Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksynyt 9.10.2013
Sisältö 1 Varhaiskasvatus Kauniaisissa... 3 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman kehykset... 3 1.2 Vahvat juuret, kantavat siivet kunnallisia painotuksia... 4 1.3 Varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen... 5 2 Varhaiskasvatuksen lähtökohdat... 6 2.1 Kasvatuspäämäärät... 6 2.2 Mitä varhaiskasvatus on?... 7 2.3 Hyvinvointia lämpimistä ihmissuhteista... 7 3 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen avoimessa perhetoiminnassa... 8 4 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa... 9 4.1 Päivähoidon aloitus... 9 4.1.1 Miten päiväkoti voi auttaa pehmeä lasku ja omahoitajuus... 10 4.2 Hoivaaja/kasvattaja varhaiskasvatuksessa... 13... 15 4.3 Varhaiskasvatusympäristö... 15... 16 4.4 Oppimisen ilo... 18 4.5 Lapselle ominainen tapa toimia... 18 4.5.1 Leikkiminen... 20 4.5.1.1 Kasvattajayhteisön tuki leikille... 20 4.5.1.2 Varhaiskasvatusympäristö leikin kannalta... 20 4.5.1.3 Vuorovaikutusleikkiryhmät... 21... 21 4.6 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa... 22 4.6.1 Lapsen tuen tarve kielellisessä kehityksessä... 24 4.7 Sisällölliset orientaatiot... 25 Lapset ovat luonnostaan aktiivisia oppimaan niin ihmisten kuin ympäristönsä kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Lapset oppivat asioita ennen kaikkea leikkimällä ja tekemällä itse. He jäsentävät ja käsittelevät oppimaansa tietoa kehitystasonsa mukaisesti ja sen hetkisellä ymmärryksellään. Varhaiskasvatuksessa on tarpeen tukea lapsen omaa tapaa ajatella, nähdä lasten erilaisuus ja kunkin kasvutarpeet.... 25 Lapsi saa tukea kasvulleen ja kehitykselleen monien asiakokonaisuuksien/orientaatioiden avulla. Niitä ovat mm.... 25 4.7.1 Matemaattinen orientaatio... 26 4.7.2 Luonnontieteellinen orientaatio... 27 4.7.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio... 28 4.7.4 Esteettinen orientaatio... 29 4.7.5 Eettinen orientaatio... 29 4.7.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio... 30 4.8 Päiväkodin ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma... 31... 32 4.9 Kasvatuskumppanuus yhteistyötä kodin kanssa... 32 4.10 Kieli- ja kulttuurinäkökohtia varhaiskasvatuksessa... 33 4.11 Vuorohoito... 34 5 Kasvun ja oppimisen tuki... 36 5.1 Tukemisen lähtökohdat... 36 5.2 Tuen järjestämisen yleisperiaatteet ja tukitoimet... 38 5.3 Tuen portaikko... 40 6 Verkostoyhteistyö... 41 7 Varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen ja varhaiskasvatuksen kehittäminen... 42 Kirjallisuutta... 42 1
2
1 Varhaiskasvatus Kauniaisissa 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman kehykset Varhaiskasvatusta on niin lasten hoitaminen kotona kuin erilaiset kunnalliset ja seurakunnan sekä yksityisten toimijoiden järjestämät palvelut, kuten päivähoito ja kerhotoiminta. Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma raamittaa kunnallisia varhaiskasvatuspalveluja: ensisijaisesti päiväkodeissa tapahtuvaa hoitoa ja väljemmin ryhmäperhepäivähoitoa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa esitellään myös kaupungin kotihoidon tueksi järjestämää avointa perhetoimintaa. Mm. lapsen oikeuksien julistus Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma Kaupungin arvot ja strategiset tavoitteet Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (2011-16) Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma (2008-15) Yleismaailmallinen taso Valtakunnallinen taso Kuntataso Varhaiskasvatusyksikön taso Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Lait ja asetukset, joista keskeisimpinä Laki lasten päivähoidosta Perusopetuslaki Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaalihuoltolaki Vanhempien ja lapsen kanssa yhteisessä keskustelussa tehty lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen ja perheen taso Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja toimintasuunnitelma Kuvio 1: Varhaiskasvatuksen raamittajat Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, joka toimii valtakunnallisena ohjausvälineenä. Perusteiden tavoitteena on vahvistaa valtakunnallisesti varhaiskasvatushenkilöstön ammatillisuutta, vanhempien osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja moniammatillista yhteistyötä lapsi- ja perhepalveluiden kesken. Varhaiskasvatusta linjaavat myös lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset. Valtakunnan tasolla arvopohja rakentuu mm. kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin ja kansallisiin säädöksiin. Nämä korostavat esimerkiksi lapsen oikeutta tasa-arvoisuuteen, turvallisiin ihmissuhteisiin sekä ymmärretyksi ja kuulluksi tulemiseen. 3
Kunnallisella tasolla Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu kaupungin arvoihin ja strategisiin tavoitteisiin. Myös Kauniaisten Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2011-2016 sekä Kauniaisten mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2008-2015 viitoittavat varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatussuunnitelman ohella alle kouluikäisiä käsittelee esiopetusta raamittava Kauniaisten esiopetussuunnitelma. Varhaiskasvatus kuuluu Kauniaisissa sivistystoimen toimialaan, jota johtaa sivistystoimen johtaja. Varhaiskasvatuksen asioista päätetään suomenkielisessä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä vastaavassa ruotsinkielisessä lautakunnassa. Kuvio 2: Kauniaisten varhaiskasvatuksen hallinto 1.2 Vahvat juuret, kantavat siivet kunnallisia painotuksia Kauniaisissa toteutamme varhaiskasvatusta nostaen lapsen ja perheen hyvinvoinnin keskiöön. Kotona hoidettaville lapsille suunnatussa avoimessa perhetoiminnassa tuemme vanhemman ja lapsen suhdetta. Perheille tarjotaan tarvittaessa tukea, jotta mahdolliset ongelmat eivät ehdi kasvaa tai kasautua. Päivähoidossakin painotamme lämpimien ihmissuhteiden merkitystä: ammattikasvattaja tukee lapsen ja hänen vanhempiensa kiintymyssuhdetta ja kohtaa herkkävaistoisesti kunkin lapsen rakentaen tähän turvaa luovan suhteen. Perheiden vahvistaminen ja varhainen tukeminen tekevät työotteesta ennaltaehkäisevän. Perhe on lapselle tärkein kasvuympäristö. Kasvatuskumppanuuden (ks. luku Kasvatuskumppanuus yhteistyötä kodin kanssa ) kautta vanhemmat ja päiväkodin kasvattaja tukevat yhdessä lapsen kasvua ja kehitystä. Pidämme erityisen tärkeänä päivähoidon aloitusvaihetta. Siihen luotu toimintamalli helpottaa lapsen ja perheen sopeutumista arjen muuttumiseen. Lapsen osallisuus on yksi painopistealueistamme. Tämä tarkoittaa, että aikuinen havainnoi ja tukee lapsen valmiutta vaikuttaa. Vaikuttaminen tapahtuu vuorovaikutuksen kautta, lasta kuullen ja tulkiten sekä hänen aloitteisiinsa vastaten. Lapsella on oikeus tulla huomioiduksi yksilönä ja saada samalla tunne kuulumisesta yhteisöön aktiivisena toimijana, joka voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kuten leikkiin, ruokailuun, toimintaan osallistumiseen jne. Tämä saa hänet tuntemaan itsensä hyväksytyksi, tärkeäksi ja arvostetuksi. Työyhteisötasolla painotamme päiväkodin kasvattajayhteisön kehittämismyönteisyyttä. Oleellista on, että työntekijät kykenevät arvioimaan sekä omaa että yhteistä työskentelyä ja muokkaamaan toimintaansa sen pohjalta. Lastentarhanopettajalla on pedagoginen johtajuus ryhmässään. 4
