Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Samankaltaiset tiedostot
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Marjanviljelyn edellytykset

Marjanviljely elinkeinona

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Hedelmän- ja marjanviljely

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Kausihuonelaskelma

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Voimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehun tuotantokustannus

Herukkaviljelmän perustaminen

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maitotilojen talouden benchmark-työkalut

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kuminan kasvattaminen Suomessa

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Parhaita ratkaisuja tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen. #onnistummeyhdessä

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) TUOTOT, perustaminen ja 1. sadonkorjuuv.) PERUSTAMISKUSTANNUKSET 14974

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Varmista säilörehun laatu

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Rehumaissin viljelyohjeet

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Kuminan kasvattaminen Suomessa

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Nurmien fosforilannoitus

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Transkriptio:

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset Kalle Hoppula Luonnonvarakeskus, Kajaani Aloittavien marjayrittäjien työpaja 26.4.2019 Joensuu Marjamaat -hanke

Kuka olen? MMM/puutarha-agronomi Ensin MTT:llä, sitten Lukella tutkijana 2001-, päätoimialana marjanviljely. Sivutoiminen viljelijä Sotkamossa 2009-: Mansikkaa, vadelmaa, pensasmarjojen pistokastuotantoa, raparperia. 2 15.5.2019

Tuotantokustannuslaskelmat Mansikan tuotantokustannus 4 ha tilakohtaisella viljelyalalla on noin 3,65-4,00 eur/kg (alv 0) Mustaherukan tuotantokustannus 10 ha tilakohtaisella viljelyalalla on noin 1,00-1,40 eur/kg (alv 0) Näissä tuotantokustannuslaskelmissa viljelijän palkkatasoksi lasketaan noin 10 eur/h. Älkää tyytykö näin alhaiseen tuntipalkkaan. Tämä esitelmä perustuu Markku Kajalon tekemiin tuotantokustannuslaskureihin sekä oman marjatilani kustannuslaskentaan. 3 15.5.2019

Miten vaikutat kannattavuuteen? Myyntihinta Satotaso Tuotantopanoshankinnat Palkat ja työmäärä Kiinteät kustannukset 4 15.5.2019

Tuet ja tulonmuodostus: Konekorjattu mustaherukka Marjoilla tuet ovat C-alueella noin 1100 eur/ha. Tuet laskevat varmasti lähivuosina. Karkea yleistys: Yli 0,70 /kg tuleva hinnan osuus on viljelijän ja myyjän palkkaa sekä voittoa. Herukan tukkuviljelyssä tuotantokustannus riippuu voimakkaasti satotasosta. Ilman tukia alle 3 tn/ha ei kannattaisi tuottaa, mutta tuet ylläpitävät heikkoja lohkoja. 4 tn/ha sadolla palkkaa tulee noin 2-3 t /ha. Järkevä tukkutuotannon minimi on 15 ha, jos ei ole yhteiskoneita. 5 15.5.2019

Mustaherukan perustaminen Perustamiskustannus ostotaimilla 9000 /ha: -Taimet 50 % -Oman työn palkkavaatimus 20 % -Muut muuttuvat kustannukset 10 % -Kiinteät kustannukset 20 % Jos omaa työtä ja kiinteitä kustannuksia ei huomioida, niin tilillä oltava rahaa noin 5000 /ha Suurin säästö siirtyminen pistokkaisiin: 4500 taimet vs 1500 ostopistokkaat, mutta lisää riskejä. Oman pistokastuotannon ylläpito muuttaa 1500 ostosta pääosan oman työn palkkavaatimukseksi. 6 15.5.2019

Mustaherukan tuotantokustannus Kustannus sadonkorjuuvuonna 4000 /ha - Sadonkorjuu 35 % (urakointina 42 snt/kg) - Muu oman työn palkkavaatimus 20 % - Muut muuttuvat kustannukset 20 % - Kiinteät kustannukset 25 % Korkea sato -> alhaisempi tuotantokustannus Toiseksi yksinkertaisin keino tuotantokustannuksen alentamiseen on suurentaa pinta-alaa ja hankkia oma poimintakone, jolloin sadonkorjuukustannus voisi olla jopa vain 20-30 snt/kg. 7 15.5.2019

