Etelä-Suomen palveluinnovaatiot ja sosiaaliset näkökulmat Yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssi Helsinki

Transkriptio

1 Riitta-Maija Hämäläinen Etelä-Suomen palveluinnovaatiot ja sosiaaliset näkökulmat Yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssi Helsinki

2 TYÖLLISYYS, SOSIAALIPOLITIIKKA JA JULKINEN HALLINTO Osana työllisyyden ja sosiaalipolitiikan Social Agendaa ja Eurooppa 2020 tavoitteiden saavuttamista: -> Tavoitteena on, että julkinen hallinto osaltaan kehittää ja luo EU:n sisämarkkinoita toimii esimerkillisenä kuluttajana ja markkinoiden luojana käyttää tehokkaasti julkisia varoja huomioi ympäristö näkökohdat huomioi sosiaaliset ja eettiset näkökohdat edistää innovaatioita 2

3

4 KUNTIEN HAASTEET VAIHTELEVAT - Pitkät etäisyydet, pienet kunnat vs keskittyminen kuntakeskuksiin/kaupunkeihin - Väestön vanheneminen - Muuttotappio - Henkilöstön saatavuus - Matkailun aiheuttama palvelutarve - Kestävät rahoitusratkaisut - Saamenkielisten palvelujen varmistaminen 4

5 JULKISEN SEKTORIN MONET TAVAT TYÖLLISTÄÄ Kuntouttava työtoiminta & työhönvalmennuskeskukset & työharjoittelu & työkeskustoiminta Tuettu työtoiminta (työ- ja päivätoiminta) & tuettu työllistyminen & työja valmennusyksiköt Työpajat Tukityö, velvoitetyöllistäminen, työllistämisseteli, nuorisoseteli, tukityöllistäminen, osatyökykytuki, kuntakohtainen lisä, palkkatuki Klubitalot Ostopalvelut: järjestöt, säätiöt, yritykset yms. Sosiaaliset yritykset, osuustoiminta, yritysten yhteiskunnallinen vastuu, säätiöt ja rahastot kilpailuttamisprosessin hallinnasta toimittajaverkoston hallintaan ja toimittajakumppanien strategisen merkittävyyden kasvattaminen julkisissa hankinnoissa 5

6 Työmarkkinat ja sosiaaliset näkökulmat Julkisten hankintojen sosiaaliset näkökulmat ja sosiaaliset kriteerit Yritysten yhteiskunnallinen vastuu Työmarkkinat: osatyökyiset, vammaiset, pitkäaikaistyöttömät, nuoret Kuntien maksamat työmarkkinatuet pitkäaikaistyöttömyys palkkatuettu työ yms Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset 6

7 Sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten kombinaatiot Liikevaihto pääasiassa julkisilta markkinoilta Taloudellinen kestävyys Institutional social enterprise (yksityinen koulu tai hoivakoti) Kansalaisjärjestöt pääasiassa julkisia varoja käyttävät Y h t e i s ö t a l o u d e l l i n e n v i s Private social enterprise (Roskilde festivaali; yhteiskunnallinen sijoituspankki) Kansalaisjärjestöt pääasiassa yksityisiä varoja käyttävät Lahjoitukset, avustukset i ja määrärahat sekä sponsorointi o Liikevaihto pääasiassa yksityiseltä markkinoilta Thomas Dietz Godt

8 JULKISET HANKINNAT EU:n hankintadirektiivit: 2004/18/EC ns. yleinen hankintadirektiivi ja 2004/17/EC ns. erityisalojen hankinnat: vesi- ja energiahuolto, liikenne ja postipalvelut Suomessa: Laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja erityisalojen hankintalaki (349/2007), valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (698/2011). Euroopan komissio: tulkitseva tiedoksianto ( ) sekä opas: Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökulmien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa, 2010

