MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Tampere
1.Johdanto... 2 2. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus... 4 3. Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla... 5 Suomi toisena kielenä- opetus... 6 Tuettu opetus... 7 Koulunkäyntiavustajat... 7 Koko koulun informointi ja koulutus... 7 Koulun yhdyshenkilö tai vastaava... 8 Kuljetukset... 10 Opetuksen järjestäminen kunnassa... 11 4. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa... 12 5. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen... 14 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen... 16 7. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen... 17 8. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen... 20 9.Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen... 20 1.Johdanto 2
Tampereella ulkomaalaisten osuus väestöstä on 3,16 % (asukkaita 207 780, josta ulkomaiden kansalaisia 6668). Lukuvuonna 2007-2008 perusopetuksessa opiskelee 1369 maahanmuuttajataustaista oppilasta, josta perusopetukseen valmistavilla luokilla on 89 oppilasta. Suomi toisena kielenä opetukseen osallistuu n. 800 oppilasta ja maahanmuuttajien äidinkielten opetukseen n. 700 oppilasta. Kaikem paree Tampere- kaupunkistrategian visio vuoteen 2016 on, että Tampere on hyvien palvelujen, osaamisen ja luovuuden kansainvälinen kasvukeskus. Tampere tunnetaan kansainvälisenä kaupunkina, jonka ilmapiiri on avoin eri kansallisuuksia ja kulttuureja kohtaan. Tampere kehittää aktiivisesti hyviä etnisiä suhteita, kulttuurista monimuotoisuuttaan ja asukkaiden välistä tasa-arvoista kanssakäymistä. (Kaikem paree Tampere- kaupunkistrategiasta, s.8.) Tämän tavoitteen saavuttamisessa monikulttuurisuustaidot ovat merkittävässä roolissa. Monikulttuurisuustaitoja, kuten kielitaitoa, vuorovaikutustaitoja sekä sosiaalisia taitoja tarvitaan eri ryhmien kohtaamisissa. Näiden taitojen kehittämiseen pyritään myös tässä hankkeessa ja sen osana laaditussa monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmassa. Monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeen Tampereen painopistealueet ovat kodin ja koulun yhteistyö, konsultoivat opettajat ja seutukunnallinen yhteistyö. Tarkoitus on parantaa vanhempien tiedonsaantimahdollisuuksia suomalaisesta koulujärjestelmästä, muun muassa opintojen suunnittelusta, oppimisen tukitoimista jne. Konsultoivilla opettajilla on merkittävä rooli niin vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä kuin kouluyhteisössäkin oman kulttuurialueensa tiedonvälittäjänä. Kolmannen alueen, seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena on levittää Tampereen hankkimaa osaamista ja tietotaitoa myös ympäristökuntiin, joissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta on huomattavasti lyhyempi kokemus. (Esimerkiksi naapurikuntien kanssa on sopimus oppilaiden valmistavasta opetuksesta Tampereella.) Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmaa ovat olleet tekemässä Etelä-Hervannan ja Peltolammin koulujen rehtorit, jotka ovat koonneet rungon omien koulujensa toimivista käytänteistä. Muut maahanmuuttajaopetuksen asiantuntijat ovat vastanneet yleisiin kysymyksiin. Kokoamista varten järjestettiin myös seminaaripäivä rehtoreille, konsultoivien opettajien yhdysopettajille ja maahanmuuttajien kanssa yhteistyötä tekeville opettajille, jolloin käytiin runkoversiota yhdessä läpi lisäten käytännön työntekijöiden näkökulmia kehittämistä tarvitsevista kohdista. Lopulliseksi suunnitelmaksi näin kerätyt toimet kokosi hankkeen yhdyshenkilö. Kehittämiskohteet on merkitty oheiseen suunnitelmaan kursivoidulla lihavoinnilla. 3
2. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Kehittämissuunnitelma perustuu yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kulttuurisen monimuotoisuuden periaatteisiin. Nämä arvot löytyvät myös Suomen perustuslaista, yhdenvertaisuuslaista sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki, voimaan 1.2.2004 Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. 4
Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 3. Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla Valmistava opetus Valmistava alkuopetus: Tampereella valmistavan alkuopetuksen ryhmiä on kaksi, ryhmäkoko on kymmenen oppilasta. Ryhmiä opettaa luokanopettaja. Ryhmiin haetaan hakemuksella. Opetusta järjestetään Pohjois-Hervannan ja Tesomajärven kouluissa. Valmistava opetus: Valmistavan opetuksen ryhmiä on viidellä koululla ja ryhmiä on yksitoista, joista seitsemän alakoulun puolella ja neljä yläkoulussa. Ryhmäkoko on maksimissaan kymmenen oppilasta. Valmistavassa opetuksessa oman äidinkielen opetusta ei ole, S2- opetuksen hoitaa ryhmän opettaja. Omaa uskontoa ei opeteta valmistavassa opetuksessa. Oppilaat integroidaan yleisopetukseen heti mahdollisuuksien mukaan. Valmistavan opetuksen kesto on noin vuosi. Jatkossa pyritään tehostamaan valmistavan opetuksen oppilaiden integrointia yleisopetukseen jo suunnitteluvaiheessa. (esim. ryhmien lukujärjestykset ja integroitavan ryhmän pienempi koko, jos mahdollista.) Pyritään kehittämään myös koulun yleisopettajien valmiuksia tukea oppilaita integraatiotunneilla. Tämän takaamiseksi kouluille tarjotaan koulutusta, alkaen syksyllä 2008. 5
Suomi toisena kielenä- opetus S2-opetusta annetaan kaikille sitä tarvitseville, ryhmillä ei ole minimi- tai maksimikokoa. Tarpeen määrittelee koulu, opettaja määrittelee ideaalin ryhmäkoon. Erityisoppilaiden opetus ratkaistaan koulukohtaisesti. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan luokan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien kanssa. Yhteistyö koulun muiden opettajien kanssa on opettajakohtaista. Kehittämisehdotuksena esitettiin koulun asiantuntijaroolin käytön tehostamista S2- opetuksesta; vanhempia informoidaan S2- opetuksesta, ei lähdetä neuvottelemaan siitä, osallistutaanko vai ei ja miksi. Oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen opetuksessa ryhmän minimikoko on 4-oppilasta. Ryhmän maksimikokoa ei ole määritelty. Tunnit ovat varsinaisen lukujärjestyksen ulkopuolella, aamuisin tai iltapäivisin. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan lähikouluissa. Ryhmiä pyritään perustamaan alueellisesti, mikäli se vain on mahdollista. Yhteistyössä muiden opettajien kanssa on kehittämistä. Tarjotaan mahdollisuus usein yksin työtä tekeville mai-opettajille jakaa kokemuksia Turun vastaavien opettajien kanssa virtuaalisesti (yhteistyössä Virtuaaliset alueresurssit hankkeen kanssa). Virtuaaliyhteistyötä aloitellaan syksyllä 2008. Pyritään saamaan oman äidinkielen opettajat (MAI) enemmän oman koulunsa yhteisön jäseniksi. Oman äidinkielen opettajien ja perusopettajien yhteistyön luomiseksi tärkeää on rehtorien esimerkki ja aktiivisuus yhteistyön luomisessa. He ovat esimerkillään koulun asenneilmaston tärkeitä muokkaajia. Tiedotus ja tarvittaessa koulutus asian tärkeydestä rehtoreille sopivissa yhteyksissä. Mahdollisuuksien mukaan erilaisten yhteistyöfoorumien tarjoaminen koulujen opettajille sekä oman äidinkielen opettajille, esimerkiksi yhteistyössä oman äidinkielen opettajien yhdistyksen, Kielten Mosaiikki ry:n kanssa. Uskonnon opetus Oman uskonnon opetuksessa opetusta järjestetään, jos 3 oppilasta /oppilaan vanhemmat sitä haluavat. Uskonnon opetusryhmäkoko maksimissaan 15. Tunnit järjestetään 6
