Hanko, Luotsikatu. Luontoselvitys 2014

Hanko, Luotsikatu Luontoselvitys 2014 Silvestris luontoselvitys oy Jorma Pennanen 16.10.2014

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 2 (35) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja inventointimenetelmät... 3 2.1. Tausta-aineistot... 3 2.2. Elinympäristö- ja kasvistokartoitus... 4 2.3. Linnustoselvitys... 4 2.4. Lajien ja luontotyyppien suojelu... 5 2.5. Raportissa käytetyt lyhenteet... 6 3. Selvitysalue ja kuviot... 7 4. Tulokset... 21 4.1. Kasvit... 21 4.2. Linnut... 21 4.3. Lepakot... 23 4.4. Arvokkaat luontokohteet ja lajit... 24 4.5. Ekologiset yhteydet... 24 5. Sammanfattning... 26 6. Lähteet... 27 Liitteet: Liite1: Kasvit Liite 2: Linnut Kansikuva: Gåsörsbuktenin hiekkarantaa. Raportin kuvat Jorma Pennanen. Selvityksen laatija: Silvestris luontoselvitys oy (Esko Vuorinen, Jorma Pennanen) Heikinkatu 4 10300 Karjaa gsm 050 538 0386 esko.vuorinen@silvestris.fi

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 3 (35) 1. Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu Hangon Luotsikadun asemakaavan muutostyötä varten. Tarkoituksena on tarjota riittävät luontotiedot alueen suunnittelun pohjaksi. Luontoselvityksen maastotyöt ja raportoinnin on tehnyt luontokartoittaja Jorma Pennanen Silvestris oy:stä. 2. Aineisto ja inventointimenetelmät Suunnittelualueelta (kartta 1) tehtiin touko-heinäkuussa 2014 luontotyyppi- ja kasvistokartoitus sekä linnustoselvitys. Muuta huomionarvoisaa lajistoa kirjattiin muistiinpanoihin maastotöiden aikana. Paikkatietoaineisto on luotu MapInfo 12.0 -ohjelman avulla. Kartta 1. Selvitysalue sijaitsee Hangon kaupunkialueen länsireunalla. Kartta: Silvestris luontoselvitys oy/pohjakartta MML 7/2014 2.1. Tausta-aineistot Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (hyväksytty 12.3.2014) mukaan kaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää kantakaupungin kaupunkirakennetta ja kehittää radan pohjoispuolista pientaloaluetta. Kaava-

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 4 (35) aluetta laajennettiin alkuperäisestä suunnitelmasta, jotta mm. virkistyskäyttömahdollisuudet saataisiin paremmin huomioiduksi. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Hangon kantakaupungin yleiskaavassa v. 2013 selvitysalue on osoitettu asunto-, lähivirkistys- ja uimaranta-alueeksi. Kaava-aluetta koskevan luontoselvityksen (lepakot, ekologiset käytävät) on tehnyt Faunatica 2011 (Niemi ym.). Selvityksen muut tausta-aineistot koottiin ympäristöhallinnon, luonnontieteellisen keskusmuseon, geologian tutkimuskeskuksen sekä maanmittauslaitoksen avoimista tietoaineistoista. Uhanalaisten lajien rekisteritiedot koordinaatteineen tilattiin Suomen ympäristökeskukselta (SYKE). 2.2. Elinympäristö- ja kasvistokartoitus 2.3. Linnustoselvitys Maastotyössä käytettiin alustavilla luontokuvioilla täydennettyä 1:3000 karttaa sekä GPS-paikanninta. Lopulliset kuvioiden rajat piirrettiin kartan, ilmakuvien ja GPS-paikantimella määriteltyjen pisteiden avulla. Kasvilajistoa kirjattiin ylös elinympäristökartoituksen yhteydessä. Selvitysalue kuvioitiin ja inventoitiin kesäkuun 2014 alussa. Loppukesään painottuvaa kasvilajistoa tarkastettiin arvokkaimmilta alueilta heinäkuun loppupuolella. Samalla tarkastettiin luontokuviorajauksia. Luontotyypit määriteltiin putkilokasvilajien ja elinympäristön rakennepiirteiden perusteella. Samalla arvioitiin niiden edustavuutta ja harvinaisuutta sekä alueiden soveltuvuutta eliöstölle, erityisesti direktiivilajeille. Luonnonarvojen perusteella arvioitiin myös alueiden soveltuvuutta erityyppiseen maankäyttöön. Selvitysalueen linnusto laskettiin Koskimiehen ja Väisäsen (1988) kuvaamaa kartoitusmenetelmää soveltaen. Alueen linnuston selvittämiseen tehtiin kaksi laskentakertaa, mutta havaintoja tehtiin myös elinympäristö- ja kasvistokartoitusten aikana. Kartoituskäynnit tehtiin 6.5. ja 2.6.2014. Sää oli laskentapäivinä hyvä. Laskennat aloitettiin n. klo 5.30 ja lopetettiin kahdeksalta. Kartoituskäyntien ajoituksella pyrittiin varmistamaan lähes kaikkien aluetta mahdollisesti asuttavien lajien löytyminen. Edellä kuvatulla tavalla voidaan kohtuullisen kattavasti ja luotettavasti kartoittaa selvitysalueen linnusto yleispiirteisesti. Kartoitustyö suoritettiin kulkemalla selvitysalueella mahdollisimman kattavasti, jottei yksikään selvitysalueen metsäinen maastonkohta jäisi 50 metriä kauemmaksi laskijasta.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 5 (35) Kartoituksissa huomioitiin kaikki lintulajit. Maastohavainnot yhdistettiin lajikartoille, joista tehtiin kullekin lajille reviiritulkinnat. Reviiriksi tulkittiin samalla paikalla havaittu laulava koiras tai pari, tai selkeä reviiriin tai pesintään viittaava havainto, kuten varoitteleva tai pesämateriaalia kantava lintu. Laulavan koiraan ollessa kyseessä, tulkittiin reviiri pysyväksi, mikäli laji havaittiin laulavana samalla tai lähes samalla paikalla kummassakin laskennassa. Arvokkaiksi lajeiksi luokiteltiin EU:n lintudirektiivin I liitteessä (EU- D1), uhanalaisuusluokituksessa (IUCN2010) mainitut lintulajit ja paikallisesti uhanalaisiksi luokitellut lajit (RT). Alueelta pyrittiin löytämään kaikki siellä esiintyvät EU-D1, IUCN2010 ja RT lintulajit ja niiden elinpaikat sekä selvittämään reviirien määrä. Erityishuomiota kiinnitettiin Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (SV), sekä myös elinympäristöään hyvin ilmentäviin lajeihin (esim. hömö- ja töyhtötiainen, puukiipijä ja tiltaltti, jotka viihtyvät iäkkäämmissä kuusivaltaisissa sekametsissä ja viimeksi lueteltua lukuun ottamatta vaativat myös jonkin verran lahopuuta). 2.4. Lajien ja luontotyyppien suojelu Selvityksessä havainnoitiin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lajeja ja elinympäristöjä seuraavien kansallisen ja EU:n lainsäädännön ja direktiivien pohjalta: - luonnonsuojelulain (LSL) 29 : n tarkoittamat suojellut luontotyypit - luonnonsuojelulain (LSL) 46 :n tarkoittamat uhanalaiset lajit - luonnonsuojelulain (LSL) 47 :n tarkoittamat erityisesti suojeltavat lajit - metsälain (ML) 10 :n tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt - vesilain (VL) 2. luvun 11 :n tarkoittamat kohteet - luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Elinympäristöjen uhanalaisuus on määritetty Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin (Raunio ym. 2008) mukaisesti. Lajien uhanalaisuusluokitus on uhanalaisarvioinnin 2010 (Rassi ym.) mukainen. Suomen kansainväliset vastuulajit ovat uhanalaisuusarvioinnin 2001 (Rassi ym.) mukaisia. Lisäksi huomioitiin alueellisesti uhanalaiset lajit (Rassi ym. 2001 & Rassi ym. 2010).