Kauniainen on elävästi kaksikielinen kaupunki, ja varhaiskasvatuksessa vahvistamme myönteistä asennetta toista kotimaista kieltä ja kulttuuria kohtaan. Kaikissa suomenkielisissä päiväkodeissa saa kosketusta ruotsiin ns. kielisuihkutuksella ja ruotsinkielisissä vastaavasti suomeen. Erillinen ruotsinkielinen kielikylpyryhmä antaa mahdollisuuden omaksua syvemmin uutta kieltä. 1.3 Varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen Tukena Kotihoito perhevalmennus avoin perhetoiminta yksityiset puistotädit seurakunnan perhekerhot seurakunnan kerhot kotihoidon tuki Kunnallinen hoito Muotoina kunnalliset päiväkodit ryhmäperhepäivähoito ostopalvelupäiväkodit Yksityinen hoito Muotoina yksityiset päiväkodit perhepäivähoito työsopimussuhteinen hoitaja Tukena yksityisen hoidon tuki Kuvio 3: Kauniaisten varhaiskasvatus ja erityisvarhaiskasvatus Kauniaisten varhaiskasvatus ja erityisvarhaiskasvatus toteutuvat lasten kotihoidon, kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen ja yksityisten hoitomuotojen kautta. Kotihoidon tuen kuntalisän ohella Kauniainen haluaa tukea alle 3-vuotiaiden kotihoitoa v. 2010 perustetulla avoimella perhetoiminnalla. Se on perheille ilmainen toimintamuoto, joka ei vaikuta kotihoidon tuen määrään. Lapsi voi osallistua avoimeen perhetoimintaan vanhempansa tai muun hänelle läheisen aikuisen kanssa. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta, vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja edesauttaa vertaistuellisten suhteiden syntymistä perheiden kesken. Kun lapsi on päivähoidossa, tuemme päivähoitolain tavoitteiden mukaisesti lapsen kotia kasvatustehtävässään. Edistämme lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä ja tarjoamme hänelle suotuisan kasvuympäristön, jossa on jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet sekä lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa. 5
Kauniaisissa päiväkodit ovat yksikielisiä ja lapsi saa oman äidinkielensä mukaisen hoitopaikan. Vuorohoitoa on tarjolla, jos perheen työ- ja/tai opiskelurytmi sitä selkeästi edellyttää (ks. luku Vuorohoito ). Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään tiettyjen päiväkotien yhteydessä. Väliaikaiseen hoitotarpeeseen vanhemmat voivat tehdä päiväkodin kanssa sopimuksen tilapäisestä päivähoidosta. Tilapäistä päivähoitoa voidaan myöntää leikkitoimintana (korkeintaan 2 tuntia), osapäisenä päivähoitona tai kokopäiväisenä päivähoitona. Yleensä tilapäinen päivähoito kestää yhdestä päivästä korkeintaan kahteen viikkoon. Kauniaisissa on myös kunnallinen kielikylpypäiväkoti Grani Språkbad, jonka kaksivuotinen kielikylpy on suunnattu suomenkielisten kotien 5- ja 6-vuotiaille lapsille. Kaksikielinen henkilökunta puhuu lapsille ruotsia ja ympäristö muokataan tukemaan kielen omaksumista. Esiopetuksen jälkeen lasten kielikylpyohjelma jatkuu Mäntymäen koulun kielikylpyluokilla. Yksityiset päivähoitopalvelut erilaisine painotuksineen ovat niiden sijaintikunnasta riippumatta myös Kauniaisissa asuvien perheiden käytettävissä. Kaupunki valvoo kaikkea alueellaan toimivaa yksityistä lasten päivähoitoa. Yksityisillä päivähoitopalvelun tuottajilla on ilmoittautumisvelvollisuus kaupungin varhaiskasvatuspäällikölle. Yksityisissä päiväkodeissa, joiden kanssa Kauniaisten kaupungilla on ostopalvelusopimus, on käytössä sama hakumenettely ja samat asiakasmaksut kuin kunnan itse tuottamissa palveluissa. Yksityisten perhepäivähoitajien tai ilman ostopalvelusopimusta toimivien yksityisten päiväkotien palvelua on vaihtelevasti tarjolla. Perhe voi myös palkata työsopimussuhteisen hoitajan. Näihin hoitomuotoihin on haettavissa KELA:lta yksityisen hoidon tukea kuntalisineen. Kaupungin leikkipuistoissa on yksityistä puistotätitoimintaa. Se on kaksikielistä ja tarkoitettu lähinnä 1-5-vuotiaille. Lisäksi seurakunta tarjoaa kerhomuotoista toimintaa lapsille ja vanhemmille. Kaikki alle kouluikäiset lapset voivat saada erityisvarhaiskasvatusta tuekseen kasvun ja/tai oppimisvalmiuksien haasteissa. Erityisvarhaiskasvatus voi tulla tueksi päivähoitopaikan kautta tai siihen saatetaan ohjata avoimesta perhetoiminnasta. Vanhemmat voivat ottaa myös suoraan yhteyttä konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan, jonka yhteystiedot ovat sivulla www.kauniainen.fi tai saatavissa kaupungin puhelinvaihteesta. 2 Varhaiskasvatuksen lähtökohdat 2.1 Kasvatuspäämäärät Varhaiskasvatuksessa painotetaan lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalitaan lapsuutta ja autetaan ihmisenä kasvamisessa. Kasvattajien tehtävä on huolehtia, että seuraavat kolme kasvatuspäämäärää asettuvat yksittäisten kasvatus- ja sisältötavoitteiden yläpuolelle syvällisemmiksi tavoitteiksi: henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen itsenäisyyden asteittainen lisääminen lapsen kehitystaso huomioiden Lapsen hyvinvoinnin edistämisessä tärkeintä on, että kunnioitetaan jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja tarjotaan hänelle ainutkertaista hoivaa ja huolenpitoa. Lapsen on tärkeää oppia ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. Tavoitteena on, että hän suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin 6
