Raija Kattilakoski HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN PAJA 18.1.2016 ÄÄNEKOSKI Haastavan käyttäytymisen määrittelyä Mikä on haastavaa käyttäytymistä? Vaihteleeko oma sietokyky tai suhtautuminen? Miten koet haastavan käyttäytymisen? Miksi lapsi tai nuori käyttäytyy haastavasti? 1
Suurin osa oppilaista Osaa noudattaa ohjeita ja sääntöjä, ymmärtää omia ja toisten tunteita, käyttäytyy tilanteeseen nähden odotetusti/ ennakoidusti ja osaa toimia sekä aikuisten että muiden lasten kanssa. Kuitenkin 5-10% oppilaista ei toimi näin; he käyttäytyvät haastavasti, eivät jousta/ sopeudu ja heille tunteiden säätely on vaikeaa. He ovat niitä, jotka vievät suurimman osan kasvattajien työajasta haastavan käyttäytymisensä takia. Haastava käyttäytyminen Häiritseekö henkilön omaa elämää ja / tai muun lähiympäristön elämää? Aiheuttaako vaaraa? Satunnaista vai säännöllistä? Onko ikään nähden sopivaa? Onko normaali reaktio esim. kriisiin? Poikkeaako kulttuurista tai törmääkö koulun järjestyssääntöihin? MITÄ TAUSTALTA LÖYTYY? 2
Käytös on aina viesti jostakin! Käyttäytyminen kertoo, että lapsella voi olla mm: vuorovaikutuksen ongelmia kommunikoinnin ja sosiaalisen osaamisen ongelmia aistipulmia/ SI-pulmia havaitsemisen ja yleistämisen vaikeuksia toiminnanohjauksen ongelmia emotionaalisia ongelmia: ahdistus, epävarmuus ja turvattomuus, pelko, stressi kyvyttömyyttä tunnistaa/ hahmottaa ja sietää rajoittamista tunteiden säätelyn vaikeuksia ongelmia itsetunnon ja minäkuvan kanssa jne Miten näkökulma vaikuttaa suhtautumiseen ja toimenpiteisiin? Onko vika lapsessa vai ympäristötekijöissä, oppimisessa, taitopuutteissa? 3
Haastavan käyttäytymisen jäävuori uhmaaminen raivarit kiroilu vastustaminen levottomuus kriisi perheessä pelot heikot sosiaaliset ja tunnetaidot heikko toiminnan ohjaus luki-vaikeudet aistipoikkeavuudet stressi masennus Häiriökäyttäytymistä vai käytöshäiriö? Dg tarkoittaa aina sitä, että käyttäytyminen/ oireilu johtuvat jostain, mitä pitää hoitaa ja kuntouttaa. Myös koulussa pitää olla työvälineitä, joilla tukea lasta oppimaan! 1. Käytöshäiriö DG F 91 (tarkempi erottelu oireiden mukaan) 2. Uhmakkuushäiriö DG F 91.3 Näihin diagnooseihin liittyy haastava käyttäytyminen Käytöshäiriö on pitkäkestoinen ja toistuva, väh. 6 kk kestänyt epäsosiaalinen käyttäytymistapa, joka rikkoo muiden perusoikeuksia ja ikäkauteen kuuluvia sosiaalisia normeja. Käyttäytymisestä seuraa kliinisesti merkittävää haittaa (aggressiivisuus, valehtelu, varastaminen, sosiaalisten normien rikkominen, omaisuuden tuhoaminen) 4
Lisäksi käytöshäiriö kuuluu eri vammoihin Ilmenevät eri tavoin: Autististinen häiriö: aggressiivisuus, impulsiivisuus (ei mieti vaan toimii), levottomuus, itsensä vahingoittaminen Kehitysvamma: raivarit, tuhoava käytös, itsensä vahingoittaminen Oppimisvaikeus: itsetunnon lasku, aggressiivisuus, kompensoi taidottomuuttaan esim. pellen roolissa Haastavan käyttäytymisen kierre Lapsi saa haastavalla käyttäytymisellä aikaan sisäisiä tai ulkopuolisia toimintoja, jotka vahvistavat jatkamaan käyttäytymistä: Saa huomiota muilta lapsilta ja aikuisilta ( huomio muuttuu palkkioksi ja toiminta vahvistuu) Sosiaalinen vahvistaminen ( saa tietyn arvostuksen käyttäytymisellään kts.vaaka-malli ) Toiminnan välttäminen Epämiellyttävän tekemisen/ asian siirtäminen Kohtaamisen välttäminen Sisäisen stimulaation saavuttaminen (neuropsyk. dg) Sensorinen vahvistaminen Puutteellinen keino säädellä omaa sisäistä mielenmaailmaa 5
