3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.1.2006 Aiheet Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta, otannat Aineistonkeruumenetelmät Laadullisen aineiston käsittely ja analysointi Laadulliset analyysimenetelmät Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Empiirisen aineiston laadullinen kuvaus 1
Ihminen tutkimuskohteena Ihminen on tutkimuskohteena haasteellinen Vaikka ihmisen toiminta on jotenkin ennustettavissa mekanistis-deterministinen tutkimusparadigma (kausaliteetti) yksilö toimii oman logiikan mukaisesti realistinen tutkimusparadigma: ihminen on subjekti, tahto ja kyky määrittää toimintaa vaikka ihmisen toiminta jossakin määrin säännönmukaista, niin vapaa ihminen toimii vapaan tahtonsa mukaisesti, joskus järjettömästikin Eskola & Suoranta 2000 Ihminen tutkimuskohteena Tietoa ihmisen käyttäytymisestä voidaan saada esimerkiksi havainnoimalla ihmistä havainnoimalla ihmisiä voidaan saada ainoastaan selville mitä ihmiset tekevät tai miten he toimivat julkisesti havaintoja ei kuitenkaan saada tietoa siitä, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat havaintoja voidaan useimmiten pitää merkkeinä todellisuudesta, jota ei voida suoraan havaita Käyttäytymisen syistä voidaan saada tietoa kysymällä ihmisiltä käyttämällä haastatteluja ja kyselylomakkeita vastaavasti kysymällä saat tietoa siitä, mitä ihmiset ajattelevat, uskovat, kokevat tai tuntevat Alasuutari 1989 ref: Hirsjärvi 2001, 170 2
Ihminen tutkimuskohteena Ongelmallista on se, että tuloksiin vaikuttaa tutkimuskohteena olevan ihmisten intentiot, motiivit, pyrkimykset, tavoitteet, mielikuvat ja asenteet tutkija ei voi koskaan täysin tavoittaa toisen ihmisen tietoisuutta miltä toisesta ihmisestä tuntuu tai miltä asia toisen henkilön mielestä näyttää Ongelmana myös tulkinnallisuus: I tulkinta: tutkittava tulkitsee arkipäivän ilmiötä II tulkinta: tutkija tulkitsee tutkittavan tekemää tulkintaa Tutkimusasetelma Laaja määritelmä sisältää mm. tutkimusasetelma tutkimusongelman muotoilu käsitteiden (muuttujien) valinta (mistä asioista halutaan tietoa) käsitteiden ilmaiseminen arkikielellä (muuttujien operationalisointi) tutkittavien valinta (tilastollisessa tutkimuksessa otantamenetelmät) aineiston keruutavat Suppeammalla määritelmällä sillä tarkoitetaan empiirisen aineiston rakennetta esimerkiksi missä tutkimuksen vaiheessa aineisto kerätään, kerätäänkö aineisto samasta havaintoyksiköstä useita kertoja eri aikoina, useista havaintoyksiköistä samanaikaisesti vain useasta havaintoyksiköstä eri aikoina 3
Havaintoyksikkö Havaintoyksiköllä (tai tilastoyksiköllä) tarkoitetaan tutkimuksen ja mittauksen kohteena olevaa henkilöä tai muuta konkreettista tai abstraktiakin kohdetta Ihmisillä on havaintoyksikköinä erilaisia tutkimuksellisia rooleja: asiakas, osallistuja, matkustaja, käyttäjä, kuluttaja, vanhus, potilas, opiskelija, asiantuntija, ruotsinsuomalainen tai toimintarajoitteinen Havaintoyksikkö voi olla myös organisaatio tai yhteisö: valtio, kansa, koulu, yritys, perhe tai vaikkapa kirjasto Abstrakti havaintoyksikkö esim. asiakassuhde Abstraktista havaintoyksiköstä voidaan kerätä konkreettista tietoa useista lähteistä: asiakassuhteessa olevilta henkilöiltä, tilannehavainnointina, lokitiedoista, käyttäjärekistereistä tai muista asiapapereista Tutkimusasetelmia Sovellettavissa sekä laadulliseen että tilastolliseen tutkimukseen. Tutkimuksessa voi olla kohteena vain yksi havaintoyksikkö, jolloin kyseessä voi olla aikasarja- tai pitkittäistutkimus tapaustutkimus useita havaintoyksikköjä, jolloin kyseessä voi olla klassinen koeasetelma, paneeliasetelma tai poikkileikkausaineisto 4
