ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.5.2018 Tontti 7-712-9, Pajalantie 21-23 Asemakaavan muutos Dnro JARDno-2017-694 Kaavatunnus 070055 Vireilletulosta ilmoittaminen 15.11.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2017 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 24.1.-22.2.2018 Kaupunkikehityslautakunta 16.5.2018 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Pajalantie 21-23 Asemakaavan muutos Diaarinumero JARDno-2017-694 Kaavatunnus 070055 Asemakaavan muutos koskee: 7. eli Pajalan kaupunginosan tonttia 712-9 Asemakaavan muutoksella muodostuu: 7. eli Pajalan kaupunginosan korttelin 712 asuinkerrostalojen korttelialuetta ja asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta. Asemakaavan muutoksella poistuu: 7. eli Pajalan kaupunginosan korttelin 712 teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Laatija: Arkkitehdit Soini & Horto Oy Yhteyshenkilö: Arkkitehti Arno Stenbäck, p. 050 3826055 Sähköposti etunimi.sukunimi@soinihorto.fi 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee radan pohjoispuolella Pajalantien ja Seutulantien välissä. Alue rajautuu korttelin 712 eteläosassa päivittäistavarakaupan tonttiin ja itäosassa jäähallin tonttiin. Alueen pohjoispuolella on Pietolan pienteollisuusalue ja länsipuolella Järvenpään lukio ja ammattioppilaitos. Suunnittelualue sijaitsee noin n. 700 m etäisyydellä Järvenpään keskustasta ja rautatieasemasta. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1
1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Pajalantie 21 23 Asemakaavan muutos mahdollistaa vajaakäyttöisen teollisuus- ja varastoalueiden tontin muuttamisen keskustamaiseen asumiseen yleiskaavan tavoitteiden mukaan. Tontti sijaitsee hyvällä paikalla kaupunkirakenteessa ja sen kehittäminen liittyy luontevasti Pajalan alueen yleiseen kehitykseen monipuoleiseksi ja kestäväksi kaupunkiympäristöksi. Osana alueen kehittämistä vahvistetaan kevyen liikenteen reitistöä, mikä vähentään yksityisautoilua. Kaava-alueen pinta-ala on 16.511 m2. Asemakaavan muutoksessa alueelle on osoitettu asumista 16.500 k-m2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=1,0. 2
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 Sisällysluettelo... 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.1.5 Ympäristön häiriötekijät... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 11 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 11 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.2.1 Osalliset... 11 4.2.2 Vireilletulo... 12 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 13 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 13 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet... 13 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 13 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 13 4.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 14 4.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 3
5.1 Kaavan rakenne... 15 5.1.1 Mitoitus... 15 5.1.2 Palvelut... 15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.3 Aluevaraukset... 15 5.3.1 Korttelialueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 17 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 17 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 17 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 18 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 18 5.7 Nimistö... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 18 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 18 6.3 Toteutuksen seuranta... 18 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja määräykset Viitesuunnitelma (Arkkitehdit Soini & Horto Oy), sisältää rakentamistapaoh- Liite 1. Liite 2. Liite 3. jeen Liite 4. Liite 5. Lyhennelmä lausunnoista ja vastineet Asemakaavan seurantalomake 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA - Sitowise: Pajalantie 21 23 asemakaavan muutoksen liikennemeluselvitys 19.2.2018, raportti ja liitekuvat - Sitowise: Pajalantie 21 23 asemakaavan muutoksen liikennemeluselvitys 3.4.2018 (heijastumiset) - Sitowise: Pajalantie 21-23 Hulevesiselvitys 20.4.2018, selvitys ja liitekuvat - Vahanen: Kunnostustarpeen arviointi ja pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma 12.1.2018 4