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 6 (35) 2.5. Raportissa käytetyt lyhenteet ML metsälaki LSL luonnonsuojelulaki VL vesilaki EU-D1 EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteessä 1 mainittu laji NT silmälläpidettävä VU vaarantunut EN erittäin uhanalainen SV Suomen kansainvälinen vastuulaji

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 7 (35) 3. Selvitysalue ja kuviot Luotsikadun suunnittelualue sijaitsee Hangon keskustan länsipuolella. Alue on suurimmaksi osaksi metsäpeitteistä. Pohjois- ja itäpuolella on asutusta, eteläpuolella on tehdasalue, Hangon vapaasatama sekä Tulliniemen suojelualue. Lännessä alue on hiekkarantaa ja rantametsää koko matkallaan. Lähin Natura-alue on Tulliniemen linnustonsuojelualue (FI0100006, SCI & SPA). Suojelualueeseen kuuluvat Uddskatanin luonnonsuojelualue sekä Tulliniemen suojelualue. Tulliniemi on ensisijaisesti linnustonsuojelualueena merkittävä, mutta myös maa- ja vedenalainen luonto ovat arvokkaita. Alueet ovat Metsähallituksen ja Hangon kaupungin omistuksessa. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole tärkeitä pohjavesialueita. Alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (1b, hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa). Selvitysalueen laajuus on noin 13,1 hehtaaria. Selvitysalue on tässä kuvattu 16 luontokuviona, josta kustakin on lyhyt kuvaus sekä luonnonarvoihin perustuva arvotus sekä maankäyttösuositus. Kuvionumerot viittaavat karttaan 1. Arvoluokitus: 5 Kansallisesti arvokas. Ainutlaatuisen lajin esiintymä tai erittäin uhanalaisen lajin kansallisesti tärkeä esiintymä. Perustetut suojelualueet. Vaativat yleensä luonnonsuojelualueen perustamista. 4 Maakunnallisesti arvokas. Uudellamaalla erityinen tai ainutlaatuinen elinympäristö tai uhanalaisen lajin tärkeä, elinvoimainen esiintymä. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii usein luonnonsuojelualueen perustamista. 3 Paikallisesti erittäin arvokas. Kohde, jossa on erityisiä luonnonarvoja, uhanalaisen tai harvinaisen lajin esiintymä tai edustavan luontotyyppi, joka on erityisen hyvässä luonnontilassa. Luonnonarvojen säilyttäminen edellyttää usein jotain rajoituksia maankäyttöön. 2 Paikallisesti arvokas. Kohteessa on joitain luonnonarvoja, joiden säilyttäminen saattaa vaatia jonkinlaisia rajoituksia maankäyttöön. 1 Vähäiset luonnonarvot. Tavanomaista luontoa. Kyseessä voi olla myös kohde, jonka luonnonarvot ovat tuhoutuneet ja arvoluokitusta voidaan nostaa kun arvot ennallistuvat kohtuullisessa ajassa (n. 40 60 v). Ei rajoituksia alueen käyttöön. 0 Ei luonnonarvoja. Ympäristö on tuhoutunut.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 8 (35) Jos arvoluokitus on 2 tai enemmän, on perusteltu lyhyesti ne tärkeimmät luonnonarvot, joihin luokitus perustuu. Näille arvokkaammille kuvioille on annettu myös maankäyttöä koskevia suosituksia. Kartta 2. Kuviojako. Tiet, hiekkakentät ja penkereet on merkitty punertavalla rasterilla.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 9 (35) Kuva 1. Uimarannan keskiosa on lähes kasviton. Kuvio 1 Uimaranta 0,48 ha Kaupungin hoitama yleinen uimaranta, joka on suurimmaksi osaksi kasvitonta hiekkarantaa. Eteläpäässä rantaa on pienialaisesti niitty- ja ryönävallikasvillisuutta. Pohjoisessa on avokallio sekä pieni rehevä tervalepikko, jonne on työntynyt lepikkoa rehevöittäviä leväkasaumia. Pienialaisella kalliolla on jonkin verran ketokasvillisuutta, kuten mäkikattaraa, isomaksaruohoa, keltamaksaruohoa, mäkikuismaa, merisauniota, ruoholaukkaa, mäkilitukkaa ja haisukurjenpolvea. Tervalepikon lehtomaisessa aluskasvillisuudessa kasvavat mm. mesiangervo, aitovirna, karhunputki ja puna-ailakki. Eteläosan levävallin ja rantaniityn monipuolista kasvillisuutta ovat mm. pietaryrtti, peltopähkämö, ketohanhikki, rantakukka, punasänkiö, morsinko, merimaltsa, järviruoko, meriputki, merivalvatti, punakoiso, merirannikki, meriratamo, rantaukontatar sekä kynsimökrassi. Harvinaista tulokaslajia kynsimökrassia kasvoi rannalla yksi kukkiva verso. Kulumattomalla osalla hiekkarantaa kasvaa paikoin suola-arhoa ja merinätkelmää. Arvo: 1 (kasviton alue), 2 (kasvipeitteiset S- ja N- osat) Perustelut: Kasvipeitteiset osat rantaa ovat melko monilajisia ja kulumattomia. Suositus: Virkistyskäyttöä tulisi edelleen ohjata vähempiarvoiselle rannan keskiosalle.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 10 (35) Kuva 2. Rannan (kuvio 2) mäntypuusto on harvaa. Polkuja on tiheässä. Kuvio 2 Rantamännikkö 1,16 ha Hiekkapohjaista, harvaa rantametsää, jossa kasvaa myös vanhaa mäntypuustoa. Maasto on polkujen kohdalta kulunutta. Kasvillisuutta ovat mm. hietakastikka, metsälauha, metsätähti, keltamatara (VU), kangasmaitikka ja lampaannata. Kauempana rannasta painanteissa esiintyy rehevämpää aluskasvillisuutta. Arvo: 2 Perustelut: Alueen vanhaa puusto on arvokasta. Ranta-alue männiköineen on ekologinen kokonaisuus. Suositus: Ranta-alueelle ei tulisi suunnitella rakentamista. Kuvio 3 Lehto 0,19 ha Kallionalukseen ja talojen takapihoihin rajoittuva vaatimaton sekapuustoinen lehtoalue. Lehtoon on työnnetty tonteilta kasvijätettä, josta edelleen alueelle levinneitä koristekasveja ovat mm. jättitatar, ruusut sekä tuomipihlajat. Lehdon omaa kasvillisuutta ovat mm. käenkaali, lehtokuusama, taikinanmarja, tuomi, valkovuokko ja nuokkuhelmikkä. Pensaskerroksessa on runsaasti vaahteran taimia. Kallionlaidassa kasvaa kalliokieloa. Arvo: 1