Ympäristön stressitekijöitä MUUTOKSET SIIRTYMÄT AISTIÄRSYKKEET ODOTTAMINEN SAIRAUDET NEGATIIVINEN PALAUTE PELOT VAIKEA VUOROVAIKUTUSTILANNE ELÄMÄNTILANNE Haastavan käyttäytymisen taustalla Kotiin ja kouluun eli lähiympäristöön liittyvät tekijät elämänkokemukset ja muutokset Oppimisvaikeudet Emotionaaliset vaikeudet heikko tunneäly > vaikeudet sosiaalisissa ja tunnetaidoissa 6
Haastavan käyttäytymisen taustalla Neurologiset häiriöt / vammat AD / HD, autismin kirjo, kielelliset erityisvaikeudet esim. aistisäätelyn vaikeudet / häiriöt, tarkkaamattomuus, impulsiivisuus, ylivilkkaus Stressitekijät, heikko itsetunto, masennus syitä ja / tai seurauksia kaverisuhteet taustalla usein oppimisvaikeudet leimautuminen Käytöshäiriöt eri vammoissa Autistisessa häiriössä: aggressiivisuus, impulsiivisuus (ei mieti vaan toimii), levottomuus, itsensä vahingoittaminen Kehitysvammassa: raivarit, tuhoava käytös, itsensä vahingoittaminen Oppimisvaikeuksissa: itsetunnon lasku, aggressiivisuus, kompensoi taidottomuuttaan esim. pellen roolissa 7
Miten tuetaan? 1.KARTOITA : Mitä tapahtuu, miten usein, keitä läsnä, milloin toistuu (faktat, ei vielä tulkintoja) 2.TAUSTAT JA MAHDOLLISET SYYT? 3.MITÄ JO TEHTY? 4.MITÄ EI OLE VIELÄ KOKEILTU? 5.MITÄ TEHDÄÄN? (kouluyhteisötaso, luokkataso, oppilastaso, moniammatillinen yhteistyö) HUOLTAJAT JA KAIKKI LAPSEN KANSSA TYÖTÄ TEKEVÄT AIKUISET MUKAAN! TYÖYHTEISÖN JA ESIMIEHEN TUKI (sekä konkreettinen että henkinen) Tehtävä 3 hengen ryhmissä: 1 kertoo haastavasta tilanteesta koulussa,1 tekee kysymyksiä,1 kirjaa taulukkoon: -Mitä tapahtuu? Mikä on näkyvää, Mitä tekee? (konkreettinen tilanne), Missä tilanteissa, miten usein? Keitä paikalla? Mihin kellon- tai vuorokaudenaikaan? Viikonpäivä/oppiaine? Syitä tai selityksiä? Mitä yhteistä vastaavilla tapahtumilla?taitopuutoksia, stressiä, pelkotiloja, elämäntilanne, muutokset, oppimisvaikeudet, temperamentti, aistiärsykkeet, sairaudet, diagnoosit, turhautuminen jne. -Mikä auttaa/tukee? Toimintasuunnitelma 8
Haastavan käyttäytymisen kartoittaminen ja toimintasuunnitelma Mitä tekee/tapahtuu? Milloin ja missä tilanteissa? Keitä paikalla? Mahdollisia syitä tai selityksiä? Mikä auttaa/tukee? Miten toimitaan jatkossa? (laajempi suunnitelma/mitä tehdään ensin? Kierteen katkaiseminen Oleellista varhainen puuttuminen! (90% ennakointia ja 10% interventioita) Yhteiset säännöt ja varmistaminen, että lapsi ymmärtää minkälaista käyttäytymistä häneltä odotetaan Positiivinen palaute/ onnistumisen huomiointi Fyysisen ympäristön muokkaaminen sopivaksi Riittävä henkilöstöresurssi Mielekkään arjen tukeminen/ rakentaminen Mielekäs tekeminen vapaa-ajalla Päiväjärjestys ja muutosten ennakointi Sosiaalisten taitojen vahvistaminen Tunnetaitojen vahvistaminen 9
Työvälineitä sujuvaan arkeen Luokkatilanteessa kaikkien tilanteiden, tehtävien ja toimintojen jäsentäminen tukee oman toiminnan ohjaustaitoja ja tarkkaavuutta. 1. selkeä luokkatila, työpisteet, välineet 2. selkeät säännöt ja sopimukset 3. oppitunnin rakenne: ennakointi, selkeä tehtävänanto, visualisointi, rutiinit / rakenteet 4. työjärjestykset, tehtävälistat, jaksottaminen ympäristö itsessään tukee tarkkaavaisuutta ja oman toiminnan ohjaamista Työvälineitä sujuvaan arkeen (2) Selkeät, yksiselitteiset ja yhteisesti sovitut säännöt muutama olennainen, mm: toisten koskemattomuus näkyvillä ja saatavilla Millaista käyttäytymistä odotamme? selkeät, ymmärrettävät seuraamukset Hyvin suunnitellut ja valmistellut oppitunnit opetuksen selkeys ja ennakoitavuus selkeä aloitus ja lopetus, työjärjestys 10
