Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 50 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde Eläköityminen vauhdittuu 50 40 40 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 0
Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto). Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.
Kuntauudistus koskee jokaista kuntaa Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkiyttää ja yksinkertaistaa hallintoa sekä vahvistaa paikallista demokratiaa.
Kuntajakolaki (1698/2009) 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.
Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030
Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen Hallituksen laatiminen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja ehdotus kriteereistä Kuntakuulemiset Kriteerien vahvistaminen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 7
Kestävyysvaje on myös kuntien ongelma - ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin Kuntatalouden "kestävyyslaskelma" vuoteen 2030 (kuntien verotulot, valtionosuudet sekä kulutusmenot ja investoinnit ) muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) 3 3 2,5 2,5 2 2 1,5 1 0,5 0 0,9 0,0 0,4-0,1 0,2 1,3 0,4 0,3 0,6 0,6 0,2 0,2 0,0-0,2 0,5 0,6 1,0 0,5 0,8 1,0 1,2 1,0 0,5 0,1 0,7 0,9 0,4 0,7 0,5 0,3 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 0,6 1,5 1 0,5 0-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030-0,5 Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot+investoinnit Lähde: Tllastokeskus, VM 8
Väestönmuutos 2009-2030 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä.
Kunnissa 460 000 työntekijää Vuoteen 2020 mennessä joka kolmas kuntatyöntekijä eläköityy Väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta: kuntiin pitäisi palkata 40 000 työntekijää lisää vuoteen 2020 mennessä, 90 000 lisää vuoteen 2030 mennessä > toimintatapoja on uudistettava
Julkisten hankintojen merkitys kasvaa Kuntasektorin hankintojen arvo 13-16 mrd. euroa Vuosittain 8 000 tarjouskilpailua Hankintoja tekee 2 000 yksikköä Painopiste siirtymässä tavarasta laajoihin palveluhankintoihin Kuntien syytä pohtia palvelustrategiaa
Kuntatuottavuus ja kustannuslaskenta Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään. Valtion eri toimijat, kunnat ja työmarkkinajärjestöt toteuttavat kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan. Luodaan yhteinen tietopohja laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi palveluita arvioitaessa. Kuntien kustannuslaskentaa kehitetään todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palveluiden kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. (Kataisen hallituksen ohjelma)
Mitä iloa kuntien välisestä kilpailusta? Terve kilpailu: kunnat pyrkivät järjestämään hyvät palvelut, mutta pitämään verot ja taksat kurissa Epäterve kilpailu: naapurikunnat kilpailevat veropohjasta (asukkaat, yritykset) tai pohjaavat oman vetovoimansa naapurikunnan järjestämiin ja rahoittamiin palveluihin
Uudet kunnat 2015 Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: www.vm.fi/kuntauudistus www.finansministeriet.fi/kommunreformen