2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Vireilletulosta ilmoittaminen 15.11.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2017 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 24.1.-22.2.2018 Kaupunkikehityslautakunta 16.5.2018 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 2.2 ASEMAKAAVA Tontin pääkäyttötarkoitus muutetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH). Tontilla sijaitsevat vanhat teollisuus- ja varastorakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan seitsemän asuinkerrostaloa (16.500 k-m2). Uusien asuinkerrostalojen kerroskorkeudet vaihtelevat VII VIII. Voimassa olevassa asemakaavassa tontin eteläosassa on rakennusala 2-kerroksiselle rakennukselle ja tontin pohjoisosassa 4-kerroksiselle rakennukselle. Pysäköinti sijoitetaan maantasoon. Asuinkerrostaloihin tulee n. 280 asuntoa ja niiden koot vaihtelevat yhden huoneen asuinnoista neljän huoneen asuntoihin. Alueelle tulee uusia asukkaita arviolta 300 350 asukasta (Tilastokeskus: asunnon pinta-ala keskimäärin 40,3 m2 /asukas, 2016). Asemakaava-alueelle tulee laatia erillinen tontti- ja korttelijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alueen toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti asemakaavan saatua lainvoiman ja kun tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Alue on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuodesta 2019 alkaen. 5
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustan tuntumassa ja on osa Pajalan teollisuusaluetta, jolla teollinen toiminta on vähitellen loppunut. Kaava-alue sijaitsee radan pohjoispuolella Pajalantien ja Seutulantien välissä. Alue rajautuu korttelin 712 eteläosassa päivittäistavarakaupan tonttiin ja itäosassa jäähallin tonttiin. Alueen pohjoispuolella on Pietolan pienteollisuusalue ja länsipuolella Järvenpään lukio ja ammattioppilaitos. Suunnittelualue sijaitsee noin n. 700 m etäisyydellä Järvenpään keskustasta ja rautatieasemasta. Keskustan pohjoisilla alueilla maankäyttöä on tarkoitus tehostaa ja kaupunkirakennetta tiivistää. Keskustan osayleiskaavassa kortteli on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, joka varataan Järvenpään kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville asumiseen painottuville ydinkeskustatoiminnoille. 3.1.2 Luonnonympäristö Asemakaavan muutosalue on vanhaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Tontti on ollut kokonaan rakennettu eikä siellä ole luontoarvojen kannalta merkittävää kasvillisuutta. Tontin reuna-alueella on ollut nurmikkoa ja muutama puu-/ pensasistutus. Tontin kasvillisuus tullaan uusimaan rakentamisen yhteydessä. Tontti on suhteellisen tasainen, maanpinnan korkeusasema on välillä +46,3 +47 mpy. Tontin pinta-ala on 16.511 m2. Tontista on tehty selvitys maaperästä. Kunnostustarpeen arviointi ja pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman mukaan maaperästä on löytynyt vähäisiä pilaantuneita maaaineksia, jotka eivät aiheuta erityisiä toimenpiteitä. Maaperän kunnostamisen periaatteet hyväksytetään rakennusluvan yhteydessä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennukset ja piha Asemakaavan muutosalueella sijaitsee kaksi rakennusta; 2-kerroksinen teollisuusrakennus ja sen toimistosiipi. Punatiilinen teollisuusrakennus on valmistunut vuonna 1956. Sisääntulopäädyssä on uudempi, turkoosinsinisellä pellillä verhottu toimisto-osa. Tontilla on myös tiilinen muuntajarakennus. Tontin tehokkuus on nykyisestä e=0,6. Alueella toimii nykyisellään pienteollisuusyrittäjä, kierrätysasema sekä kirpputori. Rakennukset sijoittuvat tontin keskiosaan ja niiden ympärillä on pysäköinnin ja tavarahuollon alueita. Rakennukset eivät muodosta juurikaan katutilaa. Piha on asvaltoitu. Liikenne 6
Suunnittelualueen moottoriajoneuvoliikenne liittyy tällä hetkellä kaupungin katuverkkoon pääkatuna toimivalle Pajalantielle kolmesta tonttiliittymästä. Nykyiset toiminnot ovat mittakaavaltaan melko vähäistä teollisuus- ja myymälätoimintaa, jonka liikennetuotos ei ole merkittävä liikenteen toimivuuden kannalta. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat suunnittelualueen puolella Pajalantietä puutteelliset, sillä koko kadun osuudella ei ole jalkakäytävää tai jalkakäytävää/pyörätietä. Tästä huolimatta jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä voidaan luonnehtia yleisellä tasolla melko hyviksi. Joukkoliikenteen palvelutaso on Järvenpään kaupungin erittäin hyvä, sillä kaupungin sisäisistä busseista linjat 22, 23 ja 25 kulkevat Pajalantien kautta. Etäisyys lähimmille linja-autopysäkeille on noin 100 metriä, ja rautatieasemalle on alle kilometrin matka. Tekninen huolto Tontilla on rakennuksia palveleva kunnallistekniikka, joka tullaan korvaamaan uudella uudisrakentamisen myötä. Tontilla on myös nykyisiä teollisuuskiinteistöjä palveleva muuntamo, jonka uusiokäytön mahdollisuutta tutkitaan (Caruna) Hulevedet Tontin eteläosassa on kunnallinen hulevesiputki, jonka uudelleen linjaamisen ja säilyttämisen tarpeen on Sitowise selvittänyt. 3.1.4 Maanomistus Tontin 712-9 omistaa Kiinteistö Oy Pajalantie 21-23. Ympäröivät katualueet ja korttelin 712 itäpuoliset tontit omistaa kaupunki, ja liiketontti 712-8 on yksityisomistuksessa. 3.1.5 Ympäristön häiriötekijät Pajalantien liikennemäärät lisääntyvät tulevaisuudessa. Meluhaittojen torjuminen on otettu huomioon rakennusten massoittelussa ja piha-alueiden suojauksessa. Alueelta on tehty meluselvitys. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2007) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa (30.10.2014) suunnittelualue esitetty tiivistettäväksi alueeksi. Kaavaselostuksessa on täsmennetty, että asukas- ja työpaikkamäärien kasvu suunnataan ensisijaisesti nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. 7
