Nurmitarinoita suomalaisilta tiloilta Maitoyrittäjät 16.12.2015 Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi 2015
Nurmiblogi RUOHONJUURELLA: https://lansisuomi.proagria.fi/blogit/272 Nurmiryhmävideo Tarvasjoelta, jossa puhutaan myös nurmen perustamisesta ja seoksista Suomessa ja Englannissa: https://lansisuomi.proagria.fi/videot/grasslandfarming-discussion-groups-westernfinland-5821
EIP Agri Seminar Knowledge Transfer 3.-4.12.15 Dublin Maidontuottaja Denis Finigan, Irlanti
Esim: Tavoitteena on tuottaa vuodessa 450 000 kg ka säilörehua eli noin 60 lehmän maitotilalle Keskisato: Tarve: Tuot.kust. * Yht. euroa 4000 kg ka/ha: 113 ha 33 snt/kgka 148 500 6000 kg ka/ha: 75 ha 25 snt/kg ka 112 500 8000 kg ka/ha: 56 ha 19,5 snt/kgka 88 000 10 000 kg ka/ha: 45 ha 17 snt/kgka 76 500 AE & JS, ProAgria Länsi-Suomi 2015
Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Ote blogista 11.2015, Sara Gregson, UK So what makes a successful grassland farmer? Well do not be afraid to do something different to your neighbour or even your father! Believe in the power of grass to produce amazing meat and milk and a profitable business. Benchmark your performance against yourself and the best operators in the industry. Measure, set targets and monitor grass growth continually. Surround yourself with positive people and finally, listen to good advisers just like Anu and Jarkko! Thank you to everyone I visited on my trip to Finland this year, it was an honour. And keep on growing the new mixtures and taking part in your discussion groups! Sara Gregson, UK
- Suomessa toimii tällä hetkellä 20 ProAgrian viljelijänurmiryhmää ympäri Suomen. Näistä 9 on Länsi-Suomessa - Benchmarkingpienryhmätoiminta on kansainvälisesti merkittävä tapa kehittää tilojen prosesseja - Suomalainen nurmiryhmämalli oli esittelyssä Dublinissa joulukuun alussa osana eurooppalaisia menestystarinoita
Benchmarking-nurmiryhmistä saa lisää pelisilmää ja innostusta kehittämiseen-> taloudellista hyötyä Tulee otettua itsestä enemmän irti Havainnointitaktiikkani on parantunut. Todellinen onnistuminen vaatii tällaista asioiden ja tulosten mittaamista, että tiedetään miten hyvin on oikeasti onnistuttu Syy- ja seuraussuhteen ymmärtäminen on tärkeää joka vuoden säissä, että tietää kuinka kannattaa edetä. Nurmiseos on mennyt ihan uusiksi, muuttunut monipuoliseksi Joka vuosi tulee enemmän säilörehua samalta alalta. Ryhmän aikana karjamääräni on kasvanut, mutta säilörehualaa on tarvittu suhteessa vähemmän lisää, kun nurmitoiminta on tehostunut KOMMENTIT YHDESTÄ ESIMERKKIRYHMÄSTÄ, KYSYTTY 12-2014
Säilörehunurmen keskimääräinen satotaso kg ka/ha 10000 Nurmiryhmät Satakunta + Varsinais-Suomi Koko Suomi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2011 2013 2014 2015 Nurmiryhmät Koko Suomi Suomi: ProAgria Lohkotietopankki Nurmiryhmät: Anu Ellä päivitetty 11.12. 2015, kun 2015 satotasolaskenta vielä kesken
Tavoite 10 000 kg ka/ha? V. 2014 oli kuiva vuosi lännessä, mutta n. 10 tilaa pääsi yli 10 000 kg ka/ha satotasoon V. 2015 märkänä vuonna näitä tulee olemaan runsaasti, ennen virallisia laskentoja tiedossa ainakin 20 kymppitonnin kerholaista nurmiryhmäläisissä Kolmen vuoden keskisadon keskiarvo on luotettava ajatus tilan keskisadosta! Nurmiryhmätiloissa nousua keskimäärin yli 3000 kg ka/ha Vuodelle 2016 yleisin satotasotavoite on 10 000 kg ka/ha (ruokinnan tavoitteiden mukaisella laadulla) Korkein 15.12.15 mennessä mitattu keskisato on 13 800 kg ka/ha
TIHEYS: Koko kasvustokuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka
Ongelma: Vanha nurmi, riveihin kylvetty, seos lajittunut Tiheys 40 % Satotaso 4000 kg ka/ha
4.vuoden nurmi Tiheys 50-60 % Ongelma: vesitalous, pintarakenne, heikosti talvenkestävä apilalajike Satotaso 4000-5000 kg ka/ha
Esimerkkejä nuorempien nurmien tiheydestä ja satotasoluokasta Tiheys 20-70% Ongelma: suojaviljan varjostus ja sinimailasen kuolema Satotaso 5000 kg ka/ha
Tavoite Vertailun vuoksi tyypillinen nurmikasvusto Tiheys 60% Ongelma: isot rivivälit kylvötavassa Satotaso 6000-7000 kg ka/ha (apilatasoitus)