kulttuureihin ja ympäristöihin. Empatia ja syvä ymmärrys kehittyvät vain siten, että lapsi tulee ensin itse kuulluksi, ymmärretyksi ja hoivatuksi. Kokemukset siirtyvät pelkkiä ohjeita vahvemmin toiminnan pohjaksi. Itsenäisyyden asteittainen lisääminen tarkoittaa sitä, että lapsi oppii kasvuprosessinsa kuluessa enenevästi huolehtimaan itsestään ja läheisistään sekä tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Itsenäisyyteen tukeminen on sitä, että ensin aikuinen tekee lapsen puolesta, sen jälkeen tehdään yhdessä, kolmannessa vaiheessa aikuinen ihailee vieressä lapsen tehdessä ja neljännessä vaiheessa lapsi tekee itsenäisesti ja nauttii siitä ilman aikuisen läsnäoloa. Lapsi tarvitsee toisinaan pitkäänkin säätelevän aikuisen, jonka avulla yhteiset kokemukset muuttuvat omiksi mahdollisuuksiksi. 2.2 Mitä varhaiskasvatus on? Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa hoiva, kasvatus ja opetus liittyvät toisiinsa. Nämä osa-alueet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä ja eri kehitysiässä olevilla lapsilla mutta myös eri tilanteissa. Esimerkiksi lapsen väsyessä hoivaa tarvitaan enemmän. Mitä pienempi lapsi on, sitä merkittävämpi osuus on sylin ja leikin vuorottelulla. Hoito- ja vuorovaikutustilanteiden lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu leikki, pienet työtehtävät ja muu lapselle ominainen toiminta. Varhaiskasvatuksessa aikuisen tärkeä tehtävä on olla läsnä ihmisenä, joka pelkällä olemassaolollaan luo turvallisuutta. Kun lapsen perustarpeista on huolehdittu, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Turvalliseksi olonsa kokeva lapsi vapautuu kokemaan iloa, leikkimään, kehittymään ja oppimaan uutta. Lapsi tuntee, että häntä arvostetaan ja ymmärretään, hänestä ollaan kiinnostuneita ja hänen kanssaan voidaan kokea iloa, läheisyyttä ja riemua. Kohtaamme lapsen hänen yksilöllisten tarpeidensa, persoonallisuutensa, perhekulttuurinsa ja temperamenttinsa mukaisesti. Hän on tasa-arvoinen toisten kanssa riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä kiinteämmin vanhemmat ovat osana varhaiskasvatuksen työskentelyä. Hyvällä ja lämpimällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella vahvistetaan lapsen myönteistä minäkuvaa, vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun ja kielen kehitystä. Mekaaninen vuorovaikutus ei riitä, koska kasvua edistävän ihmissuhteen kehittymiseen tarvitaan iloa ja mielihyvää sisältävää vuorovaikutusta. 2.3 Hyvinvointia lämpimistä ihmissuhteista Varhaiskasvatuksen tärkeimpänä tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, mikä edellyttää lapsen tarpeiden tunnistamista ja kunnioittamista. Tätä painottaa John Bowlby kiintymyssuhdeteoriassaan, jonka mukaan kiintymykseen kuuluu kuusi tärkeää tekijää; 1) suhde on pysyvä tai jatkuva 2) kohteena on tietty henkilö 3) suhde on emotionaalisesti tärkeä 4) tavoitteena on yhteyden pitäminen toiseen ihmiseen 5) vastentahtoinen erossa olo aiheuttaa ahdistumista 6) tyypillistä on turvan, hyvänolon ja lohdun etsiminen (Hughes 2011, 19). Kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välillä syntyy ensimmäisen ikävuoden aikana ns. varhaisen vuorovaikutuksen kautta. Varhainen vuorovaikutus viittaa kaikkeen ilman sanojen merkityssisältöjä tapahtuvaan kuten ilmeisiin, eleisiin, äänensävyihin ja liikkeisiin. Tämä sanaton yhteys varhaisessa vaiheessa on vahvin aivoja muokkaava tekijä, joka synnyttää mahdollisuuden kokea, tuntea, ajatella ja sanoa. Aivojen tunnejärjestelmän kehittymiselle on ehdottaman tärkeää saada kokemuksia siitä, että joku on tullut samalle aaltopituudelle, joku on tavoittanut ja joku ymmärtää. 7
Perusturvallisuus rakentuu ja siten kiintymyssuhde lujittuu arkisissa tilanteissa, joissa vanhempi vastaa sensitiivisesti vauvan hätään lempeän kosketuksen, lämpimän katseen, hellän äänen ja puherytmin avulla. Yhdessä jaettu ilo on myös tärkeää rakennusainetta suhteelle. Lapsen turvallinen kehittyminen voi tapahtua onnistuneesti vain läheisessä vuorovaikutussuhteessa pysyvään aikuiseen, ensisijaisesti vanhempiin ja toissijaisesti varhaiskasvatuksen hoivaajiin. Lapsen ollessa päivähoidossa on keskeistä tukea vanhempien ja lapsen kiintymyssuhdetta ja luoda menetelmiä (esim. omahoitajamalli), joiden avulla lapsi voi rakentaa myös varhaiskasvatuksessa tärkeän ihmissuhteen. Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen tukeminen tarkoittaa mm. sitä, että sensitiivinen aikuinen auttaa lasta tunnistamaan erilaisia tunteita, jotka nousevat esiin hoitopäivän aikana. Myös vertaissuhteet ovat keskeisiä hyvinvoinnille. Varhaiskasvattaja sitoutuu auttamaan lasta muodostamaan ystävyyssuhteita niin, että lapselle syntyy tunne ryhmään kuulumisesta ja osallisuudesta. Eristäminen ryhmästä koskettaa neurotieteellisten tutkimusten mukaan samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu ja lisää häpeän tunteita. 3 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen avoimessa perhetoiminnassa Tiedämme, että vauva kiinnittyy niihin ihmisiin, jotka ovat ajallisesti riittävän paljon läsnä heidän elämässään ensimmäisen vuoden aikana. Siksi on tärkeää, että Kauniainen tarjoaa perheille avoimen perhetoiminnan kaltaiset puitteet, joissa lapsi ja vanhempi voivat turvallisesti olla ja leikkiä yhdessä sekä luoda itselleen ystäväverkostoa. Avoimessa perhetoiminnassa lapset ja aikuiset voivat tavata toisiaan vapaan yhdessäolon tai ohjatun toiminnan merkeissä. Vanhemmat voivat vaikuttaa toiminnan sisältöön ja osallistua suunnitteluun ohjaajan kanssa. Toimintaa ohjaavat lastentarhanopettaja ja avustava työntekijä, minkä lisäksi Kauniaisten perheohjaajan työajasta osa on varattu avoimeen perhetoimintaan. Avoimeen perhetoimintaan voi osallistua paitsi vanhemman niin myös esimerkiksi isovanhemman tai hoitajan seurassa. Kauniaislaiset ensisynnyttäjät tutustuvat avoimeen perhetoimintaan osallistuessaan laajennettuun perhevalmennukseen, jossa vauvan syntymän jälkeiset neljä kertaa pidetään avoimen perhetoiminnan tiloissa. Vastasyntyneen vauvansa tavoin vanhemmat ovat uuden kehitystehtävän edessä lähtiessään rakentamaan suhdetta lapseensa. Jos vanhemmilla on pieninkin huolenaihe, he voivat keskustella siitä avoimen perhetoiminnan ohjaajien kanssa. Ohjaajilla on asiantuntemusta varhaisen vuorovaikutuksen tutkimus- ja hoitomenetelmistä. He pystyvät selventämään tilannetta sekä auttamaan perhettä eteenpäin haastavassa tehtävässään. Lisäksi avoin perhetoiminta tekee yhteistyötä muiden Kauniaisten lapsiperhetoimijoiden kanssa. Näin luodaan riittävää turvapesää pienokaiselle. Avoimessa perhetoiminnassa tuetaan lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta ja yhdessäoloa ja lisätään perheiden voimavaroja ja hyvinvointia. 8