Tutkimusasetelmia Yksi havaintoyksikkö Useita havaintoyksikköjä Yksi mittaus Tapaustutkimus Poikkileikkausaineisto Useita mittauksia Aikasarja-aineisto Pitkittäistutkimusaineisto Klassinen koeasetelma Paneeliaineisto Yksi havaintoyksikkö yksi mittaus* Tapaustutkimuksessa keskitytään jonkun tietyn ainutkertaisen tapahtuman tutkimiseen Tapaustutkimukselle on ominaista, että tutkimuksen kohdetta tarkastellaan sen luonnollisessa ympäristössä ja että aineistoa on kerätty useasta erilaisesta lähteestä Tarkoituksena on luoda mahdollisimman kattava kuvaus ilmiön ymmärtämiseksi Tapaustutkimus voi liittyä esimerkiksi yrityksen uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin ongelmiin * mittaaminen tarkoittaa tässä sekä tilastollista että laadullista mittaamista ts. havaintojen keräämistä konkreettisesti mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla, kyselemällä jne. 5
Yksi havaintoyksikkö useita mittauksia Pitkittäis- eli seurantatutkimuksissa pyritään rekisteröimään kohteessa tapahtuneet muutokset Tyypillisessä aikasarja-asetelmassa yhdestä havaintoyksiköstä on useita mittaustuloksia eri aikoina tasaisin väliajoin Kysymyksessä usein tilastollinen tutkimus esimerkki aikasarja-aineistosta voisi olla tietokoneiden määrä Suomessa vuosina 1980-2000 selittävänä muuttujana analyysissä voisi olla tietotekniikan kehityksestä johtuvat muutokset tai taloudellisen tilanteen muutokset analysointimenetelmänä käytetään yleensä regressioanalyysia, joskaan tämä ei ole ainoa soveltuva menetelmä Myös laadullista tutkimusta aikasarjojen tai pitkittäistutkimuksen tapaan esim. sanallisesti esitettyjä havaintoja eri ajankohdilta Useita havaintoyksikköjä yksi mittaus Poikkileikkausasetelma koostuu yhdestä ainoasta mittauskerrasta, joka kohdistetaan useaan havaintoyksikköön Havaintoyksiköt voivat olla esimerkiksi ihmisiä (kuten useimmiten kyselytutkimuksissa on) tai kuntia, joista selvitetään halutut muuttujien arvot Poikkileikkaus tutkimus voi liittyä esimerkiksi uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin ongelmiin useissa yrityksissä 6
Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Klassista koeasetelmaa pidetään usein tieteellisen tutkimusasetelman ideaalimallina, koska siinä pyritään eristämään mahdollisimman hyvin kaikkien muiden muuttujien vaikutus selitettävään muuttujaan Klassisessa koeasetelmassa havaintoyksiköt on jaettu testija kontrolliryhmään Ideaalitapauksessa havaintoyksiköt on jaettu näihin ryhmiin satunnaisesti, mutta joskus on tarpeen tehdä jako harkinnanvaraisesti (esimerkiksi jos tutkija haluaa varmistaa, että molemmissa ryhmissä on tarpeellinen määrä tietyn ikäisiä henkilöitä ja ryhmät ovat niin pieniä, että satunnainen ryhmäjako ei pysty tätä varmistamaan) Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Tutkimusprosessin aikana näistä kahdesta ryhmästä mitataan halutut asiat vähintään kahdesti Koeasetelmassa testiryhmälle tehdään interventio, jolloin kiinnostukseen kohteena olevan kausaalisen muuttujan annetaan vaikuttaa testiryhmään Interventiota ei tehdä lainkaan kontrolliryhmälle 7
Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Esimerkiksi jos kyseessä on klassinen koeasetelma verkkopalveluiden tutkimuksessa, annetaan testiryhmälle tutkimuksen kohteena oleva toiminnallisuus verkkopalvelussa, mutta kontrolliryhmän verkkopalvelusta se jätetään pois Tutkimuksen ensimmäinen mittauskerta tehdään aina ennen interventiota, jotta molemmasta ryhmästä pystytään mittaamaan selitettävän muuttujan lähtötaso Seuraava mittauskerta tehdään intervention jälkeen, minkä jälkeen saatuja tuloksia verrataan ensimmäisen mittauskerran tuloksiin Näin saadaan selville muutoksen suuruus sekä testi- että kontrolliryhmässä Jos muutos on merkittävästi erilainen testiryhmän osalta kuin kontrolliryhmässä, voidaan päätellä, että selittävällä muuttujalla (interventio) oli kausaalinen yhteys selitettävään muuttujaan Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Klassisen koeasetelman käytön haasteita ovat mm. käytännöllisiä ja eettisiä Usein on vaikea keksiä, miten asetelmaa voisi soveltaa käytännön yhteyksissä Jos tutkija haluaisi tietää, miten verkkokauppojen käyttö vaikuttaa kulutustottumuksiin, ei tutkimusta voitane tehdä niin, että satunnaisesti valittu ryhmä ihmisiä lahjottaisiin (tai pakotettaisiin!) käyttämään verkkokauppoja paljon ja kontrolliryhmän kodeista takavarikoitaisiin kaikki tietokoneet 8
Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Paneeliasetelma eroaa klassisesta koeasetelmasta sen suhteen, ettei siinä käytetä kontrolliryhmää Paneeliasetelmassa ensimmäinen mittauskerta suoritetaan ennen interventiota Seuraava mittauskerta tapahtuu intervention jälkeen, minkä jälkeen tutkitaan kuinka suuri muutos interventiosta seurasi mielenkiinnon kohteena olevassa muuttujassa Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Kontrolliryhmän puuttuminen jättää avoimeksi kysymyksen johtuuko havaittu muutos juuri interventiosta vai vaikuttiko siihen jokin muu tekijä, jonka osuutta ei etukäteen osattu ottaa huomioon Kun mittauksen kohteena olevat ihmiset eivät ole samoja eri mittauskerroilla puhutaan kvasipaneelista Paneeliasetelmat ovat tyypillisiä tutkimuksissa, joissa havaintona on joukko valtioita ja niistä on useita mittauksia eri aikoina 9
Mittaaminen* Havaintojen keräystapaan eli mittaamiseen voidaan käyttää hyvin monenlaisia apuvälineitä ja mittauksen kohteet ovat hyvin erilaisia eri tieteenaloilla Esimerkiksi fyysikko tutkii elektronien ominaisuuksia kun taas psykologi tutkii ihmisten ominaisuuksia Tieteellisesti pätevällä mittarilla on tieteelliset vaatimukset Mittarin muodostaminen lähtee siitä, että ensin määritellään asia tai ilmiö, josta halutaan tietoa ja jota halutaan mitata Tämä edellyttää ilmiön täsmällistä käsitteellistämistä * mittaaminen tarkoittaa tässä sekä tilastollista että laadullista mittaamista ts. havaintojen keräämistä konkreettisesti mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla, kyselemällä jne. Mittaaminen On kyettävä määrittämään myös konkreettinen mittari eli tutkittava ilmiö on operationalisoitava toisin sanoen teoreettinen käsite on muunnettava mittauksen kohteeksi myös laadullisessa tutkimuksessa on pohdittava miten teoreettinen käsite ilmaistaan (arki)kielellä Usein mittari kehitetään itse, mutta yhtä hyvin voidaan käyttää myös valmiita mittareita Mittarin rakentamisessa on tärkeää huomioida tutkimuksen kohderyhmä Esimerkiksi lapsille ei voida käyttää samanlaista mittaria kuin aikuisille Mittaamista suunniteltaessa on hyvä esittää kysymykset 'mitä', 'mistä', 'millä' ja 'miten mitataan Valmista mittaria käytettäessä on erityisen tärkeää selvittää, mitä se tarkkaan ottaen mittaa ts. mikä on ollut alkuperäinen kohderyhmä, sen kulttuuri, kieli, ajankohta, vastaajien ikä yms. 10