Työvälineitä sujuvaan arkeen (3) Selkeät tehtävänannot (lyhyesti, visuaalinen tuki) Istumajärjestys Oppilaiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu Ongelmatilanteiden pohtiminen yhdessä Rentoutumisen hetkiä koulupäivään etenkin neuropsykiatrisesti oireileville liikunta, musiikki, rentoutus, hiljaisuus aistien kuormituksen purku Esimerkkejä visuaalisista työjärjestyksistä ja toimintaohjeista 11
12
Haastavasti käyttäytyvä ryhmä, mistä apua? Samanaikaisopetuksen mahdollisuudet (antaa mahdollisuudet tehokkaaseen työrauhan ylläpitämiseen) Koulunkäynnin ohjaajan, erityisopettajan ja opettajan yhteistyö Aikuisilla yhteinen käsitys, mitä odotetaan Sovitaan aikuisten kesken, miten toimitaan kriisi- ja häiriötilanteissa, kriisisuunnitelma Minimoidaan odotusajat ja ns. vapaat tilanteet Voidaan luoda luokan yhteinen ohjelma: Työrauhaa! - > seuranta Haukkarannan ohjauspalvelut 13
Työrauha kaikille - toimintamalli (Tiina Kiiski, Vesa Närhi & Satu Peitso: NMI, Kummi 9) 1. Koulun opettajat valitsevat kohderyhmäksi luokan, jossa on paljon työrauhaongelmia, opettajat sitoutuvat toimintamallin toteuttamiseen, koulun johto antaa toiminnalle hallinnollisen tuen->päätös opettajankokouksessa 2. Opettajille ohjausta mallin toteuttamisesta 3. Oppilaita ja huoltajia informoidaan tavoitteista ja hyödyistä 4. Opettajat toteuttavat toimintamallin luokissa 5. Opettajat kokoontuvat neljän viikon välein arvioimaan toimintaa 6. Lopetus Työrauha kaikille - mallin taustaa Opettajat, jotka hallitsevat luokkatilanteita: - odottavat, että oppilaat onnistuvat ja menestyvät - rakentavat myönteisiä suhteita oppilaisiinsa - luovat pysyviä ja ennustettavissa olevia luokkahuonerutiineja - ohjaavat oppilaita käyttäytymään ja toimimaan siten, että menestys on mahdollista - ennakoivat tilanteita - antavat säännöllistä ja kannustavaa palautetta - korjaavat huonoa käytöstä aktiivisesti, mutta rauhallisella ja loogisella tavalla (Lähde: NMI: Työrauha kaikille toimintamalli) 14
ART (Aggression Replacement Training) ART on ryhmäharjoitusmenetelmä nuorten kanssa toimiville ammattihenkilöille ART:n lähtökohta on ajatus siitä, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia ART:ssa on harjoitteita kolmella tasolla: 1. vihanhallinta, tunnetaso 2. sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso 3. moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso 29 ART (Aggression Replacement Training) Määrittää 50 sosiaalista taitoa perustason sosiaaliset taidot edistyneemmät sosiaaliset taidot tunnetaidot aggressiiviselle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset taidot stressin sietoon liittyvät taidot suunnittelutaidot Taitoja valitaan nuoren toiveiden mukaan ja ne etenevät askeleittain ja tilanteita näytellään (mallintaminen ja rooliharjoittelu) + palaute ja kotitehtävät 15
Aggressiiviselle / haastavalle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset taidot Luvan kysyminen Asioiden jakaminen Muiden auttaminen Neuvotteleminen Itsehillintä Omien oikeuksien puolustaminen Kiusaamiseen reagointi Hankaluuksien välttäminen Riidasta erossa pysyminen Kriisien hallinta Tärkeää erottaa toisistaan käyttäytymisen ohjaaminen ja kriisien hallinta Nämä eivät ole menetelmiä, joilla hallitaan häiriökäyttäytymistä jatkuvasti Kriisien hallinta on kriisisuunnitelma mahdollisten vaarallisten tilanteiden vähentämiseksi, joita saattaa esiintyä käyttäytymisen ohjaamisen aikana 16
Opi tuntemaan oppilaasi Oppilaan kohtaaminen arjessa; ole aidosti kiinnostunut oppilaan asioista ja osoita se oppilaalle Erilaisissa oppimistilanteissa havainnointi Vanhempien ja oppilaan haastattelut Sosiogrammit (oppilaan paikka ryhmässä) Oppimisen taidot ja esteet Ennakoiva arviointi Sosiogammi Graafinen esitys henkilöiden sosiaalisista siteistä Ihmissuhdekaavio Esim: Oppilaan nimi ja allekkain numerot 1-4 1. Luokassa vaihdetaan istumajärjestystä. Kenen viereen haluaisit istumaan? 2. Kenet valitsisit luokan edustajaksi suunnittelemaan leirikoulua opettajan kanssa? 3. Tehtäväsi on koota toimiva ryhmä. Ketkä 3 valitset? 4. Kuka jää usein yksin välitunnilla? Oppilaan tuntemus 17
Interventiot Oppilaat testaavat opettajan rajoja jatkuvasti kirjaa ylös häiriötekijät mieti, mihin on tärkeää puuttua (kaikkeen ei voi puuttua) valitse asia, joka häiritsee eniten tee siihen interventio seuranta palkkio (oppilaan oma valinta) Interventiot (2) Mikä valitaan? Riippuu käyttäytymisen funktiosta. Interventio johdonmukainen, pitkäaikainen ja samalla myönteistä käyttäytymistä vahvistava. 1. sammuttaminen 2. muun käyttäytymisen vahvistaminen ja haastavan käyttäytymisen sammuttaminen samanaikaisesti 3. time-out 4. kirjalliset sopimukset: mikä on ehdottomasti kiellettyä 18
Interventiot (3) 5. oman toiminnan tarkkailu 6. uuden toiminnan harjoittelu, jolla sama funktio kuin ei-toivotulla, esim. kommunikoinnissa 7. ennakointi, kriisisuunnitelma, valintojen teko 8. kiinnipitäminen, HFR, AVEKKI 9. rentoutuminen, huomion suuntaaminen muuhun, liikunta 10. sosiaaliset tarinat, muistutukset, sopimukset: Minua hermostuttaa, tarvitsen tauon. Sinun voimavarasi Ole läsnä ja saatavilla Toimi ammattiroolissa Luo turvallisuutta, rauhoita ilmapiiriä Aisti tunneilmapiiriä (kuka, ketkä aiheuttavat epävakautta?) Tunnistatko varomerkit? Vaikuta ja puutu tunneilmapiiriin nopeasti Pelottaako sinua? 19
Oppilaan vastarintaan vastaaminen Käskyjä tulee joskus niin paljon, etteivät oppilaat pysty vastaamaan niihin Älä lähde mukaan valtataisteluun Älä neuvottele loputtomasti Luo turvalliset rajat, joita ei voi ylittää > käy konfliktit läpi aina, mutta vasta kun oppilas/oppilaat (ja aikuinen) on rauhoittunut Oppilaan vastarintaan vastaaminen (2) Sanattomat keinot Fyysinen läheisyys, kosketus, katse, eleet, ilmeet Huomiotta jättäminen, henkilökohtainen huomio Suorat sanalliset keinot Puhu lyhyesti: lyhyt ja suora interventio Keskity oppilaan tekoihin, ei henkilökohtaisuuksia 20
