Kuntotutkimusraportti. Salaojat. As. Oy Helsingin Mansikkamäki 6, Mansikkamäki 6, Helsinki

Kuntotutkimusraportti Salaojat As. Oy Helsingin Mansikkamäki 6, Mansikkamäki 6, Helsinki

Kuntotutkimusraportti salaojat 2 (8) AJANKOHTA 23.7.2014 KOHDE Tilaaja Matti Virtanen, Isännöitsijä Yhtiö As. Oy Helsingin Mansikkamäki 6 Osoite Mansikkamäki 6, Helsinki Rakennustyyppi Rivitalo Rakennuksia 1 asuinrakennus Rakennusvuosi 1985 Lähtötiedot Asemapiirros Perustusten leikkauskuva Tutkimusraportti 21.3.2013 Hallituksen pöytäkirja 6.5.1999 Paikallaolijat Mikko Ihonen, Uudenmaan Salaojahuolto Minna Mononen, hallituksen puheenjohtaja (alussa) 1. HAVAINNOT 1.1. Järjestelmä 1.1.1. Yleistä Aluksi kirjataan salaojien kokonaistilanne, salaojituksessa käytetty tekniikka, sekä huomioidaan rakentamisajankohdan normaalit käytännöt. Tutkimuksen tarkoitus Selvittää salaojien toiminnallinen ja rakenteellinen kunto. Ryömintätilassa, ainakin rakennuksen länsipuolella pitkällä sivulla on tullut vettä seinän läpi anturan yläpuolelta. Salaojat Rakennukseen on asennettu salaojajärjestelmä sen perustusvaiheessa. Salaojajärjestelmä on rakennusajankohdan huomioon ottaen asianmukainen. Putket Salaojituksessa on käytetty valkoista muovista ø 95 peltosalaojaputkea. Kaivot

Kuntotutkimusraportti salaojat 3 (8) Salaojakaivot ovat betonikansilla varustettuja ø 600mm betonikaivoja. Kaivot ovat normaalisti maan alla, mutta ne kaivettiin esiin tutkimusta varten. Suunnitelmat Tutkimushetkellä ei ollut käytettävissä erillistä salaojaojasuunnitelmaa. Tutkimuksen yhteydessä salaojajärjestelmä kartoitetaan ja sen osat nimetään, kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi. 1.1.2. Salaojajärjestelmien videokuvaus Videokuvauksesta tärkeimmät havainnot kirjataan kohteessa yksinkertaisin kuvauksin. sok 1 (eteläisin) - sok 4 12,7m kaivo, putki loppupäästä painunut, näyttää että vesi olisi seisonut siinä, muuten ok Putki muuten ok. Vähän painumaa. sok 1 - sok 2 34,8m kaivo, 30 metristä eteenpäin vettä

Kuntotutkimusraportti salaojat 4 (8) Putkessa kivi. Vettä putkessa 30m eteenpäin kaivolle. Putki muuten ok. sok 4 - sok 3 35,4m kaivo, putki ok (kuvattu kahdessa osassa) Putki muuten ok. Putken pohjalla selkeä vesiraja. Merkki siitä, että vettä liikkuu. pvk:lta purkuputken suunnasta katsottuna putki 3 12,7m kaivo, putkessa runsaahkosti vettä Putki jonkin verran painunut. Paikoin runsaasti vettä putkessa. Muten ok. putki 2 24,1m, kaivo tms., putki päättyy ja kamera ei mene pidemmälle, muuten putki ok Painumia ja soraa putkessa. Muuten ok. pvk - sok 2 eli putki 4 14,6m, putki täynnä vettä melkein koko matkalta ja putkessa ruttuja Putkessa vettä ja jotain kasvustoa. Painumia. Muuten ok. 1.1.3. Sadevesijärjestelmä Salaojien kuntotutkimuksessa otetaan kantaa myös sadevesijärjestelmään, sikäli kuin se liittyy salaojien toimintaan. Esim. onko sadevedet mahdollisesti johdettu salaojiin. Kattosadevedet Kattosadevedet on asiallisesti viemäröity. Purku tapahtuu läheiseen ojaan. Pintavedet Pintavesien hallintaan ei ole asennettu sadevesikaivoja. 1.2. Perustukset Otetaan kantaa perustusten lämpö- ja kosteuseristykseen sekä mahdollisiin kosteusvaurioihin. Kosteuseristys Perustukset näyttäisivät olevan asiallisesti kosteuseristetty. Kuvassa näkyvä patolevy vaikuttaisi olevan alkuperäinen. Perustuksissa ei ole havaittavissa ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia haittoja, kuten halkeamia, sammalta tai kalkkisaostumia.