kouluaikana. Uskonnon opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan oppilaan omalla koululla. Myös alueellisia ratkaisuja pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään. Tuettu opetus Tukiopetusta sekä suomeksi että omalla kielellä. Omalla kielellä oppilaan on mahdollista saada tukiopetusta joko tietyssä aineessa tai sitten yleisesti koulunkäynnin eri osa-alueisiin liittyen. Tampereella on yksi nivelryhmä yläkouluun siirtyville (tuettu 7. luokka), erityisopetusta annetaan tarpeen mukaan. Nivelryhmälle nähty selvää tilausta ja tarvetta. Tavoitteena on nivelluokkien määrän lisääminen haasteelliselle yläasteikäisenä Suomeen saapuneille. Tavoite olisi useampia luokkia, jotka mahdollistaisivat alueellisen tasa -arvon koulumatkoissa ja myös yhteistyön naapurikuntien kanssa. Asiaa pidetään aktiivisesti esillä tilaajapuolen kanssa erilaisissa opetuksen järjestämistä koskevissa yhteyksissä. Koulunkäyntiavustajat Kouluavustajia on liian vähän, avustajatilanne on huono kaupungin tasolla, johtuen myös työvoimahallinnon ratkaisuista ja tilaajapuolesta. Vieraskielisiä koulunkäyntiavustajia on melko vähän, eniten lienee avustajia, jotka osaavat venäjää. Maahanmuuttajataustaisia avustajia pyritään palkkaamaan, mutta puutteellinen suomen kielen taito on usein ongelma. (Avustajasta saattaa tulla avustettava, jos ei kielitaito ole riittävä.) Koulunkäyntiavustajille pyritään järjestämään koulutusta maahanmuuttajiin liittyvistä aiheista tai kannustetaan osallistumaan jo järjestettävään koulutukseen. Pyritään palkkaamaan enemmän maahanmuuttajataustaisia avustajia, jos kouluorientoituneita, kielellisesti ja taidollisesti sopivia tulokkaita löytyy. Tämä edellyttää yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa. Koko koulun informointi ja koulutus Maahanmuuttajakoordinaattori tiedottaa ajankohtaisista maahanmuuttajaopetukseen liittyvistä asioista. Kaikilla kouluilla on maahanmuuttajayhdyshenkilö, joka hoitaa tiedotusta koulun 7
sisälle. Rehtorit tiedottavat koulukohtaisesti. Koulun henkilökunnan informointi tapahtuu yhteisten kokousten kautta, joissa selvitetään henkilökunnalle yhteiset periaatteet. Kehittämistä voisi tapahtua koulun ulkopuolisten tapahtumien huomioinnissa. Paikoin tilanne on jo hyvä, joissakin kouluissa yhteistyötä voisi tiivistää. Mahdollista olisi myös yhteistyön hyödyntäminen nykyistä paremmin (esim. kansalaisjärjestöjen järjestämät tapahtumat, mm. rasismin vastaisen viikon tapahtumat, vuonna 2008 Unicefkaupunkivuosi Tampereella jne. kulloisenkin tilanteen mukaan.) Valmistavan / S2 / oman äidinkielen / uskonnon opettajien kokouskäytännöt ja vastuut Maahanmuuttajakoordinaattori järjestää 2-4 kokousta lukuvuodessa valmistavien luokkien -, S2-, oman äidinkielen- ja islamin uskonnon opettajille. Yhteistyötä myös oman äidinkielen opettajien oman yhdistyksen Kielten Mosaiikki ry:n kanssa. Kouluilla on nämä vastuut jaettu vaihtelevasti, käytännöt riippuvat siitä, kuinka paljon ko. koululla on henkilökuntaa, joka työskentelee maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Pyritään saamaan joka koululle, mikäli koulun koon huomioiden se on järkevää, maahanmuuttaja-asioista vastaavien tiimi, joka kokoontuu tarpeen mukaan. Tiimikokouksiin voisi kutsua myös MAI- opettajat, joille kyseinen koulu on pääkoulu. Pyritään rohkaisemaan MAI- opettajia osallistumaan oman koulun kokouksiin. Maahanmuuttajakoordinaattori esittelee tiimi-ideaa koulujen maahanmuuttajayhdyshenkilöille kevään 2008 tapaamisissa. MAI-opettajien integroitumista kouluyhteisöön tulee parantaa. Vastuussa tästä ovat kunkin pääkoulun rehtori ja opettajat, ensisijassa yhdysopettajat. Koulun yhdyshenkilö tai vastaava Joka koululla on maahanmuuttajaopetuksen yhdyshenkilö. Koulun maahanmuuttajayhdyshenkilönä toimii vaihtelevasti joku koulun opettajista. Opettajien koulutus työskentelyyn Opettajat osallistuvat halutessaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen, myös VESO:issa huomioitu toisinaan maahanmuuttaja-teema. Maahanmuuttajakoordinaattori organisoi kaupunkikohtaista koulutusta opettajille, lisäksi koulun omissa koulutuspäivissä voidaan käsitellä maahanmuuttajiin liittyviä asioita. 8
Pyritään huomioimaan koulutuksen aika ja sisältö niin, että aihe tavoittaisi koko koulun väen, eikä maahanmuuttajuuteen liittyvä koulutus jakaantuisi enää omaksi työpajakseen, johon jo maahanmuuttajien kanssa työskennelleet osallistuvat. Pyritään suuntaamaan koulutusta niille opettajille, jotka eivät ole automaattisesti maahanmuuttajaopettajia, vaan opettavat maahanmuuttajia yleisopetuksessa ja integrointitunneilla. Tämä pyritään huomioimaan jo seuraavassa VESO- koulutuksessa sekä koulujen omissa koulutuksissa ja niiden suunnittelussa. Ensimmäinen koulutus kuinka auttaa valmistavalta luokalta tulevaa oppilasta tämän kehityshankkeen puitteissa syksyllä 2008, jatkossa maahanmuuttajakoordinaattori hoitaa asiaa. OHR-menettelytavat Oppilashuoltoryhmissä (koulukohtainen) ei ole pysyvästi mukana maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa päätyökseen työskentelevää henkilökuntaa. Tarvittaessa kutsuttava - käytäntö näyttää toimivan. Yhteistyö ja yhteissuunnittelu päivähoidon / päiväkotien kanssa Maahanmuuttajakoordinaattori osallistuu päivähoidon maahanmuuttajatyöryhmään ja alkuopetuksen oppilaaksiottopalaveriin. Lisäksi koulukohtaista yhteistyötä oman alueen päiväkotien kanssa. Yhteistyö tapahtuu luontevasti esikouluryhmien siirtyessä yhä enemmän kouluille, jo nyt on joitakin eskarioppilaita esimerkiksi kotikielen ryhmissä. Tiedonsiirto alkaa tapahtua jo kohtuullisen luontevasti. Tiedonkulun parantamiseksi koulun ja esiopetuksen välille on tulossa maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma, joka vastaa koulun ja esiopetuksen välittömään tiedontarpeeseen (sikäli kun vanhemmat antavat tiedonsiirtoon luvan.) Tiedonsiirron tehostamiseksi ja vastavuoroisen yhteistyön luomiseksi päiväkotien ja S2- opettajien yhteistyötä on lisättävä. Alakoulujen S2- opettajat voisivat vierailla alueensa päiväkodeissa, mahdollisesti jo syksyllä 2008, kuitenkin vierailut otetaan suunnitelmiin ja työtehtäviin mukaan viimeistään keväällä 2009. Tiedotus ja alustavat kyselyt yhteistyötilanteesta - ja tarpeesta jo keväällä 2008. 9
Vanhempientapaamisten käytännöt Arviointikeskustelut pidetään kerran lukuvuodessa, muut tapaamiset tarvittaessa. Arviointikeskusteluissa on ohjeena tilata aina tulkki paikalle, jos vanhempien äidinkieli on muu kuin suomi ja asioiden ymmärtämisestä ei ole sataprosenttista varmuutta. Lisäksi lähes vuosittain järjestetään ns. maahanmuuttajataustaisten vanhempien vanhempainilta, jossa käydään läpi suomalaista koulujärjestelmää. Tulkkikysymykset Tulkki tilataan paikalle aina, jos joku osapuolista sitä tarvitsee. Myös puhelintulkkaus kaiutinpuhelimen kautta on mahdollista ja suositeltavaa. Henkilöasioiden, arviointien yms. tulkkaukseen käytetään tulkkikeskuksen tulkkeja, koulun sisäisten tiedotteiden (yksittäisten ota huomenna luistimet kouluun - lappusten) kääntämisessä