Oppilaan vastarintaan vastaaminen (3) Minä- viestien käyttö Vältä loukkaavia ilmaisuja Pyynnöt ja vaatimukset Jokainen istuu nyt paikallaan Suora vaatimus Ei epämääräistä selitystä Katso silmiin, oppilasta kohti, viesti selkeästi ja lyhyesti (muista aikuisen rooli) Oppilaan kanssa kahdenkeskinen (kasvatus) keskustelu (kun molemmat ovat rauhoittuneet) Tässä ja nyt (ei vedetä vanhoja asioita mukaan) Tehokas väline oikein käytettynä Käyttäydy itse levollisesti ja varmasti Esitä näkökantasi selvästi Käytä minä - viestejä Älä puhu liikaa Puhu oppilaalle suoraan Anna oppilaan itse ehdottaa omia ratkaisuja Anna tarvittaessa vihjeitä ongelman ratkaisemiseksi Varmista, että oppilas ymmärtää mitä on sovittu (oppilas toistaa omin sanoin) Kunnioita, ole roolimalli (pysy aikuisena) Rakenna luottamusta 21
A-B-C- malli A. Käyttäytymistä edeltävät tekijät (Antecedents) Mitä tapahtuu ennen käyttäytymistä, ketä muita on paikalla, henkilön tilanne/olotila ennen tapahtumaa jne. B. Mitä teit (Behavior) Mitä itse teit? Oma käyttäytyminen. Vaihtoehdot? Vain tähän voit vaikuttaa itse C. Seuraukset(Consequences) Lyhyen aikavälin seuraus Pitkän aikavälin seuraus Mitä vaikutusta seurauksiin? Oppilaan ei-toivottu käyttäytyminen 22
Seuraamusten käyttö Johdonmukainen käyttö: konfliktit käydään läpi aina! Teon ja seuraamusten välillä on hyvä olla logiikka ymmärrettävyys Seuraamusten tulisi olla oppilaille ymmärrettäviä Peruskoululakiin uudistuksia 1.1.2014 Koulurauhan lakiuudistukset 1.1.2014 Tavoite: Oppilaiden osallisuuden vahvistaminen vaikuttamistaitojen, kouluhyvinvoinnin ja työrauhan kehittäminen Kasvatuskeskustelu ensisijainen keino puuttua häiritsevään ja epäasialliseen käyttäytymiseen Jälki-istunnossa kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten sekä muiden kasvatuksellisia tavoitteita tukevien esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävien tehtävien teettäminen tulee mahdolliseksi 23
Koulurauhan lakiuudistukset 1.1.2014 Määräaikaisesta erottamisesta päättää monijäseninen toimielin Toimivalta tarkastaa oppilaan tavarat koskee esineitä ja aineita, jotka vaarantavat oppilaan oman tai muiden turvallisuuden. Läsnä tulee olla kaksi aikuista, joista toisen oppilas voi valita. Toimivalta ottaa haltuun vaaralliset esineet ja aineet sekä perusopetuksen osalta myös esineet ja aineet, joilla oppilas häiritsee opetusta. Luokan työrauhan rakentaminen Toimii Oppilaiden hyvä tunteminen Sosiaalisten ja tunnetaitojen opettaminen Yhteisön selkeät pelisäännöt johdonmukaisuus Hyvän työilmapiirin ylläpitäminen Opettajan johtajuus luokassa Toimii huonosti Jatkuva rangaistusten käyttö Uhkailu Perusteettomat jatkuvat käskyt Negatiivinen ilmapiiri 24
Oppituntien aloitus Signaalit ja rutiinit (esim. musiikin käyttö) Tervehtiminen Kuulumisten vaihtaminen Oppitunnin tavoite: mitä tarkoitus oppia? Ohjeiden antaminen monipuolisin keinoin (myös kuvat käytössä) Tarpeellisten välineiden esille ottaminen Varmista että ohjeet on ymmärretty Käsitteiden avaaminen Oppituntien rakenne Ennakoitava rakenne ehkäisee työrauhaongelmia Saman rakenteen toistaminen Oppitunnin rakenteen käyminen läpi oppitunnin alussa Oppitunnin selkeys ja kiireettömyys Eriyttäminen 25
Oppituntien rakenne Voiko oppituntien rakennetta konkretisoida? Voiko tehtäviä pilkkoa osatehtäviin? Voiko opetuksessa käyttää urakkaluontoisia tehtäviä? Miten ryhmätyöskentelyn tehtäväjakoa voisi selkiyttää? Oppitunnin rytmittäminen erilaisiin toimintoihin (max 10 min opettajan kuuntelua kerrallaan) Oppituntien lopetus Oppitunnin lyhyt kertaus mitä piti oppia ja mitä opittiin? Hiljentyminen ja rauhoittuminen Palaute oppitunnista Luokasta poistutaan sitten, kun työt on saatu loppuun, paikat on siivottu tms. rutiinit Signaalien käyttö (esim. musiikki) VAI ei oppi- eikä välitunteja vaan ongelmakeskeistä, ilmiölähtöistä projektioppimista? Minkälaiset rutiinit ja toimintaohjeet siihen? 26
