LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO, TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖ Sisällys 1 VIRKISTYSALUEET 2 1.1 VIRKISTYSALUEKÄSITE 2 1.2 VIRKISTYSALUETYYPIT 2 2 VIRKISTYSALUEET, OSA I 2 2.1 VIRKISTYSKOHTEIDEN ARVIOINTI 3 2.2 YHTEENVETO 3 Taajamarakenteeseen liittyvät virkistysalueet käsitellään myöhemmin laadittavassa virkistysalueselvityksen osassa 2, mantereen kohteet ja urheilualueet. LOVIISAN KAUPUNKI 1 Arkkitehtitoimisto 2007
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖ 1 VIRKISTYSALUEET Selvitys käsittää Loviisan saariston ja rannikon virkistysalueet, ulkoilureitit sekä retkeilyja luonnonsatamat. Selvityksessä on kartoitettu olemassa olevat virkistys- ja vapaaajanalueet ja reitistöt. Selvitys tehdään useassa osassa ja sitä täydennetään tarpeen mukaan. Ensimmäisenä osana on Loviisan saaret ja joitakin ranta-alueita (OSA I). 1.1 Virkistysaluekäsite Virkistysalueilla tarkoitetaan tässä selvityksessä jokamiehenoikeutta voimakkaammassa käytössä olevia ulkoiluun ja retkeilyyn soveltuvia alueita. Käyttömäärästä johtuen alueille on tarpeen toteuttaa polkuja sekä levähdys- ja leiriytymisalueita rakenteineen, ja alueiden jätehuolto on myös järjestettävä tarpeen mukaan. 1.2 Virkistysaluetyypit Selvityksissä alueet on jaettu neljään erilaiseen virkistysaluetyyppiin, joista ensimmäisessä osassa käsitellään saariston virkistysalueita sekä retkeily- ja ulkoilualueita. Saariston virkistysalueet Saariston virkistysalueilla tarkoitetaan taajaman ulkopuolella olevia virkistyskäyttöön soveltuvia saaria. Retkeily- ja ulkoilualueet Retkeily- ja ulkoilualueilla tarkoitetaan taajaman ulkopuolella olevia virkistysalueita, jotka ovat ulkoiluun, marjastukseen ja luonnon kokemiseen tarkoitettuja alueita. Taajamien välittömässä läheisyydessä sijoittuvat taajamametsät kuuluvat osaksi retkeily- ja ulkoilualueita. Lähivirkistysalue Lähivirkistysalueella tarkoitetaan taajamarakenteen sisäisiä puistoja, leikkipuistoja, luonnonmukaisia lähivirkistysalueita tai maiseman- ja ympäristönhoitoalueita. Puistot sijoittuvat taajaman keskustaan tai asutuksen lähelle. Leikkipuistot ovat toiminnallisia viheralueita ja ne on sijoitettu siten että ne ovat käyttäjiensä kannalta helposti saavutettavissa. Luonnontilaiset lähivirkistysalueita ovat ns. lähimetsät ja lähiniityt, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoiluun ja luonnon kokemiseen. Maiseman- ja ympäristönhoitoalueet ovat maiseman ja luonnon moninaisuuden säilyttämiseen ja hoitoon varattuja alueita, joilla virkistyskäyttö on toissijaista. Tässä osassa ei käsitellä lähivirkistysalueita, koska ne sijoittuvat selvitysalueen ulkopuolelle. Urheilualueet Urheilualueilla tarkoitetaan erilaisiin liikuntatoimintoihin ja virkistys- ja harrastustoimintaan varattuja alueita. Ne voivat kuulua osaksi laajempaa viheraluetta tai muodostaa itsenäisen alueen. Tässä osassa ei käsitellä urheilualueita, koska ne sijoittuvat selvitysalueen ulkopuolelle. 2 VIRKISTYSALUEET, OSA I Virkistysalueselvityksen ensimmäinen osa koskee Loviisan 23 saarta ja 3 ranta-aluetta sekä Ruotsinpyhtään yhtä saarta ja kahta ranta-aluetta, jotka on valittu koon, nykyisen käytön ja voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaan. Osa alueista on yksityisomistuksessa joko kokonaan tai osittain. Soveltuvuutta virkistyskäyttöön on selvitetty siten että kuinka suuri yhtenäinen alue virkistykseen soveltuvaa aluetta alueella ja saaressa on huomioiden mahdollisen loma-asutuksen, alueen luonteen ja kulttuurihistorialliset- ja luontoarvot. LOVIISAN KAUPUNKI 2 Arkkitehtitoimisto 2007
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖ 2.1 Virkistyskohteiden arviointi Virkistyskohteita on arvotettu luokkiin A, B ja C. A-luokkaan on osoitettu alueet, jotka soveltuvat virkistyskäyttöön jo sellaisenaan. B-luokkaan on osoitettu alueet, jotka ovat kehityskelpoisia virkistyskäyttöön soveltuvia alueita, joissa on esimerkiksi tarvetta rakentaa laitureita tai muita edellytyksiä virkistykseen. C-luokkaan on osoitettu alueet, jotka eivät sovellu virkistyskäyttöön, koska niissä virkistykseen soveltuva yhtenäinen alueen osa on liian pieni tai alueella on paljon loma-asutusta. Luokitusmerkinnän lisäksi * -merkinnän ovat saaneet alueet, joissa on huomioitava erityisarvot. Arvotettuja alueita on yhteensä 29, joista 12 soveltuu jo pelkästään virkistyskäyttöön (A). Alueista 11 ei sovellu virkistyskäyttöön (C), koska niissä on loma-asutusta siten että yhtenäinen virkistykseen soveltuva ala ei ole riittävän suuri. Alueista kuusi on kehityskelpoisia virkistyskohteita (B). 2.2 Yhteenveto A-luokka Loviisan saarista kahdeksan soveltuu virkistyskäyttöön ja niitä ovat Stora Rövarn (002), Lilla Rövarn (003), Svartholm (011), Hautasaari (012), Ruutikellarisaari (013), Kråkholmen (016), Dunkahäll (017) ja Tavistholmen (024), joissa missään ei ole lomaasutusta. Ruotsinpyhtään Lindholmenin (019) saari soveltuu myös erinomaisesti virkistyskäyttöön. Viidellä saarella on huomioitavia erityisarvoja (002, 011, 012, 013 ja 019). Saaret Lilla Rövarn (003), Kråkholmen (016), Dunkahäll (017) ja Tavistholmen (024) soveltuvat erinomaisesti virkistyskäyttöön. hyvä rantautumispaikka uimaranta telttailumahdollisuuksia nuotiopaikka Saaret 002, 011, 012, 013 ja 019 soveltuvat virkistyskäyttöön. Saarissa on kuitenkin huomioitava niiden erityisarvot. Svartholman (011) linnoitussaari eroaa muista saarista, koska se on pääasiassa matkailukäytössä. Hautasaari ja Ruutikellarisaari ovat hyviä virkistyssaaria, mutta niissä on huomioitava ruutikellarin perustukset ja haudat. Saarissa 002 ja 019 on huomioitava luontoarvot. hyvä rantautumispaikka