voidaan käyttää myös MAI- opettajia tai omakielisiä avustajia. Kuljetukset Valmistavan opetuksen oppilaille järjestetään kuljetus, OHR:n lausunnolla taksikuljetus tarvittaessa. Muutoin kuljetukset hoituvat normaalin menettelytavan mukaan. Valmistavien luokkien oppilailla on usein ainakin alkuun taksikuljetus, mutta mahdollisimman pian pyritään siihen, että lapsi pystyy kulkemaan koulumatkansa itsenäisesti. Terveydenhoidon erityiskysymykset Käytännöt kaupungin sisällä vaihtelevat, esim. maahantulotarkastusten osalta. Kouluterveydenhoidossa valmistavan luokan oppilaita varten ei ole lisäresurssia vaikka heidän asiansa hoitaminen yleensä viekin enemmän aikaa kuin ns. tavallisen oppilaan. Kouluterveydenhoidolle tilanne aiheuttaa lisäpainetta, sillä myös vanhemmilla on tiedon tarvetta. Esimerkiksi rokotusohjelmille ja yleisille ohjeille on käännöstarvetta. Kouluterveydenhoitoryhmälle on tiedotettu sekalaisista käytännöistä. Tavoitteena on yhtenäisen linjan luominen. Toiveena olisi, että kaikki paitsi Ulkomaalaistoimiston asiakkaat kävisivät lääkärintarkastuksessa joko keskitetysti tai sitten kaikilla lääkäriasemilla olisi yhteiset standardit tutkimuksiin. Resurssiasiaa pidetään esillä. Tämän hankkeen aikana konsultoivat opettajat kääntävät erilaisia tiedotteita omille äidinkielil- 10
leen. Kouluterveydenhuollon kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä terveydenhuollon- ja kouluviranomaisten kesken. Opetuksen järjestäminen kunnassa Perusopetuksessa toimii maahanmuuttajakoordinaattori, kehityspäällikön alaisuudessa. Muina työntekijöinä on kerhokoordinaattori perusopetuksen maahanmuuttajakoordinaattorin työparina. Rahoitus kunnassa: OPH:n osarahoitus S2-opetukseen, MAI-opetukseen sekä maahanmuuttajien tukiopetukseen. Kuntakohtainen S2-opetussuunnitelma, opetusta järjestetään tarvitseville. Omassa äidinkielessä opetusta järjestetään lukuvuonna 2007-08 25 eri kielessä, opettajia on 31, joista kahdella on virka. Ryhmässä on oltava vähintään 4 oppilasta. Islamin uskonnossa on kaksi päätoimista opettajaa, oppilaita n. 300. Kaupungissa on oma islamin uskonnon opetussuunnitelma. Kaupungin tasolla on yleinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, päivähoidolla ja perusopetuksella on vielä yhteinen tasa-arvosuunnitelma vuosille 2007-2009. Opettajien, koulunkäyntiavustajien tapaamiset ja koulutukset: MAI- ja S2- opettajilla on säännöllisiä kokouksia, myös jonkin verran koulutusta järjestetään. Koulunkäyntiavustajat ovat koulukohtaisessa toiminnassa mukana. Hallinnon väen koulutus on täydennyskoulutukseen osallistumista oman kiinnostuksen mukaan. Yhteistyö Maahanmuuttajakoordinaattori tekee yhteistyötä muiden maahanmuuttajatyön toimialakoordinaattoreiden kanssa (kulttuuri- sos.- ja terveystoimi) sekä erityispalveluiden toimijoiden kanssa. Kirjastojen, taidelaitosten, museoiden ym. kanssa tehdään koulukohtaista yhteistyötä. 11
Maahanmuuttajakoordinaattorilla on läsnäolo- ja puheoikeus maahanmuuttajaneuvoston kokouksissa, joita järjestetään joka toinen kuukausi. (Neuvoston tehtävänä on mm. maahanmuuttajien ja kotouttamiseen liittyvien palvelujen kehittäminen, eri kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittäminen sekä osallistuminen syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn. Neuvostolla ei ole päätösvaltaa, vaan se tekee esityksiä sille määritellyistä tehtävistä. Maahanmuuttajaneuvostoon valitaan kymmenen maahanmuuttajataustaista jäsentä ja puheenjohtaja. http://www.tampere.fi/kulttuuri/unipoint/maahanmuuttajaneuvosto.html) 4. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa Oppilaan ja perheen vastaanotto Kunnassa on yksi henkilö, joka ottaa kaikkien valmistavien luokkien oppilaiden ilmoittautumiset vastaan ja ohjaa sitten alueensa lähimpään valmistavaa opetusta antavaan kouluun. Tieto tulokkaista välitetään vastaanottavalle koululle sekä tallennetaan oppilastietojärjestelmään. Kotikäyntejä valmistavasta alkuopetuksesta / opetuksesta tehdään tarvittaessa. Käynnit ovat kuitenkin koulu- ja oppilas-/ perhekohtaisia. Muualta tulevat oppilaat otetaan samalla tavalla vastaan kuin kuntalaisetkin. Perhe tulee koululle tapaamaan vastaanottavaa virkahenkilöä (rehtori, apulaisrehtori, opettaja), samaan aikaan paikalle on myös tilattu tulkki. Koulu on tarvittaessa yhteistyössä muiden tahojen (esiopetuksen ja päivähoidon) kanssa. Oppilaan tiedot kirjataan ja kerätään Pro Capita oppilashallintojärjestelmään. Yleensä tarkat tiedot kerätään ja kootaan kouluilla. Harrastuksiin ohjaaminen on koulukohtaista, kouluilla toimivia kerhoja pyritään hyödyntämään ja markkinoimaan perheille. Pyritään tehostamaan yhteistyötä seurojen ja harrastustoimintojen kanssa sekä muiden harrastushankkeiden kanssa, esim. tällä hetkellä käynnissä oleva harrastava iltapäivä (HIP)- hankkeen kanssa, jotta tieto harrastusmahdollisuuksista tavoittaisi paremmin perheitä. Kerhoesitteitä käännetään konsultoivien opettajien kielille, jatkossa käännöksiä tehdään kulloisenkin tilanteen mukaisilla resursseilla. 12
Lähes vuosittain järjestetään ns. maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille vanhempainilta, jossa käydään läpi suomalaista koulujärjestelmää sekä oman koulun toimintaa, koulupolkua sekä kielivalintakysymyksiä. Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä - hankkeen puitteissa on tulossa Vanhempainkoulu- kokeilu syksyllä 2008. Koulutuskokeilulla on tarkoitus kartoittaa, onko vanhemmilla kiinnostusta osallistua tällaiseen koulutukseen ja ketkä osallistuvat sekä sitä, millaiselle tiedolle on tarvetta? Mahdollisesti mukana ovat myös konsultoivat opettajat. Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille Tarvittaessa oppilaille (kodeille) käännätetään omakielisiä tiedotteita, toiminta ei ole säännöllistä. Jos konsultoivia opettajia tulee jatkossa useammista kielistä, kääntämisestä tulee säännöllistä. Joka koululle kootaan omankielisten tiedotteiden kansio. Käännöskansiota koostavat parhaillaan konsultoivat opettajat. Konsultoivien opettajien toiminta jatkuu hankkeen loputtua, mikäli toiminta vakuuttaa tilaajapuolen. Mahdollinen jatkotoiminta riippuu siis palvelun tilaajan resurssoinnista. Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe Sekä oppilaskunnan että vanhempainyhdistyksen toiminnasta pyritään tiedottamaan kaikille koulun oppilaille sekä oppilaiden huoltajille. Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhempia pyritään rohkaisemaan mukaan vanhempainyhdistyksen toimintaan, mutta tuntuu vielä aika vaikealta asialta uskaltautua tulla joukkoon mukaan. Konsultoivien opettajien myötä olisi ehkä mahdollista saada tietoa koulun epävirallisemmasta toiminnasta myös perheille, jottei osallistuminen tyssäisi ainakaan tiedon puutteeseen. Konsultoivat opettajat kääntävät mahdollisesti syksyllä 2008 pienet tiedotteet myös koulun osallistumis- ja vaikuttamistavoista. Mahdolliset ongelmat 13