Esimerkki operationalisoinnista Käytettävyyden osatekijä: opittavuus ensin määriteltävä teoreettisesti mitä opittavuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan Tilastollinen tutkimus esim. Uskon, että useimmat ihmiset oppivat käyttämään tätä verkkopalvelua nopeasti. täysin eri mieltä 1 2 3 4 5 täysin samaa mieltä Laadullinen tutkimus esim. haastattelu Kerro verkkopalvelun käytön oppimiseen liittyvistä kokemuksistasi? Perusjoukko-kokonaistutkimus- näyteotos Tutkimuksessa populaatio eli perusjoukko on kohdejoukko, josta tutkimuksessa halutaan tehdä päätelmiä Joskus on mahdollista tehdä kokonaistutkimus, jossa kerätään tietoja kaikista perusjoukkoon kuuluvista havaintoyksiköistä Joskus on tarkoituksenmukaisempaa kerätä ns. näyte, joka ei edusta kattavasti perusjoukkoa, mutta jonka avulla saadaan käytössä olevilla resursseilla tarkoituksenmukaisemmin tietoa tutkittavasta asiasta 11
Perusjoukko-kokonaistutkimus- näyteotos Erityisesti silloin kun halutaan saada tulokseksi yleistettäviä päätelmiä (tilastollinen tutkimus): Otantatutkimuksessa perusjoukkoa edustaa otos, josta saatuja tuloksia voidaan yleistää perusjoukkoon Otantatutkimuksessa tutkijaa ei niinkään kiinnosta näyte, vaan perusjoukko Tutkittavaksi otettava ryhmä koetetaan siis poimia niin, että sen tutkijaa kiinnostavat ominaisuudet ovat keskimäärin samat kuin perusjoukossa keskimäärin Tällöin sanotaan, että ryhmä on edustava Otoksia Yksinkertainen satunnaisotanta, kun tunnetaan kaikki perusjoukon jäsenet ja valitaan täysin sattumanvaraisesti sopiva määrä yksiköitä tutkimukseen Systemaattinen otanta, soveltuu menetelmäksi silloin kun on olemassa valmis nimi- tai osallistumislista eli yleisesti tunnistettava sisäinen järjestys Ositettu otanta tulee kyseeseen silloin kun tiedetään, että halutaan kiintoisia ryhmiä mukaan tutkimukseen Ryväsotanta (esim. perhe) Lumipallo-otanta On kuitenkin eri asia haastatella 50:tä kuin 10:tä tutkittavaa! harkinnanvarainen otanta 12
Harkinnanvarainen otanta Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti Aineiston tieteellisyyden kriteerinä laatu, ei määrä vahva teoreettinen perusta, joka ohjaa aineiston hankintaan Usein pieni määrä tapauksia - analysoidaan perusteellisesti esim. yhden henkilön haastattelu tai joukko yksilöhaastatteluja Puhutaan usein harkinnanvaraisesta näytteestä (kyseessä ei ole otos) esim. tutkitaan kräkkereitä ei sattumanvaraisesti koottu otos, vaan valitaan henkilöitä, jotka täyttävät kräkkerin tunnusmerkit kräkkerin käsite määritellään teorian pohjalta Eskola & Suoranta 2000, 18; Hirsjärvi ym. 2001, 155 Aineiston keruu Laadulliset aineistonkeruumenetelmät Haastattelu Tarkkailu eli observointi Kirjallinen materiaali Valokuvat ja elokuvat Elämänkerrallinen aineisto Aineistonkeruumenetelmiä voidaan yhdistellä (esim. haastattelu ja tarkkailu) Kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä voidaan käyttää myös kvantitatiivisissa tutkimuksissa (esim. havainnointi alustavana työnä ennen lomakkeen tekemistä) (Metsämuuronen, 2003) 13
Haastattelu Haastattelu voidaan toteuttaa: yksilöhaastatteluna tai ryhmähaastatteluna face-to-face haastatteluna postitetulla tai paikan päällä kerätyllä lomakkeella puhelimitse Haastattelut voidaan jaotella strukturoituihin puolistrukturoituihin ja avoimiin haastatteluihin (Metsämuuronen, 2003) Strukturoitu haastattelu Toteutetaan usein lomakehaastatteluna Lomakkeessa on valmiit kysymykset ja ne esitetään kaikille vastaajille samassa järjestyksessä Menetelmä soveltuu erityisesti silloin kun haastateltavia on useita tai kun haastateltavien ryhmä on yhtenäinen Strukturoitu haastattelu on ongelmallinen, jos tutkittava ryhmä poikkeaa selvästi perusjoukosta (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998) 14