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 11 (35) Kuvio 4 Puustoinen kallioalue 0,49 ha Kasvipeitteinen kallio, jossa puina ja pensaina kasvaa mäntyä, koivua, pihlajaa ja katajaa. Kallion päällä esiintyy enimmäkseen tavallisia metsäkasveja. Yhdessä lehtomaisemmassa kasvillisuuslaikussa kasvavat mm. lehtoarho ja ahomansikka. Kosteissa kallionpainanteissa esiintyy jokapaikansaraa. Kallioväliköissä kasvillisuus on hiukan rehevämpää. Arvo: 1 Kuva 3. Nuorta, valoisaa mäntymetsää kuviolla 5. Kuvio 5 Mäntykangas 0,73 ha Harvapuustoinen kangasmetsä. Valtapuusto on nuorehkoa ja osin varttunutta mäntyä. Pensaskerroksessa esiintyy nuori kuusi, pihlaja sekä kataja. Kenttäkerroksen kasvillisuus edustaa mustikkatyyppiä. Valoisuuden vuoksi alueella esiintyy runsaasti sananjalkaa. Arvo: 1

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 12 (35) Kuva 4. Luotsikadun pohjoislaidassa on lehtomaista kangasmetsää (kuvio 6). Kuvio 6 Lehto 0,26 ha Osin harvennettu teiden ja asutuksen rajaama tuore lehto. Puustoa ovat kuusi, haapa, koivu ja tervaleppä. Pensaskerroksessa esiintyvät tuomi ja pihlaja. Muuta kasvillisuutta ovat mm. runsaana esiintyvä sudenmarja, vuohenputki, valkovuokko, lehtonurmikka, tesma, hiirenporras, nuokkuhelmikkä, nokkonen ja lillukka. Arvo: 2 Perustelut: Alue on lintujen suosimaa. Edustavuutta heikentävät metsien harvennukset sekä sijainti rakennetun alueen keskellä. Suositus: Jätetään kehittymään luonnontilaisena. Kuvio 7 Lehtomainen kangas 0,56 ha Lehtomaisen kankaan sekametsä. Länsipääty on rehevämpi ja lehtipuuvaltainen, itäosassa valtapuuna on kuusi. Puustoa ovat koivu, haapa, mänty, pihlaja ja tammi. Pensaita ovat paatsama, punaherukka, tuomi, kataja sekä puiden taimet. Avoimemmilla reuna-alueilla ja länsipään kenttäkerroksessa esiintyy joitakin lehtoruohoja ja -heiniä, kuten sudenmarjaa, tesmaa ja lehtonurmikkaa. Itäosan varjostavan kuusikon alla valtalajina on käenkaali. Alueelta on korjattu tuulenkaatoja. Arvo: 1

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 13 (35) Kuvio 8 Lehtomainen kangas 0,27 ha Kuvion 7 kaltainen sekametsä. Aluetta on kuitenkin harvennettu enemmän. Valtapuu kuusen lisäksi esiintyy koivua, pihlajaa ja raitaa. Aluskasvillisuutta ovat mm. valkovuokko, nuokkutalvikki, oravanmarja, käenkaali, metsäimarre, tesma, lillukka ja mustikka. Arvo: 1 Kuva 5. Kuvion 9 pensaskerroksessa vallitsee pihlaja. Kuvio 9 Lehtomainen sekametsä 1,27 ha Mustikkatyypin-lehtomaisen kankaan nuori sekametsä. Valtapuut ovat mänty ja koivu, joiden alla kasvaa runsaasti pihlajaa, joitakin kuusia, katajia sekä vaahteran ja tammen taimia. Kenttäkerroksessa esiintyy laikuittaisesti käenkaalia. Valtalajeja ovat mustikka, metsätähti ja oravanmarja. Rajauksen itäreuna tietä vasten on rehevämpi. Tien laidassa kasvaa mm. joitakin versoja sudenmarjaa sekä tuomipensastoa. Arvo: 1

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 14 (35) Kuva 6. Tesma (Milium effusum) viihtyy aukkopaikoissa (kuvio 10). Kuvio 10 Lehto 0,15 ha Puoliavoin harvennettu lehto-alue, jossa kasvaa silmiinpistävän runsaasti lehtotesmaa. Muuta kasvillisuutta taikinanmarja, punaherukka, karhunputki, nuokkuhelmikkä, lehtoarho, sudenmarja, valkovuokko, metsäalvejuuri, käenkaali, puna-ailakki ja lehtonurmikka. Puusto on koivuvaltaista. Arvo: 2 Perustelut: Alueella on merkitystä mm. linnustolle. Suositus: Jätetään kehittymään luonnontilaisena.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 15 (35) Kuva 7. Kalliomännikköä kuviolla 11. Kuvio 11 Puustoinen kallioalue 0,91 ha Kallioalue, jonka rajaukseen kuuluu myös pienempi erillinen avokalliolaikku suuremman alueen länsipuolella. Laajemman alueen (11a) kalliota peittävää kasvillisuutta ovat mm. kitukasvuinen mänty, pihlaja, koivu, kevätpiippo, ahosuolaheinä, metsälauha ja puolukka. Rinteillä esiintyy jonkin verran kallioimarretta. Kosteissa kallioallikoissa kasvaa harmaa- ja jokapaikansaraa sekä virpapajua. Lahopuuta ei juuri ole. Rannan läheisen pienen kallion (11b) niukkaa ketokasvillisuutta ovat mm. ruoholaukka, ketokeltto, isomaksaruoho sekä tuoksusimake. Arvo: 1