uimaranta kuiva pohjamaa tarjoaa hyvän telttailumahdollisuuden nuotiopaikka Loviisan kaupungin alueella olevia tutkittuja ranta-alueita on kolme: Källa (021), Stennäsudden (022) ja Harudd (023). Ranta-alueista kaksi soveltuu rajattuun virkistyskäyttöön Källa (021) ja Harudd (023). Nämä alueet toimivat erinomaisina uimarantoina, koska Molemmat rannat ovat hiekkarantoja. Källa toimii leirialueena ja yleisenä uimarantana kun alueella ei ole muuta toimintaa. Harudd painottuu lähinnä uimarantakäyttöön, koska sitä ympäröi luonnonsuojelualue. Stennäsudden (022) soveltuu hyvin virkistyskäyttöön, koska siellä on hiekkaranta ja nuotiopaikka, mutta maan omistaa kokonaan yksi yksityinen. B-luokka Loviisan saarista kuusi on kehityskelpoisia virkistyskohteita ja niitä ovat Björkholmen (001), Yttre Täktarn (004), Myssholmen (007), Arestisaari (014), Trollholmen (018) ja Vårdö (025). Kahdella näistä saarista huomioitavia erityisarvoja (004 ja 014). LOVIISAN KAUPUNKI 3 Arkkitehtitoimisto 2007
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖ Saaret 001, 007 ja 018 soveltuvat virkistyskäyttöön, jos niitä kehitetään. Björkholmenin saarella on jo käytössä oleva virkistysalue, alueen kehittämisessä tulee ottaa huomioon rantautumispaikka. Myssholmenin saarelle voitaisiin kaupungin omistamalle maalle rakentaa esimerkiksi grillipaikka, muuten saari soveltuu virkistyskäyttöön, mutta saaren loma-asutus tulee huomioida. Trollholmenin saaressa on loma-asutusta, mutta rakentamatonta rantaa on virkistyksen kannalta tarpeeksi. Alue on metsäinen ja soveltuu metsäiseksi virkistysalueeksi. Vårdön saari on kehityskelpoinen virkistyskäyttöön soveltuva alue, koska saari on pääosin rakentamaton. Ruotsinpyhtään alue 020 Lindholmenin itäpuolella on erittäin kehityskelpoinen laaja ja yhtenäinen alue, ja sen soveltuvuus virkistyskäyttöön on hyvä. C-luokka Loviisan saarista yhdeksän ei sovellu virkistyskohteiksi ja niitä ovat Torra Täktarn (005), Stora Täktarn (006), Småholmen (008), Ratholmen (009), Lindholmen (010), Siksala (015), Majholmen (026), Högholmen (027) ja Vastaholmen (028). Nämä saaret eivät sovellu virkistyskäyttöön, koska niiden rannat on pääosin täyteen rakennettuja loma-asutusta ja yhtenäinen vapaa alue ei ole riittävän laaja ja riittävän rannassa. Ruotsinpyhtään puolella Kasabergssanden (029) ei sovellu myöskään virkistyskohteeksi, koska alue on hyvin ruovikkoinen. Saarista Stora Täktarn (006), Småholmen (008) ja Majholmen (026) ovat täyteen rakennettuja. Torra Täktarn (005) on pinta-alaltaan jo liian pieni saari virkistykseen, ja kulutus olisi liian suurta ulkosaariston kasvillisuudelle. Ratholmenin (009) ja Lindholmenin (010) saarissa loma-asutus on rannassa ja yhtenäinen vapaa-alue ei ole riittävän laaja eikä rannassa. Saarien rannat ovat matalia ja erittäin kivikkoisia eikä uimarantaa ole. LÄHTEET: Soini, Timo. 2003. Viherrakentajan käsikirja. Julkaisu 25. Viherympäristöliitto ry. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. LOVIISAN KAUPUNKI 4 Arkkitehtitoimisto 2007
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖ LIITTEET LIITE 1: TAULUKKO: LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANALUEET LIITE 2: KARTTA: LOVIISAN VIRKISTYSALUEET OSA I LIITE 3: KOHDEINVENTOINTILOMAKKEET LOVIISAN KAUPUNKI 5 Arkkitehtitoimisto 2007
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖ -ALUEET KOHDE NRO KOHDE VIRKISTYS- ALUELUOKKA HUOM. 001 Björkholmen B 002 Stora Rövarn A * 003 Lilla Rövarn A 004 Yttre Täktarn B * Natura 2000 -aluetta 005 Torra Täktarn C loma-asutusta 006 Stora Täktarn C loma-asutusta, saaren virkistykseen soveltuva yhtenäinen osa liian pieni 007 Myssholmen B loma-asutusta, ei kokonaan kaupungin omistuksessa, muuten hyvä 008 Småholmen C loma-asutusta, saaren virkistykseen soveltuva yhtenäinen osa liian pieni 009 Ratholmen C loma-asutusta, saari metsäinen, ei tarpeeksi rakentamatonta rantaa 010 Lindholmen, LO C loma-asutusta 011 Svartholm A * muinaismuistokohteita 012 Hautaussaari A * muinaismuistokohteita, Natura 2000-aluetta ja harjujensuojeluohjelma-aluetta 013 Ruutikellarisaari A * muinaismuistokohteita, Natura 2000-aluetta ja harjujensuojeluohjelma-aluetta 014 Arestisaari B * Natura 2000 -aluetta 015 Siksala C loma-asutusta 016 Kråkholmen A 017 Dunkahäll A 018 Trollholmen B metsäinen virkistysalue 019 Lindholmen, RP A * 020 Kallioranta Lindholmenin B itäpuolella, RP 021 Källan leirialue A 022 Stennäsudden A 023 Harudd A * Luonnonsuojelualue 024 Tavistholmen A 025 Vårdö B 026 Majholmen C 027 Högholmen C 028 Vastaholmen C 029 Kasabergssanden C A HYVÄT VIRKISTYSKOHTEET, 12 kpl B KEHITYSKELPOISET VIRKISTYSKOHTEET, 7 kpl C EI SOVELLU VIRKISTYSKOHTEEKSI, 10 kpl * HUOMIOITAVA ERITYISARVOT
016 015 24 025 018 014 013 026 012 011 009 010 021 029 028 027 008 001 007 019 020 002 003 006 005 004
KOHDE NRO 001 VIRKISTYSALUELUOKKA B Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Björkholmen Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Saaren eteläosa, joka on osoitettu vihereällä on yksityisomistuksessa Kuvaus Saaressa on mökkejä etelä- ja pohjoisrannalla. Saaren jyrkät rannat vaikeuttavat rantautumista ja sen korkein kohta on 16,5 m merenpinnantason yläpuolella. Suojainen rantautumispaikka on saaren länsipuolella, jossa suojaa antaa toinen saari (Kojholmarna). Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä- Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu virkistysalueena ja virkistyskohteena sekä saaristomaisemana. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu energiahuollon alueeksi, mutta saareen on osoitettu virkistyskohde ja saari ympäristöineen on osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Saari on osoitettu ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisään. Yleiskaava Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saaren keskiosa on osoitettu Metsätalous- ja maisemanhoitoalueeksi (MU) ja pohjois- ja etelärannat, joissa on mökkejä, on osoitettu Loma-asuntoalueiksi (RA). Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. Asemakaava ole Kasvillisuus Saari on kallioinen ja kuiva. Puusto on mäntyvaltaista. Saari on kasvillisuudeltaan sopiva virkistysalueeksi. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Alue soveltuu virkistyskäyttöön ulkoilualueeksi tai retkeilyalueeksi. Ulkoilu-/retkeilyalue Ranta Kohteen ranta on jyrkkälinjainen, ja rantautuminen onnistuu saaren 1/001