Puolistrukturoitu haastattelu Käytetään myös nimitystä teemahaastattelu Haastattelu pohjautuu valittuihin teemoihin Kysymysten muoto ja esittämisjärjestys on vapaa Käytetään usein avoimia kysymyksiä Haastattelijalla on mahdollisuus rohkaista haastateltavaa tarkentamaan vastaustaan Sopii tilanteisiin, joissa tutkimuksen kohteena ovat esim. arat aiheet tai selvitetään heikosti tiedostettuja asioita (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998) Ei-strukturoitu haastattelu Käytetään myös nimityksiä avoin, vapaa, syvä tai informaali haastattelu Olemukseltaan lähinnä keskustelua, jossa käsitellään esim. vain yhtä aihetta Mikäli aiheen muutokset tulevat haastateltavasta itsestään käytetään nimitystä ei-ohjaava haastattelu Sopii käytettäväksi mm. silloin kun haastateltavien kokemukset vaihtelevat paljon, kun käsitellään arkoja tai huonosti muistettuja asioita tai kun tutkittavia on vähän (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998) 15
Haastattelutavan valinta (Metsämuuronen, 2003) Lomakehaastattelu Teemahaastattelu Avoin haastattelu Kysymysten muotoilu Kiinteä Suosituskysymyksiä Vapaa Kysymysalue Tiukasti määritelty Pääpiirteissään määritelty Vapaa Vastaajien määrä Suuri Melko pieni Pieni Kustannukset/ yksikkö Pienet Suurehkot Suurehkot Työmäärä analyysivaiheessa Melko pieni Suuri Suuri Tutkijan paneutuminen Voi olla pieni Aina suuri Aina suuri Saatu tieto Pinnallista Syvää Syvää Haastattelun toteuttaminen Tutkimuksellisen haastattelun tarkoituksena on systemaattinen tiedonhankinta Haastattelu tulee suunnitella etukäteen Tutkimuksen kohteeseen tutustutaan niin käytännössä kuin teoriassa Haastattelija käynnistää ja ohjaa haastattelua Haastattelija motivoi haastateltavaa ja ylläpitää hänen motivaatiotaan Haastattelu pohjautuu vuorovaikutukseen Haastateltavan on pystyttävä luottamaan, että annetut tiedot käsitellään luottamuksellisesti (Metsämuuronen, 2003) 16
Milloin haastattelu sopii aineiston keräämiseen? Satunnaisotos koko väestöstä Kohdejoukolla alhainen koulutustaso Tutkittavilla alhainen motivaatio Halutaan säädellä tutkimusaiheiden järjestystä Halutaan tulkita kysymyksiä tai täsmentää vastauksia Halutaan kato mahdollisimman pieneksi Tutkitaan intiimejä tai emotionaalisia aiheita Kartoitetaan tutkittavaa aluetta Tutkitaan aihetta, josta ei ole objektiivisia testejä (Metsämuuronen, 2003) Havainnointi Tutkija tarkkailee tutkimuksen kohdetta tehden samalla muistiinpanoja Havainnointi ei ole välttämättä pelkästään visuaalista toimintaa vaan myös muita aisteja voidaan käyttää aineiston keräämisessä hyödyksi Havainnointi voi olla: havainnointia ilman varsinaista osallistumista havainnoijan osallistumista osallistujan havainnointia täydellistä osallistumista yliosallistumista - tutkija muuttuu tutkimuskohteekseen 17
Havainnointi Havainnointi ilman osallistumista kun halutaan tutustua ennalta tutkittavaan tilanteeseen esim. yhteisöä tutkittaessa laittomia asioita tutkittaessa ainoa eettisesti oikea tapa lähestyä tutkimuskohdetta. Osallistuva havainnointi toimintatutkimuksissa, jolloin tutkija on enemmän toimijan roolissa tutkijalla on moraalinen vastuu puuttua tilanteeseen, jos tapahtuu vääryyksiä Piilohavainnointi tutkija soluttautuu tutkittavaan ryhmään (Metsämuuronen, 2003) Aineiston kerääminen havainnoinnin aikana Kirjalliset muistiinpanot kuvauksia ihmisistä, tilanteista, ympäristöstä jne. Kirjoittaessa muistiinpanoja jotakin oleellista voi jäädä huomaamatta Videointi Videokameran läsnäolo voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen (eivät halua tulla kuvatuksi, eivät ole luonnollisia ) Valokuvat rakennuksista, ympäristöstä, vaatteista, tapahtumista jne. (Hancock, 1998) 18