Kuva 1. Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty violetilla ympyrällä. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (Kv 9.8.2004 64) suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi (T2). Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriöitä. Keskustan osayleiskaavassa 2030 (Kv. 21.9.2015 50; voimaan 11.11.2015) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C2). Alue varataan Järvenpään kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville sekoittuneille ydinkeskustatoiminnoille. Aluetta koskevat yliskaavamääräykset eriteltynä. C-2: 0260002 Alueen pääkäyttötarkoitus on sekoittunut kaupan, asumisen, julkisten ja yksityisten palveluiden, hallinnon, koulutuksen, toimistojen sekä muiden keskustaan sopivien ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työpaikkatoimintojen sijoittuminen. Asemakaavoituksella tulee vahvistaa erityisesti alueen urbaania luonnetta niin rakenteellisesti sekä toiminnallisesti luomalla viihtyisiä ja laadukkaita kaupunkitiloja, kehittämällä alueen nykyistä kaupunkikuvallista ilmettä ja parantamalla ympäristön laatua. Alueen pääasiallisina liikkumismuotoina tulee suosia kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Autojen paikoituksessa tulee soveltaa keskitettyjä pysäköintiratkaisuja ja yhden pysäköinnin periaatetta. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e=1,5. 8
Kuva 2. Ote Järvenpään osayleiskaavasta. 2155000 Alue jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Asemakaavanmuutoksilla pyritään merkittäviin käyttötarkoitusten ja rakentamistavan muutoksiin nykyiseen asemakaavaan ja käyttöön verrattu. Kuva 3. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv 9.8.2004 64). Kaava-alueen likimääräinen sijainti ympyröity mustalla. 9
Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1981. Asemakaavassa kortteli on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-11). Korttelin rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e=0,6. Asemakaavassa on tontille osoitettu kaksi rakennusalaa. Tontin eteläosassa on rakennusala 2-kerroksiselle rakennukselle ja tontin pohjoisosassa 4-kerroksiselle rakennukselle. Lisäksi tontille on osoitettu pysäköintipaikka (p) tontin itäosaan. Kuva 4. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaava-alue on rajattu punaisella. Seutulan alueen kaavoituksen pohjaksi on laadittu vuonna 2017 selvitys, jossa tarkennetaan liikenne-ennusteita ja tehdään pääkatuverkon liikenteellinen toimivuustarkastelu. Muita Pajalan alueella käynnistyviä kaavoitushankkeita: Seutulantalon alue Tontin 712-11 muuttamista asuinrakentamiseen tutkitaan, jos teknisen keskuksen toiminnot siirtyvät muualle. Wärtsilänkatu, korttelit 730 tontit 1, 2 JA 17 Wärtsilänkadun ja Pajalantien risteyksen eteläpuoli on keskustan osayleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta. Alueelle suunnitellaan tehokasta asuinrakentamista. Wärtsilänkatu 8A, tontti 773-16 Järvenpään vapaaseurakunta on pyytänyt yleisten rakennusten tontin muuttamista kaupalliseen toimintaan. Asia tutkitaan viereisen korttelin 730 kaavamuutoksen yhteydessä. 10
Tontti 712-8 (Seutula III) Nykyisen liiketontin lisärakentamismahdollisuuksia selvitetään Seutulantalon alueen muutoksen yhteydessä. Pajalanpiha Pohjoisväylän varren rakentamattoman pientaloalueen tehostamista tutkitaan. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN SEKÄ SITÄ KOSKEVAT PÄÄ- TÖKSET Kaupunki ja maanomistaja pyrkivät yhdessä muuttamaan korttelialueen asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksymän Keskustan osayleiskaavan mukaiseksi. Asemakaava laaditaan konsulttikaavana yhteistyössä Järvenpään kaupungin asemakaavoituksen kanssa. Asemakaavanmuutos on tullut vireille kiinteistönomistajan aloitteesta. Järvenpään kaupungin ja Kiinteistö Oy Pajalantie 21-23:n välinen puitesopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 14.8.2017. Asemakaavan muutoksesta tehdään maankäyttösopimus, joka valmistellaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ennen asemakaavan hyväksymistä. Asemakaavan muutoksella edistetään monipuolisen ja kestävän kaupunkiasumisen syntymistä. Alueen sijainti keskustan lähellä mahdollistaa useiden palvelujen käytön jalan ja pyöräillen, mikä vähentää yksityisautoilua. 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien/-tilojen omistajat, haltijat ja asukkaat 11