4 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa Päiväkoti Pikku Akatemia on rakennettu vuonna 1997 ja se sijaitsee keskellä pientaloasuinaluetta luonnon ympäröimänä Kauniaisten kaupungissa. Lähimetsä ja Gallträsk -järvi ovat tärkeitä toiminta- ja oppimisympäristöjämme. Monipuolinen ympäristö tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia ja elämyksiä ja tutustuttaa lapset omaan kotikyläänsä. Lähimetsä mahdollistaa retket ja tutkimusmahdollisuudet antaen lapsille mahdollisuuden nauttia luonnosta ja seurata vuodenaikoja. Päiväkodin pihan turvallisuutta ja sen käyttökelpoisuutta on muutettu lasten ikä ja liikunnalliset tarpeet huomioon ottaen. Päiväkoti Pikku Akatemia on suomenkielinen päiväkoti ja siellä toimii viisi ryhmää. Isojen ryhminä toimivat Sisiliskot ja Humpet. Pienten ryhmänä toimii Toukat, pienryhmänä Kultakalat. Päiväkodissa toimii myös ympärivuorokautista hoitoa antava suomenkielinen Perhoset- ryhmä.. 4.1 Päivähoidon aloitus Pienten lasten tutkimus on tuottanut paljon tietoa siitä, miten lasta voidaan suojata liian voimakkailta häiriötekijöiltä erotilanteessa. Päivähoito pystyy paremmin tukemaan vanhempien ja lapsen välistä suhdetta ja sen jatkuvuutta, kun päivähoidon työntekijät ymmärtävät, mitä päivähoidon aloitus merkitsee taaperolle ja äidille, ja miten he ovat vielä toisistaan kehityksellisesti riippuvaisia syvällä tasolla. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on satsata päivähoidon aloitusvaiheeseen. Isompien lasten kohdalla samoja periaatteita huomioidaan kunkin lapsen yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvasti. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää, että lapsella on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa aikuiseen, joka on riittävästi virittäytynyt häneen tunnetasolla, pystyy pitämään hänet mielessään ja käsittelemään lapsen ja vanhemman tunteita erityisesti päivähoidon aloitusvaiheessa. Kulttuurissamme ihannoidaan liiaksi itsestään selviytymistä, eikä nähdä suurta läheisyyden tarvetta, joka ihmisillä on luonnostaan. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävä on ymmärtää, että aito itsenäistyminen vaatii sen, että lapsi saa olla myös pieni ja avuton. Lapsi tarvitsee tukea, ei työntämistä, erillisyyteen. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsi saa päiväkodissa oman aikuisen, johon voi turvautua pitkin päivää ja päivästä toiseen. Päivähoidon alkaminen merkitsee eroa ensisijaisesta kiintymyskohteesta eli vanhemmista. Erokokemus on lapsille voimakas ja voi olla jopa ahdistava. Omahoitajan ja muiden kasvattajien kiinteä suhde lapseen ja hänen vanhempiinsa auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Omahoitajan sylin saatavuus ja hoitajan herkistyminen lapsen sanattomillekin tarpeille erityisesti tässä vaiheessa on merkittävä myös lapsen tuleville siirtymiskokemuksille. Lapsen eroahdistus voi näkyä pelkona, suruna, kiukkuna ja vetäytymisenä, syömättömyytenä, kömpelyytenä, nukahtamisongelmina, lyömisenä ja puremisena. Erojen jälkeen lapsella on tarve kertoa jätetyksi tulemisesta vaikkapa hakutilanteessa pään kääntämisenä vanhemmasta pois tai voimakkaalla raivokohtauksella. Näin lapsi ilmaisee, miltä erossa olo on tuntunut päivän aikana. Lapsella voi olla 9
voimakas tarve omatahtisuuteen tiukan päivähoitopäivän aikataulutusten jälkeen. Lapsi tarvitsee ehkä heti päivähoidon jälkeen leikkiä vanhemman kanssa, ja vanhemman läsnäolo ja leikkiin osallistuminen ovat lapselle ehdottoman tärkeitä. Lapsi saattaa ilmaista negatiivisia tunteitaan voimakkaasti erossa olon jälkeen, ja hän kaipaa sylissä oloa ja vauvana oloa voimistuakseen. Lapsen päivähoidon aloitusvaiheeseen Kauniaisissa on pehmeän laskun malli, johon liittyy erityisen herkkä työskentely lapsen ja vanhemman eroahdistuksen lievittymiseksi. Mallissa tehdään kotikäynti ennen päivähoidon aloittamista, ja parin ensimmäisen hoitoviikon aikana vanhempi on yhdessä lapsen kanssa päiväkodissa elämässä ja kokemassa lapselle uutta maailmaa. Omahoitaja on tiiviissä kontaktissa lapseen ja vanhempaan ja pyrkii ottamaan vaikutteita vanhemman hyvistä hoitomalleista vähentäen näin lapsen stressiä uudessa tilanteessa. Päivähoidon aloitus: Vastaanotettuaan hoitopaikan päiväkodistamme lapsen omahoitaja kutsuu vanhemmat tapaamiseen päiväkodille. Keskustelussa sovitaan kotikäynnin ajankohdasta, tutustumiskäytännöistä päiväkodissa sekä suunnitellaan tutustumisjakson eli ns. pehmeän laskun toteuttamisesta ja aikatauluista päiväkodissa. Tarpeen mukaan kotikäynnille voi osallistua useampi henkilö esim. ryhmästä kaksi kasvattajaa, erityislastentarhanopettaja tai muu moniammatillinen asiantuntija omahoitajan mukana. Tutustumisjakson aikana lapsen omahoitaja ja vanhemmat yhdessä tutustuttavat lasta päiväkodin arkeen ja ympäristöön. Pehmeään laskuun varataan noin kahden viikon ajanjakso, jonka aikana lapsen ja vanhemman ryhmässä viettämä aika kasvaa. Varsinaisesta hoitoon jäämisestä pyritään tekemään mahdollisimman turvallinen ajanjakso käyttäen tukena lasta lohduttavia hänelle omia tärkeitä asioita, kuten esineitä ja/ tai kuvia. Omahoitajan merkitys lapsen turvallisuuden tunteen luojana on tuolloin korostunut. 4.1.1 Miten päiväkoti voi auttaa pehmeä lasku ja omahoitajuus Päiväkodissa valitaan omahoitaja jokaiselle päivähoitoa aloittavalle lapselle. Omahoitaja on tiiveimmin mukana hänelle nimettyjen lasten päiväkotiarjessa ja hän on vanhempien lähin yhdyshenkilö päiväkodissa. Kullakin varhaiskasvattajalla on noin 4-7 omahoidettavaa kerrallaan. Ennen päivähoidon aloittamista vanhemmat tavataan kerran ilman lasta, ja omahoitaja käy sen jälkeen kotikäynnillä perheen luona. Lapsen päivähoito alkaa kahden viikon pehmeällä laskulla, jolloin omahoitaja on niin lähellä lasta ja vanhempaa, että hän pystyy tavoittamaan lapsen sanattomatkin viestit ja vanhemman ja lapsen yhdessäolon vireen. Ymmärrettyään juuri tämän lapsen ja vanhemman suhteen erityislaadun omahoitaja pystyy paremmin tukemaan lasta ja hänen vanhempaansa erotilanteessa. Hoidon alkuvaiheessa omahoitaja puhuu lapselle paljon vanhemmista päivän aikana tukien näin lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta. Vanhemmalle voidaan tarvittaessa vaikka soittaa, jotta lapsi saa kokemuksen jatkuvuuden tunteesta vanhempiinsa erossa olon aikana. Pieni lapsi pystyy pitämään vanhemmat mielessään vain hetken ja siksi omahoitajan tehtävä on auttaa tukemalla ensisijaista 10
kiintymyssuhdetta puhumalla vanhemmasta merkityksellisissä tilanteissa: Huomaan, että sinulla on ikävä äitiä. Äitikin varmasti miettii, mitä sinulle kuuluu. Kun äiti tulee iltapäivällä hakemaan, kerrotaan sitten yhdessä äidille. Lapsella on oikeus ikävään. Siksi on tärkeää, että lapsen ilmaistessa tunteensa kasvattajat pystyvät jakamaan ne herkällä äänensävyllä, lohduttavalla kosketuksella ja lämpimällä katseella. Lapsi tarvitsee tunteidensa käsittelyyn aikaa. Aikuinen ei ohita lapsen tunnetta kiinnittämällä huomiota muuhun. Vaikeita tunteita ei pyritä hävittämään, vaan lapselle annetaan mahdollisuus saada ne asteittain hallintaan, jolloin ikävä, pelko ja kiukku eivät enää ylitä lapsen sietokykyä. Esimerkiksi vaikeudet syömis- ja unitilanteissa voivat olla henkilökunnalle viesti siitä, että lapsella on käsittelemättömiä kokemuksia, joihin hän tarvitsee aikuisen sulatteluavun. Lapsen hoidon aloitusvaiheessa on tärkeää, että päivät pysyvät samanlaisina ja perushoito on olennaisin osa päivän kulkua. Henkilökunta valmistelee uudet asiat lapselle ja perheelle huolella mm. ilmoittamalla muutokset kuten omahoitajan poissaolot ryhmästä, ja samalla kertomalla, kuka on lapsen kanssa oman hoitajan poissaolon aikana. Omahoitaja välittää tiiminsä muille jäsenille kokemustaan siitä, miten juuri tämän lapsen kanssa on hyvä toimia. Päiväkodissa käytämme myös erilaisia muistukkeita (valokuvat, vanhemmilta tuoksuva vaate, pehmolelut jne.) ja lohdukkeita (tutti, rätti jne.), jotta lapsen stressitaso laskee. Omahoitajan oppiessa lapsen ja vanhemman suhteesta, minkälaiset asiat lohduttavat lasta, hän voi yksilöllisesti räätälöidä juuri tälle lapselle sopivan tuen. Lohdukkeita käytetään kokopäiväisesti. Stressitaso saattaa olla korkea myös lapsilla, jotka eivät ilmaise tunteitaan esim. itkuna. Omahoitajuuden toimivuus erityisesti hoitopäivän siirtymätilanteissa vähentää lapsen stressitasoa päivän aikana merkittävästi. On myös hyvä rauhoittaa päivän alku ja loppu. Vanhemmat ovat aina tervetulleita päiväkotiin. Erityisesti pienen lapsen kohdalla myös vanhemman kokemus erosta on raskas kantaa ja siksi hoitajan tehtävä on ymmärtää ja lausua ääneen vanhempienkin tunteita. Kun ero satuttaa, vanhemmat saattavat torjua omia kipeitä tunteitaan kuten syyllisyyttä. Kun vanhempi pystyy hyväksymään ja käsittelemään tunteensa, hänen on helpompi auttaa lasta tämän vaikeiden tunteiden kanssa. Vanhemmille kerrotaan yksityiskohtaisesti lapsen tunteista, leikeistä yms., jolloin vanhemmat ymmärtävät, että henkilöstö ajattelee juuri heidän lastaan. Omahoitaja, joka on seurannut tiiviisti lasta päivän aikana, pystyy tämän tiedon välittämiseen parhaiten. Pehmeä lasku on tärkeä huomioida paitsi päivähoidon aloituksessa niin myös lapsen vaihtaessa ryhmää tai päiväkotia. Usein joku tutuista aikuisista voi siirtyä työskentelemään ryhmässä, johon hänen ryhmänsä lapsia ollaan siirtämässä. Jos näin ei voida toimia, hoitajat suunnittelevat arkeen sopivan tavan, jolla lapsi/lapset voivat hiljalleen totuttautua uuteen ryhmään tapoineen ja ihmisineen. Hoidamme siirron siis saattaen : ensin tuttu hoitaja käy ryhmää vaihtavien lasten kanssa vaikkapa vierailemassa aamupalan ajan uudessa ryhmässä ja sen jälkeen tutustutaan uusiin tiloihin ja ihmisiin toisessa arkitilanteessa. Myös vanhemmat voivat olla päiväkotitilanteissa tukena lapsen totutellessa uuteen ryhmään. 11
Päivähoidon aloitus 1. Perheelle päätös päivähoitopaikasta mukaan Lapsesi aloittaa päivähoidon -kirje samaan aikaan päivähoidossa valitaan lapsen omahoitaja (aloittajien omahoitajista lista johtajalla) 2. Vanhemmat ilmoittavat paikan vastaanottamisesta johtajalle, joka kertoo omahoitajuudesta ja pehmeästä laskusta (mm. kestosta ja aikatauluista) sekä pyytää ottamaan yhteyttä ryhmään/omahoitajaan. 3. Omahoitaja kutsuu vanhemmat päiväkotivierailulle ja esittää toivomuksen, että he tulevat paikalle ilman lasta. 4. Vanhempien vierailu päiväkodissa: Omahoitaja esittelee päiväkodin ja henkilökunnan. Keskustellaan Kotikäynnit päivähoidossa -kaavakkeen pohjalta. Sovitaan kotikäynti ja pehmeä lasku. 5. Kotikäynti Tarkoituksena on tutustua lapseen ja huomioida miten vanhemmat toimivat lapsensa kanssa. 6. Lapsi vierailee päiväkodilla vanhempiensa kanssa. 7. Pehmeä lasku ennen päivähoidon varsinaista alkamista 8. Päivähoidon aloitus Maksu alkaa kun lapsi on ensimmäistä kertaa yksin päivähoidossa. Pehmeä lasku Pehmeä lasku tarkoittaa perheen ja lapsen tutustumista päiväkodin arkeen omahoitajan opastuksella. Tutustuminen aloitetaan pikku hiljaa aikaa pidentäen (aluksi esim. 2h). Omahoitaja on paikalla ja sopii vanhempien kanssa käynneistä omat työvuoronsa ja lapsen sopeutumiskyvyn huomioiden. Vanhempia kannustetaan aluksi toimimaan lapsensa kanssa ja vähitellen vetäytymään tarkkailijan rooliin. Pehmeän laskun aikana hoitajien sensitiivisyys on tavallistakin tärkeämpää. Ns. muistukkeiden ja lohdukkeiden (ks. tekstikappale päivähoidon aloituksesta) käyttö helpottaa lapsen oloa. 12
4.2 Hoivaaja/kasvattaja varhaiskasvatuksessa Päiväkotiryhmässä työskentelee 1 2 lastentarhanopettajaa ja 1 2 lastenhoitajaa lasten määrästä ja iästä riippuen. Lastentarhanopettajilla on lastentarhanopettajan korkeakoulututkinto tai vaihtoehtoisesti ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen opintoja. Pätevyys voi pohjautua myös aiemmin käytössä olleeseen opistotasoiseen lastentarhanopettajatutkintoon. Lastenhoitaja on opiskellut toisen asteen oppilaitoksessa, ja tutkintonimikkeenä on lähihoitaja. Ryhmäperhepäiväkotiryhmässä työskentelee kaksi perhepäivähoitajaa, joilla ei tarvitse olla alan opintoja. Päiväkodin kasvatusyhteisöä johtaa päiväkodinjohtaja ja yksittäisessä ryhmässä pedagogisesta suunnittelusta vastaa lastentarhanopettaja. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että kasvatusyhteisöt ovat osaavia ja kehittämismyönteisiä. Ammattitaitoisella ja innostuneella henkilöstöllä on vahva pedagoginen taju toimia hetkessä. Perus- ja lisäkoulutusten tuottama tieto sekä ammatillinen kokemus luovat perustan osaamiselle. Oman työn pohtiminen eli reflektointi työyhteisön kesken vahvistaa eettistä ja ammatillista toimintaa, jossa lapsen etu huomioidaan. Myös kirjallisuuteen perehtyminen tukee kehittymistä. Hyvä varhaiskasvattaja kysyy hetkittäin itseltään, pystynkö siirtämään kasvatus-/opetustehtävän hetkeksi sivuun keskittyen tärkeimpään tehtävään ihmissuhteen rakennustehtävään. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sen tärkeämpää on hoivaajan kyky herkkyyteen, kiintymyssuhteen luomiseen ja kiintymyksensä näyttämiseen eli läheisyyteen. Lapsen hyvinvointi rakentuu turvallisen kiintymyssuhteen varaan, minkä kannalta olennaisinta on, että lasta lohdutetaan silloin kun hänellä on hätä. Muutenkin kasvattaja ajoittaa toimintansa lapsentahtisesti. Sensitiivisyys eli herkkävaistoisuus tarkoittaa kykyä tavoittaa lapsen sanattomastikin ilmaistuja ajatuksia, käsityksiä ja tunteita sekä tulkita havaitsemaansa psykologiselta ja sosiaaliselta kannalta. Sitoutuneisuudella viitataan siihen, että aikuinen on aidosti läsnä ja virittäytyy lapseen. Hän osoittaa kiinnostusta ja empatiaa lapsen kokemuksia kohtaan ja rakentaa yhteyttä sanoittamalla lapsen vaikeita ja piilossa olevia tunteita lapsen tunnetta vastaavalla äänensävyllä ja rytmillä. Aikuinen voi sanoa vaikkapa: Nyt sinulla on todella levoton olo ja minä todellakin huomaan sen. Se tuntuu sinusta varmasti tosi kurjalta mutta ei hätää, minä autan sinua ja me selviämme tästä ihan varmasti yhdessä. Vastavuoroinen emotionaalinen vuorovaikutus on yhdessä kokevaa siinä jaetaan kokemusta ilmein, elein ja äänensävyin pelkän ajattelun ja sanojen tasolla kohtaamisen sijasta. Turvaa tuovan yhteyden kokemisen ja ennakoitavuuden ohessa leikkisyys on olennainen kasvatussuhteen osa. Ilo, hassuttelu ja sopiva yllätyksellisyys tuovat väriä arkeen. Ammatillisuuteen kuuluu kyky suhtautua arvostavasti ja lämpimästi lapseen. Kun aikuinen näyttää lapselle, että tämä on ihana, lapsi kokee itsensä ihanaksi tapamme ajatella ja puhua lapsesta vaikuttaa hänen minäkäsitykseensä. Kasvattaja välttää ulkokohtaista tottelevaisuuden opettamista, komentelua ja lapsen eristämistä. Eristäminen on lapselle raju kokemus, minkä lisäksi se antaa arveluttavan viestin ryhmän muille lapsille: vaikeuksista kärsivää ei auteta käyttäytymään rakentavasti vaan hänet siirretään syrjään. Konfliktitilanteissa tarvitaan kekseliäisyyttä ja joustavuutta. Ratkaisut alkavat rakentua, kun tilannetta tarkastellaan kiinnostuneena ja myötäeläen sen sijaan, että keskitytään syyllisten paikantamiseen ja rankaisemiseen. 13
Miten reagoin lapsen viesteihin? Mistä näkyy hellyys ja huolehtiminen? Millaista puheeni on laadultaan? Varhaiskasvattajan pohdintaa Miten pidän lasta sylissäni? Miltä lapsesta tuntuu sylissä? Miltä ääneni kuulostaa? Mistä näkyy, että olen kiinnostunut lapsesta? Miten yhteispeli minun ja lapsen välillä toimii? Kuvio 4: Varhaiskasvattajan pohdintaa Kasvattaja kunnioittaa lapsen ja hänen vanhempiensa kokemuksia. Lapsen kokemus tilanteesta saattaa olla erilainen kuin aikuisen, mutta se on aina totta lapselle, ja siksi sitä on hyvä kuunnella herkästi. Suhteessa vanhempiin kasvattaja uskaltaa ottaa esille vaikeitakin asioita samalla ymmärtäen vanhempien herkkyyden oman lapsensa suhteen. Kasvattaja ei pyri esimerkiksi suojelemaan vanhempaa syyllisyydentunteilta ja huolelta olemalla kertomatta lapsen suuresta ikävästä ja äidin kaipuusta päivän aikana. Pienet lapset ovat kyvyttömiä itse kertomaan vanhemmille tuntemuksistaan ja siksi kasvattaja auttaa vanhempaa ymmärtämään niitä. Lapsen kannalta olennaisten kuulumisten tietäminen luo vanhemmalle mahdollisuuden olla mukana niiden kokemisessa ja lohduttaa tarvittaessa. Kasvatuskumppanuuteen pohjautuva (ks. luku Kasvatuskumppanuus yhteistyötä kodin kanssa ), toista osapuolta kunnioittava, tiivis ja rohkea yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä mahdollistaa varhaisen riskien tunnistamisen ja saattamisen tuen piiriin. Painotamme ennaltaehkäisevää näkökulmaa aiempaa vahvemmin. 14
Hoivaaja/kasvattaja varhaiskasvatuksessa: Päiväkodissamme on päiväkodinjohtaja ja jokaisessa ryhmässä 1-2- lastentarhanopettajaa sekä lastenhoitajia suhteessa ryhmän lapsimäärään. Lisäksi ryhmissä on tarpeen mukaan ryhmäavustajia. Päiväkotimme henkilökuntaan kuuluvat lisäksi laitosapulaiset ja ruokapalvelunhoitaja. Talossamme toimii myös resurssierityislastentarhanopettaja, joka konsultoi ryhmiä ja vanhempia arjen toiminnoissa ja tarvittaessa ohjaa eteenpäin. Ryhmät toteuttavat itsenäisesti toimintaa. Pedagogisen vastuun kantaa lastentarhanopettaja. Ammattitaitoinen henkilökuntamme muodostaa tiimin, joka yhdessä suunnittelee ja toteuttaa toiminnan huomioiden mahdollisuuksien mukaan lasten erityistarpeet ja yksilöllisyyden. Henkilökuntamme kouluttaa itseään ja kehitämme omaa työtämme yhteisissä suunnitteluilloissa. Työskentelemme lasta kunnioittaen ja arvostaen ja kiinnitämme huomiota toiminnassa ja päivän kulussa erityisesti lasten kohtaamiseen ja vastaamisen sanattomiinkin viesteihin. Työskentelemme herkällä korvalla, lasta kuunnellen ja hänen tarpeisiinsa vastaten. Näin luomme turvallista kiintymyssuhdetta lapsen ja aikuisen välille. Kasvatuskumppanuus toteutuu tiiviinä yhteistyönä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmat ja keskustelut lapsen tilanteesta ja kehityksestä ovat oleellinen osa lapsen hyvinvoinnista huolehtimisessa. Työtapaamme kuuluu avoin ja luottamuksellinen yhteistyö vanhempien kanssa. 4.3 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Tässä kokonaisuudessa turvallisuus on ensisijaista. Kauniaisissa päivähoidolla on oma turvallisuussuunnitelmansa. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja tarjota työvälineitä niihin. Lapset ovat vakuutettuja päiväkotipäivän ajan. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Aikuinen arvioi välillä, miltä päiväkotiympäristö näyttää, kuulostaa ja tuntuu lapsen tasolta pienen korkeudelta ja lattiatasolta. Oppimiseen ja leikkimiseen innostava ympäristö herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta ilmaisemaan itseään. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa otetaan huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Lapset voivat myös osallistua tilojen ja välineiden suunnitteluun osana erilaisten teemojen ja sisältöjen toteuttamista. Tilojen suunnittelulla voidaan edesauttaa erilaisten ja erikokoisten vertaisryhmien toimintaa sekä vaikuttaa lasten, kasvattajien ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen. Hyvin suunniteltu ympäristö kannustaa toimimaan pienryhmissä, joissa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Harmoninen ja selkeä ympäristö voi myös rauhoittaa lasta, joka kokee kaoottisuutta mielensä tasolla. Kauniaisissa päiväkotien lähiympäristö tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia fyysisen varhaiskasvatusympäristön laajentamiseksi. Luonnossa kulkeminen ja luonnon ilmiöiden tarkastelu elävöittävät varhaiskasvatusta. Kauniaisten kokoisessa kunnassa myös yhteisöllisyyttä on luontevaa 15
