Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi
Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan tukiehdoissa Pinta-alatukien merkitys liikevaihdossa Pellon ostohinnat kalliita Keskihinta n. 8 10 000 /ha Kalliimpaakin, riippuu kilpailusta ja alueen tuotantosuunnista (peruna)
Rehuomavaraisuus Tärkein kriteeri pellon hankinnalle Kotoisten rehujen riittävä saatavuus koko kannattavuuden perusta Investoinnin yhteydessä lisämaata joko ostamalla tai vuokraamalla Pitkät vuokrasopimukset mahdollistavat tuotannon pitkäjänteisen kehittämisen Rehuomavaraisuus ei synny pelkästään pinta-alaa hankkimalla, tarvitaan myös viljelyosaamista
Lannanlevitysala Minimialavaatimus 0,7 ha/ny Käytännössä n. 130 lehmää / 100 ha Vaihtoehtoina viljelyksessä oleva pinta-ala (oma + vuokra) tai lannanlevityssopimukset Lannan lannoitearvo huomattava Levityskustannukset n. 30 /tn Lannanlevitystuki 56 /ha Levitysala ei ole yksistään mielestäni riittävä peruste pellonvuokraukseen, jos alueella on kasvinviljelytiloja
Lannanlevitysala 2 Keski-Euroopassa pitää karjanlantaa vastaanottavan tilan maksaa kuljetus, levitys sekä erillinen vastaanottokorvaus Käytännössä lannan jätehuoltomaksu Tähänkö halutaan mennä?
Pellon tuotto MYTT-tilastot 2008: Viljatilojen keskim. tulos 319 /ha Keskimääräinen vuotuinen kasvinviljelytyömäärä 13 h/ha ja laskennallinen palkka 13 /h = 182 Työlle jää tällöin tuotoksi 150 /ha tilan ei kannata maksaa pellosta vuokraa yli 150 /ha Kustannukset olivat toiset 3 v. sitten
Vuokraus Pellon vuokrahinta vs. osto Ostohinta yleensä korkea tuottoon nähden Alhaisen vuokratason kohde Erilaiset tekijät vaikuttavat päätökseen Vaihtoehtona alihankintasopimukset vakiotavarantoimittajilta Riskin ulkoistamista Dynaamista yhteistyötä Vaatii aktiivisuutta myös pellon omistajalta
Vuokrahinta ja tehokkuus (1) Esimerkki Oletetaan tilan tarvitsevan rehualaa 15 lypsylehmän ruokkimiseen Lehmät syövät 8000 ry/v ja tuottavat 10000 litraa maitoa tilan lisärehun tarve on 120 000 ry/v Saatava maitotuotos 0,37 /litra hinnalla on yht. 55 500 euroa
Vuokrahinta ja tehokkuus (2) Tila 1 Tila 2 Satotaso, ry/ha 8000 3000 Muuttuvat kust. 474 236 työkustannus 172 104 Kiinteät kust. 599 1030 yhteensä 1245 1270 (Ei vuokraa tai Pellon korkoa) Aineisto: TilaArtturi-hanke
Vuokrahinta ja tehokkuus (3) Tila 1 Tila 2 lisärehuala, ha 15 40 Muuttuvat kust. 7110 9440 työkustannus 2580 4160 Kiinteät kust. 8985 37200 yhteensä 18675 50800 Aineisto: TilaArtturi-hanke
Vuokrahinta ja tehokkuus (4) Tila 1 Tila 2 maitotulot 55500 55500 peltotuet 9750 26000 yhteensä 65250 81500 tuotantokustannus 18675 50800 EROTUS 46575 30700 (ei peltoa!) Aineisto: TilaArtturi-hanke
Vuokrahinta ja tehokkuus (5) Tuotto ennen pellon kustannuksia Tila 1 Tila 2 46575 30700 Vuokrataso 15 ha 40 ha 150 /ha 2250 6000 250 /ha 3750 10000 Tuotto peltokustannusten jälkeen 150 /ha 44325 24700 250 /ha 42825 20700 TilaArtturi
Vuokrahinta ja tehokkuus (6) Tarvittavat litrat Tila 1, litraa Tila 2, litraa Tuotantokustannus 50473 137297 Vuokra 150 /ha 6081 16216 Vuokra 250 /ha 10135 27027 TilaArtturi
