HumaKAS - joustokyvyn kasvualusta työssä jaksamisen ja simuloinnin välineenä Tiina Heimo & Ursula Roslöf 6.2.2019 Etsivän nuorisotyön valtakunnalliset päivät 2019
Työpajan sisältö Yleistä: HumaKas- joustokyvyn kasvualusta työssä jaksamisen ja simuloinnin välineenä Osa 1 HumaKas- työntekijän jaksamisen ja hyvinvoinnin välineenä Yksilö- ja pariharjoitus Osa 2 Joustoa ja empatiaa omat rajat tunnistaen sekä simuloiden Pariharjoitus Palaute ja loppukeskustelu
HUMAKAS https://prezi.com/view/306ux41zg4lkfp2qh0xb/
Osa 1 HumaKas- työntekijän jaksamisen ja hyvinvoinnin työvälineenä A) Testaa oma tilanteesi käyttämällä HumaKasalustaa B) Pelatkaa parin kanssa HumaKasta
A Pohdi ja kirjaa itsellesi 1) Mikä on oma turvapaikkani? Missä rentoudun, Missä minun on hyvä ja turvallinen olla? Miten varmistan, että ehdin palautua riittävästi? Kuinka paljon tarvitsen aikaa palautumiseen? 2) Mikä on minun osaamisalueeni etsivänä nuorisotyöntekijänä? Työn hyvät puolet, mikä tuo voimaa? omat vahvuudet työssäni? 3) Joustoalue: Mikä kuormittaa työssäni? Mitä osaamista tarvitsen lisää? 4) Mikä innostaa minua? Mistä saan rohkeutta kokeilla? Mikä tukee oppimistani? Miten uskallan olla epävarma? Miten siedän muutosta? Miten saan lisää joustokykyä? 5) Millä keinoin hallitsen stressiä? Mikä auttaa minua jaksamaan? Millä keinoin pääsen kriisialueelta takaisin turva-alueelle? Mitä oma mielen ensiapupakkaukseni sisältää? 6) Mistä saan tarvittaessa apu? Mistä tunnistan avuntarpeeni?
B Paripeli Pelatkaa pareittain HumaKasta seuraavasti: Kerro parillesi ensin edellisen pohdintatehtävän perusteella omaa tilanteesi tällä hetkellä hyödyntämällä pelinappulaa ja alustaa. Pohtikaa yhdessä, miten päästä tasapainoon työn vaatimusten ja oman jaksamisen osalta? Mistä saatte voimaa? Miten pitää huolta, ettei jää jumiin kriisialueella?
Osa 2. Joustoa ja empatiaa omat rajat tiedostaen sekä simuloiden Lähteet: Mielenterveyden keskusliitto 2018 Aaltola, Elisa & Keto, Sami 2018. Empatia -myötäelämisen tiede
Joustokyky ja empatia etsivässä työssä Etsivässä työssä tarvitaan runsaasti joustokykyä eli resilienssiä sekä myös empatiaa Jotta onnistut ja jaksat työssäsi, joustokyvyn rajat on tunnistettava ja niistä pitää keskustella ja sopia myös työyhteisössä Työpari- ja tiimityöskentelyssä joustokykyyn ja empatiaan liittyvät asiat tulisi olla jatkuvan tarkastelun kohteena, koska työntekijöiden elämäntilanne ja käsitykset saattavat olla hyvin erilaisia
Resilienssi eli joustokyky Psykologian ammattisanastoon kuuluva resilienssi merkitsee selviytymiskykyisyyttä. Se tarkoittaa henkistä vahvuutta ja joustamiskykyä, vaikeuksien kohtaamista ja niistä selviytymistä sekä kykyä ponnahtaa takaisin vastoinkäymisistä. Resilienssi on yksilön tai ryhmän kyky, jota voidaan kehittää. Siihen liittyy hyvä stressinsietokyky, ongelmanratkaisukyky sekä avun hakeminen.