Mustaherukan tuotantokustannus Viljelytekniikka, lajike, kasvupaikka ja tuotantokustannukset käsi kädessä Esimerkki pohjoiskarjalaiselta herukkatilalta: Viereisillä lohkoilla multavuus vaihteli merkittävästi. 1. Vähämultaisella lohkolla satoikään vuonna 5. 2. Runsasmultaisella lohkolla satoikään vuonna 3. 2. lohkolla pakko tehdä käsinleikkuu vuonna 5. Satoa tuli 5 vuoden aikana yhteensä 4000 kg/ha enemmän, mutta leikkuuseen menee tänä vuonna 1-1,5 htkk, mikä syö 50-80 % lisätuotosta myyntihinnasta ja palkkatasosta riippuen. Tulevaisuuden sadontuotto? 8 15.5.2019

Mustaherukan tuotantokustannus Eri satotasoilla, jos tuotantopanokset eivät muutu 1 tn/ha, niin tuotantokustannus on 3,26 /kg 2 tn/ha, niin tuotantokustannus on 1,84 /kg 3 tn/ha, niin tuotantokustannus on 1,37 /kg 4 tn/ha, niin tuotantokustannus on 1,13 /kg 5 tn/ha, niin tuotantokustannus on 0,99 /kg 6 tn/ha, niin tuotantokustannus on 0,90 /kg Korkeammat satotasot edellyttävät käsinleikkuuta 3-5 vuoden välein, mihin pitänee varata lisäkustannuksia 4000 /ha/leikkuukerta. Nykyhinnoilla käsinleikkuu kannattaa jo 1 tn/ha/vuosi sadonlisäyksellä! 9 15.5.2019

Pölytyspalvelun arvo mustaherukalla? Keskisatoinen mustaherukka: 2000 kg/ha? Viljelijän omalle työlle jää hyvänä vuonna palkkaa 0,50 eur/kg? Jos mehiläispölytys lisää mustaherukan satotasoa 20 %, on sen arvo viljelijän tulonmuodostuksen näkökulmasta 200 eur/ha? Hyvänä vuonna hyöty on suurempi, mutta koska herukka kukkii aikaisin, niin kukinnan epäonnistumisen riski kolealla on suurempi kuin mansikalla. 10 15.5.2019

Vanhan herukkapellon tukiviljely? Hyvä sato, hyvä hoito: Tuotantokustannus ilman tukia 1,25 /kg ja tukien kanssa 1,00 /kg Traktorin ja peltojen pääomakustannus siivotaan pois, koska koneet ja pellot on jo kuoletettu -> 0,87 /kg Satovuosien lannoitus, kasvinsuojelu, leikkuut ja rivivälihoito jätetään pois -> 0,68 /kg Taimi yli 10-vuotias, pääomakulut maksettu -> 0,55 /kg Ja sitten satotaso tippui tasolle 1 tn/ha, jolloin tuotantokustannus ilman tukia yli 2 /kg ja tuotantokustannus tukien kanssa 0,90 /kg 11 15.5.2019

Tuet ja tulonmuodostus: Mansikka Marjoilla tuet ovat C-alueella noin 1100 eur/ha. Tuet laskevat varmasti lähivuosina. Karkea yleistys: Yli 3 /kg tuleva hinnan osuus on viljelijän ja myyjän palkkaa sekä voittoa. Pakastamoon 4 /kg keskisatoisella pellolla tuet muodostavat viljelijän palkasta noin 20 % Tuoremarkkinoille 6 /kg keskisatoisella pellolla tuet muodostavat enää noin 7 % viljelijän palkasta, jos viljelijä vastaa itse myyntityöstä. 12 15.5.2019

Mansikan perustaminen Perustamiskustannus 20 000 /ha: - Taimet 30 % - Oman työn palkkavaatimus 30 % - Kiinteät kustannukset 20 % - Muut kulut 20 % Jos omaa työtä ja kiinteitä kustannuksia ei huomioida, niin tilillä oltava rahaa noin 10000 /ha Oma taimituotanto? Noin 6000 /ha vähemmän tuotantopanoksia, mutta vastaavasti riskit, palkkakulut ja oman työn palkkavaatimus kasvavat. Omalla taimituotannolla voi tavoitella taimikustannuksissa 25 % säästöä. 13 15.5.2019

Mansikan tuotantokustannus Tuotantokustannus 3,65-4,00 /kg - Sadonkorjuu, pakkaus ym. 45 % (muodostuu per kg) - Perustamisen jyvitys (4 satovuotta) 20 % - Kiinteät kustannukset 15 % - Muut kulut 20 % Ei yhtä suurta säästökohdetta säästöt haettava pienistä virroista Itsepoimintaan siirtyminen tiputtaa teoriassa tuotantokustannuksen tasolle 2,10-2,50 /kg 14 15.5.2019

