KAAVASELOSTUS NAANTALI PORHON-VIRPIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26800 PÄIVÄYS: 7.5. 2015 Sweco Ympäristö Oy
PÄIVÄYS VAIHE PÄÄTÖS / KUULUTUS NÄHTÄVILLÄ TARK. KAAVOITUSPÄÄTÖS VIREILLETULO OAS 3.3. 2015 KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 16.10. 2014 KAAVALUONNOS 5. - 23.12. 2014 KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KAAVAEHDOTUS KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINVALTUUSTO VOIMAANTULO
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan selostus, joka koskee 7.5. 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee osaa 125. kaupunginosan asemakaavan kortteleista 3 ja 4 sekä katu- ja liikennealuetta, 126. kaupunginosan asemakaavan korttelia 2, osaa korttelista 1 sekä virkistys-, erityis- ja katualuetta. Asemakaavalla muodostuvat 125. kaupunginosan kortteli 4 sekä katu-, erityis- ja liikennealuetta ja 126. kaupunginosan korttelit 2-16 ja osa korttelista 1 sekä virkistys-, erityis- ja katualuetta. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaan länsiosassa Rymättyläntien molemmin puolin. Kaava-alueen sijainti peruskartalla 1.3 TIIVISTELMÄ Asemakaavalla osoitetaan maantien liittymä- ja muita liikennejärjestelyjä, loma-asumista ja virkistysalueita sekä matkailua palvelevia toimintoja. 1 (12)
2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 ALUEEN KUVAUS Yleiskuvaus Kaava-alueen pääosa keskittyy Rymättyläntien pohjoispuolelle, jolla on pääosin kallioista metsäaluetta sekä pienehköjä pelto- ja suoaloja. Alueeseen sisältyy myös muutamia loma- ja pientalopihapiirejä tieyhteyksineen. Kalliotie muodostaa Rymättyläntieltä pohjoisille Luonnonmaan rantojen huvila-alueille johtavan yksityistien, joka asemakaavaalueen osalta on katualuetta. Rymättyläntieltä etelään johtava Virventie johtaa kasvavalle ja kehittyvälle satama- ja pientalovyöhykkeelle, joka osaltaan tuo liittymänparannuspainetta Rymättyläntielle. Välittömästi kaava-alueen pohjoispuolelle on vastikään toteutettu osittain uusia ulkoilureittejä, joille on alueen kautta kevyen liikenteen liittymistarvetta. Virventien sisäkaarteen puolella on satamaa osittain palveleva laaja parkkipaikka. Rymättyläntie kulkee ympäröivää maastoa korkeammalla. Liittymät ovat hankalahkoja molemmin puolin. 2 (12)
Pohjoinen alue on pääosin rakentamaton. Tonttitie ja peltoa. Luonnonolosuhteet vaihtelevat vanhoista peltoaloista ja kallioisesta talousmetsästä kosteikkopaikkoihin. Kalliomaasto on vaihtelevaa. 3 (12)
Inventoinnit ja selvitykset Asemakaavoituksen yhteydessä laadittiin vuonna 2014 luontoselvitys (Porhonkallio-Virpin asemakaavan luonto- ja maisemaselvitys. Sweco Ympäristö 18.6. 2014). Alueen merkittävimmät luonnonarvot ovat maisemallisia. Alueen sisäiset kalliokumpareet ja -seinämät sekä kaukomaiseman rajaa muodostavat metsänrajat ja suojavyöhykkeet ovat asemakaavoituksessa huomioon otettavia. Yleis- ja asemakaavoituksen varalle on laadittu tarkempia meluselvityksiä, joilla on merkittävää vaikutusta toimintojen sijoitukseen sekä alueelliseen melusuojaustarpeeseen (Tieliikennemeluselvitys. Porhonkallion-Virpin alue, Luonnonmaa, Naantali. Promethor, Turku 24.6. 2014). Liite 3 Luontoselvitys 2014 Liite 5 Meluselvitykset Maanomistus Suurin osa alueesta on Naantalin kaupungin omistuksessa. Alueella on lisäksi valtion maanomistusta maantien tiealueen osalla sekä yksityisomistusta erityisesti rakennettujen kiinteistöjen sekä uudisalueen pohjoisimman osan alueella. Liikenne ja palvelut Rymättyläntien liittymien sekä kevyen liikenteen järjestelyjen osalta on tehty vaihtoehtotarkasteluja, joiden liikenteellisten vaikutusten sekä kustannusvertailujen perusteella on määritelty tilatarpeet ja ensisijaiset vaihtoehdot, joiden kautta yhteydet alueille Rymättyläntien molemmin puolin on mahdollista sujuvasti toteuttaa siten, että myöskään tuleva mahdollinen lisääntyvä liikenne ei muodostu ongelmaksi asemakaavoitettavien alueiden kautta. Liittymävaihtoehtoja on kuvattu liitteessä (Naantalin kaupunki. Porhonkallion-Virpin asemakaava-alue. Liittymävaihtoehtojen vertailu, Pöyry Finland Oy 3.10. 