hiekkaranta kallioranta Telttailuun soveltuva alue Telttailuun soveltuva alue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön länsireunalta. Ranta ei ole kivikkoinen. Uimiseen ranta ei sellaisenaan sovellu. Saaren lakialue soveltuu telttailuun. Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Saaressa on nuotiopaikkojen pohjia kallioalueilla. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saari on valtaosaltaan rakentamaton, ja loma-asutus on sijoittunut kallioiden alaosaan, rannan tuntumaan siten että virkistyskäyttöön on jäänyt tarpeeksi suuri alue, joten alue on siis käyttökelpoinen ulkoilu- ja retkeilykäyttöön. Uimarantaa ei saaressa ole, mutta laiturin rakentaminen saaren länsipuolelle tarjoaisi mahdollisuudet myös uimiseen. Rantakiviin veneen pystyy kiinnittämään, mutta rantautumista helpottamaan voisi rantakallioon asentaa veneenkiinnitystappeja. Alue oli siisti, mutta jos käyttäjäkunta lisääntyy, niin alueella tulisi olla jäteastia. Kalliolakialueen korkeuserot luovat saaresta hyvän sekä loma- että virkistyskäyttöön. Tällöin nämä toiminnon eivät häiritse toisiaan. Kuvia Suojainen ja jyrkkä länsiranta. Kulunut sammalta ja jäkälää polun kohdalta. Saaren karua maastoa ja nuotiopaikka. 2/001
Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Lounaisranta Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 2.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 3/001
KOHDE NRO 002 VIRKISTYSALUELUOKKA A * Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Stora Rövarn, Iso Ryöväri Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Saari on kaupungin omistuksessa. Kuvaus Saari on rakentamaton. Saaren pohjoisosa on hyvin kallioinen ja louhikkoinen. Saaren korkein kohta on 18,5 m merenpinnantason yläpuolella. Saaren korkeimmassa kohdassa on virkistyksen kannalta mielenkiintoinen luola, joka on syntynyt kalliosiirrosten johdosta. Suojainen rantautumispaikka on saaren pohjoispuolella. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja, ja saaristomaisemaksi. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu virkistysalueeksi, mutta saaren kaakkoisrantaan on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon kohde. Saari ympäristöineen on osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Saari on osoitettu ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisään. Yleiskaava Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saari on osoitettu Ulkosaariston suojeltavaksi maisema-alueeksi (SL-1). Saaressa on yleiskaavalla osoitettu kolme suojeltavaa erityiskohdetta. Yksi on saaren luola, joka on osoitettu ainutlaatuinen luolamuodostuma, rauhoitettava. Sekä kaksi kohtaa, jotka ovat Ulkosaariston tyypillinen ja maisemallisesti merkittävä rantakohta, rauhoitettava. Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. Asemakaava ole Kasvillisuus Saaren pohjoisosa on ravinteisuudeltaan kuiva ja eteläosa ravinteisuudeltaan tuore. Puusto on mäntyvaltaista. Saari on kasvillisuudeltaan sopiva virkistysalueeksi. 1/002
Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Alue soveltuu virkistyskäyttöön ulkoilualueeksi tai retkeilyalueeksi. Alueella on myös valmiita telttapaikkoja. Alueen erityinen luonnonmuodostuma tulee huomioida virkistyskäytössä mm. turvallisuustekijät. Ulkoilu-/retkeilyalue Ranta hiekkaranta kallioranta Telttailuun soveltuva alue Saaren kuiva pohjoisosa soveltuu hyvin telttailuun. Leirialue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Kohteen ranta on kallioinen ja louhikkoinen. Rantautuminen onnistuu saaren pohjoisreunalta. Saaren länsiranta soveltuu uimiseen, koska se on melko suojaisa ja rannan pohja on uimakelpoinen kivikkoranta. Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Saaressa on nuotiopaikkojen pohjia. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saari on rakentamaton, joten alue on siis käyttökelpoinen ulkoilu- ja retkeilykäyttöön. Uimiseen soveltuu saaren länsiranta. Rantautuminen veneellä onnistuu pohjoispuolelta, jolloin veneen pystyy kiinnittämään rantakiviin tai rantakallioihin kiinnitettyihin tappeihin ja koukkuihin. Alue on siisti ja siellä on jäteastia. Kuvia Uimaranta ja saaren kalliomuodostumia. 2/002
Maisemia saarelta Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Kalliorantaa. Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 2.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 3/002
