NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti
NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus puhtailla nurmikasveilla? N-lannoitus ja ympäristösäädökset Nurmipalkokasvit Sopeutuminen Suomen olosuhteisiin ja talvehtimiskyky
Valkuainen, g/ kg ka, 1. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, TIMOTEI 1. SATO 140 138 136 134 132 130 128 126 124 122 y = 0.0035x + 111.12 R² = 0.0651 120 3000 3500 4000 4500 5000 5500 Sato, kg ka/ha, 1. sato Viralliset kokeet 2011-2018
Valkuainen, g/ kg ka, 2. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, TIMOTEI 2. SATO 165 160 155 150 y = -0.0197x + 230.37 R² = 0.7258 145 140 135 130 125 120 3000 3500 4000 4500 5000 Sato, kg ka/ha, 2. sato Viralliset kokeet 2011-2018
Valkuainen, g/ kg ka, 3. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, TIMOTEI 3. SATO 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 y = -0.0282x + 216.63 R² = 0.4058 120 1500 1700 1900 2100 2300 2500 Sato, kg ka/ha, 3. sato Viralliset kokeet 2011-2018
TIMOTEIN TUOTTAMA VALKUAISSATO Viralliset kokeet 2011-2018
Sadossa kg N/ha TIMOTEIN N-OTTO 120.0 100.0 80.0 60.0 40.0 20.0 0.0 N-otto, 1.sato N-otto, 2.sato N-otto, 3.sato Viralliset kokeet 2011-2018
Valkuainen, g/kg ka, 1. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, NADAT 1. SATO 160 155 y = -0.0096x + 184.11 R² = 0.2149 150 145 140 135 130 125 3900 4000 4100 4200 4300 4400 4500 4600 4700 sato, kg ka/ha, 1. niitto Viralliset kokeet 2011-2018
Valkuainen, g/kg ka, 2. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, NADAT 2. SATO 160 155 150 y = -0.0144x + 207.51 R² = 0.8353 145 140 135 130 125 3000 3500 4000 4500 5000 5500 sato, kg ka/ha, 2. niitto Viralliset kokeet 2011-2018
Valkuainen, g/kg ka, 3. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, NADAT 3. SATO 160 155 150 y = -0.0157x + 180.26 R² = 0.6967 145 140 135 130 125 2000 2200 2400 2600 2800 3000 3200 3400 3600 sato, kg ka/ha, 3. niitto Viralliset kokeet 2011-2018
valkuaissato, kg valk/ha NATOJEN TUOTTAMA VALKUAISSATO 1600 1550 y = 0.0828x + 549.41 R² = 0.8115 1500 1450 1400 1350 1300 9000 9500 10000 10500 11000 11500 12000 12500 Kokonaissato, kg ka/ha Viralliset kokeet 2011-2018
Sadossa kg N/ha NATOJEN N-OTTO 120.0 100.0 80.0 60.0 40.0 20.0 0.0 N-otto, 1.sato N-otto, 2.sato N-otto, 3.sato Viralliset kokeet 2011-2018
Sato, kg ka/ha NURMIKASVIEN SATOPOTENTIAALI ESIMERKKINÄ RUOKONATA 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2016 2017 2016 2017 Sotkamo Laukaa sato1 sato2 sato3 Borealin jalostajan kokeet
SADON LAATU, ESIMERKKINÄ RUOKONATA D-arvo, % NDF, % Valkuainen, % 1. sato 2. sato 3. sato 1. sato 2. sato 3. sato 1. sato 2. sato 3. sato Sotkamo 2016 75.2 70.0 69.9 49.9 56.8 55.4 13.0 12.1 10.2 2017 72.0 68.4 52.3 54.3 10.8 11.2 Laukaa 2016 72.5 69.5 69.7 53.7 57.0 55.9 12.1 11.8 11.2 2017 72.5 69.3 71.6 54.3 57.2 51.0 12.7 13.9 10.2 Borealin jalostajan kokeet
N-poistuma, kg N/ha TYPENOTTO, ESIMERKKINÄ RUOKONATA 350 300 281 287 250 243 200 192 150 100 50 0 2016 2017 2016 2017 Sotkamo Laukaa Borealin jalostajan kokeet
TUURE BOR
RHONIA BOR 2012 2013 2014
TUURE BOR LAATU, SOTKAMO, 2012-14 (KESKIMÄÄRIN) D-arvo 1 sato g ka/ka D-arvo 2 sato g ka/ka D-arvo 3 sato g ka/ka NDF 1 sato g kg/ka NDF 2 sato g kg/ka NDF 3 sato g kg/ka Valk. 1 sato g kg/ka Valk. 2 sato g kg/ka Valk. 3 sato g kg/ka 2012 ja 2014 (2 niittoa) Tuure 708 683 617 631 126 75 Tuure - Ilmari 688 701 633 587 117 98 2013 (3 niittoa) Tuure 686 682 739 608 581 489 152 129 96 Tuure - Ilmari 688 709 741 628 551 517 141 122 85
RHONIA BOR LAATU, SOTKAMO, 2012-14 (KESKIMÄÄRIN) D-arvo 1 sato g ka/ka D-arvo 2 sato g ka/ka D-arvo 3 sato g ka/ka NDF 1 sato g kg/ka NDF 2 sato g kg/ka NDF 3 sato g kg/ka Valk. 1 sato g kg/ka Valk. 2 sato g kg/ka Valk. 3 sato g kg/ka Rhonia puhdas 687 693 764 637 621 473 121 125 97 Rhonia seos 680 698 743 637 605 502 119 121 97
NURMIPALKOKASVIT
Puna-apila mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa Pohjoismaissa jalostetut lajikkeet talvenkestävyydeltään hyviä seoksiin nurmikasvien kanssa ei kestä laiduntamista siementuotanto ongelmallista Suomessa
PUNA-APILOIDEN SATO VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2011 2018 Kokonaissato 1. Sato 2. Sato Lajike Kokeitkg ka/h SL Kokeitkg ka/ha SL Kokeita kg ka/ha SL BETTY 61 7188 100.. 61 4644 100.. 61 2551 100.. RAISA 19 8219 114 *** 19 5335 115 *** 19 2887 113 *** SW TORUN 16 8356 116 *** 16 5268 113 *** 16 3079 121 *** ILTE 12 7804 109 * 12 4836 104.. 12 2972 117 *** LÖRK0387-4X (LASANG) 6 7773 108.. 6 4703 101.. 6 3096 121 ** SWÅ RK03063 (PEGGY) 6 7278 101.. 6 4612 99.. 6 2693 106.. SELMA 19 7393 103.. 19 4657 100.. 19 2741 107 * SW YNGVE 24 7331 102.. 24 4636 100.. 24 2689 105 o SAIJA 28 6958 97.. 28 4455 96.. 28 2499 98.. LORK0389-2X 15 7009 98.. 15 4321 93.. 15 2704 106.. BJURSELE 16 6664 93 * 16 4191 90 * 16 2465 97..
Talvituho, % PUNA-APILOIDEN TALVITUHO VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2011 2018 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0
PUNA-APILOIDEN LAATU VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2011 2018 Lajike Kokeita 1. sato 2. sato 1. sato 2. sato D-arvo, D-arvo, Valkuainen, Valkuainen, g/kg ka Kokeita g/kg ka Kokeita g/kg ka Kokeita g/kg ka BETTY 35 643 34 651 31 158 30 192 SELMA 14 646 14 652 11 160 11 193 RAISA 14 647 14 650 11 163 11 196 SAIJA 9 652 * 8 647 6 165 5 193 PEGGY 6 640 6 646 6 155 6 190 SW TORUN SW YNGVE 8 644 8 656 6 153 6 193 BJURSELE LASANG 6 642 6 636 * 6 155 6 181 * ILTE 9 650 o 8 647 6 163 5 185 LORK0389-12 643 12 645 12 162 12 190
kg ka/ha Eri palkokasvien kuiva-ainesadot Suomessa 12000 10000 8000 6000 4000 1. vuosi 2. vuosi 2000 0 NN, 0N = nurminata ei lannoitusta NN, 200N = nurminata 200 kg N/ha PA = puhdas puna-apila PA+NN = puna-apila ja nurminata VA = puhdas valkoapila VA+NN = valkoapila ja nurminata SM = puhdas sinimailanen SM+NN = sinimailanen ja nurminata KM = puhdas keltamaite KM+NN = keltamaite ja nurminata VH= puhdas vuohenherne VH+NN = vuohenherne ja nurminata Halling ym. 2001
Puhtaiden palkokasvien rehulaatu Kasvilaji tuhka, g/kg ka puskurikapasiteetti, g MH/ 100g ka orgaanisen aineen sulavuus, g/100 g ka raakakuitu, g/kg ka metabolinen energia, MJ/kg ka raakavalkuainen, g kg/ka vesiliukoiset hiilihydraatit, g/kg ka PA 93 71 75 229 10.1 194 92 SM 91 68 70 278 9.5 181 72 VA 102 67 80 200 10.6 225 84 VH 87 61 71 260 9.8 203 65 KM 89 68 72 254 9.9 198 74 Nurmi, 0N 88 43 69 284 9.7 113 124 Nurmi, 200N 89 52 70 285 9.7 133 112 PA = puna-apila VA = valkoapila SM = sinimailanen KM = keltamaite VH= vuohenherne Halling ym. 2001
Eri palkokasvilajien paremmuusjärjestys maidontuotannon kannalta (Bertilson ym. 2002): valko-apila puna-apila sinimailanen vuohenherne puhdas nurmi
REHUVILJAT
JAA VILJELYN RISKIÄ ERI KASVUAJAN LAJEILLA JA LAJIKKEILLA 800 850 900 950 1000 1050 1100 1150 1200 Monitah. ohra Kaksitah. ohra Kaura Kevätvehnä Rypsi Rapsi Herne Härkäpapu Lämpössumma Siikajoki / Revonlahti Sotkamo / Kuolaniemi Vuosi 31.8. 15.9. 31.8. 15.9. 2014 1090 1198 1076 1180 2015 888 969 878 966 2016 1081 1169 1150 1233 2017 824 894 830 905 2018 1219 1334 1231 1340
LÄMPÖSUMMA OHJAAVA TEKIJÄ LAJIKEVALINNASSA Aikaiset kauralajikkeet (lämpösumma 900-945 o C) viljelyvyöhykkeille I-IV myöhäisiä lajikkeita viljelyvarmempia pohjoisemmilla viljelyalueilla. Myöhäiset lajikkeet (lämpösumma >945 o C) viljelyvyöhykkeillä I-III usein aikaisia lajikkeita satoisampia, mutta kylmänä kasvukautena myöhäisempi tuleentuminen lisää laaturiskiä.
Valkuainen, % SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN SUHDE KAURALLA 16 15 14 13 y = -0,0017x + 22,843 R² = 0,7788 12 11 10 9 8 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 Sato, kg/ha Viralliset kokeet 2011-2018
AIKAISTEN KAUROJEN SATOKEHITYS OLLUT HYVÄ, LISÄNÄ KORKEAT VALKUAISPITOISUUDET kg/ha Valk.-% 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 Viralliset lajikekokeet 2010-2017
LUJA KORSI LISÄÄ VILJELYVARMUUTTA 60 Lako-% 50 40 30 20 10 0 Viralliset lajikekokeet 2010-2017
NIKLAS BOR JA MEERI BOR - Aikaiset laatukaurat pohjoisille viljelyalueille Niklas BOR Satoisin aikainen kaura Isojyväisin aikainen kaura Kuivuudenkestävä Kaikille maalajeille sopiva Mylly- ja vientikaura Meeri BOR Hyvin aikainen ja satoisa Isojyväinen kaura Laadukas Lujakortinen Mylly- ja vientikaura Akseli BOR Satoisa vaihtoehto rehukäyttöön
OHRIA ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
Valkuainen, % SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN SUHDE OHRALLA 14 13 12 11 y = -0,0012x + 18,713 R² = 0,5576 10 9 8 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 Sato, kg/ha Viralliset kokeet 2011-2018
UUTUUSOHRISTA ENERGIAA RUOKINTAAN Monitahoisen ohran nelikko: Vertti BOR, Alvari BOR,Eversti BOR ja Kaarle BOR Eri kasvuaikaluokkiin kuuluvien lajikkeiden viljely - työhuippujen tasaaminen sadonkorjuussa ja kuivauksessa Nelikon viljely- ja laatuominaisuuksia: luja korsi (kestää voimakkaamman lannoituksen) hyvä taudinkestävyys sietävät happamuutta korkea HLP, iso jyvä, hyvä sato
UUDET MONITAHOISET OHRAT ERINOMAISIA SADONTUOTTAJIA kg/ha Valk.-% 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 14.0 13.0 12.0 11.0 10.0 9.0 8.0 Viralliset lajikekokeet 2010-2017
UUSIEN MONITAHOISTEN OHRIEN KORRENLUJUUS OMAA LUOKKAA 25.0 Lako-% 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0 Viralliset lajikekokeet 2010-2017
TYPPILANNOITUKSEN MERKITYS LÄHDE: BOREAL-YARA YHTEISTYÖKOKEET 8000 16 6000 11,6 12,3 12,6 13,7 14 12 4000 9,8 8,2 8,0 8,4 8,9 9,7 10 8 6 2000 4 2 0 0 N_Kaarle 80 N_Kaarle 100 N_Kaarle 120 N_Kaarle 150 N_Kaarle Sato Jokioinen Sato Vihti Valk Jokioinen Valk Vihti 0
Sato, kg/ha Valkuainen, kg/ha KORKEA SATO JA VALKUAINEN? 11000 10500 10000 9500 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 Wolmari Kaarle Alvari Bor 14611 sato valk 14 12 10 8 6 4 2 0 Borealin jalostajankoe 2018
UUDET MAHDOLLISUUDET Genominen valinta Geenieditointi Big data Automaattinen phenotyyppaus
www.boreal.fi