Tiheys 70-80 % (ongelma: yksipuolinen seos) Satotaso 7000-9000 kg ka/ha
Tiheys 90 % Satotaso 9000-12 000 kg ka/ha
Tiheys 100 % (Suomessa) Satotaso 9000-14 000 kg ka/ha
1. Tilan keskisato 10 500 13 400 kg ka/ha neljä vuotta peräkkäin: Nuoret nurmet, hajakylvö, täydennyskylvö, seos TIHEYS (syyskuu) TIHEYS (huhtikuu) Kasvukunto, ravinteet, vesitalous, ph SEOKSEN TASAPAINO (heinäkuu)
2. Tilan keskisato tuplaantunut 4500 -> 9000 kg ka/ha viidessä vuo ja D-arvon alhaisuuden ongelma poistunut kakkosniitosta - Monipuolinen seos; ANNETAAN PELLON JA SÄIDEN VALITA PARHAAT LAJIT - Hyvä viljelykierto, täydennyskylvö, tiheä kasvusto - Vahva laadun hallinta täydennyskylvöllä - Tasapainoinen ja edullinen ravinnehuolto - Hyvä ph, vesitalous ja parantunut maan rakenne
Mikä paransi nurmituotantoa eniten 2014? (50 nurmiryhmissä olevaa aktiivikarjatilaa Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) 1) Nurmen tiheys ja muhkeus - Paljon nuoria nurmia ja/tai onnistunut täydennys - Kylvötapa hajakylvömäinen/suojaviljassa perustetun nurmen täydennys jo 1. keväänä - Kasvukunto ja ravinnetasapaino 2) Nurmiseoksen valinta - Joka sään, korjuukerran ja satovuoden superseos on usein monipuolinen: monta nurmiheinää ja apilaa. - Tasapainoinen rehumassa: Syväjuurisuus + ravinteiden otto, typensidonta, valkuainen, kuitu, kasvurytmi, sulavuus, talvenkestävyys, maittavuus 3) Mittaamisen ja vertailun lisääminen - Enemmän rehuanalyysejä kivennäisineen, jotka ruokinnan, mutta myös lannoituksen ja seoksen suunnittelussakin perustana - Satotason ja laadun tarkempi mittaus ja vertailu nurmiryhmissä parantavat suunnittelua ja motivoivat lisäämään tehokkuutta Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi 2014
Mikä paransi nurmituotantoa eniten 2014? (50 nurmiryhmissä olevaa aktiivikarjatilaa Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) 4) Hävikin hallinta - Säilöntäaine + kuiva-aine - Rehurintamuksen eteneminen - Hävikkipaikkojen tiedostaminen 5) Kokonaisuuden hallinta - Pelisilmää nurmiryhmistä - Asiat tärkeysjärjestykseen - Vertailutietojen hyödyntäminen - Kustannusrakenne + päätöksenteko Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi 2014
Mikä on Maitoyrittäjien porukan nurmitilanne? Satotaso? Syönti-indeksi? Rehuanalyysien määrä/vuosi? Nurmen lannoituskustannus euroa/ha? Säilörehun tuotantokustannus snt/kg ka? Tiheys kasvustomassassa? Tavoitteet lähivuosille rehuntuotannossa? Kehityskohteet kirkkaat rehuntuotannossa?
Nurmiryhmätilojen tavoitteet lähivuosille (vastaajina 52/75 lännen nurmiryhmätilasta 10.2015) 1. Tilan kannattavuuden parantaminen 2. Nurmen satotason nostaminen 3. Ruokintakustannusten alentaminen 4. Oman tilan johtamisen parantuminen 5. Maidon keskituotoksen/eläinten päiväkasvujen parantaminen 6. Vapaa-ajan suurempi määrä
Tärkeää nurmiryhmässä Ohjaajan ammattitaito ammattiasioissa Ohjaajan innostavuus Uusimpien käytännön tietojen saaminen ohjaajalta Ryhmän tunnelma Käytännön kokemusten vaihto/keskustelu omassa Toisten ideoiden kuuleminen ryhmässä Taloudellinen hyöty omalla tilalla ryhmässä ideoiduista Toisten viljelijöiden tapaaminen Vapaamuotoinen ajatustenvaihto Kustannusten seuranta ja vertailu ryhmässä Tutkimustiedon kuuleminen ryhmän luento-osuuksissa Kokoontumispäivät/vierailut ryhmän tiloilla käytännössä Kahvit ja ruokailut keskusteluineen Keskiarvo 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4
Itsearvio: Mikä sujuu ja missä on haasteita? Parhaalla tasolla: 1. Oma motivaatio peltotöissä 2. Oma motivaatio koko tilan pyörittämisessä 3. Oma työteho 4. Kokonaisuuden hallinta rehuntuotannossa 5. Töiden sujuvuus yhdessä muiden kanssa Haasteita: 1. Oma jaksaminen 2. Riittävä vapaa-aika ja nukkuminen 3. Rahojen riittäminen 4. Töiden suunnittelu 5. Ajankäytön hallinta kotieläintöissä
Kiinnostaa pienryhmissä jatkossa 1) Nurmiviljely 2) Rehuntuotannon kustannukset 3) Ruokinnallinen laatu ja ruokinta 4) Tilakokonaisuuden hallinta 5) Talouden ja riskien hallinta