Kirjallinen materiaali Esim. päiväkirjat, kirjeet, kertomukset Kirjallisen materiaalin lukemisen periaatteet: kriittisyys aineiston sopivuus tutkimuksen materiaaliksi Lukiessa voi pohtia mm. seuraavia asioita: Miltä kannalta asiaa on tarkasteltu? Onko kyse samasta asiasta vaikka eri materiaaleissa käytetään eri termejä? Onko kirjoittaja objektiivinen vai subjektiivinen? Kenelle kirjoittaja kirjoittaa? Miksi? (Metsämuuronen, 2003) Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Analyysin tarkoituksena on tiivistää aineisto kadottamatta kuitenkaan sen sisältämää informaatiota Ennen varsinaisten analyysimenetelmien käyttämistä kerätty aineisto vaatii esitöitä Analyysin ja tulkintavaiheen suhde - kaksi erilaista näkökulmaa ei erotettavissa toisistaan: analyysivaiheessa tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat analyysiä kaksi erillistä tapahtumaa Analyysin ja tulkinnan tekemiselle kaksi periaatteellista lähestymistapaa grounded-mallin mukaisesti tulkinnat rakennetaan aineistosta käsin aineisto tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta tai apuväline (Eskola & Suoranta, 2000) 19
Aineiston järjestäminen Ennen analysointia haastateltaville tunniste (numero, koodi) kenttämuistiinpanojen järjestäminen esim. päivämäärän tai sisällön mukaan varmuuskopiot Aineistoon tutustuminen nauhojen kuuntelu, videomateriaalin katsominen, aineiston läpilukeminen jne. siten, että aineisto avautuu alustavasti tärkeää, jos ei ole kerännyt aineistoa aivan kokonaan itse Aineiston purkaminen esim. litterointi, yhteenvedot litterointi on esim. haastattelujen purkamista äänitteeltä kirjalliseen muotoon nonverbaalisten piirteiden litterointia, osittainen litterointi (Eskola & Suoranta, 2000) Esimerkki 00.0 testihenkilö 1 : alkuhaastattelu ja esittely 03.46 aloitus. Explorer selaimen virheilmoitus. Siirtyminen mtv3 sivuille 03.55 tehtävä 1: Haluat tietää, mitä ohjelmia tänään tulee 04.38 Tapani kysyi tarkennuksen ilmeisesti tv:stä? Löytää heti ikonin, joka toimii linkkinä päivän tv-ohjelmiin 05.07 tehtävä 2: Illan elokuvasta lisätietoja. Tapani vierittää sivua alaspäin ja löytää tekstilinkin, josta klikkaamalla löytää lisätiedot. 05.38 tehtävä 3: Mikä elokuva tulee ensi maanantaina? Etsi siitä myös lisätietoja Vierittää sivua edestakaisin. 06.05 Tapani: Näkyykö ens maanantai? Katselee päivämääriä ja miettii. (Ongelma 1: oikeata päivää ei löydy) 06.09 klikkaa päivämäärälinkkiä löytyy ensi sunnuntain elokuvat. Tapani: Ei näy 06.20 huomaa vasemmalla kehyksessä elokuvat tekstilinkin. Klikkaa sitä ja siirtyy Elokuvat-sivulle. 06.32 vierittää sivua etsii, muttei löydä oikean päivän elokuvaa 20
Aineiston koodaus Aineiston koodaus aineisto pilkotaan helpommin tulkittaviin osiin aineistolähtöisesti teorialähtöisesti Koodimerkinnät toimivat muistiinpanoina tekstikohdalle annetusta tulkinnasta tulkintojen jäsentäjinä tekstin kuvailun apuvälineenä aineiston jäsennyksen testausvälineenä osoitteena Koodattua aineistoa on helpompi käsitellä jatkossa (yhdistely, vertailu, järjestäminen, ryhmittely jne.) (Eskola & Suoranta, 2000) Empiirisen aineiston laadullinen kuvaus Kohderyhmän ja sen piirteiden luonnehdinta Teemoittelu: ensimmäinen kosketus aineistoon tekstimassasta erotetaan olennainen aines ja nostetaan esiin tutkimusongelmia valaisevat teemat Tyypittely aineisto ryhmitellään tyypeiksi esim. nipuksi samankaltaisia tarinoita tyyppi tiivistää ja tyypillistää erilaisia tyyppejä: autenttinen (vain yksi vastaus esimerkkinä laajemmasta aineistosta) yhdistetty (vastauksissa esiintyneet yleisimmät asiat mukana) mahdollisimman laaja tyyppi (jotkut tyyppiin mukaan otetut asiat ovat saattaneet esiintyä vain yhdessä vastauksessa) (Eskola &Suoranta, 2000) 21