Palautteen annossa muistettavaa Tavoitteeseen liittyvää Kannusta, kehu, kiitä Välitön ja johdonmukainen Säännöllinen Henkilökohtainen ja ryhmäpalaute Ei liian yleinen: Hyvin meni vaan yksilöity: Veitte kaikki tavarat oikeille paikoilleen. Hienoa! Korjaavaa Säännöistä poikkeamisen seuraamukset Suunniteltava etukäteen Seuraamukset tulee olla kaikkien tiedossa Seuraamukset tulee toteuttaa 27
Agression kohtaaminen Totti Karpela (puhejudo) Kiihtyneen ihmisen rauhoittelussa on merkityksellistä 10 ensimmäistä sanaa, sekuntia,elettä tai ilmettä (ensivaikutelma) Tunnekartta Mielihyväkeskuksen aktivointi ( kehumalla rauhoittaminen) Ihmiskaiku ( kuuntele 3-4 viimeistä sanaa ja toista ne) Retoriset kysymykset ( toteavia kysymyksiä) Tiivistäminen ( osoitat kuunnelleesi) Aiheen vaihtaminen Kasvojen säilyttäminen ENNAKKO-, VARA- JA HÄTÄSUUNNITELMA Kirjallisuutta Kyllä me selviämme (www.adhd-liitto.fi) Haastava nuori ja koulunkäynti- opas opettajalle (www.kalliomaa.net) Virtanen T. ym. 2012 Näkökulmia kouluun kiinnittymiseen ART- Aggression Replacement Training - Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville nuorille (Suomen ART ry) Vahva vanhemmuus - Paras tuki nuoren kasvuun (www.vaestoliitto.fi) Cacciatore, R. 2007 Aggression portaat. Opetushallitus Saloviita, T. 2007 Työrauha luokkaan. PS-kustannus. 28
Kerola & Sipilä: Haastava käyttäytyminen. Valteri- erityisen tuen palveluverkosto 2007. Leskinen, E. 2010. Ryhmä toimimaan. PS- kustannus Piispanen, M. 2008. Hyvä oppimisympäristö. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Kujanpää, Kerola, Kallio: Tunteesta tunteeseen, OPH. Kujanpää, Kerola, Kallio: Ihmiseltä ihmiselle, OPH. Greene, R. W. 2008. Koulun hukkaamat lapset.finn Lectura Greene, R. W. 2005. Tulistuva lapsi Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. PSkustannus O Regan: Haastava Käytös, www.opike.fi Cacciatore, R. ( 2007) Aggression portaat. Goldstein, A.P.(2008) ART, Aggression Replacement Training. Greene, R. (2008) Tulistuva lapsi. Juusola, M. (2012) Levottomat aivot. Juusola, M (2011) Vahvaksi rakastetut lapset. Keltinkangas-Järvinen, L. (2010) Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Kokkonen, M. (2010) Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Suvisaari, J. & Manninen, M. (2009) Käytöshäiriön ennusteeseen vaikutetaan parhaiten puuttumalla ongelmiin varhain. Suomen lääkärilehti 27-32 vsk 64. 29
Käytännön menetelmiä Verso= vertaissovittelu Tuki- ja kummioppilastoiminta (MLL) Syvien vahvuuksien koulu Puhejudo ART Kiva-koulu Askeleittain-ohjelma (tunnetaidot) Tunnemuksu ja Mututoukka Yhteistoiminnalliset menetelmät Mitkä asiat seuraavista toimivat omalla kohdallasi /koulullasi? Mikä vaatisi kehittämistä? Oppilaiden hyvä tuntemus (myös asema ryhmässä) Yhteisön selkeät pelisäännöt (johdonmukaisuus) Oppituntien rutiinit Luokan säännöt ja seuraamukset tiedossa ja toimii Palautteenanto oppilaalle (toivottavan käyttäytymisen vahvistaminen) Haastavaan/agressiiviseen käyttäytymiseen puuttumisen toimintamallit selkeitä ja kaikkien tiedossa Kasvatuskeskustelut ja haastavien tilanteitten purku Työyhteisön ja esimiehen tuki Moniammatillinen yhteistyö ja tuki 30