2014). Liite 4 Liikenne ja liittymävaihtoehdot Yhdyskuntatekniikka Alue on liitettävissä yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Pohjakartta Naantalin kaupunki ylläpitää ajantasaista asemakaavan pohjakarttaa. 4 (12)
2.2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriön 23.8. 2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa kaavoitettava alue käsittää maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), virkistysaluetta (V) sekä retkeily- ja matkailutoimintojen aluetta (R). Alueen läpi kulkee seututie 189 Naantali-Rymättylä. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Alueella on voimassa Naantalin kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymä ja 31.8. 2012 voimaan tullut Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu lähes kokonaan matkailupalvelujen alueeksi (RM-2). Alueen eteläkärjessä on pieni alue, joka on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Rymättyläntielle sekä uimarannan suunnalta Rymättyläntien varrelle on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen reitti. Lisäksi Rymättyläntien varteen on osoitettu meluntorjuntatarve. Osayleiskaavan tarkistus on tullut vireille loppuvuodesta 2014. Ote Luonnonmaan osayleiskaavasta 5 (12)
Asemakaavoitus Alueen etelä- ja keskiosat on asemakaavoitettu. Aivan pohjoisin osa on asemakaavoittamaton. Asemakaavassa alueen eteläosa on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM) ja loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Rymättyläntien pohjoispuolelle on asemakaavassa osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Pohjoisille rannoille johtavan Kalliotien alkupään katualueen ja Rymättyläntien väliin jää suojaviheraluetta (EV). Rymättyläntie on osoitettu maantien alueeksi (LT). Ote ajantasa-asemakaavasta. Kuvassa kaavan aloitusvaiheen alustava rajaus. 6 (12)
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan päivityksen tarve perustuu muuttuviin liittymäliikenteen vaatimuksiin sekä tarpeeseen tutkia tarkemmin loma-asumisen järjestäminen laajalle pohjoiselle alueelle, jonka varaus aiemmassa asemakaavassa on ollut suurpiirteinen ja yhtenäinen. Alkuvaiheen tavoitteena oli myös mahdollisen asuntovaunu- ja leirintäalueen sijoittuminen alueelle, joka kuitenkin osoittautui tila- ja olosuhdevaatimuksiltaan (mm. melumääräykset) alueelle sopimattomaksi. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA PÄÄTÖKSET Kaavoitus on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Kaavamuutosalueeseen on yksityisestä toiveesta liitetty kaavamuutosalueena omakotialueen osa. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Vireilletulo Asemakaavoitus on kuulutettu vireille vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 3.3. 2014, ja sitä tarkistettiin työn kuluessa. Suunnitelma oli nähtävillä koko kaavan laadinnan ajan. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Alustava kaavaluonnos oli valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä ajalla 5.12. 23.12. 2014. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Lausuntoja antoivat luonnosvaiheessa Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Varsinais- Suomen liitto. Kaavaluonnos oli osaltaan esillä kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton kesken järjestetyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Ehdotusvaiheessa. 7 (12)
Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kaupungin virkamiesjohdon, kaupunginhallituksen ja kaavanlaatijakonsultin yhteistyönä. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavoituksen tavoitteena on ollut tarkistaa alueen asemakaavaa liikennejärjestelyjen sekä loma-asuinalueen toteutuksen mahdollistamiseksi riittävällä tarkkuudella. 3.5 MIELIPITEIDEN HUOMIOIMINEN Erityisesti asemakaavalla osoitettavan asumisen luonne tarkentui ehdotusvaiheeseen mennessä selvästi loma-asutusluonteiseksi, kuten mm. lausunnoissa edellytettiin. 3.6 KAAVAN HYVÄKSYMINEN 8 (12)
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Kaavaratkaisun rungon muodostavat liikennejärjestelyt alueen kautta ja Rymättyläntien liittymään. Maantien tiealuevarauksen (LT) lisäksi varaukset, jotka kaavassa on esitetty katualueina, mahdollistavat porrastetun liittymän molempiin suuntiin sekä kevyen liikenteen alikulun. Tarvittaessa laajat aluevaraukset mahdollistavat myös muunlaiset tutkitut liittymäratkaisut, mikäli tarvetta suunnitelmamuutoksiin syntyy. Liittymän aluevarausten sisälle mahtuu myös liittymispaikoitusalueita sekä alueita, joille on mahdollista sijoittaa hillittyjä kaupallisia ja palvelutoimintoja, jotka palvelevat matkailua sekä ohikulkevan liikenteen tuomia satunnaisia kävijöitä. Myös muita maantien melualueelle sijoittuvia alueita on osoitettu sellaisille liike- ja palvelutoiminnoille (P-1, KL), jotka hyötyvät sijainnista ja viereisen loma- ja vakituisen asumisen tuomasta käyttäjäkunnasta. Pääosa pohjoisista alueista on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL) sekä loma-asumiseen (RA). Tavoitteena on ollut esittää alueita pienehköille lomatonteille, joita voidaan toteuttaa osittain keskitetysti ja yhtenäisesti, ja joiden alueilla olisi mahdollista harrastaa pienimuotoista palstaviljelyä. Alueiden toteutus kortteleittain edellyttää kuitenkin mm. kaupungin katuverkostoa, jota aiemman asemakaavan laaja yhtenäinen lomaasuinaluevaraus ei mahdollista. Keskeiselle katuristeyksen ja kallioseinämän väliselle kapealle alueelle on esitetty urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta (VU), jolle on mahdollista sijoittaa esimerkiksi loma-asuntoalueen yhteisiä liikuntatoimintoja. Yhteen kortteliin on osoitettu pientaloaluevaraus (AP). Lisäksi yksi mm. rajaukseltaan tarkistettava rantatontti osoitetaan erillispientalojen alueeksi (AO-1). Eteläosan rinteeseen sijoittuva pientalotontti esitetään asuin- ja liikerakennusten alueeksi (AL) silmälläpitäen mahdollisuutta osoittaa alueelle majoitustiloja. Vähäisessä määrin esitetään suojaviheraluetta (EV) Rymättyläntien vastaiselle välivyöhykkeelle sekä yksi yhdyskuntatekninen varaus (ET). Päällekkäisiä toimintoja kuten ulkoilureittejä on osoitettu osittain sijainneiltaan ohjeellisina. Alueen toteutuksen yhteydessä on tarpeen järjestää alueellinen melusuojaus, jolloin kysymykseen tulevat rakenteellisina ratkaisuina melukaiteet tai -aidat ja ei-meluherkkien rakennusten estemäinen sijoitus ja suuntaus mm. liikenteen ja asumisen väliselle välivyöhykkeelle. 4.2 MITOITUS Alueen vaihteleva maasto, luonnonmuodot ja maisemalliset arvot sekä virkistyskäyttötarpeet on huomioitu siten, että kallioalueita, suojaavia metsäsaarekkeita ja kulkureittejä on esitetty loma-asutuksen ympäristöön ja keskelle, rakentamiskäytön ulkopuolelle, suhteellisen runsaasti. Erityisesti loma-asuntoalueiden osalta on myös pyritty siihen, että tonttien jakaminen erillisellä tonttijaolla olisi mahdollista tarpeen ja yksiköiden koon mukaan. Tehokkuus edustaa maltillista 0,25:ttä RA-korttelialueilla. Maantien lähialueiden varaukset käsittävät rakennusoikeutta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa paitsi loma-asutusta ja matkailua hyödyttävät urheilu-, kaupalliset ja melumääräysten puitteissa sisätilojen virkistyspalvelut, myös erimerkiksi kävijöitä houkuttelevat pienimuotoiset verstas- ja työpaikkatoiminnot. 9 (12)