Joustokyvyn rajat Resilienssi eli joustokyky rakentuu oman selviämishalun varaan, omien voimavarojen tunnistamiseen ja käyttöönottoon sekä avun hakemiseen työyhteisöltä tai läheisiltä Tällainen henkilö pitää itseään selviytyjänä, ei uhrina. Hän auttaa toisia ja saa heiltä vertaistukea. Joustokyvyn rajoja (yksilö/työpari/ryhmä) voidaan testata myös työyhteisössä esim. HumaKasta apuna käyttäen
Empatia Empatiasta ajatellaan, että se on ihmisten välinen kyky, joka edesauttaa muiden näkökulmien tunnistamista. Empatiavajeesta kärsivät ihmisryhmät, kuten psykopaatit, ovat kykenemättömiä ymmärtämään, mitä moraali tarkoittaa Empatia liittyy myös laajoihin moraalisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin kysymyksiin Yhteiskuntaa tulisi rakentaa empatiamyönteisempään suuntaan
Empatia ja sympatia Empatian luonne ja suhde moraaliin on monitahoinen Empatiaa ei tule tarjota helppona ratkaisuna ihmisten ongelmiin. Siihen tulee suhtautua realistisesti ja tuntea sen eri variaatiot Empatian (myötäeläminen) ja sympatian (myötätunto) erot; Sympatia viittaa tuntemiseen toista kohtaa, empatia taas tuntemiseen toisen kanssa. Empatia on toisen yksilön mielentilojen tunnistamista ja niiden kanssa myötäelämistä. Se eroaa sympatiasta siksi, että se ei kohdista toisiin erillistä tunnetta.
Projektiivinen empatia Ihmissuhdetyössä on helppo tie lähestyä toista miettimällä miten itse toimisi tai miltä meistä tuntuisi vastaavassa tilanteessa. Tätä toimintatapaa pidetään yleensä tienä empatiaan. Liian usein kuitenkin keskitymme itseemme - keskiössä on oma näkökulma tai tunne. Astumme toisen saappaisiin ja kuvittelemme olevamme oikeassa. Tätä kutsutaan projektiiviseksi empatiaksi. Siinä korvataan toinen itsellä Vaarana on alentava lähestymistapa, jolloin omia kriteerejä tai itselle tuttuja asioita heijastetaan toiseen, eikä päästä todelliseen tilanteeseen
Simuloiva empatia Simulaatioteorioiden mukaan empatia koostuu pyrkimyksestä hahmottaa toinen astuen hänen tilanteeseensa. Simulointitilanteessa kohdistetaan huomio toiseen. Pyritään ymmärtämään minkälainen toinen on, miten hän hahmottaa asioita, miten hän kokee todellisuuden Toisesta tulee huomion keskipiste Koskaan ei kuitenkaan voi tuntea täysin toista! Jos niin kuvittelee, se on ylimielisyyttä, jos taas mahdollisuus jätetään käyttämättä, se on piittaamattomuutta Parhaimmillaan kulkee itsen ja toisen rajapinnoilla tunnustellen sitä, mitä on mahdollista ymmärtää ja missä kulkee yksityisyyden seinämä
Empatiaväsymys Empatia voi myös väsyttää. Tällöin syynä voi olla kanssaihmisen/asiakkaan tunteiden siirtyminen meihin Vaarana on tunteiden voimakas vaikutus meihin kun kohtaamme vaikeita tilanteita, epäoikeudenmukaisuutta, ahdistusta, kiukkua ja turhautumista ja toivottomuutta Jos meillä ei ole työkaluja käsitellä empatiaa, vastareaktioina voi olla halu irrottautua empatiasta Empatia voi johtaa empatiaväsymykseen tai kokonaan empatiakatoon Tilalle saattaa tulla kyynisyys tai jopa kovuus
Selviytymiskeinoja Positiiviset tarinat Hyviä esimerkkejä ihmisistä Sinnikkäitä selviytyjiä ja roolimalleja Oman toimijuuden ylläpitäminen, mihin voi vaikuttaa heti omilla teoillaan Sanoittaminen; musiikki, runot, kirjallisuus Vaikuttamisen eri keinot Muita keinoja
Simulontiharjoitus Valitkaa parin kanssa esimerkkitilanne, jossa toinen ottaa nuoren roolin ja toinen on etsivä työntekijä Asettakaa omat nappulanne pelialustalle kuviteltuun tilanteeseen Etsivänä työntekijänä pyrit simulointia (mm. käyttämällä edellä mainittuja esimerkkejä) käyttäen saamaan tietoa nuoren elämästä ja tilanteesta sekä löytämään ratkaisuja empaattisesti, mutta välttämällä projisointia
Simulointiharjoitus jatkuu Vaihtakaa rooleja Palautetta harjoituksesta: Simuloinnin ja projisoinnin eroja Mahdollisuuksia HumaKas-alustaa yksilötyössä, työparija tiimityössä Keinoja käyttää alustaa työntekijän jaksamisen tukena etsivässä työssä Ideoita käyttää alustaa simulointityökaluna
Kiitos yhteistyöstä! Otamme mielellämme vastaa palautetta koskien HumaKas alustan käyttöä työssänne Jaksamista arvokkaaseen työhönne! Tiina ja Ursula tiina.heimo@humak.fi / ursula.roslof@humak.fi