Koululla on jo pitkät oppilashuollolliset perinteet ja varhaisen puuttumisen ja tunnistamisen toimintakulttuuri on läpäissyt koulun. Yhteistyö sosiaalipuolen kanssa tapahtuu ensisijaisesti koulun kuraattorin tukemana. Tarvittaessa paikalle tilataan tulkki. Oppilasta voivat kuulla opettajan ja rehtorin lisäksi myös kuraattori, joka keskustelee usein oppilaiden kanssa, joilla on tarve puhua jollekin ulkopuoliselle omista asioistaan. Konsultoivat opettajat voivat toimia koulun arjessa apuna asioiden yleisessä selvittämisessä sekä halutessaan myös suorana vertaisapuna maahanmuuttajataustaisille perheille. Halutessaan konsultoivat opettajat voivat kieltäytyä suorasta vuorovaikutuksesta asemansa vuoksi( ovat opettajia ja kieliyhteisönsä jäseniä, roolit voivat joskus sekoittua perheiltä ja yhteistyö vaikeutuu). Käytäntöä muokataan kevään 2008 konsultoivien opettajien antaman palautteen pohjalta. Vanhempia kuullaan aina tarvittaessa, usein maahanmuuttajataustaisten lasten huoltajat pyytävät esimerkiksi tavata rehtoria. Tarvittaessa tilataan tulkki. Yhteistyö muiden tahojen kanssa (maahanmuuttajien vastaanotto, sosiaalitoimi ym.) tapahtuu suoraan opettajien (valmistava, S2) ja kyseisten viranomaistahojen välillä. 5. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Pyritään harmoniseen yhteiseloon koulun arjessa. Periaatteena on kaikkien oppilaiden tasavertainen kohtelu, puhe ennemmin oppilaasta kuin kiinalaisesta oppilaasta. Monenlaiset kieli- ja kulttuuritaustat ovat luonnollinen osa arkea ja koulun toimintaa. Tasa-arvoinen työskentely on paras ja ainoa tapa edistää myös suvaitsevaisuutta ja koko kouluyhteisön hyviä suhteita. Koulun toimintakulttuurissa ja sen kehittämisessä ihmisoikeudet on tuotu esille. Koulun vuosittaisissa juhlissa ja tapahtumissa voidaan tuoda mukaan eri kulttuureista tulevien oppilaiden 14
kulttuuria yhdistettynä suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Kouluilta osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan erilaisin koulun ulkopuolisiin monikulttuurisiin tapahtumiin. Lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko otetaan huomioon koulujen aihekokonaisuuksissa ja viedään myös kaupungin opetussuunnitelmatyöryhmälle 2008. Kerhokoordinaattori kokoaa materiaalipaketin ihmisoikeuksista (sisältäen mm. pelejä, tehtäviä ja muuta valmista materiaalia). Tätä pakettia voidaan kierrättää kouluilla ja sen osia voidaan hyödyntää opetuksessa näiden teemojen esiin nostamisessa ja esillä pitämisessä osana koulun arkea. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan on valmistavalla luokalla mukana vuosisuunnitelmassa. Tähän kuuluu tutustuminen suomalaiseen elämään ja kulttuuriin ja lähinnä paikallisiin historian ja kulttuurin kohteisiin. Muussa opetuksessa mukana kaikkien luokkien toiminnassa, ei erikseen ja erityisesti maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustumiseksi toisiinsa ei ole järjestetty erillistä, suunniteltua toimintaa. Kaikki toiminta on avointa kaikille, myös vanhempainillat. Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen Tunnistaminen ja kirjaaminen tapahtuu koulun normaalin toimintakulttuurin puitteissa. Syrjintään ja/tai rasistiseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi, tästä varhaisesta ja nopeasta puuttumisesta on hyviä kokemuksia. Kouluilla ei ole erikseen suunnitelmaa menettelytavoista mahdollisissa syrjintä- tai rasismitapauksissa, koska tämä osa-alue on osa koulun arkitoimintaa. Oppilaan ja vanhempien kuuleminen: Aina yhteydenotto huoltajiin, rehtorin/apulaisrehtorin keskustelu, tarvittaessa koulun kuraattorin mukaantulo. Tyttöjen aseman on oltava yhtä tasa-arvoinen kuin poikien. Tästä kannetaan erityistä huolta, joskus tarvitaan yhteydenotto sosiaaliviranomaisiin, mikäli tunnistetaan kodin toimintakulttuurissa jotain korjattavaa. 15