Lähialueiden asukkaat, yritykset ja työntekijät, sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Uudenmaan liitto Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Järvenpään Vesi Fortum Power & Heat Elisa Networks Oy 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 14.8.2017 sekä kirjeellä asianosaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, Kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä 4. Valmisteluvaihe Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheessa lähetettiin ennakkolausuntopyyntö hankkeesta seuraaville tahoille: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Eliisa Oyj Fortum Power and Heat Oy Caruna Suunnitteluvaihe Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 24.1.-22.2.2018 teknisessä palvelupisteessä, Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta saatiin viisi lausuntoa. Kirjallisia mielipiteitä ei tullut yhtään. Lausunnonantajien huomaukset vastineineen on esitetty liitteessä 4 (lyhennelmät lausunnoista ja vastineet). 12
4.2.4 4.2.5 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan luonnosvaiheessa ei ole pidetty MRL:n tarkoittamaa viranomaisneuvottelua. Viranomaisilta on pyydetty tarvittavat lausunnot luonnosvaiheessa. 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet Alueen suunnittelun tavoitteena on eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti sekä mahdollistaa asuntorakentamisen määrän lisäämisen Järvenpään keskustassa. Asemakaavalla entinen teollisuus- ja varastoalueiden tontti muutetaan keskustamaisen asumisen käyttöön yleiskaavan tavoitteiden mukaan. Tontti jaetaan kahteen korttelialueeseen; asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK-56) ja asumista palvelevaan yhteiskäyttöiseen korttelialueeseen (AH). Asuinkerrostalojen kortteli jaetaan seitsemään tonttiin. Asuinrakennukset muodostavat kaupunkikuvallisesti yhden kokonaisuuden. Pysäköintipaikat sijoitetaan AH-kortteliin maantasopaikkoina, osittain autokatoksiin. AH-kortteliin sijoitetaan asuintalojen yhteinen korttelipiha, joka suunnitellaan ja toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Uudisrakennukset on sijoitettu yhdeksi rivistöksi Pajalantien varteen, millä on saatu aikaan kaupunkimainen katutila sekä suuri yhtenäinen piha-alue. Yhtenäinen piha-alue on suunniteltu siten, että hulevesien viivästys ja laadullinen parantaminen on osa pihan toiminnallisuutta ja maisemaa. Suunnitelmassa vahvistetaan myös jalankulkuympäristön muodostumista lisäämällä katualueen viihtyvyyttä ja ottamalla huomioon tontin liittyminen tulevaan puistoalueeseen tontin itäpuolella. 4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan muutosalueelle on laadittu erillisiä tontinkäyttösuunnitelmia, joista yhteistyössä Järvenpään teknisen keskuksen sekä maanomistajan muodostaman ohjausryhmän kanssa on valikoitunut kaavaehdotuksen suunnitelma. Suunnittelussa päädyttiin ratkaisuun, jossa uudisrakennukset on sijoitettu yhdeksi rivistöksi Pajalantien varteen (kuva 5). Suunnitelmalla on saatu aikaan kaupunkimainen katutila sekä suuri yhtenäinen piha-alue. Luonnostelun yhteydessä kokeiltiin osan rakennusoikeuden sijoittamista tontin sisäosiin (kuva 6). 13
Kuva 5. Kuva 6. 4.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, sosiaalisia, ympäristöllisisä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu Keskustan osayleiskaavatyön tuloksena. 4.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisun valinnassa painotettiin kaupunkimaisen katutilan sekä hyvän asuinkorttelipihan muodostumista. Suuri korttelipiha koettiin asumisviihtyvyyttä lisäävänä arvona ja sen suunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Korttelin kadunpuoleinen massoittelu tukee kadun kaarevaa linjausta. Katujulkisivua jäsentää maantasokerroksen rakennusten väliin jäävät syvennykset ja porttikongit. Kokonaisuuden sitoo visuaalisesti rakennukset toisiinsa yhdistävä veistoksellinen katto. Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan asumisen rakennusoikeutta 16.500 k-m2. Rakennusoikeus jakautuu seitsemään asuintaloyhtiöön, jotka liittyvät toisiinsa joko suoraan tai vesikaton yhdistämänä. Asuinrakennusten kerrosluku on VII VIII. Rakennusmassan korkeus nousee tontin pohjoisosassa em. kerrosluvun yläpuolelle. Varsinaisen asumisen kerrosluvun yläpuolelle on sijoitettu asumisen aputiloja ja teknisiä tiloja. 14
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kortteli muodostuu kahdesta korttelialueesta; asuinkerrostalojen korttelialueeseen AK ja asumista palvelevien rakennusten korttelialueeseen AH. Asuinkortteli on jaettu rakennuskohtaisiin tontteihin, jotta toteutus olisi mahdollista osissa. Tonttien rajat on sijoitettu siten, että rakennukset voidaan toteuttaa talo kerrallaan. Asuntotonttien leikki ja ulko-oleskelualueet, pysäköinti sekä osa asumisen apupalveluista, kuten ulkoiluvälinevarastot ja polkupyöräpysäköinti, on sijoitettu yhteiskäyttöiselle asumista palvelevalle korttelialueelle AH. Asuinkorttelissa on kaksi tonttiliittymää Pajalantielle korttelin etelä- ja pohjoisoissa. Pysäköinti toteutetaan pihan tasossa AH korttelialueella. AH-korttelialueelle on lisäksi oma ajoyhteys korttelin koilliskulmassa. 