LAADINTAOHJEET TALOUSARVIOSTA 2019 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMASTA

1 Pyhäjärven kaupungin kaupunkikonsernille LAADINTAOHJEET TALOUSARVIOSTA 2019 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMASTA 2020-2021 hyväksyi 4.6.2018 sekä kaupunginvaltuusto päättää 26.6.2018 Pyhäjärven strategiasta 2030. Pyhäjärven uusi strategia ulottuu vuoteen 2030 saakka. Strategia perustuu valmisteluprosessin kautta tunnistettuihin tulevaisuuden muutostekijöihin ja sisältää Pyhäjärven kehittämisen pitkän aikavälin tahtotilan, johon yhteisesti sitoudutaan. Pyhäjärven strategian 2030 strategisiksi painopisteiksi on valittu: 1. Saavutettavuudesta, infrastruktuurista ja osaamisesta vetovoimaa 2. Elinvoimasta ja hyvinvoinnista pitovoimaa 3. Kaupunkikonsernin tasapainoinen talous ja konserniyhtiöiden rooli elinvoiman edistämisessä 4. Alueellinen yhteistyö ja vuorovaikutus Strategisiksi tavoitteiksi on valittu painopisteiden alueilta: 1. Saavutettavuudesta, infrastruktuurista ja osaamisesta vetovoimaa - Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet työelämän ja vapaa-ajan muutokseen vastaamassa - Liikenteen ja logistiikan virran hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä - Ainutlaatuinen maanalainen infrastruktuuri ja maanalaisen toiminnan osaaminen - Paikallisten osaamisklustereiden rakentaminen - Resurssiviisas Pyhäjärvi - Viihtyisä ympäristö 2. Elinvoimasta ja hyvinvoinnista pitovoimaa - Hyvinvoiva kasvuyhteisö - Sivistyksestä virtaa - Kantokykyinen palvelutuotanto - Mukaan vetävä toimintakulttuuri - Luonnon hyödyntäminen hyvinvoinnin rakentamisessa 3. Kaupunkikonsernin tasapainoinen talous ja konserniyhtiöiden rooli elinvoiman edistämisessä - Talous tasapainossa - Tytäryhtiöiden elinvoimatyö - Kestävät ja vaikuttavat investoinnit - Henkilöstön osaamisen ja jaksamisen kehittäminen 4. Alueellinen yhteistyö ja vuorovaikutus - Aktiivinen ja erottuva Pyhäjärvi - Alueellinen yhteistyö vastaamaan elinvoimatyön haasteita - Resurssiviisaus inhimillisessä pääomassa

2 Kaupunkistrategian painotuksen ja tavoitteet vuosille 2019 2021 tarkennetaan vuosittain talousarvion toiminnallisissa tavoitteissa, joiden valmisteluvastuu kohdennetaan kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja tytäryhtiöille. Talousarviokirjaan valmistellaan tavoitekohtaisesti tarkemmat toimenpiteet ja niiden arvioimiseen soveltuvat mittarit. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti osavuosikatsauksissa sekä yksityiskohtaisemmin konsernin tilinpäätöksessä. Strategian toteutumista arvioidaan osavuosikatsauksissa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden mittarien avulla. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset toiminnalliset tavoitteet, sitovat määrärahat, tuloarviot ja tunnusluvut. Tavoitteet ja tunnusluvut johdetaan uudesta Pyhäjärven strategiasta 2030. ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio otetaan bruttomääräisenä. Talousarvion laadinnassa on noudatettava Suomen Kuntaliiton antamaa suositusta Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma. Toiminalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvion laadinnassa tulee kiinnittää erityisesti huomiota toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen. Perustelutekstien tulee olla tiiviit ja yhdenmukaiset. Pyhäjärven strategian tavoitteiden jalkauttamista jatketaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä. Toimialueiden tulee tarkentaa ja konkretisoida strategian tavoitteita vertailtavuuden ja raportoinnin kehittämiseksi. Mittareiden käyttökelpoisuutta tulee arvioida sekä tarvittaessa lisätä valtuuston ja tarkastuslautakunnan suorittaman arvioinnin helpottamiseksi. Valtionosuudet Kuntien valtionosuudet vähenevät ennakkolaskelmien mukaan -226 milj. euroa (-2,7 %, 41 /asukas) vuodesta 2018 vuoteen 2019. Valtionosuuden muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (-214 milj. ), kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuuden muutos (kuntien rahoitusosuus kasvaa 106 milj. ) ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (+136 milj. ). Kilpailukykysopimuksen takia kuntien valtionosuutta vähennetään vuonna 2019 yhteensä -497 milj. (-91 /as). Suomen Kuntaliiton ennakkolaskelman kuntien valtionosuusrahoituksesta vuonna 2019 (2.5.2018) mukaan Pyhäjärven kaupungin vuoden 2019 valtionosuudet ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 16,3 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2019 talousarviosta kiristää edelleen kuntataloutta. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuonna 2019. Valtionosuudet, M TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 17,6 15,3 15,2 15,8 16,2 16,3 Valtionosuusrahoituksen laskelmat ovat alustavia ja valtionosuuden määrä tarkentuu syksyn kuluessa.