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 16 (35) Kuva 8. Mustikkatyypin mäntysekametsää (kuvio 12). Kuvio 12 Mäntysekametsä 0,19 ha Mustikkatyypin kangasmetsää, jossa kasvaa nuorehko mäntyvaltainen sekapuusto. Pensaskerroksen muodostavat nuori kuusi ja puiden taimet. Kenttäkerroksessa kasvavat mm. sananjalka, vanamo, mustikka, puolukka, metsäkastikka, metsätähti ja metsäalvejuuri. Alueen reunoilla ja koillisnurkassa kasvillisuus on rehevämpää. Kuvio on kaksiosainen, mutta osat ovat luonnoltaan samanlaisia (kartassa 12 a ja 12 b). Arvo: 1

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 17 (35) Kuva 9. Hiekka/sorarannalla kasvavat mm. merikaali (Crambe maritima) ja suola-arho (Honckenya peploides). Kuvio 13 Hiekkaranta 1,45 ha (kuva 9 ja kansikuva) Kasvistoltaan monipuolinen merenrantahietikko, jonka luonnontila on hyvä. Yhtenäistä merenrantahietikkoa tai -soraikkoa on yhteensä n. 2,5 km länteen päin Gäsörsuddeniin asti. Tulliniemeen vievä luontopolku alkaa alueen länsilaidasta. Hiekkarannan pohjoislaidassa on paahteista ketoa. Rantahietikon lajeja ovat mm. suola-arho, suomenlahden nurmikohokki, merikaali, merivehnä, merimaltsa, morsinko, pohjanpihatatar, isomaltsa, pikkusuolamaltsa sekä huomattavan runsaana esiintyvä merisinappi. Rantavyöhykkeessä kasvavat mm. merisuolake, suolavihvilä, suolasolmukki ja merirannikki. Rannassa on ajautuneena myös meriajokasta. Pohjoisosan hiekkaisen kedon kasvillisuutta ovat mm. mäkilemmikki, pietaryrtti, ketomaruna, huopakeltano, koiruoho, mäkikuisma, hevonhierakka, ketohopeahanhikki, keltamaksaruoho sekä keltamatara (VU). Pohjoisosan pohjukkaan on kertynyt ryönää ja rehevää kasvillisuutta, joiden varassa kiipeilevät mm. merenrantavieras, valkokarhunköynnös ja punakoiso.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 18 (35) Rantahiekalle on vedetty joitakin pienveneitä. Arvo: 3 Perustelut: Hiekkaranta voidaan tulkita luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamaksi suojelluksi luontotyypiksi. Uhanalainen luontotyyppi (EN). Suositus: Ranta-alueelle ei tule osoittaa rakentamista. Kuva 10. Jotkut rantamännyistä ovat kilpikaarnaisia (kuvio 14). Kuvio 14 Rantamännikkö 0,74 ha Hiekkapohjaista harvaa luonnonmännikköä. Polkuja on ristiin rastiin ja alue on paikoin melko kulunutta. Kuivahkon kankaan kasvillisuutta ovat mm. hietakastikka, metsälauha, metsätähti, sianpuolukka, variksenmarja ja kangasmaitikka.. Arvo: 2 Perustelut: Kuluneisuudestaan huolimatta kuvio on osa ranta-alueen ekologista kokonaisuutta. Rakentamattoman hiekkarannanrantamännikön virkistysarvo on korkea. Suositus: Alueelle ei tule osoittaa rakentamista.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 19 (35) Kuva 11. Mänty-koivu sekametsää kuviolla 15. Kuvio 15 Sekametsä 0,65 ha Nuorehkoa mäntysekametsää tehdasalueen ja tien välissä. Jotkin männyistä ovat yli satavuotiaita. Pensaskerroksessa esiintyy katajaa ja lehtipuiden taimia. Metsäkaistaleen reunamilla on niittyä, tehtaan puoleisella tien reunalla myös kuivaa ketoa. Keskemmällä on lehtomaisen kankaan ja mustikkatyypin kasvillisuutta. Alueen kasvilajeja ovat mm. sormisara, kielo, oravanmarja, nuokkuhelmikkä ja koiranheisi (yksi nuori verso). Koristekasvina mannersuomessa pidettävää ruotsinpihlajaa kasvaa alueella taimina. Arvo: 1

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 20 (35) Kuva 12. Valoisan metsikön reunamilla kasvaa joitakin lehtopensaita (kuvio 17). Kuvio 16 Lehtomainen sekametsä 0,41 ha Tehdas- ja satama-alueiden sekä tien välinen puustoinen kiila. Kuten kuvio 15, mutta aluskasvillisuus on lehtomaisempaa. Valtapuina ovat nuori koivu ja mänty. Pensaskerroksen muodostavat kataja, pihlaja, kataja ja mm. tammen ja vaahteran taimet. Metsäkasvillisuuden lisäksi avoimessa metsikössä kasvavat jotkin niittylajit kuten aho-orvokki, ahopukinjuuri ja siankärsämö. Lehtomaisuutta indikoivat nuokkuhelmikkä, taikinanmarja ja näsiä. Näsiää ei löydetty muualta selvitysaluetta. Laji on Hankoniemellä hyvin harvinainen (Väre ja Keynäs 2013). Keskellä aluetta on kuoppa, johon on kaadettu puutarhajätettä. Kuopan kohdalla mäntyä pitkin kiipeää villiviini. Koivulahopuita on joitakin. Arvo: 1 Tiet, penkereet ja hiekkakentät (kartassa 2 punaisella rasterilla) 1,25 ha Tienvarsien, ojien ja penkereiden kasvillisuus on melko monipuolista, mutta tavanomaista. Hiukan harvinaisempia lajeja ovat tehdasalueen itälaidan tienlaidassa kasvavat ratakrassi sekä ketotuulenlento. Jotkin tienreunuksista muodostavat paahdelajeille sopivia elinympäristöjä. Arvo: 1