hyödyntää. Varhaiskasvattajat voivat omalta osaltaan aktivoida vanhempia keskinäisten vertaisryhmien perustamiseen, kaverisuhteiden muodostamiseen ja muuhun yhteiseen toimintaan. Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus rakentuvat päiväkodin selkeän arkirakenteen ja myönteisen ilmapiirin varaan. Varhaiskasvatuksella on erillinen suunnitelma turvallisen vuorovaikutuksen tukemiseksi sekä kiusaamisen ehkäisyksi ja kiusaamiseen puuttumiseksi (ks. liite). Ryhmän turvallisuutta pohjustetaan helpottamalla lasten tutustumista toisiinsa ja päiväkodin aikuisiin. Lasten ohjaaminen toimimaan eri kokoonpanoissa tekee koko ryhmää keskenään tutuksi ja opettaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Joskus voi olla hyvä myös esimerkiksi se, että samat lapset leikkivät parina useamman kerran tämä voi tukea mm. lapsen kotiutumista ryhmään. Aikuisen ja lapsen välinen suhde lujittuu, kun aikuinen kuuntelee lasta ja osoittaa lämpöä ja kiinnostusta lapselle tälle luontevin tavoin. Lapsi, jolla on kokemus omasta arvokkuudestaan, toimii vertaisryhmässään kunnioittavammin toisia kohtaan. Läheistä vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä sekä lasten kesken tuetaan myös esimerkiksi pienryhmätoiminnan keinoin. Tutut rutiinit luovat turvallisuutta ja jäsentävät päivää. Kun siirtymävaiheet toimintojen välillä toteutetaan pienissä ryhmissä, ne ovat rauhallisempia. Ilmapiiriä parantaa olennaisesti lasten sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen tukeminen. Tähän tarkoitukseen Kauniaisten päiväkodeissa käytetään Askeleittain-ohjelmaa (ja sen ruotsinkielistä versiota Stegvis), jossa harjoitellaan empatian, tunteiden säätelyn ja ongelmanratkaisun taitoja. Erillisillä oppituokioilla keskustellaan lasten elämään kuuluvista tilanteista, joissa näitä taitoja tarvitaan. Päiväkodin arjessa nostetaan esiin samoja oppisisältöjä ja vahvistetaan toivottua käyttäytymistä esimerkiksi positiivisen palautteen kautta. Lisäksi vuorovaikutusleikkiryhmillä luodaan lapsille kokemuksia hoivaavasta, välittävästä ilmapiiristä. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy kuuluu koko henkilökunnalle. Väkivalta, kiusaaminen ja häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa voimankäyttöä tai manipulointia, joka loukkaa lapsen tai aikuisen koskemattomuutta. Tekijänä voi olla lapsi, aikuinen tai yhteisön ulkopuolinen henkilö. Havaitut kiusaamistilanteet tiedotetaan vähintään osallisten vanhemmille, päiväkodin johtajalle ja konsultoivalle erityislastentarhanopettajalle eli keltolle. Henkilöstö kantaa vastuun päiväkodissa tapahtuneen kiusaamisen selvitysprosessista. Varhaiskasvatusympäristö: Päiväkotimme fyysiset tilat antavat mahdollisuuden toteuttaa laadukasta ja monipuolista varhaiskasvatusta. Ryhmien tilat on mitoitettu lasten tarpeisiin ja käytössämme on useita pienryhmätiloja. Sali, ateljee, roolileikkihuone ja uima-allas ovat ryhmien käytössä säännöllisesti esim. viikon kerrallaan. Lapsiryhmät voidaan jakaa pienemmiksi ryhmiksi ja antaa näin lapsille mahdollisuus muodostaa kaverisuhteita ja harjoitella vuorovaikutustaitoja niin toisten lasten kuin aikuisenkin kanssa. Kiinnitämme huomiota mm. melutasoon ja äänen käyttöön, ettei melutaso nousisi haitalliseksi. Sisätiloja koristavat vaihtuvat lastentöiden näyttelyt. 16
Yhdessä ryhmätilojen, ison piha-alueen sekä lähimetsän kanssa päiväkotimme muodostaa oppimiseen ja leikkimiseen innostavan toiminta- ja oppimisympäristön. Lapsen luontaiselle tarpeelle kokeilla, tutkia, leikkiä ja tuntea annetaan turvalliset puitteet Päiväkotimme selkeät arkirutiinit ja käytännöt sekä myönteinen ja kannustava ilmapiiri luovat lapsille turvallisen ympäristön. Tuemme lasten keskinäisiä suhteita sekä harjoittelemme sosiaalisia taitoja. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja aikuisella on hyvä olla päiväkodissamme päivän aikana. Mahdollisiin kiusaamistilanteisiin puutumme heti ja tapahtuneesta tiedotetaan myös osapuolten vanhemmille. 17
4.4 Oppimisen ilo Varhaiskasvatuksessa on tärkeä luoda myönteiset asenteet oppimiselle. Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen perusta. Kasvattajan sitoutuminen kasvatus- ja oppimistapahtumaan näkyy herkkyytenä lapsen tunteille ja emotionaaliselle hyvinvoinnille. Kasvattaja kuuntelee, mitä lapsi viestittää ja mitä ympäristössä tapahtuu, ja tarttuu pedagogisen tajunsa avulla hetkeen. Hän käyttää näitä tilanteita oppimisen ja yhteyden saamisen kannalta hyödyksi keskustelemalla avoimesti ja rehellisesti asioista lasten kanssa. Kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan usein toistamalla: kerropa lisää mielenkiintoista. Kasvattaja tukee lapsen tietoisuutta ajattelustaan ja oppimisestaan laajemminkin (metakognitiivisia taitoja) olemalla kiinnostunut ymmärtämään, minkälainen ajatusprosessi lapsen toimintaa ohjaa. Päättelyn lopputulos ei aina kerro lapsen ajattelun kehityksestä. Lapsi on hyvä saada pohtimaan tekemistään pelkän tehtävän mekaanisen suorittamisen sijasta. Häneltä voi kysyä esimerkiksi: miten tämä tehdään tai mikä tässä tehtävässä auttaa sinua. Ajatteluprosessia seuraamalla kasvattaja pystyy myös helpommin havainnoimaan mahdollisia oppimisen vaikeuksia. Metakognitiivisia taitoja voi vahvistaa paitsi tekemisen taustoja avaamalla niin myös esimerkiksi siten, että kertoo lapsille päivän kulusta, kysyy mitä lapset itse ajattelevat erilaisista asioista ja avaa omaa ajatteluaan kuten selittää suunnitelmiaan. Lapsi on luonteeltaan utelias: hän haluaa oppia uutta sekä kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma ja perustuu enemmän kokemukseen, yritykseen ja erehdykseen kuin uuden tiedon siirtämiseen. Aikuisen helpottavat kommentit kuten sellaista sattuu, ei se haittaa ja moni lapsi kömmähtelee vähentävät lapsen suorituspaineita. Kun lapsi ymmärtää, että muillekin sattuu kömmähdyksiä, tunne epäonnistumisesta tulee jaetuksi ja häpeän ja syyllisyyden tunne vähenee. Huonojen asioiden jakaminen ryhmässä on ryhmädynaamisesti oiva tapa ennaltaehkäistä syntipukkiilmiötä ja lisätä motivaatiota uuden oppimiseen vähentäen pelkoa epäonnistumisesta. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja, ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimiseensa kaikkia aistejaan. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa lapset liittävät asioita ja tilanteita omiin kokemuksiinsa, tuntemuksiinsa ja käsiterakenteisiinsa. Lapsi oppii parhaiten ollessaan kiinnostunut ja aktiivinen eikä ollessaan paikallaan. 4.5 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle mieluinen toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan, itsetuntoaan ja osallistumismahdollisuuksiaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu mahdollisuus tutustua lasten sisäiseen maailmaan Kertoessamme vanhemmille heidän lapsensa leikeistä ja puheista, vanhemmatkin pääsevät syvemmälle lapsensa päiväkotipäivän aikaiseen ajattelun, tunteiden ja tekemisen maisemaan. 18