3 Verotulot Pyhäjärven kaupungin tuloveroprosentti on ollut 19,75 % vuosina 2007-2016. Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä yhtenä tasapainottamistoimenpiteenä päätettiin vuoden 2017 tuloveroprosentin korottamisesta yhdellä prosenttiyksiköllä, jonka jälkeen Pyhäjärven kaupungin tuloveroprosentti on 20,75 %. Valtion vetäytyminen kuntapalveluiden rahoituksesta lisäsi merkittävästi kuntien veronkorotuspaineita. Toisena tasapainottamistoimenpiteenä verotulojen osalta päätettiin korottaa vuodelle 2017 yleisen ja muun asumisen kiinteistöveroa 1,30 %:iin (aikaisemmin 1,00 %), rakentamattoman asuinpaikan veroprosenttia 4 %:iin (aikaisemmin 3 %) sekä voimalaitoksen veroprosenttia 3,10 %:iin (aikaisemmin 2,85 %). Taloustoimikunnan esitys Pyhäjärven kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaksi vuosille 2019 2021 ei ole esittämässä korotuksia tuloveroprosentteihin vuosille 2019 2021. Myöskään kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä korotuksia tasapainottamisohjelmassa vuodelle 2019. Talousarviovuoden 2019 verotuloja arvioitaessa on käytetty Suomen Kuntaliiton huhtikuussa annettua veroennustetta. Verovuodesta 2018 alkaen luonnollisten henkilöiden ja yritysten tuloverotuksessa siirrytään verovelvolliskohtaiseen verotuksen valmistumiseen (ns. verotuksen joustava valmistuminen). Verotus ei enää päätykään kaikilla verovelvollisilla samaan aikaan esimerkiksi lokakuun lopussa vaan joustavasti kesä - lokakuun välillä. Tämän johdosta myös veronpalautusten ja jäännösverojen maksaminen jaksottuu eri tavalla kuin nykyisin, joka vaikuttaa tilitysten jaksottumiseen. Verotulojen arviointiin vaikuttaa myös yleinen talouden kehitys, hallituksen päätökset sekä talouspolitiikka. Paikallisia muuttujia verotulokehityksessä ovat elinkeinotoiminnan vireys ja muutokset, mutta taustalla vaikuttaa myös vahvasti yleismaailmallinen taloustilanne. Pyhäjärven kaupungin yhteisöverotuloihin sekä kunnan tuloveroihin on arvioitu vaikuttavan alentavasti Pyhäsalmen kaivoksen tiedossa olevien malmivarantojen loppuminen vuodesta 2019 alkaen. Verotulojen toteutumat vuosina 2014 2019 Veroprosentit, % TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 19,75 19,75 19,75 20,75 20,75 20,75 Kunnallisverot, M TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 14,37 14,43 14,61 14,17 14,7 14,7 Osuus yhteisöveron tuotosta, M TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 6,57 6,37 5,39 6,24 5,2 5,2 Kiinteistöverot, M TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 0,97 1,11 1,03 1,19 1,25 1,25 Verotulot yhteensä, M TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 21,91 21,91 21,03 21,60 21,15 21,15