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 21 (35) 4. Tulokset 4.1. Kasvit Selvitysalueella tavattiin 203 putkilokasvilajia (liite 1.). Lajimäärää voidaan pitää tavanomaisena alueen luontotyypit huomioonottaen. Alueen metsäkasvillisuus on peruslajistoa. Merenrannoilla tavataan harvinaisempia lajeja. Selvitysalueella esiintyvä uhanalainen kasvilaji on: vaarantunut (VU) keltamatara (Galium verum) kuviolla 13 sekä paikoittain teiden ja polkujen varsilla. Uudenmaan eliömaakunnassa harvinaisia tai harvinaisehkoja selvitysalueella tavattavia lajeja ovat Kynsimökrassi (Cardaria draba) kuviolla 1. Kasvupaikka on uusi. Toinen tunnettu kasvupaikka Hangosta on Täktomista Långörenin venerannasta, jossa laji on muodostanut rantaalueelle laajoja kasvustoja. Merenrantavieras (Cuscuta europaea ssp. halophyta) kuviolla 13. Laji on satunnainen ja melko harvinainen merenrantaniittyjen loiskasvi. Näsiä (Daphne mezereum) kuviolla 16 on Hangossa harvinainen lehtolaji. 4.2. Linnut Luotsikadun kartoituksissa havaittiin 33 lintulajia, joista 19 tulkittiin alueen pesimälajeiksi (kartta 3, liite 2.). Pesimälinnusto on pääosin tavanomaista metsä- ja kulttuurilajistoa, kuten lehtokerttu, punarinta, räkättirastas ja kirjosieppo. Hieman vaateliaampia alueella pesiviä lajeja ovat rehevissä metsissä ja pensastoissa tavattavat kultarinta, mustapääkerttu, luhtakerttunen sekä sirittäjä (NT). Saaristolinnuille, kuten meriharakalle ja isokoskelolle (NT) sopivia pesimäympäristöjä sekä ruokailupaikkoja on merenrannassa. Isokoskelopoikueita havaittiin kaksi. Muut havaitut lajit ovat aluetta elinpiirinään käyttäviä lajeja.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 22 (35) Kartta 3. Luotsikadun linnusto ja reviirit Uhanalaiset lintulajit Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix, NT) tavattiin laskennoissa yhdeltä mahdolliselta reviiriltä kuviolta 12a. Sirittäjä suosii valoisia vanhempia ja reheviä sekametsiä sekä havupuuvaltaisia metsiä kuten kosteita korpia, tulvametsiä ja lehtoja sekä lehtometsiä. Isokoskelo (Mergus merganser, NT). Lajilla havaittiin selvitysalueen välittömästä läheisyydestä kaksi poikuetta. Lajille sopivia pesimäja ruokailuympäristöjä on ranta-alueilla (kuviot 1 ja 13).

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 23 (35) Suomen kansainväliset vastuulintulajit Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lintulajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Vastuulajit ovat pääsääntöisesti lajeja, joiden Euroopan kokonaispopulaatiosta esiintyy Suomessa yli 15 prosenttia. Vastuulajien luettelon ja valintakriteerit on laatinut ympäristöministeriön uhanalaisten lajien toinen seurantatyöryhmä (Rassi 2000). Laskennoissa havaittuja vastuulajeja olivat isokoskelo (Mergus merganser) tukkasotka (Aythya fuligula, VU) ja haahka (Somateria mollissima, NT). Selvitysalueen mahdolliseksi pesimälajiksi tulkittiin isokoskelo, jolle sopivat elinympäristöt tulee säilyttää kuviokohtaisten suositusten mukaisesti. Lintudirektiivin lajit Alueella EU:n lintudirektiivin liitteessä-1 mainittu laji on lapintiira (Sterna paradisaea). Se ei kuulu selvitysalueen pesimälinnustoon, mutta rantavedet ovat sen tärkeää saalistusaluetta. Laji pesii yhdyskuntina Hankoniemen ympäristön saarilla ja luodoilla. 4.3. Lepakot Alueella mahdollisesti esiintyviä LSL 49/luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittuja lajeja ovat kaikki Suomessa esiintyvät lepakot. Direktiivin liitteen mukaan niiden lisääntymis- levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Lisäksi Suomi on mukana Euroopan lepakoiden suojelusopimuksessa (EUROBATS, 1999), joka velvoittaa suojelemaan myös lepakoiden ruokailualueet. Hankoniemi on lepakoille tärkeää muutto- ja kerääntymisaluetta. Lepakoille sopivia lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja sekä päiväpiiloja saattaa sijaita rakennuksissa eteläosan tehdasalueella tai ranta-alueen varastorakennuksissa uimarannan ja luonnonrannan välissä (kuviot 1 ja 13). Muulla alueella on niille sopivaa saalistusympäristöä. Lepakot saalistavat mm. rehevissä metsissä, metsänreunoissa, rannoilla ja monissa muissa elinympäristöissä. Luotsikadun suunnittelualueella lepakoille sopivia ruokailualueita ovat ranta-alueet ja -metsät sekä lehtomaiset metsänreunat. Faunatican 2010 tekemän selvityksen mukaan kaava-alueen rakentamaton ranta-alue (kuviot 13 ja 14) kuuluu lepakoiden käyttämään Hankoniemen pohjoispuolen tärkeään pääkäytävään. Tätä käytävää ei