Yhteistyömahdollisuuden kartoitus Rasmus-verkoston toimijoiden kanssa, mikäli kouluilta nousee tarvetta lisätietoon/ tukeen syrjintä- ja rasismikysymyksissä, esim. luennon muodossa. 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus: koulun ops-periaatteiden mukaan koulu kannustaa monikulttuuriseen ja moniarvoiseen yhteistyöhön suomalainen kulttuuriperintö huomioon ottaen. Oman äidinkielen käyttöön kannustetaan sopivissa yhteyksissä. Oppilaan oman kielen käyttämistä tuetaan ja tehdään tunnetuksi esimerkiksi oppitunneilla, välitunneilla, aamunavauksissa, tilaisuuksissa, materiaaleissa. Oppilaita kannustetaan oman äidinkielen tunneille osallistumiseen. Kouluilla tiedon levitys on jatkuvaa. Oman äidinkielen aseman esillä pitäminen neuvolasta päivähoidon kautta peruskouluun. Joulu- ja kevätjuhlat järjestetään perinteistä suomalaista kulttuuria kunnioitten. Eri kulttuurit voivat tuoda juhliin omia sävyjään, mutta koulun juhlat eivät ole muiden uskontojen esittelytilaisuuksia. Muut uskontoihin liittyvät käytännön toimet pyritään huomioimaan mahdollisuuksien rajoissa. Minkään uskonnon tunnustuksellinen harjoittaminen ei kuulu lapsen koulupäivään. Ristiriitatilanteissa konsultoidaan oman uskonnon opettajaa. Kouluilla, joilla maahanmuuttajat eivät vielä ole määrällisesti kovin suuresti edustettuna, voisi mahdollisesti olla kulttuuripäivä/-viikko, jossa eri kieli- ja kulttuuritaustoja tuotaisiin esiin. Koulukohtainen tiedotus asiasta on tarpeen, toteutus resurssien mukaan. Oppilaiden kulttuuritaustat pyritään huomioimaan ja tuomaan esille koulun arjessa, mikäli oppilas itse huoltajineen niin haluaa. Selvitetään koulun oppilaiden uskontoihin liittyvät käytänteet vuosikalenteriin ja laaditaan suositukset. Sama koskee myös lomia. Tarvittaessa tehdään käännöksiä tiedot- 16
teista. Tavoitteena saada kaikille kouluille yhtenäiset linjat asioiden hoitamisessa. Uskontojen vuosikalenterin laatiminen aluilleen syksyllä 2008. Kulttuurinen moninaisuus eri oppiaineissa Otetaan huomioon aihekokonaisuuksissa sikäli kun ne sopivat mukaan. Oppilas lähtökohtana Oppilaan oman taustakulttuurin tietojen ja taitojen ottaminen huomioon opetuksessa on lähtökohtana samoin kuin muillakin oppilailla. Oppilaan omaa kulttuuria voidaan pitää näkyvillä koulun ja oppituntien arjessa, jos oppilas niin toivoo ja mikäli se luontevalla tavalla sopii opetettavaan asiaan. Valtaväestön oppilaiden mahdollisuudet oppia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden taustakulttuurien kieliä vaihtelevat. Sikäli kun nämä kielet ovat valinnaisina kielinä, opiskelu koulussa onnistuu, muuten opiskelu on kiinni oppilaiden omasta aktiivisuudesta koulun ulkopuolella (esim. kansalais- ja työväenopiston kurssit yms.) Erityiset hankkeet ja projektit toteutetaan yhteistyössä perusopetuksen hallinnon kanssa. Muiden tahojen hankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä, sikäli kun se on käytännössä mahdollista toteuttaa. Erilaiset projektit ja hankkeet saavat myös johdon tuen. 7. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Oppilaiden tiedot, taidot ja osaaminen on lähtökohtana oppilaan taustan huomioivassa pegogiikassa. Oppilaiden oppimisen oppimiseen on kiinnitetty erityishuomiota. Oppilaiden taustan huomioivaa pedagogiikkaa pyritään noudattamaan kouluttamalla opettajia sekä ottamalla huomioon oppilaiden suomen kielen kehitys. Koulutus on koulukohtaista ja OPEKO:n järjestämää täydennyskoulutusta opettajille. Kulttuurisensitiivisyyteen harjaantuminen (esim. koulutus, pedagogiset tapaamiset yms.) ja opetuksen eriyttäminen ovat koulujen arkipäivää. 17