4 Maksut ja taksat Talousarviovalmistelun yhteydessä lautakunnissa käydään läpi kaikki maksut ja taksat. Ne tarkistetaan yleisen kustannustason kehitystä tai lainsäädännön enimmäistasoa vastaaviksi. Uudet käyttö- ja palvelumaksut on valmisteltava/esitettävä talousarvion laadinnan yhteydessä. Talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2019 2021 Kaupungin talouden tasapainotusohjelman jatkovalmistelun tarve on olemassa talouden kuvan muuttuessa, erityisesti maakuntauudistuksen mukanaan tuoman verotulokehityksen ja valtionosuusjärjestelmän muutoksen vuoksi. Taloustoimikunnan tehtävänä on ollut koko kaupunkikonsernin toimintojen ennakkoluuloton tarkastelu ja niiden tehostaminen sekä tarvittaessa myös konsernin päällekkäisten toimintojen karsintaehdotukset. Vuosille 2019 2021 valmistellun talouden tasapainottamisohjelman tasapainotustavoite on 2,1 miljoonaa euroa. Kouluverkon valmistelua jatketaan. Pyhäjärven kaupunki antaa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle vuodelle 2019 yhteensä 900.000 euron säästötavoitteen verrattuna vuoden 2017 tilinpäätökseen. Talouden tasapainottamisessa kaupungin omaan toimintaan liittyviä säästötoimenpiteitä pidetään tärkeänä, koska Selännepalveluihin kohdistuva 900.000 euron suuruinen säästötavoite on erittäin haasteellinen. Käyttötalous Pyhäjärven kaupungin talousarvion 2019 laadinnassa lähdetään siitä, että kustannussäästöjä etsitään esimerkiksi rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kautta. Tasapainottamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet on pantava täytäntöön talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2018 2019 on voimassa 1.2.2018 31.3.2020. Talousarviovuodelle 2019 määrätty yleiskorotus tehdään 1.4.2019 ja se on suuruudeltaan 1,0 %. Sopimuskauteen kuuluu myös tuloksellisuuteen perustuva paikallinen kertaerä, joka laitetaan maksuun 1.1.2019 lukien. Sen suuruus on 1,2 % KVTES:n palkkasummasta. Lomanmääräytymisvuoden 2018 2019 osalta ansaittavaan lomarahaan sovelletaan kilpailukykysopimusta, jonka mukaan julkisen sektorin lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2018 2019 lomarahasta on voimassa 1.2.2017 30.9.2019. Hankintoihin on suhtauduttava kriittisesti. Palvelujen hankintoja kilpailutetaan aktiivisesti huomioiden mm. kunta- ja seutuyhteistyön sekä ostopalvelujen mahdollisuudet. Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen.