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 24 (35) tule rakentamisella tai muulla maankäytöllä katkaista tai heikentää eli siinä on säilytettävä puustoa. 4.4. Arvokkaat luontokohteet ja lajit Erityisesti suojeltavat lajit Selvitysalueelta ei havaittu luonnonsuojelulain 47:n mukaisia erityisesti suojeltavia lajeja. Tiukasti suojellut lajit Mahdollisesti alueella esiintyvien lepakkolajien suojelu toteutuu parhaiten, kun toimitaan kuviokohtaisten suositusten mukaisesti. Selvitysalueella ei ole liito-oravalle eikä viitasammakolle soveliasta elinympäristöä. Ympäristölakien suojaamat elinympäristöt Selvitysalueella ei esiinny metsälain ( 10) tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suunnittelualueella ei esiinny vesilakikohteita (vesilaki 2. luku 11 ). Luonnonsuojelulain 29 mukaiseksi suojeluksi luontotyypiksi voidaan tulkita: Hiekkaranta kuviolla 13. Rannan luonnontila on luonnontilaiseen verrattava sekä laajuus riittävä. Vyöhykkeisyys on selvää. Kasvisto on edustavaa ja esim. Hankoniemellä haitallinen vieraslaji kurtturuusu on saatu ranta-alueella hyvin kuriin. Uhanalaiset luontotyypit Alueella esiintyvä uhanalainen luontotyyppi Raunio ym. 2008 mukaan on: Itämeren hiekkarannat EN kuviolla 13 4.5. Ekologiset yhteydet Selvitysalue liittyy kiinteästi Hangon kaupunkialueeseen. Ekologisesta käytäväverkostosta on tehty erillinen kattava selvitys 2010 (Niemi ym.) Luotsikadun suunnittelussa huomioitava tärkeä viheryhteys alkaa Tulliniemen pohjoispuolelta jatkuen suunnittelualueen sekä muiden metsäpeitteisten alueiden läpi viistosti koilliseen. Lepakoiden ja varsinkin maaeläinten liikkumista vaikeuttavat tieverkosto sekä tiheä omakotiasutus (kartta 4.). Rakennetussa ympäristössä vähäisenkin viheryhteyden merkitys korostuu, joten sitä ei tulisi rakentamisella pilkkoa. Puustoisina säilytettävissä yhteyksissä puustoa ei harvenneta liian voimakkaasti.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 25 (35) Kartta 4. Arvoalueet ja lepakkokäytävä.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 26 (35) 5. Sammanfattning Naturinventeringen, som gjordes på våren och sommaren 2014 gäller Lotsgatans område. Detaljplanen för området skall uppdateras (karta 1). Områdets areal är ca 13 hektar. I naturinventeringen ingår vegetations- och naturtypsinventering, samt fågelinventering. Samtidigt observerades övrig fauna. Området uppdelats i 16 figurer (karta 2). Varje figur har värderats enligt sina naturvärden, på en skala 0-5, där 0 betyder förstörd, 1 vanlig natur, 2 lokalt värdefull, 3 lokalt speciellt värdefull, 4 regionalt värdefull och 5 nationellt värdefull. Naturen på området är i huvudsak, för Hangöudd, typisk stadsnatur, med olika skogstyper, närmast talldominerad moskog. Det förekommer också mindre ytor med lundaktig mo och lundskog, vilka har betydelse för fågelfaunan. Dessa områdens värde är 2 (figur 6 och 10) och de kan lämnas obebyggda och i naturligt tillstånd. Områdets största naturvärden är sandstränderna och den strandnära tallskogen. Tillsammans bildar de en för Hangö en typisk helhet av kustnaturtyper med representativ vegetation (figurerna 1, 2, 13 och 14). Dessa områdens värde är 2, förutom den södra delen av sandstranden (figur 13), som är klassad till 3. Endel av den norra strandsträckan är öppen sandstrand, endel är i mer naturligt tillstånd med typisk strandväxtlighet. Rekommendationen är, att båda strandområdena lämnas obebyggda och badstrandsaktiviteterna riktas till den öppna strandsträckan i norr. Under växtlighetsinventeringen hittades 203 kärlväxtarter, vilket är en normal mängd för dylika områden. Bland de speciellt nämndvärda artförekomsterna är den sällsynta välsk krassing (Cardaria draba), som inte noterats på området tidigare. Arten växer på figur 1. Intressanta är också förekomsterna av de sällsynta arterna tibast (Daphne mezereum), på figur 16, och strandsnärja (Cuscuta europaea ssp. halophyta) på figur 13. Fågelfaunan är rätt typisk med 33 arter, varav 19 är häckande (karta 3). Av dessa är särskilt nämndvärda härmsångare (Phylloscopus sibilatrix) och storskrake (Mergus merganser), vilka båda är nära hotade (NT) arter. Det går en fladdermuskorridor genom området (karta 4). Korridoren bör förbli obebyggd och fladdermusens möjligheter att röra sig på området får inte försvagas, genom att gallra trädbeståndet för kraftigt.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 27 (35) 6. Lähteet Elektroniset lähteet Alueellisesti uhanalaisista lajeista: Linnut alueellisesti uhanalaiset 2010. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_punainen_lista_2 010/Alueellisesti_uhanalaisista_lajeista [Aineisto ladattu 28.7.2014] Geologiset aineistot. Geologian tutkimuskeskus 2011. Saatavilla: http://geomaps2.gtk.fi/geo/ Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2013 Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Levinneisyyskartat osoitteessa http://www.luomus.fi/kasviatlas Niemi, M., Erkinaro, M., Ekroos, J., Nupponen, K., Saarikivi, J., Nieminen, M. Faunatica 2011: Hangon kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen alueella sijaitsevat ekologiset käytävät sekä lepakkoselvitys 2010. Raportti Hangon kaupungille. Saatavilla http://www.hanko.fi/files/2216/raportti_kaytavatarkastelu_lepakkos elvitys_2010.pdf. [Aineisto ladattu 28.7.2014] Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Suomen ympäristö 8/2008. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282258&lan=fi&clan =fi. [Aineisto ladattu 24.7.2010] Suomen lajitietokeskus. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Saatavilla: http://ws.luomus.fi/lajitietokeskus/?locale=fi. Suomen lintuatlas 2010. Saatavilla:http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit Vastuulajeista: Suomen kansainväliset vastuulajit. Saatavilla http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit [päivitetty aineisto ladattu 28.7.2014] Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Saatavilla: http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Painetut lähteet Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus Oy. Hämet-Ahti, L., Suominen J., Ulvinen T. & Uotila P. (toim,) 1998: Retkeilykasvio, 4 p. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. 656 s. Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustoseurannan havainnointiohjeet. 2., uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 28 (35) Laine, J. & Vasander, H. 2008: Suotyypit ja niiden tunnistaminen. 2.p. Metsäkustannus Oy. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus. Tapio. 192 s. Mossberg, B. Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 928 s. Mullarney, K., Zetterström, D., & Svensson, L. 2010: Lintuopas. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki. 442 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A., & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas 109, luonto- ja luonnonvarat. 196 s. Väre, H., Keynäs, K., 2013: Hangon kasvisto etelän aarre. Metsäkustannus Oy. 190 s.

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 LIITTEET 1-1 Hanko, Luotsikatu Luontoselvitys 2014 Liite 1: Putkilokasvit (204 lajia) LC = elinvoimainen laji NT = silmälläpidettävä laji RT = alueellisesti uhanalainen laji (kasvillisuuslohko 1b, lounainen rannikkomaa) Tieteellinen nimi lajinimi suomeksi lajinimi ruotsiksi IUCN 2010 Acer platanoides vaahtera lönn LC Achillea millefolium ssp. millefolium etelänsiankärsämö rölleka LC Achillea ptarmica ojakärsämö nysört LC Aegopodium podagraria vuohenputki kirskål LC Agrostis capillaris nurmirölli rödven LC Alchemilla sp. poimulehti daggkåpa LC Allium schoenoprasum ssp. schoenoprasum kallioruoholaukka gräslök LC Alnus glutinosa tervaleppä klibbal LC Alnus incana harmaaleppä gråal LC Alopecurus arundinaceus ruokopuntarpää svartkavle LC Alopecurus pratensis nurmipuntarpää ängskavle LC Anemone nemorosa valkovuokko vitsippa LC Angelica archangelica ssp. litoralis meriputki strandkvanne LC Angelica sylvestris karhunputki strätta, skogspipa LC Anthoxanthum odoratum tuoksusimake vårbrodd LC Anthriscus sylvestris koiranputki hundkäx LC Arabidopsis thaliana lituruoho backtrav LC Arabis glabra pölkkyruoho rockentrav LC Arctostaphylos uva-ursi sianpuolukka mjölon LC Artemisia absinthium mali eli koiruoho malört LC Artemisia campestris ssp. campestris ketomaruna fältmalört LC Artemisia vulgaris var. vulgaris rikkapujo gråbo LC Athyrium filix-femina hiirenporras majbräken LC Atriplex littoralis merimaltsa strandmålla LC Atriplex longipes ssp. praecox pikkusuolamaltsa brådmålla LC Barbarea vulgaris var. arcuata peltokanankaali sommargyllen LC Betula pendula rauduskoivu vårtbjörk LC Bromus hordeaceus mäkikattara luddlosta LC Cakile maritima ssp. baltica merisinappi strandsenap, marviol LC Calamagrostis arundinacea metsäkastikka piprör LC Calamagrostis epigejos hietakastikka bergrör LC Calluna vulgaris kanerva ljung LC Calystegia sepium ssp. sepium valkokarhunköynnös snårvinda LC Campanula patula harakankello ängsklocka LC Campanula rotundifolia kissankello liten blåklocka LC Capsella bursa-pastoris lutukka lomme LC Cardamine hirsuta mäkilitukka bergbräsma LC Cardaria draba kynsimökrassi välsk krassing LC Carex canescens harmaasara gråstarr LC