9 HANKINTAYKSIKÖITÄ OVAT: valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon viranomaiset sekä valtion liikelaitokset, kunnat toimielimineen, kuntayhtymät ja muut ylikunnalliset toimielimet, evankelis-luterilainen kirkko viranomaisineen sekä seurakunnat, ortodoksinen kirkko seurakuntineen ja julkisoikeudelliset laitokset (esim. kunnalliset osakeyhtiöt). 9

10 SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT, NÄKÖKULMAT JA KRITEERIT Sosiaaliset näkökohdat (laki): toimenpiteet, joilla taataan perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet Varsinaisessa kilpailutuksessa vertailuperusteisiin tai sopimusehtoihin viitattaessa käytetään sosiaaliset kriteerit -käsitettä. Sosiaaliset näkökulmat käsite sisältää myös strategisen näkökulman, joka viittaa niihin arvovalintoihin, linjauksiin ja päätöksiin, joiden pohjalta käytännön toteutusta hankintayksiköissä tehdään. Sosiaalisiin näkökulmiin viitataan yleensä sosiaalisesti vastuullisina hankintoina 10

11 HANKINTAVOLYYMEJA Kuntasektorin hankinnat n mrd. euroa/v Kuntasektori järjestää noin n tarjouskilpailua Hankintoja tekee noin hankintayksikköä (viranhaltijat, organisaatiot) Hankinnoissa painopiste siirtymässä bulkkitavarasta laajoihin palveluhankintoihin Etelä-Karjalan hankintapalvelut 30 milj /vuosi, josta 27% palveluita, 57% kulutustarvikkeita ja 16% laitteita tai muita kertainvestointeja Espoon kaupunki 700 milj. /vuosi Tampereen kaupunki (ulkoisten palveluiden ostot) 408 milj. /vuosi 11

12 ETELÄ-SUOMEN PALVELUINNOVAATIOT JA SOSIAALISET NÄKÖKULMAT TYÖVOIMA, TYÖLLISYYS JA KUNNAT 12

13 Vajaatyökykyiset työnhakijat vuosina (TEM) 13

14 Kuntien rahoittama työmarkkinatuki 2010 ( ja Työmarkkinatukiseuranta) Kaupunki Kuntien rahoittama työmarkkinatuki ( ) Yli 500 päivää työttömänä olleet henkilöt Espoo Kouvola Lappeenranta Oulu Tampere Helsinki Vantaa

15 TYÖMARKKINATUKISEURANTA: KUNNAN OSARAHOITTAMA TYÖMARKKINATUKI (Lähde: kelasto.fi) Kunta Aika Saajat Maksetut etuudet euroa Korvatut päivät Kunnan osuus euroa Kaarina Laitila Loimaa Raisio Salo Somero Turku Uusikaupunki

16 KINNULAN KUNNAN VÄLITYÖMARKKINAT (Olavi Tuikkanen, Kinnulan kunta) SYRJÄYTYNEE T TYÖVOIMAN KUNTOUTUSPERIAATTEET AMMATTITAIDON PALAUTUS TYÖHARJOITUS NORMAALI TYÖLLISTYMINEN TUUMASTA TOIMEEN TYÖPAJA KINNULA MAHIS OY TEOLLISUUS PÄIVÄÄ

17 ETELÄ-SUOMEN PALVELUINNOVAATIOT Hyvinvointipalvelujen avustavien tehtävien kartoitus ja mallentaminen hoivapalveluissa ja kodeissa Työtehtävien etsiminen avoimilta työmarkkinoilta ja työvalmentajan tehtävän laajentaminen yrityksien tukemiseen sekä töiden räätälöinti Työvoiman palvelukeskusten rooli ohjata ja valmentaa hoivaja hyvinvointialan yrityksiin avustaviin tehtäviin työntekijöitä (hankinnat) Opiskelun ja työelämän välisen nivelvaiheen tukeminen Palvelusetelin käytön laajentamismahdollisuuksia sosiaalisen työllistämisen ja sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseksi Sosiaalisen yritystoiminnan dialogifoorumit Eurooppalaisen tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen kytkeminen hyvinvointipalvelujen kehittämiseen 17