Kuntotutkimusraportti salaojat 5 (8) 1.3. Pintamaan kallistukset Otetaan kantaa pintamaiden kallistuksiin sekä veden läpäisykykyyn. Rakennuksia ympäröivien pintamaiden kallistukset ovat vähintään riittävällä tasolla. Niiden tulee johtaa pintavesiä poispäin rakennuksesta. Väärään suuntaan viettävät kallistukset ovat suuri kosteusvaurion riskitekijä rakennuksen perustuksille. Pintamaan tulisi kallistaa 1:20 rakennuksesta poispäin 3 kolmen metrin matkalla. 1.4. Vaaitus 1.4.1. Salaojat Salaojat vaaitaan salaojakaivoista tai koekaivannosta, jolloin salaoja on kaivettu esiin perustusten viereltä. Otetaan kantaa salaojien toimintaedellytyksiin korkotasojen perusteella. Salaojan vaaituksessa 0-korkona käytettiin lähintä käytettävissä olevaa perustustasoa. Salaojien korkotasot: anturan eteläpään alapinta +0.00 ryömintätilasta mitattuna. sok 1 +0.08 sok 2 +0.22 sok 4-0.86

Kuntotutkimusraportti salaojat 6 (8) Salaojien vaaituksessa voitiin todeta salaojien olevan liian ylhäällä rakennuksen perustuksiin nähden. Eteläpäädyssä salaoja on 8-22cm anturan alapinnan yläpuolella. Nykysuositusten mukaan rakennuksen perustukset salaojitetaan siten, että salaoja asennetaan vähintään noin -10cm perustusten alapinnan alapuolelle. 1.5. Elinkaari Kuvataan salaojajärjestelmän elinkaari. Salaojien tekninen käyttöikä vaihtelee rakentamisajankohdan sekä olosuhteiden mukaan 30-50 vuoden välillä. Vuoden 1999 jälkeen rakennetuissa yleensä 50 vuotta. 2. HAVAITUT PUUTTEET Otetaan kantaa havaittuihin puuteisiin. Salaojat liian ylhäällä suhteessa perustuksiin. Salaojat paikoin painuneet. 3. TOIMENPIDESUOSITUKSET Toimenpidesuositukset havaintojen perusteella. Suositellaan salaoja- ja sadevesijärjestelmän uusimista vähintään rakennuksen päätyjen ja takasivun osalta. Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. (RakMK C2 kosteus 1998). Rakennuspohja on salaojitettava veden kapillaarivirtauksen katkaisemiseksi ja pohjavedenpinnan pitämiseksi riittävällä etäisyydellä lattiasta tai ryömintätilan maanpinnasta sekä maahan imeytyvien pintavesien johtamiseksi pois perustusten vierestä ja rakennuksen alta. Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä. Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta, mikäli erikseen selvitettynä perusmaan vedenläpäisykyky todetaan riittävän hyväksi eikä korkein pohjaveden korkeus ole haitallinen. (RakMK C2 Kosteus 1998).

Kuntotutkimusraportti salaojat 7 (8) TUTKIMUKSEN SUORITTI Uudenmaan Salaojahuolto Mikko Ihonen Salaojamies, yrittäjä 029 170 1010 mikko.ihonen@salaojat.fi

Kuntotutkimusraportti salaojat 8 (8) VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotutkimusraportissa on esitetty toimenpidesuosituksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäessä suositellaan yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimista. Korjaamisessa on asianmukaista noudattaa nykyisiä rakentamismääräyksiä ja -ohjeita, joita sovelletaan kohteen käyttötarkoituksen ja vaatimusten mukaan. Huolto ja korjaustoimenpiteet auttavat ylläpitämään rakennuksen arvoa. Mikäli tutkimuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio saattaa laajeta, korjaaminen hankaloitua ja korjauskustannukset kasvaa. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. Toimenpiteisiin ryhtymisen ja ryhtymättä jättämisen seuraamukset ovat aina kiinteistönomistajan vastuulla KUNTOTUTKIJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotutkimuksessa kuntotutkijan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotutkimuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tutkimuksen suorittajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita).