Tiina Lammi Ravitsemuslaatu ja asiakastyytyväisyys pienten lasten rukapalveluissa Case: Tenavakti Opinnäytetyö Kevät 2012 Liiketaluden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö Palvelujen tuttamisen ja jhtamisen kulutushjelma
2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Kulutusyksikkö: Liiketaluden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö Kulutushjelma: Palvelujen tuttamisen ja jhtamisen kulutushjelma Tekijä: Tiina Lammi Työn nimi: Ravitsemuslaatu ja asiakastyytyväisyys pienten lasten rukapalveluissa case: Tenavakti Ohjaaja: Kaija Nissinen Vusi: 2012 Sivumäärä: 29 Liitteiden lukumäärä 3 Opinnäytetyön tavitteena li kartittaa lasten ateriintia päiväkti Tenavakdissa ja mielipiteitä ruasta. Aikaisemmin vastaavaa kyselyä ei le tehty. Tavitteena li selvittää, mitä ateriita lapset syövät päiväkdilla ja kuinka usein. Lisäksi selvitettiin, mitkä vat lasten lempirukia ja miten rukalistaa visi tulevaisuudessa mukata ja parantaa. Yhtenä tavitteista li määrittää päiväkti Tenavakdin viiden viikn kiertävän rukalistan ravintsisällöt ja verrata niitä susituksiin. Tulsten perusteella annetaan kehittämisideita ravitsemuksellisen laadun kehittämiseksi. Tenavakdissa n käytössä viiden viikn kiertävä rukalista. Nykyisellä rukalistalla n tarjlla mnipulisesti erilaisia rukia. Jkaisella viiklla n tarjlla kalaa ja jka päivä n ruan kanssa tarjlla salaatti, täysjyväleipää ja rasvatnta maita. Neljänä päivänä n myös tarjlla jälkirukaa. Lapset saavat hidssa myös välipalan. Välipalalla n aina tarjlla myös täysjyväleipää ja leikkeleitä ja jumana tarjtaan rasvatnta maita tai vettä. Tutkimusaineistn mudstivat päiväkti Tenavakdin lapsiasiakkaat. Otantamenetelmänä n kknaistanta. Aineistnkeruumenetelmänä käytettiin strukturitua kyselyä. Kyselylmake jaettiin päiväkdissa lapsille ja he täyttivät sen yhdessä vanhempien kanssa ktna. Kyselylmakkeita jaettiin 110 kappaletta ja takaisin kyselyitä palautui 52 kappaletta. Vastausprsentti li 47,3. Aineist purettiin ja analysitiin Excel-hjelmalla. Rukalistan ravintsisältö laskettiin käyttämällä Aiv 2000 hjelmaa. Tulksissa selvisi, että 75 % lapsista syö rukia ja ruka-aineita, vaikka he eivät pitäisikään niistä. Lapsista 21 prsenttia taas ei syö ruka-aineita tai rukia, jista ei pidä. Kknaisarvsanaksi rualle lapset antivat erinmaisen. Vastausvaihtehtina li neljä erilaista hymynaamaa, jista lapsen n helpp näyttää ja kerta, mikä kuvaa parhaiten rukaa. Ravitsemuksellisesti rukalistan alkuperäinen tilanne n j ravitsemussusitusten mukainen. Ainastaan kuidun saanti jäi alle susituksen. Avainsanat: Asiakastyytyväisyys, päiväktirukailu, lasten ravitsemus, rukalistasuunnittelu
3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Thesis abstract Faculty: Business Schl, Schl f Hspitality Management Degree prgramme: Hspitality Management Authr/s: Tiina Lammi Title f thesis: Custmer satisfactin and nutritinal quality f the children s fd services Case: Kindergarten Tenavakti Supervisr(s): Kaija Nissinen Year: 2012 Number f pages: 29 Number f appendices: 3 The aim f the study was t examine children s satisfactin with the fd services at the kindergarten Tenavakti. The target was t find ut which meals and hw ften the children eat at the kindergarten. Children s favurite dishes and eventual menu changes and imprvements were als studied. One aim was t determine the nutritin facts f the five week menu f the kindergarten Tenavakti and cmpare them with the recmmendatins. Kindergarten Tenavakti services mainly the Seinäjki central hspital staff s children. Kindergarten wrks n assciatin basis selling its services t the twn f Seinäjki. Fd is purchased frm the institutinal kitchen f the Seinäjki central hspital. Tenavakti uses a five weeks rtating menu. The current menu cvers several different dishes. Fish and salad, whle wheat bread and skimmed milk is served every week. Children get snacks daily (yghurt, berries, Karelian pastries, ice cream, whipped prridge r bread, cld cuts etc). Skimmed milk and water are served, t. The research material cnsisted f all the children at the kindergarten Tenavakti and the research methd was structured questinnaire. The questinnaire was delivered at the kindergarten and the children answered it with their parents at hme. 110 questinnaire were delivered and 52 f them were returned. The answering percent was 47,3. The material was unzipped and analyzed whit Excel-prgram. The findings shwed that 75 % f the children eat fd and fdstuffs even if they dn t like them. 21 % f the children dn t eat fd r fdstuffs they dn t like. The children evaluated the fd services by using different smileys. The final grade they gave t the kindergarten fd was excellent. The initial nutritin state f the menu was gd and there is n need fr bigger changes. Only the intake level f fibers was belw the recmmendatins. Keywrds: custmer satisfactin, kindergarten lunch, children s nutritin, menu planning