näennäishalpuus Korvaukseton vuokra tukia vastaan Käytännössä vuokra 650 /ha Suhteettoman kallista Yleensä pieniä lohkoja Paljonko saadaan viljaa 650 eurolla 160 e/tn 4,1 tn 120 e/tn 5,4 tn 80 e/tn 8,1 tn
Omaisuuden tuotto Spv- hinta pellolle Päästään 4000 /ha-hintaan Pääoman vuotuiskorko 5% Saadaan 200 /ha Eräs tapa saada oikea hinta Tuotto-% kuvaa pääoman tuottoa. Lypsykarjatiloilla tunnusluku on yleisesti heikko, joten antaa liian korkean vuokratason
Marginaalivero-% 49 % Ma Kauppahinta 10000 e Salaojien arvo KP 1765 e Jälleenmyyntiarvo 1750 e =SPV hinta jatkajalle Pellon hinta 6485 e Vuosivuokra 500 e Pel Laina korko 4 % Lain Takaisinmaksuaika 50 Tak Verotuksen nousu 115,19 < Johtuu pääomatulo-os. Ver Vuotuislyhennys 130 e vähentymisestä nettto- Vuo Keskimääräinen korko 200 e varallisuuden heiken. takia. Kes Verotus huomioiden Ver vuotuinen nettomeno 347 e <> 255 e vuo Marginaalivero-% 49 % Ma Pellon hinta 6485 e Vuosivuokra 500 e Pel Laina korko 4 % Lain Takaisinmaksuaika 30 Tak Verotuksen nousu 115,19 < Johtuu pääomatulo-os. Ver Vuotuislyhennys 216 e vähentymisestä nettto- Vuo Keskimääräinen korko 200 e varallisuuden heiken. takia. Kes Verotus huomioiden Ver vuotuinen nettomeno 433 e <> 255 e vuo
Marginaalivero-% 49 % a jatkajalle ra 500 e Pellon hinta 6485 e Vuosivuokra 500 e Laina korko 4 % Takaisinmaksuaika 20 ääomatulo-os. Verotuksen nousu 115,19 < Johtuu pääomatulo-os. sestä nettto- Vuotuislyhennys 324 e vähentymisestä netttoen heiken. takia. Keskimääräinen korko 200 e varallisuuden heiken. takia. Verotus huomioiden 255 e vuotuinen nettomeno 541 e <> 255 e Marginaalivero-% 49 % ra 500 e Pellon hinta 6485 e Vuosivuokra 500 e Laina korko 4 % Takaisinmaksuaika 10 ääomatulo-os. Verotuksen nousu 115,19 < Johtuu pääomatulo-os. sestä nettto- Vuotuislyhennys 649 e vähentymisestä netttoen heiken. takia. Keskimääräinen korko 200 e varallisuuden heiken. takia. Verotus huomioiden 255 e vuotuinen nettomeno 866 e <> 255 e
Pelto laajennettaessa Lisäpellon hankinta ei kannata: 10 000 e pellosta on 1,4 kertaa kalliimpaa kuin 500 e vuokraa 50 vuoden takaisinmaksuajalla. Lisäksi 500 e/ha on vuokranakin mielestäni liian suuri. Tuethan maksetaan sen takia, että tuotanto on kalliimpaa kuin tuotteesta saatava hinta. Mutta jos saa vuokralle hinnalla < 250 e/ha (nettokustannus 125 e/ha), niin kannattaa hankkia.
Pelto laajennettaessa (2) Toinen tärkeä tarkastelu tulee tehdä sen suhteen onko olemassa olevan kasvinviljelyn tuotantokustannus korkeampi vai alhaisempi kuin markkinoilta ostettava rehun hinta? Tämä kannattaa selvittää T-Wisulaskelmalla, vaihteluväli on 1-16 s/ry heikoimman ja parhaimman kymmenyksen välillä. Jos oma vilja / SR on kalliimpaa kuin markkinoilta saatava rehu, ei pellon vuokrauskaan kannata, vaikka vuokra olisi alle 250 e/ha.
Pelto laajennettaessa (3) Kolmas ja tärkein tarkastelu tulee tehdä sen suhteen, onko mahdollista hankkia uuden yksikön eläinten tarvitsema rehu nykyiseltä pinta-alalta? Eli pellon käytön tehostaminen. On erityisen tärkeää myös silloin, kun tuotantokustannukset ovat korkeat. Tällöin voidaan alentaa viljan ja säilörehun nettotuotantokustannusta.