KOHDE NRO 003 VIRKISTYSALUELUOKKA A Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Lilla Rövarn, Pikku Ryöväri Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Kuvaus Saari on rakentamaton. Sopivia rantautumispaikkoja on saaren koillis- ja länsipuolilla. Rannat ovat kallioiset ja saari on muutenkin kallioinen ja louhikkoinen. Saaressa on muutamia tulentekopaikkoja rantakallioilla ja telttapaikkoja. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja sekä saaristomaisemana. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu virkistysalueeksi ja saari ympäristöineen on osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Saari on osoitettu ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisään. Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saari on osoitettu Ulkosaariston suojeltavaksi maisema-alueeksi (SL-1). Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. ole Kasvillisuus Puusto on vanhaa kitukasvuista männikköä. Saari on ravinteisuudeltaan kuiva. Saari on kasvillisuudeltaan sopiva virkistysalueeksi. Saaressa on erikoisuutena maata pitkin kasvava kuusi, jolla on pystyrunko, mutta osa oksista kasvaa maata pitkin. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu- /retkeilyalue Alue soveltuu virkistyskäyttöön ulkoilu- tai retkeilyalueeksi päiväretkeilyyn sekä yön yli kestävään retkeilyyn. 1/003
Ranta Kohteen ranta on kallioinen ja osittain louhikkoinen. Rantautuminen onnistuu saaren länsireunalta, koska siellä on jo muutamia valmiita veneenkiinnitys hiekkaranta tappeja. Saaren koillisrannalla on pieni lahti, jossa myös rantautuminen onnistuu. Saaren rannat ovat kallioiset ja soveltuvuus uimiseen vaihtelee ympäri saarta, mutta luultavasti sopivin uimapaikka löytyy saaren länsireunalta. kallioranta Telttailuun soveltuva alue Saaren maapohja on kuiva, joten se soveltuu telttailuun. Leirialue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Saaressa on nuotiopaikkojen pohjia. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saari on rakentamaton, joten alue on siis käyttökelpoinen ulkoilu- ja retkeilykäyttöön. Uimiseen soveltuu saaren länsiranta. Rantautuminen veneellä onnistuu länsi- ja koillispuolelta, jolloin veneen pystyy kiinnittämään rantakiviin tai rantakallioihin kiinnitettyihin tappeihin ja koukkuihin. Alue on siisti, mutta jos käyttäjäkunta lisääntyy tulisi alueella olla jäteastia. Kuvia Saari ja sen kallioiset ja kivikkoiset rannat 2/003
Saaressa on valmiina joitakin veneenkiinnitystappeja. Saaren eteläosassa on kivilatomus, ilmeisesti vanha merimerkki. Latomus on muinaismuistolailla suojeltu. Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Kitukasvuisia mäntyjä ja maata pitkin kasvava kuusi. Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 2.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 3/003
KOHDE NRO 003 VIRKISTYSALUELUOKKA A Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Lilla Rövarn, Pikku Ryöväri Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Kuvaus Saari on rakentamaton. Sopivia rantautumispaikkoja on saaren koillis- ja länsipuolilla. Rannat ovat kallioiset ja saari on muutenkin kallioinen ja louhikkoinen. Saaressa on muutamia tulentekopaikkoja rantakallioilla ja telttapaikkoja. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja sekä saaristomaisemana. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu virkistysalueeksi ja saari ympäristöineen on osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Saari on osoitettu ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisään. Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saari on osoitettu Ulkosaariston suojeltavaksi maisema-alueeksi (SL-1). Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. ole Kasvillisuus Puusto on vanhaa kitukasvuista männikköä. Saari on ravinteisuudeltaan kuiva. Saari on kasvillisuudeltaan sopiva virkistysalueeksi. Saaressa on erikoisuutena maata pitkin kasvava kuusi, jolla on pystyrunko, mutta osa oksista kasvaa maata pitkin. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu- /retkeilyalue Alue soveltuu virkistyskäyttöön ulkoilu- tai retkeilyalueeksi päiväretkeilyyn sekä yön yli kestävään retkeilyyn. 1/003
Ranta Kohteen ranta on kallioinen ja osittain louhikkoinen. Rantautuminen onnistuu saaren länsireunalta, koska siellä on jo muutamia valmiita veneenkiinnitys hiekkaranta tappeja. Saaren koillisrannalla on pieni lahti, jossa myös rantautuminen onnistuu. Saaren rannat ovat kallioiset ja soveltuvuus uimiseen vaihtelee ympäri saarta, mutta luultavasti sopivin uimapaikka löytyy saaren länsireunalta. kallioranta Telttailuun soveltuva alue Saaren maapohja on kuiva, joten se soveltuu telttailuun. Leirialue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Saaressa on nuotiopaikkojen pohjia. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saari on rakentamaton, joten alue on siis käyttökelpoinen ulkoilu- ja retkeilykäyttöön. Uimiseen soveltuu saaren länsiranta. Rantautuminen veneellä onnistuu länsi- ja koillispuolelta, jolloin veneen pystyy kiinnittämään rantakiviin tai rantakallioihin kiinnitettyihin tappeihin ja koukkuihin. Alue on siisti, mutta jos käyttäjäkunta lisääntyy tulisi alueella olla jäteastia. Kuvia Saari ja sen kallioiset ja kivikkoiset rannat 2/003
Saaressa on valmiina joitakin veneenkiinnitystappeja. Saaren eteläosassa on kivilatomus, ilmeisesti vanha merimerkki. Latomus on muinaismuistolailla suojeltu. Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Kitukasvuisia mäntyjä ja maata pitkin kasvava kuusi. Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 2.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 3/003