4 SISÄLTÖ Opinnäytetyön tiivistelmä..2 Thesis abstract 3 SISÄLTÖ.4 Kuvi- ja taulukkluettel..6 1 JOHDANTO.7 2 LEIKKI-IKÄISEN RAVITSEMUS... 8 2.1 Lapsen rukailun kehittyminen leikki-iässä.. 8 2.2 Leikki-ikäisen lapsen ravitsemukselliset tavitteet päivähidssa 9 2.3 Tutkimuksia leikki-ikäisen ravitsemuksesta..11 2.4 Rukalistasuunnittelu ja elintarvikevalinnat...12 3 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY...14 3.1 Tenavakti..14 3.2 Seinäjen keskussairaala..15 4 RAVITSEMUSLAATU JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS PIENTEN LASTEN RUOKAPALVELUISSA CASE TENAVAKOTI..17 4.1 Nykyisen rukalistan ravitsemuksellinen laatu.17 4.1.1 Viiden viikn rukalistan nykytilanne...17 4.1.2 Viiden viikn kiertävän rukalistan ravintarvlaskelmat.17 4.1.3 Kehittämisehdtukset ravitsemuslaadun parantamiseksi 18 4.2 Asiakastyytyväisyys rukapalveluihin päiväkti Tenavakdissa 21 4.2.1 Tavite 21 4.2.2 Aineist ja menetelmät...21 4.2.3 Tulkset.22 4.2.3.1 Taustatiedt 22 4.2.3.2 Ateriinti päiväkdilla 22 4.2.3.3 Lasten mielipiteet päiväkdilla tarjttavasta ruasta...24 5 JOHTOPÄÄTÖKSET...27 6 POHDINTA..28
5 LÄHTEET.29 LIITTEET
6 Kuvi- ja taulukkluettel Kuvi 1. Viiden viikn rukalistan ravintarvt Kuvi 2. Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti Kuvi 3. Päiväkti Tenavakdin ravitsemuslaadun kehittämisprjekti Kuvi 4. Pidetyimmät päiväktiruat (n=52) Kuvi 5. Epäsusituimmat päiväktiruat (n=52) Kuvi 6. Mitä rukia lapsi syö usein tai jskus päiväkdilla (n=52) Kuvi 7. Lasten mielipiteet päiväkdilla tarjttavista ruista (n=52) Kuvi 8. Lasten antama kknaisarvsana päiväkdin rualle (n=52)
7 1 JOHDANTO Seinäjen keskussairaalan päiväktiyhdistys perustettiin 1.11.1972. Vunna 1980 se muutettiin Seinäjen Tenavakti ry:ksi. Varsinainen päiväktitiminta alitettiin 1.4.1974 52-paikkaisena Sahalankadulla, niin santussa Kaarakan talssa. Syyskuussa 1979 timinta siirtyi nykyisiin tilihin Hanneksenrinteelle, Seinäjen keskussairaalan läheisyyteen. (Tenavakti histria [viitattu 1.2.2011]) Seinäjen keskussairaalan ravintkeskus n vastuuyksikkö, jka n sa Etelä- Phjanmaan sairaanhitpiirin kuntayhtymän ptilashidn tukipalveluja. Asiakkaina vat Seinäjen keskussairaalan ptilaat ja henkilökunta, Tenavakdin lapset ja henkilökunta, piskelijat, kulutuspäiville sallistuvat vieraat ja muut vierailijat. Rukailijamäärä n 1000 1200 henkilöä/vrk. (Epshp ravintkeskus [ viitattu 1.2.2011].) Päivähidssa ja ktna nautitut ateriat ja välipalat mudstavat yhdessä lapsen rukavalin kknaisuuden. Päivähidn ateriat kattavat kkpäivähidssa kaksi klmassaa ja sapäivähidssa yhden klmassan lapsen päivän ravinnntarpeesta. Päiväkdeissa tehtyjen selvitysten mukaan lapset vat syöneet susitusta vähemmän, keskimäärin vain nin pulet päivän tarpeesta. Lasten rukailutilanteiden ja rukalistan kehittäminen n tärkeää. Osalla lapsista päivähidssa tarjttu pääateria n päivän aina lämmin ateria. Leipä ja mait vat tärkeä sa ateriakknaisuutta, eivät palkint muun ruan syömisestä.( Hasunen ym. 2004, 152.) Päivähidssa tarjttava ruka n mnipulista, tasapainista ja maukasta. Lapsi syö sitä man tarpeensa mukaisesti. Häntä kannustetaan tutustumaan uusiin ruka-aineisiin ja maistamaan erilaisia rukia. Päivähidlla n hyvät mahdllisuudet hjata lasten rukatttumusten kehittymistä. (Hasunen ym. 2004, 150.) Elintarvikkeiden hankinnissa tulisi kiinnittää humita niihin jkapäiväiseen ateriatarjntaan liittyviin elintarvikkeisiin, jtka vat ravitsemuksen kannalta keskeisiä. Sumessa tällaisia vat esimerkiksi maittutteet ja niiden kaltaiset valmisteet, rasvat, liha ja lihavalmisteet sekä leipä ja valmisruat. Erityistilanteet ja
8 niiden gurmet-tutteet vat asia erikseen, jskaan ruan herkullisuus ei useinkaan le kiinni rasvan laadusta tai sulan määrästä. (Jukkrukailun kehittäminen Sumessa, 2010, 51.) 2 LEIKKI-IKÄISEN RAVITSEMUS 2.1 Lapsen rukailun kehittyminen leikki-iässä Lapsen syöminen kehittyy vähitellen, iän ja mtristen taitjen karttuessa. Lapset vat yksilöitä ja täten kehitystahdiltaan erilaisia. Vanhempien tehtävänä n pyrkiä seuraamaan lapsen kehitystä siten, että he vivat luda lapselle tlliset lsuhteet uuden petteluun ja tukea aktiivisesti lasta taitjen harjaannuttamisessa. (Hasunen, Kalavainen, Keinnen, Lagström, Lyytikäinen, Nurttila, Peltla & Talvia 2004, 143.) Rukailun pettelu n vähittäistä taitjen karttumista. Mnet vanhemmat kuitenkin dttavat, että lapsi muuttuu npeasti syötettävästä vauvasta siistiksi itse syöväksi leikki-ikäiseksi. Tisaalta mnia lapsia syötetään vielä sillin, kun he vat lleet j pitkään taidiltaan valmiita syömään itse. Stkeminen, leikkiminen ja kkeilu vat kuitenkin lennainen sa syömisen pettelua. (Hasunen ym. 2004,143.) Lapsen mtriikka kehittyy ensimmäisten elinvusien aikana vimakkaasti. Lapsen n hyvä antaa harjitella syömistä alusta asti itse, ensin srmin ja pikku hiljaa lusikalla. J alusta asti lapselle vidaan antaa rukaa myös maan käteen, jllin käden mtriikka kehittyy rukaa suuhun vietäessä. Spivia srmirukia vat esimerkiksi sulattmat ja skerittmat maissinaksut, ruisleivän kannikat sekä hedelmien ja kasvisten palat ja marjat. Alussa srmirukien n hyvä lla tukehtumisvaaran välttämiseksi sellaisia, ettei niistä vi irrta suuria palasia. (Arffman & Hujala 2010, 56.) Nin vuden ikäiselle tarjtaan samaa rukaa kuin muulle perheelle. Ruka tarjtaan lapsen yksilöllisen kehitysasteen mukaisesti pilkttuna tai hiennnettuna. Syömisen vastuu siirtyy vähitellen lapselle, kun lapsi alkaa syödä itse. Vuden
9 ikäinen lapsi saa usein syödä lusikalla kiinteitä ja ssemaisia rukia sekä juda nkkamukista. Kahteen ikävuteen mennessä lapsi usein käyttää j haarukkaa sekä tavallista lasia tai mukia, nelivutias käyttää j myös veistä. Kuusivutias n j melk matiminen rukailija ja hänelle esimerkiksi perunan kuriminen vi lla tärkeä sa nnistumisen tunteen lumista. (Arffman & Hujala. 2010, 62.) Lapsen kasvu ja kehitys asettavat ravitsemukselle tiettyjä erityistarpeita. Energiaa tulee lla riittävästi, jtta sitä riittää kasvun ja kehityksen lisäksi myös liikkumiseen ja leikkimiseen. Hiilihydraatteja tarvitaan aivjen timintaan ja liikkumiseen, prteiineja kudsten kasvuun ja rasvaa energiavarastksi, rasvaliukisten vitamiinien lähteeksi ja hermstn kehitykseen. Säännöllisen ateriarytmin avulla turvataan riittävä energian ja ravintaineiden jatkuva saanti. (Arffman & Hujala. 2010, 60.) 2.2 Leikki-ikäisen lapsen ravitsemukselliset tavitteet päivähidssa Päivähidssa ja ktna nautitut ateriat ja välipalat mudstavat yhdessä lapsen rukavalin kknaisuuden. Päivähidn ateriat kattavat kkpäivähidssa kaksi klmassaa ja sapäivähidssa yhden klmassan lapsen päivän ravinnntarpeesta. Päiväkdeissa tehtyjen selvitysten mukaan lapset vat syöneet susitusta vähemmän, keskimäärin vain nin pulet päivän tarpeesta. Lasten rukailutilanteiden ja rukalistan kehittäminen n tärkeää. Osalla lapsista päivähidssa tarjttu pääateria n päivän aina lämmin ateria. Leipä ja mait vat tärkeä sa ateriakknaisuutta, eivät palkint muun ruan syömisestä.( Hasunen ym. 2004, 152.) Rukailu n sa lasten perushita, kasvatusta ja petusta. Se edistää lasten fyysistä ja psyykkistä hyvinvintia sekä ylläpitää vireyttä hitpäivän aikana. (Hasunen ym. 2004, 150.) Päivähidssa tarjttava ruka n mnipulista, tasapainista ja maukasta. Lapsi syö sitä man tarpeensa mukaisesti. Häntä kannustetaan tutustumaan uusiin ruka-aineisiin ja maistamaan erilaisia rukia. Päivähidlla n hyvät
10 mahdllisuudet hjata lasten rukatttumusten kehittymistä. (Hasunen ym. 2004, 150.) Rukailu rytmittää lasten hitpäivän jaksihin. Säännöllisesti tistuvat ateriat ja välipalat lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta ja vat tärkeä sa viihtyvyyttä. Rukailu n ssiaalisten taitjen harjittelua. Lapsi ppii hyviä käytöstapja ja tisten humin ttamista pöydässä. (Hasunen ym. 2004,150.) Lapsi kats syödessään mallia tisista lapsista. Myös päivähidn henkilökunta vaikuttaa lapsen rukatttumuksiin malla esimerkillään. Rukailutilanteissa lapsille annetaan tieta, petetaan taitja ja siirretään rukaan liittyviä asenteita. Päivähidn ravitsemuskasvatus n parhaimmillaan ilista yhdessä syömistä. (Hasunen ym. 2004, 151.) Susitus alle 2-vutiaiden ravintaineiden saannista Vastasyntyneen susiteltavin ravint n yksinmaan äidinmait kuuden kuukauden ikään asti. Äidinmait tyydyttää yksinään useimpien lasten ravinnn tarpeen D-vitamiinia lukuun ttamatta pulen vuden ikään asti. Lapsen kasvaessa rasvan suutta vähennetään vähitellen ja energia krvataan vastaavasti hiilihydraateilla. Nin kaksivutiaan lapsen rukavalissa susiteltava rasvan suus kknaisenergiansaannista n sama kuin aikuisenkin eli nin 30 E%. Yhden vuden iästä lähtien ruan kvan rasvan suuden ei tulisi ylittää 10 E%. Runsaan prteiinin saannin ensimmäisten elinvusien aikana n esitetty lisäävän lihavuuden riskiä lapsuusiässä, mutta näyttö tästä n puutteellista. Alle 6 kk: n ikäisten prteiinin saanti ei saa ylittää 10 E %. 6-12 kk:n ikäisillä prteiinin saannin yläraja n 18 E% ja yli 1-vutiailla 20E% (Sumalaiset ravitsemussusitukset, 2005) Susitus ravintaineiden saannista 2-6 v Leikki-iässä lapsen kasvu hidastuu ja painn suhteutettu energian tarve vastaavasti vähenee. 4-6-vutiaan lapsen energiantarve n enää alle 75 kcal painkila khti. Energiantarpeeseen vaikuttavat lapsen sukupuli, pituus, pain, kasvunpeus ja liikunta. Tyttöjen ja pikien väliset ert alkavat kasvaa leikki-iän
11 lpulla ja kuluiässä. Energiantarpeen vaihtelu sekä lasten kesken että yksilöllisesti päivästä tiseen n suuri. Energiantarpeen arviintiin leikki-iässä sveltuu kaava: 1000 kcal (4,2MJ) + ikä vusissa x 100 kcal (0,4MJ) Näin laskettuna klmevutiaan lapsen energiantarve n nin 5,4 MJ eli 1300 kcal. Kun terve lapsi syö rukahalunsa mukaan täysipainista rukaa, hän yleensä säätelee rukamäärän tarvettaan vastaavaksi. Lapset vivat leikki-iässä nudattaa turvallisesti samaa, mnipulista, runsaasti rasvaa sisältävää rukavalita kuin muukin perhe. Vähärasvaisia maitvalmisteita n tärkeää käyttää riittävästi. Kaikille alle 3-vutiaille lapsille susitellaan D-vitamiinivalmistetta ympäri vuden. E-vitamiinin saanti paranee samalla, kun siirrytään entistä enemmän pehmeiden rasvjen käyttöön ja lisätään kasvisten käyttöä. (Hasunen ym. 2004, 95.) Ravitsemussusitukset vat samat aikuisilla ja yli 2-vutiailla lapsilla. Hiilihydraattien suudeksi susitellaan 50-60 % energiansaannista. Rasvan suuden energiansaannista tulisi lla 25-35 %. Prteiinien saantisusitus n 10-20 % energiansaannista. (Sumalaiset ravitsemussusitukset, 2005.) 2.3 Tutkimuksia leikki-ikäisen ravitsemuksesta Lasten hiilihydraattien saantia n tutkittu riittämättömästi, varsinkin ravintkuidun salta. Kansainvälisesti lasten kuidun saantisusitukset vat perustuneet keskimääräisiin arviinteihin ja aikuisten susituksiin. Lasten kuidun saannille ei le sumalaisia susituksia. Ravintkuidun n ajateltu suuren energiattman vlyyminsa takia pienentävän energian saantia ja sitä kautta vivan vaikuttaa haitallisesti lasten kasvuun. STRIP- tutkimuksessa selvitettiin lasten kuidun ja skerin käyttöä ja niiden yhteyksiä kasvu ja ravinttekijöihin sekä hammasterveyteen. ( Ruttinen, 2011, 4.)
12 Tutkimuksessa kävi ilmi, ettei runsaankaan kuidun saannista le haittaa lasten kasvulle ja että kuitu parantaa lasten rukavalin laatua. Lisäksi havaittiin, että ravintkuitu li yhteydessä alhaisempiin veren klesterlipitisuuksiin. Myös muut hiilihydraatit vaikuttivat veren rasva-arvihin, sillä kknaishiilihydraatti, skeri ja fruktsi suurensivat arvja. (Ruttinen, 2011.) Kyttälän ym. (2008) tutkimuksessa havaittiin, että päivähitmudlla li selvä yhteys lasten ruankäyttöön ja ravintaineiden saantiin. Kdin ulkpulella hidssa levien lasten rukavali li arkisin mnipulisempi ja lähempänä leikkiikäisten ravitsemissusituksia ktna hidettuihin lapsiin verrattuna. Susiteltavista elintarvikkeista li mm. tureiden kasvisten ja salaattien, hedelmien ja marjjen, viljavalmisteiden (ruisleivän ja puurjen), kalarukien, rasvattman maidn ja margariinin keskimääräinen kulutus suurempaa kdin ulkpulella hidetuilla lapsilla. (Kyttälä, Ovaskainen, Krnberg-Kippilä, Erkkla, Tapanainen, Tukkla, Veijla, Simell, Knip & Virtanen 2008, 92.) Kdin ulkpulisia hitpaikkja vertailtaessa havaittiin, että perhepäivähidssa hidetut lapset söivät hitpäivän aikana enemmän kuin päiväkdissa hidetut. Energiaan suhteutettuna päiväkdissa hidetut saivat kuitenkin perhepäivähidssa hidettuihin verrattuna enemmän mnityydyttymättömiä rasvahappja ja E-vitamiinia. (Kyttälä ym. 2008, 92.) Lasten ruankäytön ja ravintaineiden saannin vaihtelua viiknpäivien mukaan tutkittiin 3-vutiailla (Lehtisal 2007). Makeisten ja lisätyn skerin keskimääräinen saanti viiknlppuisin li kaksinkertaista arkipäiviin verrattuna. Lähes perinteeksi mudstuneen karkkipäivän viettäminen lauantaisin heijastui tulksiin, mutta n humattava, että makeisten ja lisätyn skerin käyttäjien suus arkenakin li suuri. Myös jumia, erityisesti virvitusjumia kulutettiin viiknlppuisin enemmän. Kaikkien muiden elintarvikeryhmien kulutus li viiknlppuisin vastaavasti pienempää. Lasten energiansaanti ei pikennut arki ja viiknlppupäivien kesken. (Kyttälä ym. 2008, 94.) Kknaisrukamäärä kasvi lasten vanhetessa ja pjilla se li suurempi kuin tytöillä. Yksi- ja kaksivutiaiden lasten rukavaliiden kstumus ersi paljn
13 tisistaan. Kun 1-vutiaat söivät vielä tellisia lastenrukia, perunaa ja viljavalmisteita, 2 vutiaiden rukavali kstui yhä enemmän samankaltaisista ruista ja elintarvikkeista kuin vanhemmilla lapsilla. Lapset käyttivät varsin vähän tureita kasviksia, marjja ja hedelmiä. Lasten vilja- ja maittutteiden sekä liharukien kulutus li runsasta. Leipärasvjen ja kalarukien käyttömäärät livat pieniä. (Kyttälä ym. 2008, 94.) 2.4 Rukalistasuunnittelu ja elintarvikevalinnat Rukalistan suunnittelu n yksi tärkeimmistä rukahulln sa-alueista. Rukalista määrittelee keittiön muiden sa-alueiden hyväksikäyttöä ja tisaalta resurssien, kuten henkilökunnan ja kneiden tarvetta keittiössä. Rukalista n tietyllä tavalla keittiökknaisuuden keskipiste ja myös timintahje elintarvikkeiden hankintaa ja varastintia varten. Rukalistasuunnittelun perustavitteita n tarjta ravitsemuksellisesti täysipainista, rukahalua herättävää ja herkullista rukaa niille ihmisille, jtka ruan syövät. Käytössä leva budjetti asettaa rajansa ruan suunnittelulle. (Suminen, 2000, 5.) Ruan ravitsemuksellinen sisältö ei le aina asia, jka hyvin suunnitellussa rukalistassa n tettu humin. Asiakkaiden mieltymykset ja rukailutttumukset tulee ttaa myös humin. On aivan eri asia suunnitella rukalistaa ikäihmisille kuin lapsille. Tarpeet ja dtukset ruan suhteen vat näissä ryhmissä hyvin erilaiset. (Suminen, 2000, 9.) Kiertävä rukalista suunnitellaan tietylle ajanjakslle kuten klmelle, neljälle, viidelle tai kuudelle viiklle. Kun rukalistan ruat n valmistettu kertaalleen läpi, kierrs alitetaan taas alusta. Kiertävän rukalistan etuja n mm. suunnitelmallisuus, jllin keittiöhenkilökunnan taitja vidaan käyttää parhaiten hyödyksi. Haittana vi lla se, että rukalistan suunnittelussa ei vida ttaa humin keskelle viikka suvia juhlapyhiä. Siksi kiertävään rukalistaan n säilytettävä justn mahdllisuus. (Suminen, 2000, 25.)
14 Ammattitaitinen henkilökunta vi valmistaa susitusten mukaista rukaa mnenlaisista raaka-aineista. Keskeistä lppututteen laadun kannalta vat raakaaineiden käyttömäärät ja keskinäiset suhteet sekä ruanvalmistusmenetelmät. Ravitsemuslaatua painttavat elintarvikehankinnat helpttavat kuitenkin ruanvalmistusta ja tukevat terveellistä ateriatarjntaa. Laadukkaiden elintarvikkeiden hankinta n tärkeää ja myös se n tärkeää, että raaka-aineet myös valmistetaan ruaksi terveellisin periaattein, esimerkiksi välttämällä ylimääräistä sulan lisäystä. (Jukkrukailun kehittäminen Sumessa, 2010, 51.) Elintarvikkeiden hankinnissa tulisi kiinnittää humita niihin jkapäiväiseen ateriatarjntaan liittyviin elintarvikkeisiin, jtka vat ravitsemuksen kannalta keskeisiä. Sumessa tällaisia vat esimerkiksi maittutteet ja niiden kaltaiset valmisteet, rasvat, liha ja lihavalmisteet sekä leipä ja valmisruat. Erityistilanteet ja niiden gurmet-tutteet vat asia erikseen, jskaan ruan herkullisuus ei useinkaan le kiinni rasvan laadusta tai sulan määrästä. (Jukkrukailun kehittäminen Sumessa, 2010, 51.) 3 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY 3.1 Tenavakti Seinäjen keskussairaalan päiväktiyhdistys perustettiin 1.11.1972. Vunna 1980 se muutettiin Seinäjen Tenavakti ry:ksi. Varsinainen päiväktitiminta alitettiin 1.4.1974 52-paikkaisena Sahalankadulla, niin santussa Kaarakan talssa. Syyskuussa 1979 timinta siirtyi nykyisiin tilihin Hanneksenrinteelle, Seinäjen keskussairaalan läheisyyteen. (Tenavakti histria [viitattu 1.2.2011] Päiväkdissa n 1330 m²:n tilat 114 120 lapselle ja henkilökunnalle, jta n 30. Hanneksenrinteellä n myös tilavat ja mnipuliset ulkilutilat. Lunnnläheinen ympäristö tarjaa lapsille hyvät mahdllisuudet mnipuliseen liikuntaan ja ulkiluun. (Tenavakti perustietja [viitattu 1.2.2011].) Päiväkdissa hidetaan pääasiassa Seinäjen keskussairaalan henkilökunnan lapsia. Päiväkti timii yhdistysphjaisena myyden palvelujaan
15 stspimusperiaatteella Seinäjen kaupungille, jten kaikki päivähitpaikan hakijat vat tasavertaisessa asemassa. (Tenavakti perustietja [viitattu 1.2.2011].) Seinäjen Tenavakti ry vukraa Hanneksenrinteen timitilat Kiinteistö y Seinäjen Tenavakdilta. Ruka stetaan Seinäjen keskussairaalan keittiöltä. Tenavakdin vanhempainryhmä timii yhteistyöelimenä kdin ja päiväkdin väillä. Ryhmässä timii lasten vanhempia ja henkilökuntaa. (Tenavakti perustietja [viitattu 1.2.2011].) 3.2 Seinäjen keskussairaala Seinäjen keskussairaalan ravintkeskus n vastuuyksikkö, jka n sa Etelä- Phjanmaan sairaanhitpiirin kuntayhtymän ptilashidn tukipalveluja. Timintayksikköjhtaja vastaa kk ravintpalvelujen tulsyksikön timinnasta. Ravintkeskuksen vastuuyksikköjhtajana timii ravitsemispäällikkö, jnka apuna timivat ravitsemistyönjhtajat. Käytännön työstä vastaavat suurtaluskkit ja ravitsemistyöntekijät. Asiakkaina vat Seinäjen keskussairaalan ptilaat ja henkilökunta, Tenavakdin lapset ja henkilökunta, piskelijat, kulutuspäiville sallistuvat vieraat ja muut vierailijat. Rukailijamäärä n 1000 1200 henkilöä lunaalla ja annksia valmistetaan 2000 /vrk. Ravintkeskus timii jkaisena päivänä ja timittaa asiakkailleen kaikki pääateriat, aamupalan, lunaan ja päivällisen. Henkilökunnalla n mahdllisuus timipaikkarukailuun kahdessa eri henkilökunnan rukasalissa. Hanneksenrinteellä sijaitsevassa rukasali Pihlajassa ja rukasali Vaahterassa, jka sijaitsee Törnävän sairaalan TN-talssa. Tarjlla n kaksi eri rukavaihtehta, lunas A ja lunas B, tämä sisältää myös jälkiruan. Aterian henkilökunta maksaa malla kulkukrtillaan, jllin se peritään suraan palkasta. On myös mahdllista staa rukalipukkeita kanttiinista. Leikkaussalille timitetaan päivittäin kevytlunas ja tietyt sastt vivat tilata ruan suraan sastlle (esim. sydänvalvnta, teh-sast, synnytyssali, lastensastt, dialyysi,
16 tarkkailu, päiväkirurgia.) eli sastt jilta n hieman vaikeampaa lähteä syömään nrmaalisti rukasaliin. Sairaalassa n käytössä sekä keskitetty että hajautettu ruanjakelu. Keskitetyssä ruanjakelujärjestelmässä ruka annstellaan tarjttimella levan ptilaiden henkilökhtaisten rukavalikrttien mukaan. Pääruka, jälkiruka ja lisäkkeet annstellaan tarjttimelle valmiiksi. Hajautetussa ruanjakelujärjestelmässä lämmin ruka jaetaan sastittain suuriin lämpöastiihin ja kylmät ruat miin jakeluastiihin. Ruka annstellaan sastilla. Lämpökeittiössä valmistetaan sairaalan lämmin ruka eli aamupuur, lunas ja päivällinen sekä jälkiruka. Ruka valmistetaan viiden viikn kiertävän rukalistan mukaan ja se n suunniteltu sairaalarukasusitusten mukaan. Vaihtelua rukalistaan saadaan humiimalla salaateissa kausiluntiset elintarvikkeet sekä erilaisten juhlapyhien perinteiset ruat. Ruka valmistetaan pääasiassa itse, lihat kuitenkin stetaan valmiiksi kuutiituna tai suikalituna, näin vähennetään esivalmistelua. Suurin sa keittiön laitteista n nykyaikaisia ja helppkäyttöisiä jtka keventävät ja npeuttavat ruan valmistusta. Dieettilämpökeittiössä valmistetaan erilaiset erityisrukavalit ja ptilaiden erikistiveet. Dieettikeittiössä pyritään valmistamaan mahdllisimman samanlaista rukaa kuin n perusrukalistalla. Erityisrukavaliita vat: laktsitn, maidtn, gluteenitn, kasvisrukavalit sekä kalium- ja fsfrirajitteiset rukavalit. (Epshp ravintkeskus [ viitattu 1.2.2011].)
17 4 RAVITSEMUSLAATU JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS PIENTEN LASTEN RUOKAPALVELUISSA CASE TENAVAKOTI 4.1 Nykyisen rukalistan ravitsemuksellinen laatu 4.1.1 Viiden viikn kiertävän rukalistan nykytilanne Tenavakdissa n käytössä viiden viikn kiertävä rukalista. Nykyisellä rukalistalla n tarjlla mnipulisesti erilaisia rukia. Jkaisella viiklla n tarjlla kalaa ja jka päivä n ruan kanssa tarjlla salaatti, täysjyväleipää ja rasvatnta maita. Neljänä päivänä n myös tarjlla jälkirukaa, jka yleensä n kiisseliä. Lapset saavat hidssa myös välipalan, jka vi lla esimerkiksi jgurttia ja marjja, karjalanpiirakka ja munavi, jäätelöä, vispipuura tai leipää ja leikkele. Välipalalla n aina tarjlla myös täysjyväleipää ja leikkeleitä ja jumana tarjtaan rasvatnta maita tai vettä. Aamuisin tarjlla n puura, leipää ja leikkeleitä, jumana n mehua ja vettä. Ravitsemusarvllisesti rukalista n j alkutilanteeltaan hyvällä mallilla. Tarjlla n ruisleipää ja leipä n muutenkin mahdllisuuksien mukaan täysjyvää. Lasten annskt vat sittain samja tai jpa suurempia kuin lastenhithenkilö-kunnan. Perunaa lasta khti lasketaan enemmän kuin lastenhithenkilökunnalle. Annskt riippuvat tarjttavasta ruasta ja lapsen iästä. 4.1.2 Viiden viikn kiertävän rukalistan ravintarvlaskelmat Aiv2000 hjelmalla laskettiin Tenavakdin rukalistalle ravintarvt. Laskelmissa humiitiin lunaan ja välipalan ravintarvt. Kneelle ei syötetty aamupalaa, kska sitä eivät välttämättä kaikki lapset syö päiväkdilla. Puur keitetään päiväkdilla ja tarjlla n myös leipää ja leikkeleitä. Laskelmiin tettiin mukaan lunas ja välipala, kska kaikki lapset syövät ne päiväkdissa ja näin saadaan realistisemmat tulkset. Aiv2000 hjelmassa valittiin vertailukhdaksi Sumalaiset ravitsemussusitukset ja alle 2-vutiaiden mat susitukset, jihin päiväkdin rukalistaa verrattiin. Sumalaisissa ravitsemussusituksissa energiaravintaineiden susitus n
18 seuraavanlainen: hiilihydraatit 55 E %, (vaihteluväli 50 60 E%), rasvat 30 E% (vaihteluväli 25-35 E%) ja prteiinit 15 E% (vaihteluväli 10-20 E%) (Sumalaiset ravitsemussusitukset, 2005) Energiaravintaineiden saanti Rukalistan 1 viikn khdalla keskimääräinen hiilihydraattien saanti energiaprsenteissa n 53,4 E % jten lunaan ja välipalan suudelta päivän hiilihydraattien saanti täyttyy hyvin. Prteiinien salta keskimääräinen saanti n 19,1 energiaprsenttia. Rasvan keskimääräinen saanti n 27,8 E %. Kuidun määrän susitus 3 g/mj päivässä. Kuidun saanti viikssa n nin 2.1 g/mj Viikn 2 rukalistalla keskimääräinen hiilihydraattien saanti n 51,2 energiaprsenttia. Prteiinien määrä n 17,3 energiaprsenttia. Rasvan keskimääräinen saanti n 31 energiaprsenttia. Kuidun saanti n nin 3 g/mj Viikn 3 rukalistalla hiilihydraattien suus n 55 E %, prteiinien 17 E % ja rasvan keskimääräinen suus n 28,7 E %. Kuidun suus n 2,7 g/mj Viiklla 4 hiilihydraattien keskimääräinen saanti energiaprsentteina n 49,7. Prteiinien saanti n 17 E %. Rasvan keskimääräinen saanti n 31 E %. Kuidun suus neljännellä viiklla n 2,7 g/mj Viidennellä rukalistaviiklla hiilihydraattien saanti n keskimääräisesti 50 E % ja prteiinien 18 E % ja rasvan suus n keskimääräisesti 31 E %. Kuidun suus viimeisellä rukalistaviiklla n 1,9 g/mj
19 Kuvi 1. Viiden viikn kiertävän rukalistan ravintarvt E % Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti Ravintaineiden määrää tiettyä energiayksikköä (yleensä 1 MJ tai 1000 kcal) khti kutsutaan ravintainetiheydeksi. C-vitamiinin saanti n keskiarvisesti ravinttiheydessä mitaten 12 milligrammaa. Susitusten mukainen saantimäärä lisi 8 milligrammaa, jten susitus täyttyy hyvin. D-vitamiinin saantisusitus n 1 mikrgramma ja rukalistalla viikn keskiarv n 0,99 mikrgrammaa. Raudan saantisusitus ravintainetiheydessä n 1,6 milligrammaa MJ khti. Rukalistalla raudan saanti keskimääräisesti päivässä n nin 1,26 milligrammaa. Tiamiinin saantisusitus 2-5-vutiailla lapsilla n 0,12 milligrammaa vurkaudessa. Tiamiinin saanti keskimääräisesti päivittäin n nin 0,8 milligrammaa. Kalsiumin susiteltu saanti n 100 mg/mj. Kalsiumin saanti n keskimääräisesti viikittain nin 665 mg.
20 Vitamiinit/Kivennäisaineet Saanti / 1 MJ Susitus/ 1MJ C-vitamiini (mg) 12,21 mg 8 mg D-vitamiini (µg) 0,99 µg 1 µg Rauta (mg) 1,26 mg 1,6 mg Tiamiini (mg) 0,8 mg 0,12 mg Kalsium (mg) 665 mg 100 mg Kuitu (g) 2,48 g 3 g Kuvi 2. Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti Valtin ravitsemusneuvttelukunnan ravitsemussusitusten mukaan aikuisilla ja yli kaksivutiailla lapsilla rasvan suus energian saannista tulisi lla 25 35 %. Se vi lla nrmaalipainisilla myös 30 35%, kunhan kvan rasvan suus ei ylitä 10 %. Hiilihydraattien suudeksi energian saannista susitellaan 50 60 %. Kuitupitisten hiilihydraattien määrää tulisi lisätä ja puhdistettujen skereiden suutta vähentää. Kuitupitinen ruka vaikuttaa edullisesti elimistön skeri- ja rasvaaineenvaihduntaan. Lapsille n tärkeää saada ravintkuituja khtuullisesti mnipulisista lähteistä. Prteiinin susiteltava saanti n 10 20 %. Suurimman san prteiinista sumalaiset, yli kaksivutiaat, saavat eläinperäisistä elintarvikkeista, lähinnä lihasta ja maidsta. (Valtin ravitsemusneuvttelukunta 2005, 14 20) 4.1.3 Kehittämisehdtukset ravitsemuslaadun parantamiseksi Rukalistan alkuperäinen tilanne n j ravitsemussusitusten mukainen ja parannettavaa ei ikeastaan le. Kuidun saanti jää ainana alle susitusten.
21 Prteiinien saanti lunaasta ja välipalasta n keskimäärin päivittäin 17 E % tietämillä, jka n melkein kk päivän saantisusitusten ylärajalla. A, C ja D- vitamiinia ja rautaa rukavalista saadaan hyvin susitusten mukaan. Alkutilanne - Valmis 5-viikn kiertävä rukalista - Ravitsemuslaatu humiitu hyvin reseptiikassa ja hankinnissa Ravintainelaskelmat - Aiv2000 Tulsten tulkinta - Kehittämisideat Kuvi 3. Päiväkti Tenavakdin ravitsemuksellisen laadun kehittämisprsessi 4.2 Asiakastyytyväisyys rukapalveluihin päiväkti Tenavakdissa 4.2.1 Tavite Päiväkti Tenavaktiin tehtiin asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn tavitteena li kartittaa lasten ateriintia päiväkdilla ja lasten mielipiteet päiväkdilla tarjttavasta ruasta. Aikaisemmin vastaavaa kyselyä ei le tehty. Tavitteena li selvittää mitä ateriita lapset syövät päiväkdilla ja kuinka usein, lasten
22 lempirukia ja sitä miten rukalistaa visi tulevaisuudessa mukata ja parantaa. Yhtenä tavitteista li määrittää päiväkti Tenavakdin viiden viikn kiertävän rukalistan ravintsisällöt ja verrata niitä susituksiin. Tulsten perusteella annetaan kehittämisideita ravitsemuksellisen laadun kehittämiseksi. 4.2.2 Aineist ja menetelmät Tutkimusaineistn mudstivat päiväkti Tenavakdin lapsiasiakkaat. Otantamenetelmänä li kknaistanta. Aineistnkeruumenetelmänä käytettiin strukturitua kyselylmaketta. Kyselylmake jaettiin päiväkdissa lapsille ja he täyttivät sen yhdessä vanhempien kanssa ktna. Kyselylmakkeen tekeminen lähti siitä, että mietittiin timeksiantajan kanssa asiita, mitä lmakkeella halutaan selvittää. Kyselylmake pyrittiin tekemään mahdllisimman yksinkertaiseksi, jtta lapset pystyisivät vastaamaan vanhempien avulla ktna kyselyyn. (Liite 1) Kysymykset livat selkeitä ja yksinkertaisia ja avuksi tehtiin arviintiasteikk hymynaamista. Näin lapset vivat paremmin sittaa mielipiteensä. Kysely tteutettiin marras-julukuun 2010 alun aikana ja kaikkien kyselyn palauttaneiden kesken arvttiin kaksi julukalenteria. Kyselyn liitteeksi tehtiin saatekirje, jssa kerrttiin pinnäytetyön tavitteista. Vanhemmat saivat ttaa yhteyttä jk puhelimella tai sähköpstilla, js heille lisi tullut jtain kysyttävää. Kuitenkaan ainuttakaan yhteydentta ei tullut, jten kysely li ilmeisesti riittävän selkeä. Kyselylmakkeita jaettiin 110 kappaletta ja takaisin kyselyitä palautui 52 kappaletta. Vastausprsentti li 47,3. Aineist purettiin Excel-hjelmalla. 4.2.3 Tulkset 4.2.3.1 Taustatiedt Kyselyn alussa tiedusteltiin taustatietja kuten ikää, sukupulta ja nudattaak lapsi jtain erityisrukavalita. Näiden kysymysten tarkituksena li selvittää
23 vaikuttaak esimerkiksi lapsen sukupuli rukailutttumuksiin. Seuraavilla kysymyksillä kartitettiin lapsen rukailutttumuksia, syökö hän kaikkia rukia vaikka ei pitäisikään niistä ja kysyttiin mistä päiväkdilla tarjttavasta ruasta lapset pitävät eniten ja vähiten. Näin saadaan arvkasta tieta, jta vidaan hyödyntää jatkssa rukalistja suunniteltaessa. Taulukiden avulla humattiin miten tietyt rukalajit keräsivät muita enemmän ääniä. Mnet ruat jakivat mielipiteitä, tiset tykkäävät ja tiset eivät pidä llenkaan. Enemmistö lapsista ei nudata erityisrukavalita. Aktiivisemmin kyselyyn vastasivat esikuluikäiset lapset. 97 prsenttia heistä vastasi kyselyyn. Heikiten vastauksia tuli aivan pienimpien juksta, ikäryhmästä 2-3 vutta. Heidän vastausprsenttinsa li 19 %. 4.2.3.2 Ateriinti päiväkdilla Kyselylmakkeessa selvitettiin, syökö lapsi ruka-aineita/rukia vaikka ei pitäisikään niistä. Kysymyksen perässä li tilaa kerta mia kmmentteja ja suurimmassa sassa li kirjitettu, että maistaa vi vaikka ei pitäisikään. 75 % lapsista vastasi syövänsä rukia ja ruka-aineita, vaikka he eivät pitäisikään niistä. Lapsista 21,2 prsenttia taas eivät syö ruka-aineita/rukia, jista eivät pidä. 3,8 prsenttia lapsista eivät vastanneet kysymykseen. Perusteluna li kirjitettu, etteivät vanhemmat vi tietää syökö heidän lapsensa rukaa tai maistavatk he rukia kun he eivät le paikalla.
24 Kuvi 4. Pidetyimmät päiväktiruat (n=52) Susituin ruka kyselyn mukaan li nakit ja muusi. Myös erilaiset kiisselit, jita päiväkdilla n tarjlla melkein jka päivä, nusivat susituimpien rukien listalle. Susituimpien listalle pääsivät myös kalakeitt, perunat, makarni, lasagne, kalapuikt ja mielipiteitä jakava hernekeitt. Kuvi 5. Epäsusituimmat päiväktiruat (n=52)
25 Epäsusituin ruka kyselyn mukaan n kaalikääryleet. 13 lasta nimesi kaalikääryleet ruaksi, jta ei mielellään söisi päiväkdilla. Epäsusituksi ruaksi lapset nimesivät myös hernekeitn, kaalilaatikn, perunat, kasvispihvit ja lasagnen. (Kuvi 2) Kuvi 6. Mitä rukia lapsi syö usein tai jskus päiväkdilla.(n=52) Aamupalan päiväkdilla syö usein tai jskus 36 lasta eli 69.2 prsenttia vastanneista. Kaikki kyselyyn vastanneet lapset syövät päiväkdilla lunaan. Välipalalla hidssa rukailee 45 lasta eli 86,5 prsenttia lapsista. Päivällistä päiväkdilla syö usein vain yksi lapsi ja iltapalaa ei kukaan kyselyyn vastanneista lapsista. 4.2.3.3 Lasten mielipiteet päiväkdilla tarjttavasta ruasta Kknaisarvsanaksi rualle lapset antivat erinmaisen. Vastausvaihtehtina li neljä erilaista hymynaamaa, jista lapsen n helpp näyttää ja kerta mikä kuvaa parhaiten rukaa. Tulksia laskettaessa muutettiin hymynaamat asteiklle hun, tyydyttävä, hyvä ja erinmainen. Kysymyksissä pyydettiin arvita myös aamupalasta, lunaasta, välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta.
26 Kuvi 7. Lasten mielipiteet päiväkdilla tarjttavista ateriista (n=52) Aamupalan, lunaan ja välipalan yli 50 % lapsista arvii erinmaiseksi. Hyväksi ateriat arvii yli 25 % lapsista. Kuvi 8. Lasten antama kknaisarvsana päiväkdin rualle (n=52)
27 Erinmaiseksi ruan arvii 71,2 prsenttia, hyvän arvsanan anti 25 prsenttia. 1,9 % lapsista arvii ruan tyydyttäväksi ja 1,9 % ei vastannut llenkaan kysymykseen. Ruka n hyvää ja erityisesti jälkiruasta tuli vastaajilta kiitksia. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Päiväktirukailua ei le aikaisemmin Tenavakdissa tutkittu ja kysytty lasten mielipiteitä. Työn tavitteena li selvittää lasten mielipidettä päiväkdilla tarjttavasta ruasta ja sen maistuvuudesta. Kysely tteutettiin strukturidulla kyselylmakkeella ja lapset vastasivat kyselyyn vanhempien kanssa ktna. Kyselyn taustatiedissa selvitettiin lasten ikää, sukupulta ja erityisrukavaliita. Näin kartitettiin vatk eri-ikäisten rukailutttumukset tisistaan kuinka pikkeavia ja vaikuttaak sukupuli rukailutttumuksiin. Vastauksissa nusi ilmi tietyt susikkiruat, lasten kestsusikki nakit ja muusi saivat eniten ääniä. Epäsusituimpien listalle pääsivät erilaiset kaaliruat, se likin j päiväkdilla tiedssa, etteivät lapset pidä niistä. Tenavakdissa hidetaan lapsia aina 1-6 ikävuden väliltä, niin n selvää, etteivät kaikkien rukailutttumukset ja maut vielä khtaa. Lapsen makuaisti kehittyy iän myötä ja uusiin makuihin ttutteleminen kestää nin 20 maistamiskertaa. Kyselyn ikähaarukan llessa ninkin suuri, aivan tarkkaa tulsta ei vida kyselyllä saada. Suurin sa vastanneista kuitenkin li esikuluikäisiä, jten heidän khdallaan tulksia vidaan pitää melk lutettavina. Yleisarvsanaksi päiväkdilla tarjttavalle rualle lapset antavat erinmaisen, jka saltaan kert jtain päiväkdilla tarjttavan ruan tassta ja maistuvuudesta. Ruka n mnipulista ja terveellistä, salaattia n tarjlla jka aterialla. Välipalat pyritään kstamaan täysjyväviljatutteista ja kasviksista tietenkään välillä tarjlla levia herkkuja unhtamatta. Rukalistan ravintsisältö täytti susitukset lukuun ttamatta kuidun saantia.