Esimerkki alustavasta teemoittelusta: Miten kehittäisit tätä verkko-opintojaksoa? Verkko on tehokas ja helppo tapa jakaa opintomateriaalia, MUTTA jos lähdetään verkkokurssileikkiin mukaan muutoin on SYYTÄ pitää mielessä että opetushenkilöstön on SITOUDUTTAVA päivittämään sivustoja/materiaalia/tms. jotta opiskelijoiden mielenkiinto pysyisi yllä verkko-opiskelua kohtaan. Samoin jos kurssin tavoitteena on antaa ohjausta opiskelijalle verkon välityksellä olisi SUOTAVAA, että sitä palautetta tulisi enemmän kuin kerran koko kurssin aikana. Verkko-opiskelu ei siirrä vastuuta pois opiskelijalta opiskelusta, mutta ei myöskään anna kurssin vetäjille oikeutta laiminlyödä tehtäviään. Itse näkisin parhaimpana vaihtoehtona järjestelyille, että kurssin materiaali olisi jaossa verkossa (jos sellaista on) ja kurssin aikataulu olisi näkyvillä. Muuta verkkoon ei sitten pitäisikään laittaa, informointi pitäisi hoitaa sähköpostin välityksellä tai käyttäen asiaankuuluvaa news-ryhmää (nyyssien käyttöä ei selvästikään ole pidetty kunnon vaihtoehtona informoinnille, vaikka tekniikan käyttöä olisi ehkä syytä harkita...). Verkko-opetuksen pitäisi olla VAIN luento- ja harkkatoimintaa tukevaa, eikä vain itsetarkoitus kurssilla. Yhdistämällä face-to-face opetusta verkon tarjoamiin mahdollisuuksiin informaation jakelukanavana saataisiin ehkä paras mahdollinen tulos opiskeluun. ajantasaisuus ohjausta opiskelijalle palautetta enemmän opiskelijalle kurssin vetäjän sitoutuminen materiaalia verkossa aikataulu näkyviin informointi lähiopetuksen tukena EVA-tutkimushanke 2001-2004 Harjoitukset 10.1.2006 Tutkimuksen ns. ideapaperin laatiminen. Pohdi tutkimusaihettasi ja käytä apukysymyksiä apunasi. 1.Tiivistä tutkimusideaa Esim. Miksi aihe kiinnostaa? Mikä herätti kiinnostuksen? Mitä aiheessa oikeastaan ihmettelet? 2. Pyri rajaamaan tutkimusaihetta. Esim. Millaisilla avainsanoilla aihetta voisi kuvata? Voiko aihetta rajata jollakin tavalla ajallisesti tai alueellisesti? Ideointiin: mieti myös ääripäitä vastakohtia (laadukas - laaduton) 3. Täsmennä tutkimusotetta Esim. Onko tutkimuksesi tyypiltään kuvaileva, kartoittava, vertaileva vai selittävä? Mitä laadullisen tutkimuksen tunnusmerkkejä tutkimuksessasi on nyt nähtävissä (jos mitään)? Mistä ja/ tai keneltä tietoa voisi koota? Millainen tiedonkeruutapa voisi tulla kysymykseen? Minkälaiset työhypoteesit ovat mahdollisia? Voisiko tutkimuksen tehdä kokonaan ilman ennalta asetettuja työhypoteeseja? 22
3. viikoharjoitustehtävä Tarkennusta aineistonkeruumenetelmiin: millainen asetelma: havaintoyksiköt, mittaukset miten havaintoyksiköt valitaan millä tavoin aineisto kootaan Millaisia ennakkovalmisteluja aineiston kerääminen edellyttää? Millaisia haasteita aineiston kokoamiseen liittyy? Millaisia eettisiä kysymyksiä saattaa tulla ratkaistavaksi? Lähteet Alasuutari, E. 1989. Erinomaista, rakas Watson. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Helsinki: Hanki ja jää. Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Hancock, B. 1998. Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Research. Trent Focus. www.trentfocus.org.uk/resources/qualitative Research.pdf (8.2.2005) Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. 6. - 7. painos. Helsinki: Tammi. Lacey, A. & Luff, D. 2001. Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Analysis. Trent. Focus. www.trentfocus.org.uk/resources/qualitative Data Analysis.pdf (8.2.2005) Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 2. uudistettu painos. Helsinki. International Methelp Ky. 23