5 Investoinnit Vuoden 2019 investointeihin käytetään nettomääräisesti noin 2,5 M :a. Investointimäärä täsmentyy talousarvion laadinnan yhteydessä. Suuria rakennusinvestointeja ei ole suunnitteilla vuodelle 2019, jonka johdosta investointimäärä on pienempi edellisiin vuosiin verrattuna. Kunnan talouden tasapainovaatimus ja alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalaissa alijäämän kattamisvelvollisuuden sääntelyä on edelleen tiukennettu. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Alijäämän kattamisvelvollisuus on kytketty tilinpäätöksen osoittamaan kertyneeseen alijäämään, ja se on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Talouden tasapainoperiaatteeseen sisältyy varautuminen siihen etteivät kunnan sitoumukset ja niihin liittyvät riskit saa ylittää kunnan voimavaroja. Taloussuunnitelmakausi pyritään pitämään tasapainossa tai ylijäämäisenä, johon hyvän pohjan antaa vuoden 2017 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä 5,4 M :a. Konserni Uuden kuntalain myötä tytäryhteisöön kohdistuvalla omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Talousarviossa ja suunnitelmassa esitetään omana kokonaisuutenaan kuntakonsernin kannalta olennaisia tulevia tapahtumia ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Tällaisia voivat olla konserniyhteisöjen investoinnit, yhtiöjärjestelyt, myönnettävät ja realisoituvat takaukset ja muut vastuut ja velvoitteet. SUORITTEIDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT ASUKASLUVUT: TP 2016 5450 asukasta TP 2017 5338 asukasta TA 2018 5400 asukasta TA 2019 5300 asukasta TS 2020 5300 asukasta TS 2021 5300 asukasta VALMISTELUAIKATAULU linjaa talousarvion laadintaohjeet 18.6.2018. Hallintokunnat antavat ehdotuksensa talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi syyskuun aikana, viimeistään lokakuun alussa. Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen talousarviovalmisteluun varataan lokakuu - marraskuu. Kaupunginvaltuusto päättää veroprosenteista viimeistään lokakuun lopussa. Kiinteistöverolain mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. tekee kaupunginvaltuustolle esityksen vuoden 2019 talousarviosta sekä vuosien 2020-2021 taloussuunnitelmasta 26.11.2018.

6 Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 10.12.2018. ja lautakunnat hyväksyvät toimialueidensa käyttösuunnitelmat vuodelle 2019 tammikuun aikana tai seuraavassa kokouksessa keväällä 2019. Talousarviovalmistelun lisätietoja antavat allekirjoittaneet. Pyhäjärvellä 18.6.2018 Pyhäjärven kaupunginhallitus HENRIK KIVINIEMI vt. kaupunginjohtaja SARI NISSILÄ kaupunginkamreeri

7 OHJEISTUS TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISTA VARTEN Talousarvio 2019 sekä taloussuunnitelma 2020-2021 Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Pyhäjärven kaupungin taloussuunnitelma sisältää seuraavat toimielimet: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus, alueelliset maaseutupalvelut, sivistyslautakunta sekä tekninen lautakunta. Talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta, rakenteesta ja sisällöstä sekä sen hyväksymisestä, muuttamisesta ja sitovuudesta säädetään Kuntalaissa (410/2015) 110. Käyttötalous Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet. ta ja lautakuntia sitoo toimintakatteen loppusumma (budjettirahoitteiset tehtävät). Toimielimet voivat päättää muutoksista oman toimielimensä sisällä. Toimielin Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tehtäväalue (sitovuus) Lisäinformaatio, eivät sitovia Yleishallinto (N) Elinkeinotoimi (N) Projektit Selänne-palvelut (N) Palvelulinjat Alueelliset maaseutupalvelut Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Hallinto (N) Perusopetus (N) Toisen asteen opetus (N) Kansalaisopisto (N) Vapaa-aika (N) Varhaiskasvatus (N) Yhdyskuntatekniikka (N) Tilapalvelut (N) Työpaja (N) Ruokahuolto (N) Palo- ja pelastustoimi (N) Liikuntatoimi, Uimahalli, Monitoimihalli Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Valtuuston hyväksymät tehtäväaluekohtaiset tavoitteet esitetään sitovina. Lisäksi mukana on informaationa toimintaa ohjaavia tavoitteita, tunnuslukuja ja mittareita. Verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot Verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot, rahoitusmenot ja mahdolliset satunnaiset erät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä.

8 Investoinnit Pitkävaikutteinen meno palvelee tai tuottaa tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena ja sen meno ylittää ns. pienhankintarajan (10.000 euroa). Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot ( käyttövalmiina käyttöpaikalle ). Leasing-rahoituksella hankittujen hyödykkeiden hankintamenoja ei voida aktivoida taseeseen, vaan erät kirjataan kuluksi leasingvuokrien muodossa. Pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintaan saatu valtionosuus, investointiavustus tai muu rahoitusosuus kirjataan hankintamenon vähennykseksi. Kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoksi luetaan myös hyödykkeen perusparannuksesta aiheutuneet menot. Perusparannusmenoilla tarkoitetaan esim. sellaisia menoja, joilla omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan, sitä laajennetaan tai se saatetaan parempaan kuntoon kuin se saman omistajan hallussa alkuperäisesti oli. Hyödykkeen tulon tai palveluntuottamiskyvyn voidaan katsoa kasvaneen, jos perusparannus johtaa hyödykkeen taloudellisen pitoajan ja hyödykkeen tuotantokapasiteetin kasvuun, suoritteiden laadun merkittävään parantumiseen tai tuotantoprosessin kustannusten merkittävään vähentymiseen. Perusparannusmenot on erotettava korjausmenoista, jotka vähennetään vuosikuluina. Joskus rajanveto perusparannusmenon ja korjausmenon välillä on tulkinnanvarainen. Lähtökohtaisesti vasta peruskorjaus parantaa ja täyttää aktivointikriteerit. KPL:n ja KILA:n kanta tutkimusmenojen aktivointiin on yksiselitteisesti kielteinen (esim. homerakennuksen sisäilmatutkimus). Investointien kirjaaminen taseeseen tai vuosikuluksi vaikuttaa tuloksen muodostumiseen. Tilinpäätöslaskelmat eivät anna luotettavaa ja realistista kuvaa johdolle ja luottamushenkilöille, mikäli investointien käsittelyssä ei noudateta voimassa olevaa ohjeistusta (KILA:n kuntajaosto ja Kuntaliitto). Investoinnit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden toimielinkohtaisesti hankeryhmittäin seuraavasti: Toimielin Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Hanke Maa-alueet (B) Koneet ja laitteet (B) Sijoitukset ja muut pitkävaikutteiset menot (B) Koneet ja laitteet (B) Rakennukset (B) Kiinteät rakenteet ja laitteet (B) Koneet ja laitteet (B) Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Rahoituslaskelma Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat: antolainasaamisten muutokset ja lainakannan muutokset.

9 KÄYTTÖTALOUSOSA, BUDJETTIRAHOITTEINEN TEHTÄVÄ Vastuuelin: Vastuuhenkilö: 1. PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Käyttötalousosassa suositetaan esitettävän tehtäväalueen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmassa esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet ao. tehtäväalueella. Palvelusuunnitelma esitetään kunkin tehtävän käyttötalousosan alussa. 2. TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Kuntalain (410/2015) 110 mukaan talousarvioon otetaan lähtökohtaisesti valtuuston hyväksymät tavoitteet. Kuntien talousarviokäytäntö on kuitenkin yleisesti muotoutunut siihen suuntaan, että tehtävän käyttötalousosan tavoiteasettelu on tätä laajempi. Toisin sanoen talousarviossa esitetään perustelutietona tavoitteita, joiden ei katsota olevan valtuustoon nähden sitovia. Laajempaa tavoiteasettelua puoltaa se, että lautakunnan toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävä informaatioarvo myös valtuuston tavoitteista päättämisessä. Valtuuston hyväksymät tavoitteet Tulevat Pyhäjärven strategian 2030 pohjalta. Toimialueille määritellään tavoitteista sellaiset, joiden toteutumiseen kyseinen toimialue voi vaikuttaa keskeisellä tavalla. Lautakunnan hyväksymät muut tavoitteet (Muut mahdolliset tavoitteet) STRATEGINEN TAVOITE TAVOITE TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI TUNNUSLUKU/MITTARI TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 3. PERUSTELUT Käyttötalouden perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta.

10 4. TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT SEKÄ LASKENNALLISET KUSTANNUKSET Budjettirahoitteisen tehtävän määrärahat ja tuloarviot sidotaan tavoitteisiin. Valtuusto osoittaa toimielimelle määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate (netto) TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalent. Muut laskenn. kustann. Tehtävän kokonaiskustannukset Valtuustoon nähden sitovat erät näkyvät ruudukoissa sinisissä laatikoissa.

11 INVESTOINTIOSA KUNNAN TALOUSARVIOSSA INVESTOINNIT 2019 2021 Investointiosa raportoidaan hankeryhmittäin ja hankkeittain. Raportoidaan hankkeittain perustelut ja hanketavoitteet. Valtuustoon nähden sitovat erät näkyvät ruudukoissa sinisissä laatikoissa., kiinteä omaisuus Maa- ja vesialueet Vastuutoimielin: Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja, tekninen johtaja Perustelut: Maa-alueiden ostot ja myynnit. Hanketavoitteet: Maa- ja vesialueet Menot, maan hankinta Tulot, maan myynti Netto TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 yht. Tekninen lautakunta, rakennukset Vastuutoimielin: Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Sairaala Perustelut: Esim. Sairaalan uudelleen rakentaminen. Kustannusarvio: Kustannusarvio X,X M vuosille 2019 2021. Jaksotus: Toteutusvuosina 2019 2021. Hankevastaavalla on oikeus tarkistaa hankintamenon jaksottamista kokonaiskustannusarvionrajoissa. Tavoite: Selvitetään onko uus-, laajennus- vai korvausinvestointi. Lisäksi selvitetään, tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Terveyskeskus Menot Tulot Netto TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

12 Koulu Perustelut: Esim. Liikuntasalin rakentaminen. Kustannusarvio: Kustannusarvio X,X M vuodelle 2020. Ilmoitetaan tulon kohdalla onko valtionosuus, valtionavustus tai EU-tuki. Jaksotus: Liikuntasalin rakentaminen toteutetaan talousarviovuonna 2020. Tavoite: Selvitetään onko uus-, laajennus-,korvausinvestointi vai korjausinvestointi. Lisäksi selvitetään, tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Koulu Menot Tulot, valtionosuus Netto Tekninen lautakunta Rakennukset yhteensä Menot Tulot Netto TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Tekninen lautakunta, kiinteät rakenteet ja laitteet, tiet ja alueet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investoinnit yhteensä Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investoinnit yhteensä TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

13 TYTÄRYHTEISÖT TALOUSSUUNNITELMASSA Uuden kuntalain myötä tytäryhteisöön kohdistuvalla omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa esitetään omana kokonaisuutenaan kuntakonsernin kannalta olennaisia tulevia tapahtumia ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Tällaisia voivat olla konserniyhteisöjen investoinnit, yhtiöjärjestelyt, myönnettävät ja realisoituvat takaukset ja muut vastuut ja velvoitteet. Konserniohjeen mukaan tytäryhteisöjen vuotuiset toiminta-, talous-, rahoitus- ja investointisuunnitelmat tulee toimittaa konsernijohdolle seurantaa varten viivytyksettä niiden valmistuttua ja pyydettäessä myös luonnosvaiheessa. Pyhäjärven kaupungin talousarvioon liitetään tytäryhteisöjen laatimat talousarviot perusteluineen ja tavoitteineen. Talousarviot pyydetään lähettämään heti hallitusten käsittelyjen jälkeen viimeistään marraskuun alussa. Tytäryhteisöt: Kiinteistö Oy Rillankivi 100 % Pyhäjärven Kehitys Oy 100 % Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy 100 % Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy 100 % Pyhäsalmen Lentokenttä Oy 87,15 % Asunto Oy Pyhäjärven Toripiha 53,70 % PyhäNet Oy 50,82 % Kiinteistö Oy Pyhäsalmen Liiketalo 69,44 % (42,94% + 26,50%Kehitys Oy) Peura Talot Oy 23,16 % (Pyhäjärven Kehitys Oy) Tytäryhteisöjä koskevien tietojen antamisen yhteydessä otetaan huomioon Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24, jonka mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ovat salaisia.

14 TYTÄRYHTIÖ OY Vastuuhenkilö Toimitusjohtaja XX 1. TOIMINTA-AJATUS Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala. 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Xxxxxxxxxx 3. HALLINTO JA TILINTARKASTUS Xxxxxxxxx 4. HENKILÖSTÖ Xxxxxxxxx 5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Xxxxxxxxx 6. TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET hyväksyi 4.6.2018 sekä kaupunginvaltuusto päättää 26.6.2018 Pyhäjärven strategiasta 2030. Pyhäjärven uusi strategia ulottuu vuoteen 2030 saakka. Strategia perustuu valmisteluprosessin kautta tunnistettuihin tulevaisuuden muutostekijöihin ja sisältää Pyhäjärven kehittämisen pitkän aikavälin tahtotilan, johon yhteisesti sitoudutaan. Pyhäjärven strategian 2030 strategisiksi painopisteiksi on valittu: 1. Saavutettavuudesta, infrastruktuurista ja osaamisesta vetovoimaa 2. Elinvoimasta ja hyvinvoinnista pitovoimaa 3. Kaupunkikonsernin tasapainoinen talous ja konserniyhtiöiden rooli elinvoiman edistämisessä 4. Alueellinen yhteistyö ja vuorovaikutus Strategisiksi tavoitteiksi on valittu painopisteiden alueilta: 1. Saavutettavuudesta, infrastruktuurista ja osaamisesta vetovoimaa - Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet työelämän ja vapaa-ajan muutokseen vastaamassa - Liikenteen ja logistiikan virran hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä - Ainutlaatuinen maanalainen infrastruktuuri ja maanalaisen toiminnan osaaminen - Paikallisten osaamisklustereiden rakentaminen - Resurssiviisas Pyhäjärvi - Viihtyisä ympäristö 2. Elinvoimasta ja hyvinvoinnista pitovoimaa - Hyvinvoiva kasvuyhteisö - Sivistyksestä virtaa - Kantokykyinen palvelutuotanto - Mukaan vetävä toimintakulttuuri - Luonnon hyödyntäminen hyvinvoinnin rakentamisessa

15 3. Kaupunkikonsernin tasapainoinen talous ja konserniyhtiöiden rooli elinvoiman edistämisessä - Talous tasapainossa - Tytäryhtiöiden elinvoimatyö - Kestävät ja vaikuttavat investoinnit - Henkilöstön osaamisen ja jaksamisen kehittäminen 4. Alueellinen yhteistyö ja vuorovaikutus - Aktiivinen ja erottuva Pyhäjärvi - Alueellinen yhteistyö vastaamaan elinvoimatyön haasteita - Resurssiviisaus inhimillisessä pääomassa Kaupunkistrategian painotuksen ja tavoitteet vuosille 2019 2021 tarkennetaan vuosittain talousarvion toiminnallisissa tavoitteissa, joiden valmisteluvastuu kohdennetaan kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja tytäryhtiöille. Talousarviokirjaan valmistellaan tavoitekohtaisesti tarkemmat toimenpiteet ja niiden arvioimiseen soveltuvat mittarit. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti osavuosikatsauksissa sekä yksityiskohtaisemmin konsernin tilinpäätöksessä. Strategian toteutumista arvioidaan osavuosikatsauksissa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden mittarien avulla. Valmistelu aikataulu: Strategisten tavoitteiden valmisteleminen syyskuun aikana. Talousarviomateriaalin toimittaminen 26.10.2018 mennessä. STRATEGINEN TAVOITE 1. Saavutettavuudesta, inrastruktuurista ja osaamisesta vetovoimaa TAVOITE TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI STRATEGINEN TAVOITE 2. Elinvoimasta ja hyvinvoinnista pitovoimaa TAVOITE TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI STRATEGINEN TAVOITE 3. Kaupunkikonsernin tasapainoinen talous ja konserniyhtiöiden rooli elinvoiman edistämisessä TAVOITE TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI STRATEGINEN TAVOITE 4. Alueellinen yhteistyö ja vuorovaikutus TAVOITE TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI

16 Esimerkkejä tavoitteista: TOIMINNAN LAAJUUS TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Liittymien osuus jäsenkuntien kunnan talouksista > XX % Tavoite toteutuu. Markkinaosuus (seudullinen) > XX % Tavoite ei toteudu. Toiminta-aste: Toteutunut/Kokonaissuoritemäärä > XX % Käyttöaste (toimisto- ja teoll.tilojen käyttöaste) > 90 % Työpaikat / teollisuustilat (työp. / 1.000 m3) > 10 kpl PALVELUN LAATU TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Asiakastyytyväisyys: asteikko 1-5 > 4 Tavoite toteutuu. Toimitusaika < 2 vkoa Tavoite ei toteudu. TALOUDELLISUUS JA HINNOITTELU TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Yksikköhinta kunnallisen tuotannon keskiarvosta < 95 % Tavoite toteutuu. Lainakanta, / asukas KANNATTAVUUS TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Katetuotto-% > XX % Tavoite toteutuu. Sijoitetun pääoman tuotto > X % Tavoite ei toteudu. Omavaraisuusaste > X % Tilikauden tulos > 0 MUUT TAVOITTEET TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Raportointivelvoite talousasioista 3 kertaa/vuosi Tavoite toteutuu. 7. YMPÄRISTÖTEKIJÄT YMPÄRISTÖTAVOITTEET TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Kuormitusaste < 10 % Tavoite toteutuu. 8. INVESTOINNIT Tähän voi kirjoittaa tekstiä talousarviovuoden sekä suunnitelmavuosien investointimenoista sekä investointien rahoittamisesta. INVESTOINNIT TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Kustannusarvio < XX M Tavoite toteutuu. Jaksotus (2019 / 2020 / 2021) 30% / 50% /20% 9. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN

17 10. TALOUSARVIO VUODELLE 2019 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2020 2021 Tämä taulukko on tehty Excel-ohjelmalla ja kopioitu sieltä Word-asiakirjaan. Mallitaulukko. Tuloslaskelma TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Liikevaihto Vuokratuotot 402 026 402 026 402 026 402 026 402 026 Muut tuotot 34 293 34 293 34 293 34 293 34 293 Elinkeinopalvelut 240 000 240 000 240 000 240 000 240 000 Liiketoim.muut tuotot 2 832 2 832 2 832 2 832 2 832 Liikevaihto yhteensä 679 151 679 151 679 151 679 151 679 151 Materiaalit ja palvelut Aine- ja tavaraostot 0 0 0 0 0 Materiaalit ja palvelut yht. 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut Palkat -80 430-80 430-80 430-80 430-80 430 Henkilöstökulut -17 258-17 258-17 258-17 258-17 258 Muut hlöstökulut -4 549-4 549-4 549-4 549-4 549 Henkilöstökulut yhteensä -102 238-102 238-102 238-102 238-102 238 Poistot ja arvonalentum. Muista pitkävaik.men. -583-583 -583-583 -583 Rakennuksista -204 365-204 365-204 365-204 365-204 365 Koneista ja kalustosta -4 355-4 355-4 355-4 355-4 355 Poistot ja arvonalen.yht. -209 303-209 303-209 303-209 303-209 303 Muut kulut Vapaaeht.henkilösivuk. -3 279-3 279-3 279-3 279-3 279 Kiinteistöjen hoitokulut -205 020-205 020-205 020-205 020-205 020 Hallintopalvelut -11 095-11 095-11 095-11 095-11 095 Muut hallinnonkulut -46 971-46 971-46 971-46 971-46 971 Muut kulut yhteensä -266 366-266 366-266 366-266 366-266 366 Luottotappiot 527 527 527 527 527 Liikevoitto (liiketappio) 101 772 101 772 101 772 101 772 101 772 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot 2 396 2 396 2 396 2 396 2 396 Korko- ja rahoituskulut -56 758-56 758-56 758-56 758-56 758 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -54 362-54 362-54 362-54 362-54 362 Voitto ennen satunn.eriä 47 410 47 410 47 410 47 410 47 410 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 Satunnaiset erät yht. 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 Tilikauden voitto / tappio 53 410 53 410 53 410 53 410 53 410