KOHDE NRO 004 VIRKISTYSALUELUOKKA B * Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Yttre Täktarn Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Kuvaus Saari on rakentamaton ja osa maisemallisesti herkkää ulkosaaristoa. Rannat ovat kallioiset ja saari on muutenkin kallioinen ja louhikkoinen. Saaren länsi- ja eteläosa on kuivaa ja kasvillisuudeltaan karumpaa kuin saaren koillisosa, joka on kosteampaa ja rehevämpää. Saaressa on muutamia tulentekopaikkoja rantakallioilla. Sopivia rantautumispaikkoja on saaren itäpuolella. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi, joka on rantojen suojeluohjelmassa sekä saaristomaisemaksi. Yleiskaava Asemakaava Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu Natura 2000-verkostoon kuuluvaksi alueeksi, virkistysalueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saari on osoitettu Ulkosaariston suojeltavaksi maisema-alueeksi (SL-1). Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. ole Kasvillisuus Saaren etelä- ja länsiosissa puusto on iäkästä kitukasvuista mäntymetsää ja ravinteisuudeltaan kuivaa. Saaren koillisosassa puusto on iäkästä sekametsää ja ravinteisuudeltaan tuoretta. Koillisosa saaresta on myös saaren rehevin osa ja puusto on kuusivaltaista. Saaren kaakkois- ja etelärannat muodostavat laajan ja yhtenäisen kalliorannan, joka soveltuu hyvin virkistysalueeksi. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu/retkeilyalue Alue soveltuu virkistyskäyttöön ulkoilu- tai retkeilyalueeksi. Alueen herkkä luonne tulee huomioida virkistyskäytössä, koska alue kuuluu Natura 2000- alueeseen. Virkistyskäyttö tulee kohdentaa saaren kaakkois- ja etelärannoille ja uimapaikka länsiosaan. 1/004
Ranta Kohteen ranta on kallioinen ja osittain louhikkoinen. Rantautuminen onnistuu saaren itäreunalta, koska siellä on veneen kiinnitykseen soveltuvia kiviä ja suojaisia poukamia. Saaren koillisreunassa on suojainen lahden poukama, jossa hiekkaranta olisi mahdollinen paikka laiturille. Saaren rannat ovat kallioiset ja soveltuvuus kallioranta uimiseen on heikko ulkosaariston tuulisuuden vuoksi. Sopivin uimapaikka löytyy saaren länsipuolelta. Telttailuun soveltuva alue Telttailuun soveltuu alueen kaakkoisranta. Leirialue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Saaressa on nuotiopaikkojen pohjia. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saari on rakentamaton, joten alue on siis käyttökelpoinen ulkoilu- ja retkeilykäyttöön. Uimiseen soveltuu saaren länsiranta. Rantautuminen veneellä onnistuu itä- ja koillispuolelta, jolloin veneen pystyy kiinnittämään rantakiviin. Lisää rantautumismahdollisuuksia tarjoaisi laiturin rakentaminen saaren koillisosaan, jossa on suojaisa pieni lahti. Alue on siisti, mutta jos käyttäjäkunta lisääntyy tulisi alueella olla jäteastia. Saaren kaakkoisosa soveltuu leiriytymiseen, koska se on kuiva ja suojassa tuulelta. Alueen virkistyskäyttö tulee yhteen sovittaa Natura 2000 ohjelman kanssa ja kohdentaa eteläosan kulutusta kestäville kallioille. Saari tarjoaa Loviisan saaristossa ainutlaatuisen tilaisuuden ulkosaariston maiseman kokemiseen. Kuvia Vasemmalla Torra Täktarn ja oikealla Yttre Täktarn Eteläistä rantaa Kalliomuodostumia etelärannassa Länsirantaa 2/004
Saaren länsiosan kuivaa mäntyvaltaista metsää ja rantapuustoa Näkymä saarelta kaakkoon, jolla nuotio ja leiripaikkoja. Näkymä etelärannalta länteen Itärannan suojaisa lahti Näkymä saaren pohjoispuolelta Torra Täktarin ohitse pohjoiseen Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 2.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 3/004
KOHDE NRO 005 VIRKISTYSALUELUOKKA C Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Torra Täktarn Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Kuvaus Saaren eteläosassa on loma-asutusta, mutta pohjoisosa on rakentamaton. Saari on osa maisemallisesti herkkää ulkosaaristoa. Saari on kallioinen ja louhikkoinen. Torra Täktarin ja Yttre Täktarin välissä on kivikkoinen matalikko. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu saaristomaisemaksi. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Saari on osoitettu ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisään. Yleiskaava Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saaren pohjoisosa on osoitettu Ulkosaariston suojeltavaksi maisema-alueeksi (SL- 1) ja saaren eteläosa on osoitettu Loma-asuntoalueeksi (RA). Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. Asemakaava ole Kasvillisuus Saaren puusto on iäkästä kitukasvuista mäntyvaltaista metsää ja ravinteisuudeltaan kuivaa. Saari soveltuu kasvillisuudeltaan virkistysalueeksi, mutta saaren pieni koko saattaisi altistaa ulkosaariston kasvillisuuden liian kovalle kulutukselle. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu/retkeilyalue Alue soveltuvuus virkistyskäyttöön ulkoilu- tai retkeilyalueeksi on heikko, koska saaressa on loma-asutusta ja se on kooltaan melko pieni. 1/005
Ranta hiekkaranta kallioranta Telttailuun soveltuva alue Leirialue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Kohteen ranta on kallioinen ja osittain louhikkoinen. Alue ei sovellu yleiseen virkistykseen. Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saaressa on loma-asutusta eteläosassa, mutta muuten se on rakentamaton. Saaren pieni koko verrattuna virkistykseen saattaisi kuitenkin altistaa saaren herkän ulkosaariston kasvillisuuden liian kovalle kulutukselle. Kuvia Vasemmalla Torra Täktarn ja oikealla Yttre Täktarn Torra Täktar pohjoispuolelta. Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 2.7.2007 Kivikkoinen matalikko Yttre Täktarin ja Torra Täktarin välissä. Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 2/005