4.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan suhde ylempiin kaavoihin Asemakaavoitusta ohjaavan oikeusvaikutteisen Luonnonmaan osayleiskaavan varaukset tarkentuvat asemakaavalla. Myös vireillä olevan uuden osayleiskaavan tavoitteet liikenteen ja alueidenkäytön osalta on otettu huomioon. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla mahdollistetaan liikenteelliset muutokset, joilla on suurta vaikutusta paitsi Rymättyläntien pohjoispuolisen alueen käyttömahdollisuuksiin, myös ennen kaikkea eteläisten, jatkuvasti kasvavien alueiden saavutettavuuteen paitsi ajoneuvo- myös kevyen liikenteen osalta. Pohjoinen loma-asuntoalue muodostaa paitsi oman kokonaisuutensa, myös jatkaa matkailu- ja loma-asumisen vyöhykettä tässä Luonnonmaan osassa. Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Alueella ei ole sellaisia merkittäviä luonnonarvoja, joita käyttötarkoituksen muutokset vaarantaisivat. Asemakaavassa on otettu huomioon kaukomaiseman suojavyöhykkeet sekä paikallisesti luonteikkaat luonnon- ja kulttuuriympäristön muodot kuten kalliomuodostelmat ja metsäsaarekkeet. Korttelialueet erityisesti loma-asumisen osalta sijoittuvat suojaisasti ympäristöön. Liikenteelliset vaikutukset Liittymämuutokset Rymättyläntielle yhdistävät alueet molemmin puolin tehokkaammin keskenään sekä saaren pääliikennesuuntiin. Kaava ei estä merkittävääkään läpikulkua viereisille alueille. Alueen ympäristön häiriötekijöistä merkittävimpiä ovat maantien estevaikutus sekä sen aiheuttama tieliikennemelu. Asemakaavassa on varauduttu häiriöiden ehkäisytarpeeseen. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Asemakaavan toteutus lisää alueen vapaa-ajanvetovoimaa ja (loma-)asukasmäärää. Taloudelliset vaikutukset Kaupungin ja maaomistajien sekä mahdollisten toteuttajien välille laaditaan tarvittavat sopimukset. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on 30.11. 2000 päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (tark. 13.11. 2008). Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan 10 (12)
alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: - Kaava-alue liittyy saumattomasti yhdyskuntarakenteeseen, viereisiin alueisiin ja maankäytön ja sen suunnittelun kokonaisuuteen - Alueelle ja sen ympäristöön jää riittävästi viher- ja virkistysalueita - Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön - Asemakaava edistää kaupungin taloudellista kasvua. 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Merkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. 4.5 NIMISTÖ JA NUMEROINTI 125. kaupunginosan korttelinumero 4 on oleva. 126. kaupunginosan korttelit saavat osakorttelin 1 lisäksi numerot 2-16. Kadunnimistö on pääosin uutta: Virventien ja Kalliotien katualueet linjataan uudelleen. Uudet kadut saavat nimet 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Tarvittaessa alueelle voidaan laatia rakentamistapaohjeet. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen kaavanmukaisesta toteutuksesta vastaa Naantalin kaupunki. Turussa 7.5. 2015 Sweco Ympäristö Oy Päivi Mujunen TkK Jouni Kiimamaa Arkkitehti 11 (12)
6 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Poistuva kaava Luontoselvitys Liikennevaihtoehdot Meluselvitykset Havainnekuva Seurantalomake Kaavan käsittely / Pöytäkirjaote 12 (12)