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 LIITTEET 1-2 Tieteellinen nimi lajinimi suomeksi lajinimi ruotsiksi IUCN 2010 Carex digitata sormisara fingerstarr, vispstarr LC Carex nigra ssp. nigra jokapaikansara hundstarr LC Carex pallescens kalvassara blekstarr LC Centaurea jacea ahdekaunokki rödklint LC Centaurea montana vuorikaunokki bergklint LC Cerastium fontanum ssp. vulgare piennarnurmihärkki hönsarv LC Chenopodium album jauhosavikka svinmålla LC Cirsium arvense pelto-ohdake åkertistel LC Convallaria majalis kielo liljekonvalj LC Conyza canadensis kanadankoiransilmä kanadabinka LC Corydalis solida pystykiurunkannus stor nunneört LC Crambe maritima merikaali strandkål LC Crepis tectorum ssp. tectorum ketokeltto klofibbla LC Cuscuta europaea ssp. halophyta merenrantavieras strandsnärja LC Dactylis glomerata koiranheinä hundäxing LC Daphne mezereum näsiä tibast LC Deschampsia cespitosa nurmilauha tuvtåtel LC Deschampsia flexuosa metsälauha kruståtel LC Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri skogsbräken LC Eleocharis uniglumis meriluikka agnsäv LC Elymus repens ssp. repens rikkajuolavehnä vanlig kvickrot LC Empetrum nigrum ssp. nigrum etelänvariksenmarja kråkbär, kråkris LC Epilobium angustifolium maitohorsma mjölkört LC Equisetum arvense ssp. arvense isopeltokorte vanlig åkerfräken LC Equisetum sylvaticum metsäkorte skogsfräken LC Erophila verna kevätkynsimö nagelört, vårälskling LC Erysimum strictum rantaukonnauris bergkårel LC Festuca ovina lampaannata fårsvingel LC Festuca pratensis nurminata ängssvingel LC Festuca rubra punanata rödsvingel LC Filago arvensis (keto)tuulenlento ullört LC Filipendula ulmaria mesiangervo älggräs LC Fragaria vesca ahomansikka smultron LC Galeopsis tetrahit karheapillike pipdån LC Galium album paimenmatara stormåra LC Galium boreale ahomatara vitmåra LC Galium verum keltamatara gulmåra VU Galium x pomeranicum piennarmatara mårakorsning LC Geranium robertianum haisukurjenpolvi stinknäva LC Geum rivale ojakellukka humleblomster LC Geum urbanum kyläkellukka nejlikrot LC Glaux maritima merirannikki strandkrypa LC Glechoma hederacea maahumala jordreva LC Gymnocarpium dryopteris metsäimarre ekbräken LC Hieracium (Sylvatica) salokeltano skogsfibbla LC

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 LIITTEET 1-3 Tieteellinen nimi lajinimi suomeksi lajinimi ruotsiksi IUCN 2010 Hieracium (Vulgata) ahokeltano hagfibbla LC Hieracium umbellatum sarjakeltano flockfibbla LC Honckenya peploides suola-arho saltarv LC Hypericum maculatum särmäkuisma fyrkantig johannesört LC Hypericum perforatum mäkikuisma äkta johannesört LC Isatis tinctoria morsinko vejde LC Juncus effusus röyhyvihvilä veketåg LC Juncus gerardii suolavihvilä salttåg LC Juniperus communis ssp. communis metsäkataja en LC Lathyrus japonicus ssp. maritimus merinätkelmä strandvial LC Lathyrus pratensis niittynätkelmä gulvial LC Leontodon autumnalis syysmaitiainen höstfibbla LC Lepidium densiflorum ratakrassi bankrassing LC Leucanthemum vulgare päivänkakkara prästkrage LC Leymus arenarius rantavehnä strandråg LC Linaria vulgaris kannusruoho gulsporre, sporreblomma LC Lonicera xylosteum lehtokuusama skogstry LC Lupinus polyphyllus komealupiini blomsterlupin LC Luzula pilosa kevätpiippo vårfryle LC Lysimachia vulgaris ranta-alpi strandlysing LC Lythrum salicaria rantakukka fackelblomster LC Maianthemum bifolium oravanmarja ekorrbär LC Matricaria discoidea pihasaunio gatkamomill LC Melampyrum pratense kangasmaitikka ängskovall LC Melampyrum sylvaticum metsämaitikka skogskovall LC Melica nutans nuokkuhelmikkä slokgräs, bergslok LC Milium effusum tesma hässlebrodd LC Moehringia trinervia lehtoarho skogsnarv LC Myosotis ramosissima mäkilemmikki backförgätmigej LC Myosotis sylvatica puistolemmikki skogsförgätmigej LC Odontites vulgaris punasänkiö rödtoppa LC Orthilia secunda nuokkutalvikki björkpyrola LC Oxalis acetosella käenkaali harsyra LC Paris quadrifolia sudenmarja trollbär, ormbär LC Persicaria lapathifolia ssp. lapathifolia rantaukontatar strandpilört LC Phalaris arundinacea ruokohelpi rörflen LC Phleum pratense ssp. pratense timotei, nurmitähkiö timotej LC Phragmites australis järviruoko vass LC Picea abies ssp. abies euroopankuusi gran LC Pilosella (Piloselloidea) huopakeltano gråfibbla LC Pinus sylvestris mänty tall LC Plantago major ssp. intermedia rantapiharatamo strandgroblad LC Plantago major ssp. major kyläpiharatamo groblad LC Plantago maritima meriratamo gulkämpar LC Poa annua kylänurmikka vitgröe LC