Päiväkotimme toiminta ja suunnittelu pohjautuu lapselle ominaiseen tapaan toimia. Tämä otetaan huomioon päiväkotimme arjessa suunnitellen ja toteuttaen toimintaa niin, että leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen ovat suunnittelun lähtökohtia ja peruspilareita. Niiden pohjalta rakentuvat sisällölliset orientaatiot. Liikkuminen Päiväkotimme arvostaa liikunnan tärkeyttä niin itse liikkumisen ja hyvinvoinnin kuin kokonaiskehityksen ja motorisen oppimisenkin kannalta. Innostava, mutta kuitenkin turvallinen liikkuminen sekä sisä- että ulkotiloissa antaa mahdollisuuden liikunnan ilon kokemiseen ja liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Liikunnan avulla lapset saavat myös onnistumisen kokemuksia, jotka luovat pohjan terveelle ja hyvälle itsetunnolle. Päiväkodissamme on hyvin varusteltu ja asianmukainen liikuntasali ohjattua sisäliikuntaa varten. Sali on käytössä jokaisella ryhmällä yhtenä päivänä viikossa. Lisäksi salia käytetään aktiivisesti iltapäivisin lasten omaehtoisen liikunnan ja lapsiryhmien tarpeiden mukaisesti. Päiväkodin muita tiloja, kuten käytäviä ja eteisiä hyödynnetään ja mahdollistetaan näin monipuolinen ja usein tapahtuva liikkuminen. Päiväkotimme kahluu-/ uima-allas mahdollistaa vesileikin. Allasvuorot on jaettu kullekin ryhmälle viikoittain vaihtuviksi. Osaltamme vaikuttamme siihen, että kaksi tuntia liikuntaa päivässä on toteutuu päiväkodissa. Lähiympäristössä on tarjolla paljon liikuntamahdollisuuksia. Metsäretkillä annamme lapsille mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen liikkumiseen ja liikunnallisten valmiuksien kehittämiseen. Lähiympäristössä on uimahalli, jossa esiopetusikäisille tarjotaan uimaopetusta syksyisin ja keväisin yhteensä kymmenen kertaa sekä yleisurheilukenttä, palloilu- ja jäähalli ja koulun liikuntasalit ja pihat, joiden palveluja ja välineitä hyödynnämme liikuntakasvatuksessa. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tavoitteenamme on, että lapsi saa mahdollisuuden osallistua ja ilmaista itseään monipuolisesti taiteen eri osa-alueilla. Päiväkodissamme on mahdollisuudet musiikilliseen, kuvalliseen ja tanssilliseen taiteen kokemiseen sekä draamaan, kädentaitoihin ja kirjallisuuden kautta syntyvään iloon luoda omaa tuotosta. Lapselle annetaan tilaa työskennellä sekä yksin että ryhmässä ja nauttia tekemisestä ja valmiista tuotoksesta, jossa näkyy mielikuvitusmaailma, todellisuuden ja tarun kohtaaminen. Taiteellisia tuotoksia asetetaan esille, jolloin lapsi saa kokemuksen omien tuotostensa arvostuksesta. Päiväkodissamme on erillinen tila kuvallisen taiteen tuottamiseen. Tässä ns. ateljee-huoneessa on esillä perustarvikkeet ja materiaalit ja se on käytössä ryhmillä vuoroviikoin viikon kerrallaan. Lisäksi jokaisella ryhmällä on tarvittavat perustarvikkeet omissa tiloissaan. Varhaiskasvatusympäristöä laajennetaan ja hyödynnetään käyttämällä hyväksi sekä kunnan että yksityisten tarjoamia mahdollisuuksia taiteen kokemiseen. Tutkiminen 19
Lapsi tutkii ympäristöään ihmettelemällä, kyselemällä ja pohtimalla yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kautta, jolloin lapsen oppimisen ilo säilyy ja vahvistuu. Monipuolinen varhaiskasvatusympäristömme antaa mahdollisuuden tiedon keräämiseen ja uusien asioiden oppimiseen lapselle luontaisen tavan kautta. Päiväkodissamme on mahdollisuus tutkimiseen sekä sisä- että ulkotiloissa. Takapihaa käytetään tarvittaessa myös ohjattuun toimintaan ja pihan monimuotoisuus mahdollistaa spontaanin ihmettelyn. Metsäretket lähimetsään antavat mahdollisuuden luonnon ihmeiden kokemiseen ja luonnonilmiöiden, eliöiden ja kasvien tutkimiseen. Kaikki päiväkotimme lapsiryhmät käyttävät tätä mahdollisuutta hyväkseen. Päiväkodistamme löytyy tarvittavat välineet luonnon tutkimiseen. 4.5.1 Leikkiminen 4.5.1.1 Kasvattajayhteisön tuki leikille Pienten lasten hyvä ja intensiivinen leikki pohjautuu kasvattajan varhaisen vuorovaikutuksen taitoihin. Leikkiä tukeva aikuinen havainnoi lasta: hän huomioi lapsen ilmeitä, eleitä, äänensävyä, mielialaa ja aloitteita. Hän seuraa lasten aikeita ja aloitteita välillä pitkäänkin. Varhaiskasvattaja osallistuu vuorovaikutukseen herkästi ja tarkoituksenmukaisesti, vaikkapa koskettamalla, ja rikastaa leikkiä luovilla ideoillaan mutta aina lapsentahtisesti. Kasvattajan huolehtiva katse, pehmeä äänensävy, myönteinen mieliala ja eloisuus tukevat lapsen innostusta leikkiin ja omaan ilmaisuun. Leikkiä ei voi ohjata antamalla käskyjä tai ohjeita tai opettamalla asioita. Toisinaan leikin mallintaminen on kuitenkin tärkeää lapselle, jolla leikkitaidot eivät vielä ole kehittyneet. Parhaimmillaan leikki on vastavuoroista erilaisia vuorovaikutusjaksoja sisältävää, innostunutta, molemminpuolista nautintoa tuottavaa yhdessäoloa kuin yhteistä tanssia. Leikki on harvoja tilanteita, jossa lapset voivat hallita ja nauttia saavutuksistaan ilman häiritseviä sääntöjä ja rajoituksia. Aikuinen osoittaa kiinnostusta kuvailemalla, mitä he tekevät, ja kommentoimalla kannustavasti. Tämä edistää myös kielellistä kehitystä. Kysymysten määrää kannattaa rajoittaa, sillä kysely saattaa hämmentää lasta ja rikkoa leikin lumoa. Isommatkin lapset tarvitsevat aikuista leikkiin mukaan. Luovaan leikkiin ohjaava vaisto katoaa vähitellen, mikäli aikuinen ei auta sitä kehittymään edelleen. Tutkimukset osoittavat selvästi lasten olevan luovempia ja heillä esiintyvän vähemmän käytöshäiriöitä, mikäli aikuiset osallistuvat lastensa mielikuvitusleikkeihin heidän ollessa pieniä (Webster-Stratton 2006, 29). Kasvattajalta vaaditaan taitoa hyödyntää vertaisryhmää lapsen leikin kehittymiseen. Kannustava palaute tukee lasten ystävyyssuhteita ja sosiaalisia taitoja, esimerkiksi: Oletpa ystävällinen, kun jaat palikkasi ja odotat vuoroasi. tai Tuo oli ystävällisesti tehty. Ryhmässä kasvattaja ratkaisee erilaisia konfliktitilanteita kunnioittamalla ja kuulemalla lasten tarpeita, vaikka niihin ei aina yksittäisissä tilanteissa voikaan vastata, esimerkiksi: Huomaan, että toivoisit tuota ja se on sinulle tärkeä mutta tällä kerralla on Siirin vuoro saada se. 4.5.1.2 Varhaiskasvatusympäristö leikin kannalta Leikkiympäristön tietoinen luominen ja kehittäminen ovat tärkeä osa hyvän leikin onnistumista. Rikkaan leikkiympäristön rakentaminen perustuu kasvattajien asiantuntemukseen lasten leikin kehitysvaiheista ja tämän päivän leikkikulttuurista. Leikkitilanteiden muokkaamisessa otetaan huomioon lasten ajankohtaiset kiinnostuksen kohteet. 20