Lantamäärät 994 1 023 1 125 2 295 2 261 2 263 2 289 2 281 2 286 2 293 Tarvittava lannanlevitysala määrällä 30,0 m3/ha 33 34 38 76 75 75 76 76 76 76 Pelto laajennettaessa (4) Lehmiä kpl 26 24 27 66 64 63 66 65 65 65 Maidontuotanto yht. litraa 200 200 186 456 211 380 596 122 584 880 577 683 597 055 590 337 591 290 595 248 Rehuntarve ry 166 163 165 729 185 482 506 503 503 472 506 358 514 642 511 115 513 015 514 846 Rehuhyötysuhde 0,75 Rehujen hävikki 5 % Väkirehu% 35 % 35 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % Nurmirehun tarve 108 006 107 724 111 289 303 902 302 083 303 815 308 785 306 669 307 809 308 907 Satotaso ry/ha 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 Nurmialan tarve 30,9 26,9 24,7 60,8 54,9 50,6 47,5 43,8 41,0 38,6 Väkirehun tarve 58 157 58 005 74 193 202 601 201 389 202 543 205 857 204 446 205 206 205 938 -vilja 60 % 34 894 34 803 44 516 121 561 120 833 121 526 123 514 122 668 123 124 123 563 -rypsi 25 % 14 539 14 501 18 548 50 650 50 347 50 636 51 464 51 111 51 302 51 485 -leike 13 % 7 560 7 541 9 645 26 338 26 181 26 331 26 761 26 578 26 677 26 772 -kivennäiset 2 % 1 163 1 160 1 484 4 052 4 028 4 051 4 117 4 089 4 104 4 119 100 % Rehuviljan satotaso ry/ha 2 500 2 750 3 000 3 250 3 500 3 750 4 000 4 250 4 500 4 750 Rehuvilja-alan tarve 14,0 12,7 14,8 37,4 34,5 32,4 30,9 28,9 27,4 26,0 Peltoalatarve yhteensä 44,8 39,6 39,6 98,2 89,4 83,0 78,4 72,7 68,4 64,6 Peltoa käytössä 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 65,0 Peltoa tarpeesta 145 % 164 % 164 % 66 % 73 % 78 % 83 % 89 % 95 % 101 % Ostorehutarve, ry -27 196-46 685-46 614 188 887 166 123 148 677 135 878 114 388 97 392 80 602 Ostorehukustannus 275 e/1000 ry -7 479-12 838-12 819 51 944 45 684 40 886 37 367 31 457 26 783 22 166
Pelto laajennettaessa (5) Nykyisen kasvinviljelyn toimintatavan laajentamisen seuraus: Pellosta velkaa 300 000 euroa + korot. Isomman konekaluston hankinta? euroa + korot. Satotasojen parantamisen seuraus: Ostorehukustannus alenee jopa 30 000 e/v. Nykyinen konekalusto riittää. Lisäpellon hankintakin kannattaa, koska nettotuotantokustannus alenee.
Pelto laajennettaessa (6) Peltoviljely laajennusta mietittäessä: Kohotetaan satotasot nykytuotannolla tasolle >8 000 ry/ha säilörehulla ja viljalla >4 000 kg/ha. Tällöin ei tarvitse sitoa pääomia pellon hankintaan ja koneketjuihin tuotannon laajentamisen yhteydessä. Lisäksi voidaan keskittyä uuden navetan tuotannon hoitamiseen, eikä maantiellä ajamiseen. Hyväksytään navetan kooksi se, joka pystytään omilla eväillä ruokkimaan.
Lopuksi Keskihintataso n. 150 /ha Korottavia / alentavia tekijöitä: Kasvukunto, salaojitus, maalaji, kuivuminen keväällä jne Viljeltävyys koneilla, lohkojen koot ja etäisyys tilasta, etäisyys päätiestä jne Pitkät vuokrasopimukset Mahdollistavat panostuksen peltoon Esim. ojitus huomioitava vuokrahelpotuksina Viljelyn tehokkuus silti ensisijainen asia Ratkaisee vuokraustarpeen optimin