5.1.1 Mitoitus Asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) on rakennusoikeutta yhteensä 16.500 k-m2. Kaavassa on eritelty tonttien rakennusoikeudet tonttikohtaisesti (seitsemän tonttia). 5.1.2 Palvelut Asuinrakennusten pohjakerrosiin on sijoitettu liike-, myymälä- ja toimitiloja n. 330 m2. Tiloihin on käynti suoraan kadulta. Tontin eteläpuolella on päivittäistavarakauppa ja lounaispuolella lähikorttelissa huoltoasema. Tontin läheisyydessä sijaitsee erilaisia oppilaitoksia alakouluista toisen asteen oppilaitoksiin. Lähiseudulla on lisäksi jäähalli sekä ulkoliikuntakenttiä koulujen yhteydessä. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteita ja toteuttaa Keskustan osayleiskaavan tavoitteita tiivistää kaupunkirakennetta. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen rakennusoikeuden kasvattamisen ja asuntojen määrän lisäämisen. Tontin hulevedet käsitellään tontilla viivyttämällä, jonka jälkeen ne johdetaan kaupungin hulevesiviemäriverkkoon rakennusluvan yhteydessä esitettävän suunnitelman mukaisesti. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Asuinrakennusten korttelialue (AK-56) 15
Tonteille saa rakentaa asuinkerrostaloja sekä asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa toimisto-, työ- ja julkisten lähipalveluiden sekä asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja. Kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 16.500 k-m2, joka jakautuu seitsemälle tontille. Korttelialueelle saa asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa: - asuntojen ulkopuolisia, asukkaita palvelevia apu- ja yhteistiloja kerroksiin, - porrashuoneiden 15 m² ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja, niiden kuilut ja hormit ja varastoja myös kerroksiin, kuitenkin enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta - väestösuojatiloja. Tonttien leikki- ja ulko-oleskelualueet, pysäköintipaikat sekä osa ulkoiluvälinevarastoista ja polkupyörien säilytystiloista sijoitetaan pääsääntöisesti asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle (AH). Tontteja ei saa aidata. Tontinosa, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huoltoalueiksi on rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Autopaikat on erotettava istutusten avulla katu-, puisto ja piha-alueesta. Tonteille on varattava polkupyörien säilytyspaikkoja vähintään 1 paikka / 30 k-m². Paikoista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa olevaan tontilla tai asumista palvelevalla yhteiskäyttöisellä korttelialueella sijaitsevaan ulkoiluvälinevarastoon. Tonteille tai asemakaavassa osoitetulle asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle on rakennettava vähintään: - 1 autopaikka / 85 k-m² asuintilaa Tai: - 0,6 autopaikkaa / 1-2 h asunto - 0,8 autopaikkaa / 3 h asunto - 1 autopaikka / 85 k-m² julkisten lähipalveluiden tilaa - 1 autopaikka / 70 k-m² toimisto- ja työtilaa Kerrosalan lisäksi rakennettavia asukkaiden yhteistiloja tai varastoja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Korttelialueelle voidaan sijoittaa asuinkorttelin AK-56 leikki- ja ulko-oleskelualueita, pysäköintipaikkoja, osa ulkoiluvälinevarastoista ja polkupyörien säilytystiloista sekä korttelin huollon kannalta tarpeellisia tiloja, kuten hulevesijärjestelmään kuuluvia osia ja jätehuollon tiloja. AH-alueelle saa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia, lämmittämättömiä yksikerroksisia autokatoksia ja varastoja. Leikki- ja oleskelualuetta ei saa käyttää toimistoihin tai liiketiloihin liittyvään avovarastointiin. Apurakennusten ja katosten laajuutta ei ole erikseen määritelty. Niiden laajuus määräytyy niille osoitetun rakennusalan mukaan. Apurakennukset voivat tulla itäreunalla lähes kiinni rajaan, sillä puistoalueen länsireunaan on tulossa kevyen liikenteen raitti, ei rakennuksia. Korttelialueen eteläosaan sijoitetaan Carunan puistomuuntamo nykyisen kiinteistöä palvelevan muuntamon paikalle. 16
5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin käyttötarkoitus muuttuu nykyisestä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta T-11 asuinrakennusten korttelialueeksi (AK-56) ja asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH). Tontin rakennusoikeus kasvaa nykyisestä tonttitehokkuudesta e= 0,6 tonttitehokkuudeksi e=1,0. Muutos kasvattaa rakennusoikeutta 6605 k-m2. Nykyisessä kaavassa tontin rakennusten korkeudet ovat tontin pohjoisosassa IV ja tontin eteläosassa II. 4-kerroksista rakennusta ei ole koskaan toteutettu. Asemakaavan muutoksella asuinrakennukset tulevat olemaan 7-8 -kerroksisia. Nykyiset teollisuus- ja varastorakennukset sijaitsevat tontilla keskeisesti ja niiden suuntaus on tontin itäreunan ja eteläreunan mukaisia. Rakennukset eivät ota kantaa katuun eivätkä tue katutilan muodostumisesta. Uudet asuinrakennukset sijoittuvat Pajalantien varteen tukien kadun kaarevaan linjausta, jolloin katutilasta tulee kaupunkimainen. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Nykyinen tontti on pääosin asvaltoitua ajo- tai pysäköintialuetta. Tontin reunoilla on kapeat nurmi-istutuskaistaleet, joissa on puita ja pensaita. Pääosa tontista on läpäisemätöntä kivettyä pintaa. Suunnitelmassa piha-alueesta on muodostettu yhtenäinen korttelipiha, joka jakautuu istutuksilla, maastonmuotoiluilla ja apurakennuksilla osiin. Läpäiseviä pintamateriaaleja käytetään laajalti, osittain myös pysäköintialueilla. Apurakennuksissa suositaan viherkattoja. Korttelin sisäosien kokonaisilme on vihreä. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Suunnittelualueen nykyisten toimintojen aiheuttamasta moottoriajoneuvoliikennemäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Lähtökohtaisesti teollinen ja kaupallinen toiminta aiheuttaa enemmän liikennekuormitusta kuin asuminen. Koska nykyinen toiminta on mittakaavaltaan suhteellisen vähäistä, voidaan arvioida että alueen rakentaminen tiiviiseen asumiseen aiheuttaa vähäistä liikennemäärien kasvua. Uuden rakentamisen kokonaisliikennetuotos on kokonaisuutena suhteellisen vähäinen. Alue tulee liittymään olemassa olevaan katuverkkoon kahden tonttiliittymän välityksellä tontin pohjois- ja eteläosista. Lisäksi AH-korttelialueelle on varattu yhteys. Tontille on tulossa asumista palvelemaan 187 ap. Pajalantien kunnostussuunnitelmassa on varattu lisäksi 12 kadunvarsipaikkaa tontin kohdalle asiointi- ja vieraspysäköintiä varten. Asemakaavan vaikutus jalankulku- ja pyöräliikenteelle ovat positiiviset, sillä osa suunnittelualueen halki tulee uusi yhteys Seutulan alueelle. Kerrosalan lisäksi rakennettavia asukkaiden yhteistiloja tai varastoja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Autopaikkamitoituksessa on sovellettu keskustan osayleiskaavan laskentatapaa. 17
5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnitelmasta on laadittu asemakaavan muutoksen meluselvitys (Sitowise 19.2.2018 ja 3.4.2018). Selvityksen melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot. Selvityksessä on käytetty vuoden 2040 liikennetietoja. Meluselvityksen mukaan liikennemelun vaikutukset ovat tarkastelualueella pienehköt, ja alue soveltuu hyvin asuinkäyttöön. Suunnitelman mukaisella ratkaisulla ohjearvot toteutuvat piha-alueilla ilman erillistä meluntorjuntaa. Sisämelun ohjearvot toteutuvat, kunhan Pajalantien puoleisella seinustalla otetaan huomioon äänitasoerovaatimus 30-31 db. Parvekkeet tulee lasittaa Pajalantien puoleisella seinustalla sekä rakennusten päädyissä. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset löytyvät kaavakartasta (liite 2). 5.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muuteta alueen nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavan toteuttamisen tueksi on laadittu viitesuunnitelmat sekä tarpeellinen määrä havainnekuvia. Viitesuunnitelma sisältää rakennustapaohjeen, joka sisältää myös maisemaosuuden ja kuvauksen hulevesien käsittelystä. Lisäksi käytössä on ifc-malli, jonka avulla suunnitelman istuvuutta ympäristöön on havainnollista tarkastella. Suunnitelman ifcmalli voidaan istuttaa Järvenpään kaupungin kokonaismalliin. Asemakaavan lisäksi toteuttamista ohjaavat MRL ja Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys. 6.2 TOTEUTTAMISEN AJOITUS Asemakaavan mukainen rakentaminen on tarkoitus käynnistää heti, kun asemakaavan muutos saa lainvoiman. Kokonaisuuden on suunniteltu rakentuvan vaiheittain siten, että kokonaisuus on valmis 3 vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Kaavaselostuksen liitteenä on asemakaavan seurantalomake. 18
Helsingissä 25.4.2018 Arno Stenbäck arkkitehti YKS 403, Arkkitehdit Soini & Horto Oy 19
JARDno-2017-694 Kaavatunnus 070055 15.11.2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) TONTTI 7-712-9, PAJALANTIE 21-23 ASEMAKAAVAN MUUTOS
SISÄLLYSLUETTELO 1 Mitä tapahtuu ja missä?... 1 2 Mitä on suunnitteilla?... 2 3 Suunnittelun lähtötiedot... 2 4 Osalliset... 5 5 Miten ja milloin voi osallistua?... 6 6 Kaavan vaikutusten arviointi... 7 7 Aikatauluarvio... 8 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa... 8 9 Yhteystiedot... 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: Mitä kaavoitus koskee Mihin sillä pyritään Mitä vaikutuksia kaavalla on Miten vaikutukset arvioidaan Ketkä ovat osallisia Miten ja milloin voi osallistua Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa
1 MITÄ TAPAHTUU JA MISSÄ? Järvenpään 7. kaupunginosan eli Pajala alueella on alkamassa asemakaavahanke teollisuus- ja varastorakennusten (T-11) korttelialueen muuttamiseksi keskustamaiseen asuinkerrostalorakentamiseen. Kaupunki ja maanomistaja pyrkivät yhdessä muuttamaan korttelialueen asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksymän Keskustan osayleiskaavan mukaiseksi. Asemakaava laaditaan konsulttikaavana yhteistyössä Järvenpään kaupungin asemakaavoituksen kanssa. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavan valmisteluvaiheen aikana tarpeen mukaan. 1.1 SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos käsittää tonttia 7-712-9, jonka omistaa Kiinteistö Oy Pajalantie 21-23. Tontilla sijaitsee vanha 1-2 kerroksinen teollisuusrakennus (entinen Järvenpään Kone Oy:n rakennus). Punatiilinen teollisuusrakennus on valmistunut vuonna 1956. Sisääntulopäädyssä on uudempi, turkoosinsinisellä pellillä verhottu toimisto-osa. Tontilla on myös tiilinen muuntajarakennus. Tontin pinta-ala on 16.511 m2. Tontti on suhteellisen tasainen, maanpinnan korkeusasema on välillä +46,3 +47 mpy. Perustamisolosuhteet kartoitetaan syksyllä 2017. Suunnittelualue sijaitsee radan pohjoispuolella Pajalantien ja Seutulantien välissä. Alue rajautuu korttelin 712 eteläosassa päivittäistavarakaupan tonttiin ja itäosassa jäähallin tonttiin. Alueen pohjoispuolella on Pietolan pienteollisuusalue ja länsipuolella Järvenpään lukio ja ammattioppilaitos. Suunnittelualue sijaitsee noin 700 m etäisyydellä Järvenpään keskustasta ja rautatieasemasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1
1.2 ALOITE TAI HAKIJA Asemakaavanmuutos on tullut vireille kiinteistönomistajan aloitteesta. Järvenpään kaupungin ja Kiinteistö Oy Pajalantie 21-23:n välinen puitesopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 14.8.2017. Asemakaavan muutoksesta tehdään maankäyttösopimus, joka valmistellaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ennen asemakaavan hyväksymistä. 2 MITÄ ON SUUNNITTEILLA? Kaavasuunnittelulla tutkitaan mahdollisuutta muuttaa teollisuus- ja varastoalueiden tontti keskustamaisen asumisen käyttöön yleiskaavan tavoitteiden mukaan. Samalla tutkitaan tontin itäpuolelle suunnitteilla olevan uuden kevyen liikenteen väylän sijoittumista ja liittymistä tonttiin. Lisäksi esitetään tavoitteita Pajalantien katutilasta ja rakennusten liittymisestä katualueeseen. Pajalantien kunnostussuunnitelma on kaavasuunnittelun aikana työn alla. Asemakaavan muutoksella edistetään monipuolisen ja kestävän kaupunkiasumisen syntymistä. Alueen sijainti keskustan lähellä mahdollistaa useiden palvelujen käytön jalan ja pyöräillen, mikä vähentää yksityisautoilua. Tontin omistaja on teettänyt kaavatyön pohjaksi alustavia tontinkäyttöluonnoksia, joissa on tutkittu korttelin tehokkuutta, kaupunkitilallista massoittelua ja pysäköintiä (Arkkitehdit Soini & Horto). Esityksessä tontin tehokkuus nousisi nykyisestä e=0,6 tonttitehokkuuteen e=1.0 tai enemmän. Alueelle laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 3.1 MAANOMISTUS Tontin 712-9 omistaa Kiinteistö Oy Pajalantie 21-23. Ympäröivät katualueet ja korttelin 712 itäpuoliset tontit omistaa kaupunki, ja liiketontti 712-8 on yksityisomistuksessa. 3.2 MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2007) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (30.10.2014) suunnittelualue esitetty tiivistettäväksi alueeksi. Kaavaselostuksessa on täsmennetty, että asukas- ja työpaikkamäärien kasvu suunnataan ensisijaisesti nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. 3.3 YLEISKAAVA Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (Kv 9.8.2004 64) suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi (T2). Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriöitä. Keskustan osayleiskaavassa 2030 (Kv 21.9.2015 50; voimaan 11.11.2015) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C2). Alue varataan Järvenpään kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville sekoittuneille ydinkeskustatoiminnoille. Aluetta koskevat yleiskaavamääräykset eriteltynä: 2
C-2: 0260002 Alueen pääkäyttötarkoitus on sekoittunut kaupan, asumisen, julkisten ja yksityisten palveluiden, hallinnon, koulutuksen, toimistojen sekä muiden keskustaan sopivien ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työpaikkatoimintojen sijoittuminen. Asemakaavoituksella tulee vahvistaa erityisesti alueen urbaania luonnetta niin rakenteellisesti sekä toiminnallisesti luomalla viihtyisiä ja laadukkaita kaupunkitiloja, kehittämällä alueen nykyistä kaupunkikuvallista ilmettä ja parantamalla ympäristön laatua. Alueen pääasiallisina liikkumismuotoina tulee suosia kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Autojen paikoituksessa tulee soveltaa keskitettyjä pysäköintiratkaisuja ja yhden pysäköinnin periaatetta. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e=1,5. 2155000 Alue jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Asemakaavanmuutoksilla pyritään merkittäviin käyttötarkoitusten ja rakentamistavan muutoksiin nykyiseen asemakaavaan ja käyttöön verrattuna. Ote Järvenpään keskustan osayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyröitynä. 3.4 ASEMAKAAVA Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1981. Asemakaavassa kortteli on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-11). Korttelin rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e=0,6. Asemakaavassa on tontille osoitettu kaksi rakennusalaa. Tontin eteläosassa on rakennusala 2-kerroksiselle rakennukselle ja tontin pohjoisosassa 4-kerroksiselle rakennukselle. Lisäksi tontille on osoitettu pysäköintipaikka (p) tontin itäosaan. 3