18 Vanhuspalvelujen kilpailutusalueita Mahdollisuus sosiaalisille näkökulmille hankinnoissa? Palvelutalon palvelut (avustavat ja tukitehtävät hoiva-avustajakoulutus) Tehostettu palveluasuminen Palveluasuntojen palvelut Palvelutalojen hoivapalvelut Palvelutalon tukipalvelut Kotipalvelu (avustavat ja tukitehtävät hoiva-avustajakoulutus) Kotisairaanhoito Kotihoidon yöpalvelu, kotipalvelun yöhoito Tilapäinen kotihoito Sotainvalidien kotihoito ja kotisairaanhoito Päiväkeskustoiminta (avustavat ja tukitehtävät hoiva-avustajakoulutus) Päiväkeskuskuljetukset Vanhusten kylvetyskuljetukset Siivouspalvelut (avustavat ja tukitehtävät hoiva-avustajakoulutus) Sotainvalidien siivous ja pyykinpesu Kotisiivous Ateriakuljetukset (valmistus- ja kuljetuspalvelut + sosiaaliset näkökulmat + laatunäkökulmat) Kauppapalvelu (kauppakassi palvelut) Palveluseteliyrittäjät (sosiaaliset kriteerit kilpailutuksissa) Lääkkeiden annosjakelu Turvapalvelut ja turvahälytysten vastaanotto ja laitteet; apuvälineet (korjaus-, kunnostus-, ylläpito- ja kuljetuspalvelut) Pesulapalvelut (kokonaistaloudellinen ajattelu) 18

19 TUTKIMUSAIHEITA JA KYSYMYKSIÄ (1) Miten julkinen sektori hankinnoissa tukee sosiaalisia näkökulmia? mikä on sosiaalisten yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten merkitys julkisten hankintojen toteuttamisessa? Millaisia palvelu- ja tuoteinnovaatioita syntyy? Saadaanko sosiaalisilla näkökulmilla julkisissa hankinnoissa virtaa paikallistalouteen? Mitä vaikeuksia on yrityksillä tai julkisella sektorilla on soveltaa ja toteuttaa sosiaalisia kriteerejä hankinnoissa? Liityvätkö vaikeudet sääntöihin, tulkintaa vai käytäntöihin paikallisesti, kansallisesti vai kansainvälisesti? Miten erilaiset vaatimukset sosiaalisten näkökulmien soveltamisessa julkisissa hankinnoissa vaikuttaa yrityksiin ja niiden toimintaan? 19

20 TUTKIMUSKYSYMYKSIÄ ja AIHEITA (2) Millaisia sosiaalisia kriteerejä on käytetty työllistämiseen hankinnoissa ja kilpailutuksissa - millä toimialueilla sosiaalisia kriteerejä käytetään ja miten usein ne kohdistuvat työllistämiseen? - esiintyvätkö työllistämisen kriteerit hankinnoissa ehdottomina vai eiehdottomina kriteereinä? - onko tarjousasiakirjoissa kuvattu TYPin, kunnan ja yrityksen yhteistyö ja prosessi työllistämisessä? - onko tarjousasiakirjoissa eritelty työllistämisen kohderyhmiä, määriä ja seuranta? Miten hankinnat ja sosiaalisten näkökulmien ja kriteerien käyttö jakautuu erilaisten julkisten hankintojen kesken? - tavaroiden ja palveluiden ostaminen, - palvelujen käyttöoikeussopimukset, - tavaroiden tai palveluiden vuokraaminen, - osamaksulla ostaminen, leasing ja optiosopimukset sekä - rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttaminen. 20

21 HALLITUSOHJELMASTA (1) 1) kuntauudistus: "Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. 21

22 HALLITUSOHJELMASTA (2) 2) hankintalain uudistaminen: "Hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direktiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa korotetaan tuntuvasti lähelle EU:n kynnysarvoa. Hankintalain menettelyjä yksinkertaistetaan EUlainsäädännön sallimissa puitteissa. 22