Mansikan tuotantokustannus kotimainen vs ulkomainen taimi? Tuotantokustannus 3,65-4,00 /kg: Istutusvuoden korkea sadontuotto alentaa kustannuksen haarukan alapäähän, mutta tuontitaimi lisää mm. punamätäriskiä. Kotimaisen kennotaimen ensimmäinen vuosi ilman sadontuottoa nostaa tuotantokustannusta noin 5-7 %, mutta vähentää tautiriskejä. Oma kokemus: Terveiden kotimaisten taimien pitkä käyttöikä (meillä 6 vuotta) kompensoi tuotantokustannuksissa istutusvuoden miinuksen. 15 15.5.2019

Tavoitteeksi korkea sato ja pitkäikäiset taimet! Pellon perustamiskustannus 20 t /ha jaetaan satovuosille ja satokiloille, esimerkkejä: 3 satovuotta, 2000 kg/v -> 3,33 /kg 3 satovuotta, 4500 kg/v -> 1,48 /kg 4 satovuotta, 2000 kg/v -> 2,50 /kg 4 satovuotta, 4500 kg/v -> 1,11 /kg 4 satovuotta, 9000 kg/v -> 0,56 /kg 5 satovuotta, 4500 kg/v -> 0,89 /kg Huom. mm. kasvinterveys, kastelu, hävikki! 16 15.5.2019

Investointien kuoletus vaatii hehtaareja ja kiloja Esimerkkinä kastelujärjestelmäinvestointi 15 000, takaisinmaksuaika 10 v Mansikka: 4 ha kastelua, 4500 kg/ha -> 8 snt/kg Mansikka: 4 ha kastelua, 9000 kg/ha -> 4 snt/kg Mansikka: 2 ha kastelua, 4500 kg/ha -> 17 snt/kg Kastelu maksaa kuivana kesänä itseään takaisin suurentuneena marjakokona ja satotasona. 17 15.5.2019

Pölytyspalvelun arvo mansikalla? Keskisatoinen mansikka: 4500 kg/ha Viljelijän omalle työlle jää hyvänä vuonna palkkaa myyntitavasta riippuen (tukku vs suoramyynti) 1-2 eur/kg eli 4500-9000 eur/ha. Jos mehiläispölytys lisää mansikan satotasoa 20 %, on sen arvo viljelijän tulonmuodostuksen näkökulmasta silloin 1000-2000 eur/ha. Tulonmuodostuksen näkökulmasta pölytyksen arvo on turvallisinta hinnoitella alhaiseen hintaan 1000 eur/ha, koska viljelijä ei aina voi olla varma myyntikanavasta ja kasvu luodaan helpommin tukkumarkkinoilla. 18 15.5.2019

Oman tilani mansikan tuotantokustannus? Kuolaniemellä tuotantokustannusta nostavat: 1) Itsepoiminnan suuri hävikki joskus jopa 30 % 2) kotimaisen sertifioidun taimen käyttö (ei istutusvuoden satoa) toisaalta riskienhallintaa ja tautipaine pieni 3) pakettipelloista liikkeelle suuri peruskunnostustarve 4) Ajallisuusriski voi laueta, koska palkkatyön vuoksi ei aina ehdi paikalle optimiaikaan. Kuolaniemellä tuotantokustannusta laskevat: 1) Alhaiset pakkauskustannukset (pakastamo vastaa omista pakkauksistaan, itsepoimijoista suuri osa ei tarvitse pakkausta) 2) Pitkät viljelykierrot istutusvuosi + viisi satovuotta. 3) Ei kylmiötä (vielä), koska itsepoiminta ja pakastamo eivät vaadi jäähdytystä. 4) kone- ja rakennuskustannukset alhaiset 19 15.5.2019

Tuotantokustannuslaskelmia mansikalle ja herukoille? Tuoreimpia julkisia Savogrow:n nettisivuilla: http://www.savogrow.fi/kehittamispalvelut/marjaosaamiskeskus/ti etopankki Luken ja ProAgrioiden Marjataito 2 hankkeessa tekeillä sekä tuotantokustannus-, investointi- että kassavirtalaskelmia. Julkaistaan tämän vuoden aikana. Aiemmin 2010-luvun alussa Luke ja Oulun yliopisto tehneet. Julkaistuja laskelmia tehneet Suomessa vain Markku Kajalo (aiemmin Oulun yliopisto, sittemmin freelancer mm. Savogrowlle ja Lukelle) ja Anu Koivisto (tähän saakka Luke, mutta irtisanoutunut hiljattain) 20 15.5.2019