KOHDE NRO 006 VIRKISTYSALUELUOKKA C Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Stora Täktarn Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Saari on yksityisomistuksessa. Kuvaus Saari on kokonaan yksityisomistuksessa ja sen rannat on melkein täysin rakennetut. Saaren rannat ovat kallioiset ja louhikkoiset. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu saaristomaisemaksi. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Saari on osoitettu ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisään. Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saari on osoitettu kokonaan omarantaiseksi loma-asuntoalueeksi (RA-3). Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. ole Kasvillisuus Saaren puusto on iäkästä mäntyvaltaista metsää ja ravinteisuudeltaan kuivaa. Saaren puusto on tiheää ja vaikeakulkuista. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu/retkeilyalue Ranta Alue soveltuvuus virkistyskäyttöön ulkoilu- tai retkeilyalueeksi on heikko, koska saaressa on erittäin paljon loma-asutusta ja se on yksityisomistuksessa. Yhtenäistä virkistyskäyttöön soveltuvaa aluetta ei ole muuta kun saaren koillisosassa, jossa ei ole loma-asuntoja. Kohteen koillisosan ranta on kallioinen ja osittain louhikkoinen. 1/006
hiekkaranta kallioranta Telttailuun soveltuva alue Leirialue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saaren etelä-, länsi- ja pohjoisrannat on täysin rakennettu. Rakentamaton yhtenäinen osa on saaren koillisosassa, jossa on myös rakentamatonta rantaa. Alueen soveltuvuus yleiseen virkistyskäyttöön on heikko, koska saari on melkein täysin rakennettu. Osa joka on rakentamaton on melko pieni ja yksityisomistuksessa, joten ohjattuun retkeily- ja ulkoilukäyttöön se ei juurikaan sovellu. Saaren rakentamatonta rantaa ja metsäaluetta saa käyttää virkistäytymiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. Kuvia Saaren vapaata rantaa. Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys 2.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 2/006
KOHDE NRO 007 VIRKISTYSALUELUOKKA B Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Myssholmen Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Kuvaus Saaren eteläranta on Loviisan kaupungin omistuksessa ja muut osat ovat yksityisten. Saaren pohjoislänsiranta on rakennettu ja saaren eteläosa on rakentamatonta kallioista metsää. Saaren rannat ovat kallioiset ja louhikkoiset. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu saaristomaisemaksi. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Saari on osoitettu ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisään. Yleiskaava Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saaren pohjoisosa on osoitettu kokonaan loma-asuntoalueeksi (RA) ja eteläosa on osoitettu Ulkosaariston suojeltavaksi maisema-alueeksi (SL-1). Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. Asemakaava ole Kasvillisuus Saaren puusto on iäkästä mäntyvaltaista metsää ja ravinteisuudeltaan kuivaa. Kaupungin omistama alue on kokonaan kalliota ja puustoa ei juurikaan ole ainoastaan yksittäisiä kitukasvuisia mäntyjä. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu/retkeilyalue Ranta Alue soveltuvuus virkistyskäyttöön ulkoilu- tai retkeilyalueeksi on hyvä, vaikka saaressa on paljon loma-asutusta, mutta mökit ovat sijoittuneet saaren pohjoisja länsireunaan. Yhtenäistä virkistyskäyttöön soveltuvaa aluetta on koko saaren eteläosa, jossa ei ole loma-asuntoja. Kohteen eteläosan ranta on kallioinen ja osittain louhikkoinen sekä melko hankalasti saavutettavissa. 1/007
hiekkaranta kallioranta Telttailuun soveltuva alue Alueella ei ole telttailuun soveltuvaa aluetta. Leirialue Nuotiopaikka Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Rantakalliolla on muutamia nuotiopaikkoja. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saaressa olevia kaatuneita puita ei saa käyttää polttopuina, koska ne eivät ole kaupungin omistamalla maalla. Edellytykset virkistyskäyttöön Kaupungin maanomistus saaressa on vähäinen. Saaren länsi- ja pohjoisranta on täysin rakennettu. Rakentamaton yhtenäinen osa on saaren eteläosa, jossa on myös rakentamatonta rantaa. Etelärannan soveltuvuus yleiseen virkistyskäyttöön on hyvä, koska yhtenäinen rakentamaton ala on suuri ja rakentaminen on sijoittunut saaren toiseen reunaan, jolloin retkeily- ja virkistyskäyttö ei olennaisesti häiritse loma-asutusta. Yksityisomistuksessa olevaa saaren rakentamatonta rantaa ja metsäaluetta saa käyttää virkistäytymiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. Kuvia Saaren länsipuoli Saaren pohjoispuolen kalliot Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 2.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 2/007
KOHDE NRO 008 VIRKISTYSALUELUOKKA C Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Småholmen Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Kuvaus Saari on täysin rakennettu ja suureksi osaksi yksityisomistuksessa. Saaren kaakkoisosassa on rakentamaton alue. Saaren rannat ovat kallioiset ja louhikkoiset. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu saaristomaisemaksi. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on maakunnallisesti merkittävä. Saari on osoitettu ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisään. Yleiskaava Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saaren pohjoisosa on osoitettu kokonaan loma-asuntoalueeksi (RA) ja eteläosa on osoitettu Ulkosaariston suojeltavaksi maisema-alueeksi (SL-1). Rantaosayleiskaavassa on osoitettu myös kaksi suojeltavaa erityiskohdetta, jotka ovat molemmat saaren eteläosassa maajään kuluttamia sileitä graniittikallioita siirtolohkareineen. Kohteet tulisi rauhoittaa, koska ne ovat tyypillisiä ja maisemallisesti merkittäviä. Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. Asemakaava ole Kasvillisuus Puusto on saarella mäntyvaltaista ja kulttuurin muokkaamaa. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu/retkeilyalue Alue soveltuvuus virkistyskäyttöön ulkoilu- tai retkeilyalueeksi on heikko, koska saaressa on paljon loma-asutusta. Yhtenäistä virkistyskäyttöön soveltuvaa aluetta on saaren kaakkoisosa, jossa ei ole loma-asuntoja. Saaren kaakkoisosassa on kuitenkin muinaismuistolailla suojeltu kivilatomus, ilmeisesti vanha merimerkki. Ranta Kohteen ranta on kallioinen ja osittain louhikkoinen. 1/008
