Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Samankaltaiset tiedostot
Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa

Kuvastin ASIAKASPEILI

Järjestöt kotoutumista tukemassa Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Varhainen tuki ja moniammatillisuus

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Miten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Työryhmäkysymykset THL

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Etelä-Pohjanmaan maakunnan osallisuusvalmistelu

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

NEro-hankkeen arviointi

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Porin Yrittäjät ry vuosikokous

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

Transkriptio:

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki 2. Palvelurakenteen muuttaminen 3. Asiakkaan osallisuuden lisääminen

Lasten mielenterveysambulanssi Lastenpsykiatrian työpari jalkautuu akuuttitilanteessa osaksi perheen paikallista verkostoa Lapsi ja vanhemmat mukana verkostotapaamisissa

Lapsen osallisuus

Perheen tuen vahvistaminen

Lasta ja perhettä kuuleva ote. Avoin ja ihana aktiivinen ote kaiken hyssyttelyn ja torjunnan jälkeen, jota perhe on kokenut lukuisissa yrityksissä saada lapselleen apua. (koulu)

Työskentely Ambulanssin potilaat poimittu akuuttityöryhmään tulleista lähetteistä (lapset 3-12-v.) tai työskentely aloitettu viranomaisyhteydenoton perusteella Verkostoja lapsen asiassa 1-2 tai tarpeen mukaan kunnes riittävän turvallinen suunnitelma on syntynyt

Lasten mielenterveysambulanssi Avoimen dialogin periaate Pyritään yhdessä ymmärtämään mikä lapsen, perheen ja verkoston kannalta olisi tarkoituksenmukaista. Miten lapsen asiat menisivät eteenpäin? Samalla voidaan arvioida lapsen psyykkistä vointia ja tuen tarvetta

Lasten mielenterveysambulanssi Ambulanssityöskentely on paitsi interventiota perheen tilanteeseen ja arviota lapsen voinnista, ennen kaikkea interventiota lapsen ja perheen kanssa työskentelevään verkostoon. Ratkaisut pyritään löytämään yhteistyöllä ja kaikkien panoksella (palaute viranomaiselta)

Tehokas tapa lähestyä ja puuttua. (erikoissairaanhoito)

Pyritään kysymään kysymyksiä, jotka auttavat ihmisiä kertomaan miten he ymmärtävät ja kokevat tilanteen, jonka vuoksi verkosto on kokoontunut. Uutta ymmärrystä synnyttävä puhe, joka mahdollistuu erilaisten näkökulmien ja kokemusten jakamisen avulla.

Tuloksia Lasten palautteet: kun lapset saivat tilaa, kokivat tulleensa kuulluiksi. Haasteena tilan antaminen. Vanhempien palautteet: tyytyväisiä vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa. Viranomaisten palautteet: työskentely auttoi uusien auttamistapojen löytämisessä ja perustason työntekijöille kokemus omaa ammattitaitoa edistävästä moniammatillisesta yhteistyöstä. Haasteena se miten tukea perustason työtä jo aikaisemmassa vaiheessa.

Pohdintaa Perustason työntekijöiden tukeminen onnistui. Pyyntöihin vastattiin noin viikossa. Perustaso osallistui verkostoihin erittäin hyvin. Monen toimijan samanaikainen yhteistyö tavalla joka avaa uusia mahdollisuuksia ja on tarkoituksenmukaista. Asiakkaan osallisuus, vaitiolovelvollisuus ei este. Akuuttihoidon monipuolistuminen

Tuloksia 137:sta lapsesta 13 lapsen kohdalla on päädytty akuuttiosastojaksoon (9,5%) Ajalla 9/2009-9/2011 akuuttiarvioita 242:sta lapsesta, joista akuuttijaksolle 140 lasta (58%)

Oli hienoa saada akuuttiryhmä mukaan yhteistyöhön. Jospa saadaan käytännössä jotain tapahtumaan! Kiitos. (koulu)

Pohdintaa Avoimen dialogin periaatteella toteutettu lapsen ja perheen osallisuutta korostava konsultaatio ja työskentely on hoidollista ja mahdollistaa hoitoketjun kääntämisen. Lapsen ja perheen kuulluksi tuleminen mahdollistaa avoimen keskustelun ja perheen osallisuus korostuu.

Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. Lisää tätä! (lastensuojelu)

Lapsi ei ole mikään pelastaja, ei unelma, väline tai vakuutus. Kun lapsi tulee, hänelle pitäisi olla vedoton, painoton, rasitteeton paikka, että hän voisi alusta asti olla ylimääräinen ja oma, vieressä kasvava mutta vieras, erillinen eikä osa. Lapsen tulisi voida leijua lapsuus ja laskeutua sitten omalle paikalleen kuin muuttolintu, joka palaa pitkältä matkalta, asettuu reviiriin ja aloittaa elämäntehtävän. Liisa Laukkarinen