LIITE 1 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO PORHONKALLION-VIRPIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Naantalin Luonnonmaalle, Porhonkallion-Virpin alueelle laaditaan asemakaavan muutos ja laajennus. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee kaavan laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan maanomistajia, asukkaita ja muita osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1 Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaan länsiosassa Rymättyläntien molemmin puolin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria. Tästä kaavamuutoksen aluetta on noin 16,5 hehtaaria ja uutta kaavaa noin 8,5 hehtaaria. Alueeseen kuuluu Porhonkallion ja Virvenrinteen asuinalueiden välistä Virventien seutua sekä alueen läpäisevä Rymättyläntie ja sen pohjoispuolella pääosin kallioista metsäaluetta sekä pienehköjä pelto- ja suoaloja. Alueeseen sisältyy myös muutamia loma- ja pientalopihapiirejä tieyhteyksineen. Suunnittelualueen alustava sijainti ja rajaus 1
LIITE 1 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriön 23.8. 2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa kaavoitettava alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), virkistysaluetta (V) sekä retkeily- ja matkailutoimintojen aluetta (R). Alueen läpi kulkee seututie 189 Naantali-Rymättylä. Ote maakuntakaavasta Ote Luonnonmaan osayleiskaavasta 2
LIITE 1 Yleiskaavoitus Alueella on voimassa Naantalin kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymä ja 15.8. 2012 voimaan tullut Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu lähes kokonaan matkailupalvelujen alueeksi (RM-2). Alueen eteläkärjessä on pieni alue, joka on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Rymättyläntielle sekä uimarannan suunnalta Rymättyläntien varrelle on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen reitti. Lisäksi Rymättyläntien varteen on osoitettu meluntorjuntatarve. Osayleiskaavan tarkistus on tullut vireille loppuvuodesta 2014. Asemakaavoitus Alueen etelä- ja keskiosa on asemakaavoitettu, pohjoisosa asemakaavoittamaton. Asemakaavassa alueen eteläosa on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM) ja loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Rymättyläntien pohjoispuolella on asemakaavassa osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Kalliotien katualueen ja Rymättyläntien väliin jää suojaviheraluetta (EV). Rymättyläntie on osoitettu maantien alueeksi (LT). Ote asemakaavayhdistelmästä ja alustava rajaus 2.2 Maanomistus Kaavoitettavan alueen omistavat Naantalin kaupunki, valtio (maantie) sekä yksityiset kiinteistönomistajat. 2.3 Rakentamistilanne Suunnittelualueeseen kuuluvat Porhonkallion ja Virvenrinteen asuinalueiden välinen Virventie ja sen itäpuoliset kolme kiinteistöä rakennuksineen. Rymättyläntien 3
LIITE 1 pohjoispuoli on rakentamaton lukuun ottamatta pientä vapaa-ajan asuntoa piharakennuksineen sekä rantaan sijoittuvaa asuintonttia. Särkänsalmen rantakiinteistöille johtaa pohjoiseen yksityistienä jatkuva Kalliotie. Kalliotie ja Virventie eivät ole toteutuneet täysin asemakaavan katualueiden mukaisesti. 2.4 Luonto ja maasto Suunnittelualueen pohjoisosa on pääosin kallioista metsämaastoa, jossa puuston valtalajina on mänty. Maasto laskee etelään kohti Rymättyläntietä, jonka pohjoispuoli on vanhaa osittain metsittynyttä ja osittain viljeltyä peltoa. Rymättyläntien ja Virvelahden välisellä alueella ei ole luonnontilaista aluetta lainkaan. 2.5 Perusselvitykset Rymättyläntien osalta on tehty useita meluselvityksiä. Luontoselvitys laaditaan kaavoituksen yhteydessä. Alueen liikennejärjestelyjä ja risteysratkaisuja Rymättyläntielle on tutkittu aiemmin, ja niiden suunnittelu jatkuu kaavoituksen rinnalla. 2.6 Muut lähtökohdat Kaupungin ja maanomistajien välille laaditaan tarvittavat maankäyttösopimukset. 