hiekkaranta kallioranta Telttailuun soveltuva alue Leirialue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Saari on melkein täysin rakennettu. Rakentamaton yhtenäinen osa on saaren kaakkoisosa, jossa on myös rakentamatonta rantaa. Alueen soveltuvuus yleiseen virkistyskäyttöön on heikko, koska yhtenäinen rakentamaton ala on melko pieni ja rakentaminen on sijoittunut melko lähelle, jolloin retkeilyja virkistyskäyttö saattaisi häiritä loma-asutusta. Yksityisomistuksessa olevaa saaren rakentamatonta rantaa ja metsäaluetta saa käyttää virkistäytymiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. Kuvia Saaren eteläpuolen kalliot 2/008
Saaren rakennuskantaa Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 2.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 3/008
KOHDE NRO 009 VIRKISTYSALUELUOKKA C Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Ratholmen Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Saari on yksityisomistuksessa. Kuvaus Saaren rannat on rakennettu ja saari on kokonaan yksityisomistuksessa. Maasto on kivikkoista sekä tiheän puuston takia vaikeakulkuista. Rannat ovat louhikkoiset. Rantautuminen onnistuu saaren itäpuolelta. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu Hästholmenin ulomman suojavyöhykkeen sisälle. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu ydinvoimaloiden suojavyöhykkeen sisälle, mutta alueella ei ole aluevarauksia. Yleiskaava Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saaren rannat on osoitettu melkein kokonaan loma-asuntoalueeksi (RA) ja keskiosa on osoitettu metsätalous- ja maisemanhoitoalueeksi (MU). Asemakaava ole Kasvillisuus Alueen kasvillisuus on melko tiheää metsää ja vaikeakulkuista louhikkoa. Valtapuuna alueella on mänty. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu/retkeilyalue Alue soveltuvuus virkistyskäyttöön ulkoilu- tai retkeilyalueeksi on heikko, koska saaressa on hajanaista loma-asutusta kaikilla ranta-alueilla. Yhtenäistä virkistyskäyttöön soveltuvaa aluetta on saaren keskiosa, jossa ei ole lomaasuntoja, mutta se on tiheää ja vaikeakulkuista metsikköä ja louhikkoa. Ranta Kohteen ranta on kallioinen ja itäosa louhikkoinen. Itäpuolella on muutama tasainen kalliokohta. hiekkaranta kallioranta Telttailuun soveltuva alue 1/009
Leirialue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Alueen soveltuvuus telttailuun on yleisessä virkistyskäytössä huono. Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saari on melkein täysin rakennettu. Rakentamaton yhtenäinen osa on saaren keskiosa. Rakentamatonta rantaa on saaren itä- ja länsipuolilla, josta rantautuminen onnistuu. Saaren itäpuolella on kallioita, joihin voisi mahdollisesti tehdä nuotiopaikan, mutta se vaatii maanomistajan luvan ja maanomistajana on yksityinen. Alueen soveltuvuus yleiseen virkistyskäyttöön on heikko, koska yhtenäinen rakentamaton ala on vaikeakulkuista metsää ja loma-asutus on lähellä. Yksityisomistuksessa olevaa saaren rakentamatonta rantaa ja metsäaluetta saa käyttää virkistäytymiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. Kuvia Saaren itäranta Saaren louhikkoista rantaa 2/009
Länsirantaa Louhikko ja itärannan kallio Saaren kivikkoista metsää Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 3.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 3/009
KOHDE NRO 010 VIRKISTYSALUELUOKKA C Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Saari on Loviisan kaupungin omistuksessa. Kohde Lindholmen Kuvaus Saari on kokonaan Loviisan kaupungin omistuksessa. Saaressa on loma-asutusta pohjois-, länsi- ja etelärannoilla. Rakentamaton alue on saaren keski- ja koillisosassa, jossa koillisosan ranta on rakentamaton. Maasto on kivikkoista sekä tiheän puuston takia vaikeakulkuista. Rannat ovat louhikkoiset. Rantautuminen onnistuu saaren itäpuolelta. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu Hästholmenin ulomman suojavyöhykkeen sisälle ja saareen on osoitettu virkistysalue. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu ydinvoimaloiden suojavyöhykkeen sisälle ja sinne on osoitettu virkistyskohde. Saaressa ei ole aluevarausmerkintää. Yleiskaava Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saaren rannat on osoitettu melkein kokonaan loma-asuntoalueeksi (RA) ja keskiosa on osoitettu metsätalous- ja maisemanhoitoalueeksi (MU). Asemakaava ole Kasvillisuus Alueen kasvillisuus on melko tiheää metsää ja vaikeakulkuista. Metsikkö on havupuuvaltaista. Saari on ravinteisuudeltaan tuoretta. Saaren kasvillisuuteen on myös kulttuurilla ollut vaikutusta, koska saaren korkeimmassa kohdassa kasvaa pensasmaisia metsälehmuksia. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu- /retkeilyalue Ranta Alue soveltuvuus virkistyskäyttöön ulkoilu- tai retkeilyalueeksi on heikko, koska saaren rannoilla on hajanaista loma-asutusta. Yhtenäistä virkistyskäyttöön soveltuvaa aluetta on saaren keskiosa, jossa ei ole loma-asuntoja, mutta se on kosteaa, tiheää ja vaikeakulkuista metsikköä ja louhikkoa. Kohteen ranta on louhikkoinen ja matala, ja se on uimisen kannalta heikko. 1/010
hiekkaranta kallioranta Telttailuun soveltuva alue Leirialue Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saari on melkein täysin rakennettu. Rakentamaton yhtenäinen osa on saaren keskiosa ja siitä koillisrantaan asti, josta rantautuminen onnistuu. Alueen soveltuvuus yleiseen virkistyskäyttöön on heikko, koska yhtenäinen rakentamaton ala on vaikeakulkuista metsää ja loma-asutus on lähellä. Yksityisomistuksessa olevaa saaren rakentamatonta rantaa ja metsäaluetta saa käyttää virkistäytymiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. Kuvia Saaren itäranta Lindholmen vasemmalla ja Ratholmen oikealla 2/010
