Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010
SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3. ALOITE...2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...2 4.1. Maakuntakaava...2 4.2. Yleiskaava...3 4.3. Asemakaava...4 4.4. Muut suunnitelmat ja selvitykset...4 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET...5 5.1. Yleiskaavallinen tarkastelu...5 5.2. Vaihtoehtojen tutkiminen...6 6. ALUEEN SUUNNTTELUTYÖHÖN OSALLISET...6 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN...7 8. AIKATAULU...7 9. LAATIJAT...7
1 1. TEHTÄVÄ Asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella on tarkoitus uudistaa Suokylän kaupunginosan korttelissa 9022 (Satakieli) sijaitseva korttelin osa. Alue on pääosin rakentumaton. Asemakaava-alueella sijaitsee yksi vanha asuinrakennus piharakennuksineen. Alueen voimassa olevassa asemakaavassa asumiselle kaavoitettu osa on kaupungin omistuksessa. Alueelle on ajateltu kaavoitettavan asumista huomioiden alueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa. Tarkasteltava alue käsittää lisäksi Suvannontien ja Pohjoisen Rautatienkadun alueet sekä asemakaavoittamattoman rautatien alueen. 2. SUUNNITTELUALUE Alue sijaitsee kaupungin ydinkeskustan tuntumassa Karankadun itäpuolella. Eteläosassa alue rajautuu Kallionkatuun. Pohjoisessa Suvannontien alue kuuluu suurimmaksi osaksi suunnittelualueeseen. Korttelissa asemakaavamuutoksen ulkopuolelle jää Karankadun varrelle sijoittuva rakennettu kerrostalotontti. Kaavoitustyön alue on kooltaan n. 2ha. Alueen rajaus tarkentuu työn kuluessa. Alueen alustava rajaus on osoitettu kuvassa. Alueen alustava rajaus
2 Ote maanomistuskartasta, kaupungin omistus tummennettu 3. ALOITE Kaupunginhallitus päätti 17.3.2009 kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa 2009 Keski-Suokylän asemakaavan muutoksen laatimisesta (kohde 18). Kohde on vuoden 2010 kaavoitusohjelmassa n:o 10. 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1. Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu merkinnällä C, keskustatoimintojen alue.
3 Ote Hämeen maakuntakaavasta 4.2. Yleiskaava Kaupunginhallitus on hyväksynyt 9.6.1997 Riihimäen yleiskaavan 2010. Suunnittelualue on osoitettu merkinnällä C-1, Keskustatoimintojen laajennusalue. Suunnittelualueen lähellä sijaitseva Karankatu on esitetty pääkokoojakatuna ja olemassa olevat rautatiet on merkitty yleiskaavaan. Ote Riihimäen yleiskaavasta
4 4.3. Asemakaava Osalla alueesta on voimassa oleva, vuonna 1972 laadittu asemakaava. Asemakaavan mukaisten yksikerroksisten rivitalojen rakentaminen ei ole toteutunut, vaan alue on jäänyt rakentamattomaksi kun vanhat puutalot on pääosin purettu. Ote ajantasa-asemakaavasta 4.4. Muut suunnitelmat ja selvitykset Varsinaisia luontoselvityksiä ei koko alueelta ole tehty. Alue on vanhaa asumiskäytössä ollutta tonttimaata. Hämeen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2005 Riihimäen alueelta luonnon monimuotoisuusselvityksen (LUMOS), jossa on selvitetty arvokkaat luontokohteet. Suunnittelualuetta ei ole selvityksessä. Erillinen Riihimäen liito-orava-alueita käsittävä selvitys valmistui toukokuussa 2004. Selvitys perustui todennäköisten reviirialueiden tutkimiseen ja vanhoihin liito-oravaselvityksiin. Selvityksen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä.
5 Koko kaupungin alueen kattava lepakkokartoitus valmistui syyskuussa 2007. Lepakoiden lisääntymis-, levähdys- ja ruokailupaikat tulee säästää. Selvityksessä ei ole todettu suunnittelualueella lepakoita. Alue ei kuulu Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin vuosina 1973 1982 tekemien kartoitusten mukaisiin tärkeisiin pohjavesialueisiin. Keskustan päiväkodin asemakaavamuutoksen yhteydessä vuonna 1998 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy teki ympäristömeluselvityksen. Selvitysalue ulottuu asemakaavamuutosalueelle. Selvityksessä esitetään asuntokäyttöä ajatellen ääneneristysvaatimukset ja suositukset makuuhuoneiden sijoituksesta. Asemakaavatyötä varten alueelta on tehty erillinen liikennemeluselvitys joulukuussa 2009. Liikennetärinästä ei ole toistaiseksi olemassa normeja. Mahdollisen tärinän haittavaikutukset tulee huomioida rakennussuunnitteluvaiheessa ja suunnitella runko- ja lattiarakenteet siten, että liikennetärinän vaikutukset ovat korkeintaan suositeltavalla tasolla (VTT:n suositus 2004). Viranomaisilla on mahdollisuus rakennuslupavaiheessa arvioida, onko tärinän haittavaikutukset riittävästi otettu suunnittelussa huomioon. Asemakaavatyötä varten on tehtävä erillinen mittaus liikennetärinästä ja runkomelusta. Alueella olevan vanhan, muistitiedon mukaan Terijoelta tuodun huvilatyyppisen asuinrakennuksen rakennusteknillinen kunto ja mahdolliset tulevat käyttömahdollisuudet on tarpeellista selvittää. Rakennus on kaupungin omistuksessa ja asuinkäytössä. Rakennuksesta tehtiin kuntotarkastus lokakuussa 2009. Museovirastolta tulee pyytää lausunto rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta. 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 5.1. Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavan laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Arvioidaan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
5.2. Vaihtoehtojen tutkiminen - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - ympäristöhaittojen vähentäminen - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset: - terveyteen ja viihtyvyyteen - luonnonsuojeluun - asumiseen - meluun - yhdyskuntarakenteeseen - kaupunkikuvaan - tekniseen huoltoon - kunnallistalouteen - luontoon - maisemaan - pinta- ja pohjavesiin - liikenteeseen - työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan - virkistykseen - rakennussuojeluun Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaikutukset. Asemakaavaselostukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittelemällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 6 6. ALUEEN SUUNNTTELUTYÖHÖN OSALLISET Suunnittelutyöhön ovat osallisia: - kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat sekä asukkaat - kaavan vaikutusalueen yrittäjät ja työntekijät - Riihimäen ympäristölautakunta - Riihimäen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta - Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä - Fortum Sähkönsiirto Oy - Liikennevirasto - Hämeen ELY-keskus - Museovirasto
- muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 7 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Osalliset voivat esittää kaavoituspalveluille mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ympäristökeskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun. Asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Luonnos pidetään nähtävillä viikon ajan, jona aikana mielipiteitä kaavasta voi jättää. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 8. AIKATAULU Työn alustava aikataulu on seuraava: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 18.5.2009 lähtien. Asemakaavaluonnos on valmis arviolta syyskuussa 2010. Asemakaavaehdotus syksyllä 2010. Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta vuodenvaihteessa 2010-2011. 9. LAATIJAT Asemakaavan laaditaan Riihimäen kaupungilla virkatyönä.
Valmistelusta vastaa kaavoitusarkkitehti Jari Jokivuo, 758 4826, 040 330 4826, Riihimäen kaupunki, Kaavoitusyksikkö, Eteläinen Asemakatu 2, 11100 Riihimäki. E-mail: jari.jokivuo@riihimaki.fi 8