3 Alustavat tavoitteet Maankäyttö Alustavana tavoitteena on osoittaa Rymättyläntien pohjoispuolelle matkailua palvelevia toimintoja, joihin sisältyisi leirintäalueen osa (asuntoautoalue) tai tarvittaessa koko leirintäalue. Lisäksi tutkitaan siirtolapuutarhan ja torimyyntialueen sijoitusta alueelle. Alueen pohjoisin osa varataan asumista varten. Rymättyläntien eteläpuolinen alue varataan pääasiassa pysäköintiin, joka palvelee Virvelahden rannan käyttöä. Ko. alueen itäosan yksityiskiinteistöille tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa asuinrakennuspaikkoja huomioiden sisäiset liikennejärjestelyt, maantien liikennemelu ja ympäröivä maankäyttö. Suunnittelussa otetaan huomioon olemassa oleva rakennuskanta, maanomistus, liikenneväylät, vesihuollon rakentamismahdollisuudet, luonnonympäristö sekä maiseman ominaispiirteet. Liikenne Liikennejärjestelyihin kaava-alueen sisällä sekä kaava-alueelta Rymättyläntielle kiinnitetään erityistä huomiota. Ajoneuvo- ja kevyen liikenteen ratkaisuja suunnitellaan kaavatyön kanssa rinnakkain. Yhdyskuntatekniikka Alueen liittämistä viereisten alueiden vesijohto-, viemäri- ja sähköverkkoon tutkitaan kaavatyön aikana. Alueen kunnallistekniikka rakennetaan tulevia toimintoja vastaavaksi. 4 Laadittavat suunnitelmat Kaavan valmisteluvaiheessa alueen maankäytöstä laaditaan aluksi luonnosmainen rakennemalli. Tavoitteiden ja lähtötietojen tarkentuessa rakennemallin pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Kaavaehdotus laaditaan suunnittelun kuluessa ja luonnosvaiheessa saatujen mielipiteiden, lausuntojen sekä viranomaisneuvottelujen pohjalta. 4
LIITE 1 5 Arvioitavat vaikutukset Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat ympäristövaikutukset rakennettuun ja luonnonympäristöön, yhdyskuntatalouteen ja liikenteeseen. 6 Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat, asukkaat, yhdistykset, yritykset - naapurikiinteistöjen asukkaat ja maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Naantalin kaupunki - Kaavoitus- ja ympäristölautakunta - Kaupunkisuunnittelujaosto - Kaupunginhallitus - Kaupunginvaltuusto Viranomaiset - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Varsinais-Suomen maakuntamuseo (tarvittaessa) - Varsinais-Suomen liitto - Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Yhdyskuntatekniikka: - Naantalin energia Oy - DNA Oy - Fingrid Oyj 7 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Aloitus - Asemakaavahanke on todettu kaupungin kaavoituskatsauksessa vuodelle 2014 - MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu maaliskuussa 2014 Luonnosvaihe - Suullisen tai kirjallisen mielipiteen jättämiseen kaavaluonnoksesta varataan aikaa vähintään 14 päivää asettamalla kaavaluonnos nähtäville (MRL 62 ; MRA 30 ) (syksyllä 2014) - Viranomaisneuvottelut pidetään luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen tai viranomaistahoja kuullaan muulla tavalla tässä vaiheessa Ehdotusvaihe - Kaavaehdotuksen valmistuttua se on nähtävillä 30 päivää, jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus ehdotuksesta (MRL 65 ; MRA 27 ) (kesällä 2015) - Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot ja lautakuntien lausunnot 5
LIITE 1 Hyväksyminen - Kaupunginhallitus käsittelee asemakaavaehdotuksen - Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan (arviolta syksyllä 2015) 8 Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Naantalin kaupunki - kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila puhelin 050 339 0521 - suunnitteluavustaja Eeva Rytkölä puhelin (02) 434 5422 osoite: Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali sähköposti: etunimi.sukunimi@naantali.fi Kaavan laativa konsultti - Sweco Ympäristö Oy arkkitehti SAFA Jouni Kiimamaa puhelin 010 2414 414 osoite: Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sweco.fi Turku 3.3. 2014, tark. 7.5. 2015 Sweco Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa arkkitehti SAFA, YKS-381 6