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 LIITTEET 1-4 Tieteellinen nimi lajinimi suomeksi lajinimi ruotsiksi IUCN 2010 Poa nemoralis lehtonurmikka lundgröe LC Poa pratensis niittynurmikka ängsgröe LC Polygonatum odoratum kalliokielo getrams LC Polygonum aviculare ssp. boreale pohjanpihatatar nordtrampört LC Polygonum aviculare ssp. microspermum tannerpihatatar bägartrampört LC Polypodium vulgare kallioimarre stensöta LC Populus tremula haapa asp LC Potentilla anserina ssp. anserina pihaketohanhikki gåsört LC Potentilla argentea var. argentea hopeahanhikki silverfingerör LC Potentilla norvegica peltohanhikki norsk fingerört LC Prunella vulgaris niittyhumala brunört LC Prunus padus tuomi hägg LC Pteridium aquilinum ssp. pinetorum sananjalka örnbräken LC Quercus robur tammi ek LC Ranunculus acris niittyleinikki smörblomma LC Ranunculus acris ssp. acris piennarniittyleinikki solöga, smörblomma LC Ranunculus fallax -ryhmä kevätlehtoleinikkilaji mellanranunkelart LC Ranunculus repens rönsyleinikki revsmörblomma LC Rhamnus frangula paatsama brakved LC Ribes alpinum taikinamarja degbär LC Ribes spicatum ssp. spicatum lehtopunaherukka skogsvinbär LC Ribes uva-crispa karviainen krusbär LC Rosa dumalis heleäorjanruusu kal nyponros LC Rosa rugosa kurtturuusu vresros LC Rubus idaeus vadelma hallon LC Rubus saxatilis lillukka stenhallon, stenbär LC Rumex acetosa ssp. acetosa niittysuolaheinä ängssyra LC Rumex acetosella ssp. acetosella ahosuolaheinä bergsyra LC Rumex crispus poimuhierakka krusskräppa LC Salix aurita virpapaju bindvide LC Salix caprea raita sälg LC Schoenoplectus tabernaemontani sinikaisla blåsäv LC Scleranthus annuus ssp. annuus höröjäsenruoho grönknavel LC Scrophularia nodosa syyläjuuri flenört LC Sedum acre keltamaksaruoho gul fetknopp LC Sedum telephium ssp. maximum isomaksaruoho käringkål, kärleksört LC Senecio viscosus tahmavillakko klibbkorsört LC Silene dioica puna-ailakki rödblära, skogslyst LC Silene nutans nuokkukohokki backglim LC Silene vulgaris var. littoralis suomenlahdennurmikohokki finnglim LC Solanum dulcamara punakoiso besksöta LC Solidago virgaurea ssp. virgaurea metsäkultapiisku gullris LC Sonchus arvensis var. maritimus merivalvatti klappermolke LC Sorbus aucuparia ssp. aucuparia pihlaja rönn LC Sorbus intermedia ruotsinpihlaja oxel VU

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 LIITTEET 1-5 Tieteellinen nimi lajinimi suomeksi lajinimi ruotsiksi IUCN 2010 Spergularia salina suolasolmukki saltnarv LC Stachys palustris peltopähkämö knölsyska LC Stellaria graminea heinätähtimö grässtjärnblomma LC Stellaria holostea kevättähtimö buskstjärnblomma LC Stellaria media pihatähtimö natagräs LC Tanacetum vulgare pietaryrtti renfana LC Taraxacum sp. voikukka maskros LC Taraxacum sp., sektio Ruderalia rikkavoikukat ogräsmaskrosor LC Trientalis europaea metsätähti skogstjärna LC Trifolium medium metsäapila skogsklöver LC Trifolium pratense puna-apila rödklöver LC Trifolium repens valkoapila vitklöver LC Triglochin maritima merisuolake havssälting LC Tripleurospermum inodorum peltosaunio baldersbrå LC Tripleurospermum maritimum merisaunio kustbaldersbrå LC Tussilago farfara leskenlehti hästhov LC Urtica dioica nokkonen brännässla LC Vaccinium myrtillus mustikka blåbär LC Vaccinium vitis-idaea puolukka lingon LC Valeriana sambucifolia ssp. sambucifolia lehtovirmajuuri flädervänderot LC Veronica chamaedrys nurmitädyke teveronika LC Veronica serpyllifolia ssp. serpyllifolia orvontädyke majveronika LC Viburnum opulus koiranheisi olvon LC Vicia cracca hiirenvirna kråkvicker LC Vicia hirsuta peltovirvilä duvvicker LC Vicia sepium ssp. montana niittyaitovirna nordlig häckvicker LC Viola canina ssp. montana isoaho-orvokki norrlandsviol LC Viola mirabilis lehto-orvokki underviol LC Viola riviniana metsäorvokki skogsviol LC Viola tricolor var. tricolor kallioketo-orvokki vanlig styvmorsviol LC

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 LIITTEET 1-6 Hanko, Luotsikatu Luontoselvitys 2014 Liite 2: Linnut (33 lajia) LC = elinvoimainen laji NT = silmälläpidettävä laji VU = vaarantunut laji VL = vastuulaji EU-D1 = lintudirektiivin liitteen-1 laji PM = parimäärä Tieteellinen nimi Suomenkielinen lajinimi Ruotsinkielinen lajinimi PM IUCN 2010/VL/EU-D1 Acrocephalus palustris Luhtakerttunen Kärrsångare 0-1 LC Aythya fuligula Tukkasotka Vigg VU, VL Carduelis spinus Vihervarpunen Grönsiska LC Certhia familiaris Puukiipijä Trädkrypare LC Corvus corone cornix Varis Kråka 3 LC Emberiza citrinella Keltasirkku Gulsparv LC Erithacus rubecula Punarinta Rödhake 1-2 LC Ficedula hypoleuca Kirjosieppo Svartvit flugsnappare 1 LC Fringilla coelebs Peippo Bofink 3-4 LC Haematopus ostralegus Meriharakka Strandskata 0-1 LC Hippolais icterina Kultarinta Härmsångare 2 LC Hirundo rustica Haarapääsky Ladusvala LC Jynx torquilla Käenpiika Göktyta NT Larus argentatus Harmaalokki Gråtrut LC Larus canus Kalalokki Fiskmås LC Larus marinus Merilokki Havstrut LC Mergus merganser Isokoskelo Storskrake 1-2 NT, VL Motacilla alba Västäräkki Sädesärla 2 LC Muscicapa striata Harmaasieppo Grå flugsnappare LC Parus caeruleus Sinitiainen Blåmes 0-1 LC Parus major Talitiainen Talgoxe 1-2 LC Phylloscopus sibilatrix Sirittäjä Grönsångare 0-1 NT Phylloscopus trochilus Pajulintu Lövsångare 2 LC Regulus regulus Hippiäinen Kungsfågel 0-2 LC Somateria mollissima Haahka Ejder NT, VL Sterna paradisaea Lapintiira Silvertärna LC, EU-D1 Sturnus vulgaris Kottarainen Stare LC Sylvia atricapilla Mustapääkerttu Svarthätta 2 LC

Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 LIITTEET 1-7 Tieteellinen nimi Suomenkielinen lajinimi Ruotsinkielinen lajinimi PM IUCN 2010/VL/EU-D1 Sylvia borin Lehtokerttu Trädgårdssångare 3 LC Sylvia communis Pensaskerttu Törnsångare 1 LC Turdus merula Mustarastas Koltrast 1 LC Turdus philomelos Laulurastas Taltrast LC Turdus pilaris Räkättirastas Björktrast 2-3 LC