä ojasta: v ja 2009 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys tutki Valajärveen laskevien ojien veden laatua keväällä Näytteet otettiin yhteensä 5 eri pisteestä Valajärveen laskevat ojat olivat yleisesti ottaen suhteellisen kirkkaita ja vähäravinteisia. Ojat laskevat suoperäisiltä alueilta, joten humusleima oli niissä kohtalaisen selvä, mikä kohottaa järvenkin veden väriarvoa sateisina kausina. Suurin virtaama Mustisuolta laskevassa ojassa: n. 80 % tulovirtaamasta. Veden laatu heikoin: ruskeaa ja runsasravinteista. Typpipitoisuudet pääosin hyvin alhaisia ( µg/l). Fosforipitoisuudet vaihtelivat µg/l, joten nekin olivat pieniä. Tulosten mukaan Valajärveen laskevat ojavedet olivat varsin hyvälaatuisia. Suoalueilta laskevien runsasravinteisimpien ojien alajuoksulle suositellaan tehtäväksi laskeutusaltaat, joista vesi tulisi, mikäli mahdollista, johtaa pintavalutuksena järveen. Ojan ja järven väliin suositellaan tehtäväksi ainakin katkos, jotta vesi ei virtaisi kovin voimakkaasti järveen saakka. Tällöin kiintoainesta ja ravinteita pidättyy valutuskentälle, jolloin ne ovat pois järvestä.

Ojat laskevat suoperäisiltä alueilta, joten humusleima oli niissä kohtalaisen selvä, mikä kohottaa järvenkin veden väriarvoa sateisina kausina. Suurin virtaama Mustisuolta laskevassa ojassa: n.

8 Ojavesinäytteitä : Kotamäenkorven ojan (4B) tulokset osoittavat erittäin rehevää kokonaisfosforipitoisuutta (95 ug/l), korkeaa fosfaattifosforipitoisuutta (52 ug/l) ja korkeaa kokonaistyppipitoisuutta (1200 ug/l). Ph on jonkin verran happaman puolella (6,2). Väriluku kertoo tummasta, hyvin humuspitoisesta vedestä (220 mg/l Pt). Kiintoainepitoisuus 23 mg/l) oli selvästi kohonnut. Yllättäen myös suolistoperäisiä enterokokkeja ja lämpökestoisia koliformisia bakteereja voitiin havaita yli analyysirajan; reipas virtaus Kotakalliontienpään oja 1B edusti veden laadultaan tavanomaisempaa metsäojan vettä, jossa kokonaisfosforipitoisuus oli 36 ug/l ja typpipitoisuus 470 ug/l. Tämänkin ojan vedet tulevat osin suovaltaiselta alueelta, mikä näkyy paitsi väriluvun kokoamisessa (180 ug/l), myös alhaisessa ph:ssa; vähäinen virtaus

Ph on jonkin verran happaman puolella (6,2). Väriluku kertoo tummasta, hyvin humuspitoisesta vedestä (220 mg/l Pt). Kiintoainepitoisuus 23 mg/l) oli selvästi kohonnut.

9 Kuormitus Valuma-alue suo- ja metsävaltainen Maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen kuormitus luonnonkuorman lisäksi Tarvitaan lisää tutkimustietoa ja kuormituslaskelmien tekemistä Kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimet

lisäksi Tarvitaan lisää tutkimustietoa ja

10 Näin suojelet Valajärveä Jätevesien käsittelystä ei saa aiheutua pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Toimi vastuullisesti! Kysy neuvoa ja hanki tietoa! Saunankaan pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Älä pese mattoja, autoa tai pyykkiä järvessä. Pyykki on pestävä riittävän kaukana vesirajasta. Huolehdi siitä, että pesuvedet eivät valu vesistöön vaan imeytyvät maahan. Myös auton huoltopaikka on muualla kuin järven rannalla. Muistathan, että synteettiset pesuaineet sisältävät runsaasti vettä rehevöittäviä aineita. Käytä kaikessa pesussa luonnonmukaisia aineita: mäntysuopaa, etikkaa ja aitoa saippuaa sekä fosfaatittomia ja nopeasti hajoavia tensidejä sisältäviä tuotteita. Järjestä kiinteistösi jätehuolto asianmukaisesti. Estä jätteiden, kalanperkeiden yms. joutuminen järveen. Käytä kompostia maatuville jätteille. Voit leikata rantasi ruokoa, kaisloja ja muita ilmaversoiskasveja. Huolehdi, ettei laiturirakennelmasi estä veden kulkua rannassasi. Muista noudattaa niitto- ja ruoppausohjeita. Säästä ojien suussa ravinteita suodattava vesikasvillisuus! Jätä rannalle vähintään viiden metrin levyinen kasvistoinen suojakaista! Liiku järvellä luontoa ja ihmisiä kunnioittaen! Anna lintujen pesiä rauhassa! Ripusta lintupönttöjä ja huolla ne vuosittain! Tee havaintoja järvien tilasta. Osallistu Valajärven seuranta-, hoito- ja kunnostustoimiin.

Huolehdi siitä, että pesuvedet eivät valu vesistöön vaan imeytyvät maahan. Myös auton huoltopaikka on muualla kuin järven rannalla.

11 Valajärven ja ympäristön haasteet Valajärven tilan säilyttäminen erinomaisena Vesistökuormituksen vähentäminen tai säilyttäminen nykyisellään Järven tilasta ja kuormituksesta tarvitaan lisätietoa, vaikka tietoa on jo olemassakin: jatkossa painopiste biologisiin selvityksiin Alueen luontoarvojen säilyttäminen: metsähoito, rantarakentaminen, talkoot

kuormituksesta tarvitaan lisätietoa, vaikka tietoa on jo olemassakin: jatkossa

12 Valajärven suojeluyhdistyksen mahdollisia toimia Seurantatietoa järven tilasta Tiedon keruu Omatoimisesti mm. näkösyvyysseurannat käynnistyneet Yhteistyö järven tilaa tutkivien tahojen kanssa mm. Hämeenlinnan kaupungin ymppäristöpalvelut, Janakkalan kunta, HAM, Kokemäenjoen vvy: vesistöseurannat, näytteenottoihin osallistuminen, tulosten siirto Herttaan Vesikasvillisuus- ja linnustoselvitys Kuormitusselvitys Pohjasedimenttitutkimus järven ympäristöhistoriasta Ojavesitutkimukset Järven ravinnetaseen laskeminen Tiedon levittäminen järvestä, seudun luonnosta ja kulttuurista Haja-asutuksen jätevesiasetuksen täytäntöönpanon edistäminen Hoito- ja kunnostustoimet: suunnitelma, hoitokalastus, jota jo toteutettukin kolmasti; ruoppaukset kesällä 2008, niitot

Hämeenlinnan kaupungin ymppäristöpalvelut, Janakkalan kunta, HAM, Kokemäenjoen vvy: vesistöseurannat, näytteenottoihin osallistuminen, tulosten siirto Herttaan Vesikasvillisuus- ja

13 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila Heli Jutila ympäristöasiantuntija 26.8.2011 Kastanajärven valuma-alue Pienehkö (2,85 km 2 ), metsäinen ja järvinen 30.7.2011 Pohjakartan Heli copyright Jutila