Metsäkasvillisuutta mustikkakangas pensaslehmus Louhikkoista rantametsää Vasemmalla näkymä saaresta itään Rantalouhikkoa Lähteet Taajamametsäsuunnitelma 2006 Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 3.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 3/010
KOHDE NRO 011 VIRKISTYSALUELUOKKA A * Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Svartholm Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Saari on valtion omistuksessa. Kuvaus Svartholman linnoitussaari on Suomen valtion omistuksessa. Saari on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu muinaismuistoksi ja Hästholmenin ulomman suojavyöhykkeen sisälle. Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi ja valtakunnallisesti merkittäväksi sekä osoitettu ydinvoimaloiden suojavyöhykkeen sisälle. Yleiskaava Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saari on osoitettu suojeltavaksi muisnaismuistoalueeksi (SLM). Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. Asemakaava ole Kasvillisuus Saari on melko vähäpuustoinen ja valtapuuna alueella on mänty, joista monet ovat iäkkäitä. Alueella on monia kulttuurikasveja. Saari on kuiva ja siellä on runsaasti katajia. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu/retkeilyalue Ranta hiekkaranta kallioranta Saari palvelee lähinnä turisteja, mutta virkistysalueena kaupunkilaisille se soveltuu myös. Saarelle on hyvät yhteydet kesäaikaan, koska sinne kulkee vesibussi päivittäin. Päiväretkeilyyn alue soveltuu hyvin. Saaren itärannalla on myös paikka varattu telttailuun. Alueella on yleisö-wc. Kohteen ranta on kallioinen ja itäosa louhikkoinen. Itäpuolella on muutama tasainen kalliokohta. Saarella on venelaiturit, joten rantautuminen on helppoa. 1/011
Telttailuun soveltuva alue Leirialue Nuotiopaikka Saaren itärannalla on varattu telttailulle alue. Saaren itärannalle on varattu telttailulle alue, ja sen yhteydessä on grillipaikka. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saaren telttailualueen lähelle on rakennettu kesällä 2007 grillipaikka. Edellytykset virkistyskäyttöön Saari on linnoitussaari ja se antaa tiettyjä rajoituksia ja toisaalta mahdollisuuksia virkistystoimintaan. Saari ei kuitenkaan ole ainoastaan rauhallinen kaupunkilaisten virkistyskohde, koska se on yksi Loviisan matkailukohteista. Saari soveltuu virkistyskäyttöön, koska siellä on virkistyskäyttöön tarvittavat palvelut. Kuvia Saaren linnoituslaitteita ja laitureita Männikköä ja linnoituslaitteiden päällä kulkeva polku 2/011
Saaren kuiva niitty ja linnoituksen sisäpihaa Lähteet Alueen kaavat (ks. kaavoitustilanne) Päiväys maasto 27.7.2007 Lomakkeen täyttäjä Sisko Jokinen Kaavasuunnittelija 3/011
KOHDE NRO 012 VIRKISTYSALUELUOKKA A * Sijainti Maanomistus Kaupunginosa Kohde Begravningsholmen, Hautasaari Karttakuvassa keltaisella on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Saari on valtion omistuksessa. Kuvaus Saari on Suomen valtion omistuksessa. Saari on ravinteisuudeltaan kuiva. Saarta ympäröi hiekkaranta. Saareen on haudattu Loviisalaisia merkkihenkilöitä aikoinaan mm. Kommendantti. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Itä-Uudenmaan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, joka on vahvistettu 14.11.2000 ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 5.4.2002. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL) ja Hästholmenin ulomman suojavyöhykkeen sisälle. Yleiskaava Asemakaava Kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Alue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi ja valtakunnallisesti merkittäväksi ja Natura 2000-verkostoon kuuluvaksi alueeksi sekä osoitettu ydinvoimaloiden suojavyöhykkeen sisälle. Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985. Saari on osoitettu suojeltavaksi muinaismuistoalueeksi (SLM). Loviisaan on laadittavana uusi rantaosayleiskaava. ole Kasvillisuus Valtapuuna alueella on mänty. Saari on ravinteisuudeltaan kuiva ja kasvillisuus on myös kuivalle kankaalle ominaista. Saaren kasvillisuudessa on kulttuuriperäisiä kasveja. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Saariston virkistysalue Ulkoilu/retkeilyalue Ranta hiekkaranta Saari soveltuu hyvin retkeily- ja virkistyskäyttöön erityisesti sen sijainnin takia sekä saaren tarjoaman uimismahdollisuuden ansiosta. Saaren kulttuurihistorialliset kohteet (hautapaikat) tulisi kuitenkin ottaa virkistyskäytössä huomioon. Natura 2000-alue tulee huomioida. Saaren rannat ovat kauttaaltaan hiekkarantaa. Rantautuminen onnistuu saaren jokaiselta puolelta. Saaren pohjoisranta on hienojakeista hiekkaa, ja soveltuu siis parhaiten uimiseen. 1/012
kallioranta Telttailuun soveltuva alue Saaren pohjoisosa soveltuu parhaiten telttailuun suojaisan puuston ja kuivan maapohjan ansiosta. Leirialue Alueella ei ole järjestettyä leirialuetta. Nuotiopaikka Edellytykset virkistyskäyttöön Saaressa on nuotiopaikka. Nuotionteko vaatii maanomistajan luvan. Saaren virkistyskäyttö edellyttää saaren muinaismuistojen huomioimista. Yksityisomistuksessa olevaa saaren rakentamatonta rantaa ja metsäaluetta saa käyttää virkistäytymiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. Saaressa on yleisö-wc. Saaren pohjoisosa soveltuu suojaisan puuston ja kuivan maaston ansiosta parhaiten telttailuun. Saaren koillis- ja itärannoilla on hyvät uimamahdollisuudet. Kuvia Saaren länsireunaa Saaren itäreuna Saaren vanhoja hautoja 2/012