28 6 POHDINTA Syksyllä 2010 alkanut pinnäytetyöprsessi n edennyt jhdnmukaisella tavalla vaiheesta tiseen. Opinnäytetyön tavitteena li kartittaa asiakastyytyväisyyskyselyllä päiväkti Tenavakdin lasten mielipiteet päiväkdilla tarjttavasta ruasta. Ruka päiväkdille stetaan Seinäjen keskussairaalan ravintkeskuksesta. Aineistnkeruumenetelmänä käytettiin strukturitua kyselylmaketta. Kyselylmake jaettiin päiväkdissa lapsille ja he täyttivät sen yhdessä vanhempien kanssa ktna. Lmakkeet palautettiin päiväkdille ja kaikkien vastanneiden kesken arvttiin kaksi julukalenteria. Lmakkeet analysitiin Excel-hjelmalla. Vastauksista tehtiin erilaisia kaaviita ja niiden perusteella pystyttiin analysimaan lasten mielipiteitä mm. ruan maistuvuudesta, lempiruista ja epämiellyttävistä ruista. Lapsia pyydettiin antamaan arvsana päiväkdilla tarjttaville ateriille ja myös kknaisarvsana rualle. Lapset arviivat ruan kknaisuudessaan erinmaiseksi. Aihe n ajankhtainen ja antaa tarpeellista tieta timeksiantajalle lasten mielipiteiden kautta, jtta rukalistaa vidaan kehittää ja järjestää kenties teemapäiviä.
29 LÄHTEET Arffman S & Hujala N. 2010. Ravitsemus neuvlatyössä. Helsinki: Edita Prima Oy, Helsinki. Kyttälä P. Ovaskainen M. Krnberg-Kippilä C. Erkkla M. Tapanainen H. Tukkla J. Veijla R. Simell O. Knip M & Virtanen SM. 2008. Lapsen rukavali ennen kuluikää. Helsinki: Ylipistpain. Kansanterveyslaitksen julkaisuja 32/2008 Hasunen K. Kalavainen M. Keinnen H. Lagström H. Lyytikäinen A. Nurttila A. Peltla T & Talvia S. 2004.Lapsi, perhe ja ruka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, dttavien ja imettävien äitien ravitsemissusitus. Helsinki: Edita Prima Oy. Ssiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11 Sumalaiset ravitsemussusitukset - ravint ja liikunta tasapainn. Valtin ravitsemusneuvttelukunta. Edita Prima Oy, Helsinki. Jukkrukailun kehittäminen Sumessa. Jukkrukailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän timenpidesusitus. Helsinki. Ssiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:11 Ruttinen S. 2011. Carbhydrate intake in children assciatins with dietary intakes, grwth, serum lipids, and dental health the STRIP Prject. Turun ylipist. Painsalama Oy: Turku. Luma A. Tenavakti - perustietja [verkksivu]. Seinäjki. [viitattu 1.2.2011] Saatavana: http://www.netikka.net/tenavakti Tumela T. Seinäjen keskussairaalan ravintkeskus esittely [verkksivu]. Seinäjki. [viitattu 1.2.2011] Saatavana: http://www.epshp.fi/ktisivut/ravintkeskus/index.htm
30 LIITE 1 Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskysely Tenavakdin lapsille Vastatkaa kysymyksiin yhdessä lapsenne kanssa. Ympyröikää mielipidettänne vastaava vaihteht. Taustatiedt 1. Lapsen ikä vutta 2. Sukupuli Tyttö Pika 3. Nudattaak lapsenne jtain erityisrukavalita? Ei Kyllä, mitä erityisrukavalita? Vähälaktsinen Laktsitn Maidtn Gluteenitn Ruka-aineallergia Muu, mikä? Ateriinti päiväkdilla 4. Mitä ateriita lapsenne syö usein päiväkdilla? Aamupala Lunas Välipala Päivällinen Iltapala
31 5. Mitä ateriita lapsenne syö jskus/harvin päiväkdilla? Aamupala Lunas Välipala Päivällinen Iltapala 6. Syökö lapsenne myös ruka-aineita/rukia, jista ei pidä? Kyllä Ei Kmmentteja 7. Tistuuk lapsenne mielestä jkin ruka usein rukalistalla? Kyllä Ei Kmmentteja Lasten mielipiteet päiväkdilla tarjtusta ruasta 8. Mielipiteesi päiväkdin ruasta Vapaat kmmentit *Aamupala * Lunas
32 * Välipala * Päivällinen * Iltapala 9. Mistä päiväkdissa tarjttavasta ruasta lapsenne pitää eniten? 10. Mistä päiväkdissa tarjttavasta ruasta lapsenne pitää vähiten? 11. Mitä rukia lapsenne haluaisi saada päiväkdilla, mitä ei le vielä rukalistalla? 12. Minkä kknaisarvsanan lapsenne antaa päiväkdilla tarjttavalle rualle? Kiits vastauksistanne ja arvkkaasta panksestanne lasten rukapalveluiden kehittämiseksi!
33 LIITE 2 Saatekirje kyselylmakkeeseen Hei Olen neljännen vuden restnmi (AMK) piskelija Seinäjen ammattikrkeakulusta, ravitsemisalan timipisteestä Kauhajelta. Teen pintihini liittyvää pinnäytetyötä Seinäjen keskussairaalan ravintkeskukseen ravitsemuslaadusta ja asiakastyytyväisyydestä pienten lasten rukapalveluissa. Tavitteena n kerätyn asiakaspalautteen perusteella antaa vinkkejä ja kehitysideita rukalistan suhteen. Lmakkeet käsitellään niin, ettei ketään vida tunnistaa vastausten perusteella. Kyselyyn vastaaminen n täysin vapaaehtista. Kyselylmakkeen vitte palauttaa päiväkdilla levaan laatikkn perjantaihin 3.12.2010 mennessä. Kaikkien vastanneiden kesken arvtaan kaksi (2 ) julukalenteria. Js kyselylmake herättää kysymyksiä, vastaan niihin mielelläni. Kiitksia vastauksistanne! Ystävällisin terveisin Tiina Lammi Tiina.Lammi@seamk.fi 050-xxxxxxx ARVONTAKUPONKI Kaikkien vastanneiden kesken arvtaan kaksi (2) julukalenteria. Palauta arvntakupnki päiväkdilla levaan laatikkn. LAPSEN NIMI RYHMÄ
34 LIITE 3 Anmus Tenavakdin hallitukselle Hei Olen neljännen vuden restnmi (AMK) piskelija Seinäjen ammattikrkeakulusta, ravitsemisalan timipisteestä Kauhajelta. Teen pintihini liittyvää pinnäytetyötä Seinäjen keskussairaalan ravintkeskukseen ravitsemuslaadusta ja asiakastyytyväisyydestä pienten lasten rukapalveluissa. Tavitteena n kerätyn asiakaspalautteen perusteella antaa vinkkejä ja kehitysideita rukalistan suhteen. Ann Tenavakdin hallitukselta lupaa tteuttaa tämän kyselyn päiväkdissanne 22.11 3.12.2010 välisenä aikana. Ystävällisin terveisin Tiina Lammi Tiina.Lammi@seamk.fi 050-xxxxxxx