Seutulan alueen kaavoituksen pohjaksi laaditaan vuonna 2017 selvitys, jossa tarkennetaan liikenneennusteita ja tehdään pääkatuverkon liikenteellinen toimivuustarkastelu. Muita Pajalan alueella käynnistyviä kaavoitushankkeita: Seutulantalon alue Tontin 712-11 muuttamista asuinrakentamiseen tutkitaan, jos teknisen keskuksen toiminnot siirtyvät muualle. Wärtsilänkatu, korttelit 730 tontit 1, 2 JA 17 Wärtsilänkadun ja Pajalantien risteyksen eteläpuoli on keskustan osayleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta. Alueelle suunnitellaan tehokasta asuinrakentamista. Wärtsilänkatu 8A, tontti 773-16 Järvenpään vapaaseurakunta on pyytänyt yleisten rakennusten tontin muuttamista kaupalliseen toimintaan. Asia tutkitaan viereisen korttelin 730 kaavamuutoksen yhteydessä. Tontti 712-8 (Seutula III) Nykyisen liiketontin lisärakentamismahdollisuuksia selvitetään Seutulantalon alueen muutoksen yhteydessä. Pajalanpiha Pohjoisväylän varren rakentamattoman pientaloalueen tehostamista tutkitaan. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaava-alue on rajattu punaisella. 4
4 OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Järvenpään kaupungin viranomaiset Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Teleoperaattoriyritykset Tekniset verkostojen toimittajayritykset Järvenpää-Seura ry Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 5
5 MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA? 5.1 ASEMAKAAVAN LAATIMISVAIHEET JA OSALLISTUMINEN ALOITUS- VAIHE - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) - OAS riittävyys - Mahdollinen mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta VALMISTE- LUVAIHE - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus - Mielipide luonnoksesta EHDOTUS- VAIHE - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (KAUKE) - Ehdotus julkisesti nähtäville (30 päivää) - Mahdollinen yleisötilaisuus - Muistutus ehdotuksesta HYVÄKSY- MISVAIHE - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo - Mahdollinen valitus 5.2 TIEDOTTAMINEN Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin internet-sivuilla ja Viikkouutisissa sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 5.3 ALOITUSVAIHE Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. OAS on nähtävillä suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan valmisteluvaiheen aikana tehdä tarkennuksia ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 5.4 VALMISTELUVAIHE Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. 6
Kaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Kaupunkitekniikka/Suunnittelupalvelut Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Fortum Power and Heat Oy/Kaukolämpö Caruna Oy Elisa Oyj Telia Finland Oyj Järvenpää-Seura ry Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. 5.5 EHDOTUSVAIHE Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy kaavoituksen laatimat vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 5.6 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätösote valitusta varten on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan kuulutuksella. Lainvoiman saaneesta päätöksestä kuulutetaan kaupungin internet-sivuilla sekä kirjeitse niille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 6 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. 7
Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 7 AIKATAULUARVIO Asemakaavatyö käynnistyy 11.10.2017 Asemakaavaluonnos on nähtävänä arviolta tammi-helmikuussa 2018 (MRL 62 ) 14 päivää Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta touko-kesäkuussa 2018 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan syksyllä 2018. 8 MIELIPITEET ALOITUSVAIHEESSA Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä suoraan kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). 9 YHTEYSTIEDOT Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 040 315 2005 Seutulantalon palvelupiste Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi Valmistelija Arkkitehdit Soini & Horto Oy Arkkitehti SAFA Arno Stenbäck 09 584 221 03 (vaihde) arno.stenback@soinihorto.fi 8
Liite 4: Lyhennelmät lausunnoista ja vastineet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Viitesuunnitelmassa esitetyt hulevesiratkaisut (läpäisevät pintamateriaalit, kattojen kallistukset, köynnöspainanteet, viherkatot) ovat asianmukaiset. Hulevesien viivytystilavuuden minimivaatimus tulee lisätä ao. kaavamääräykseen. Hulevesien viivytykselle varattavat alueet tulee esittää kaavakartalla selkeämmin tai sijoitusperiaatteet on kuvattava selkeästi kaavaselostuksessa ja/tai -määräyksissä. Vastine: Hulevesien viivytystilavuuden minimivaatimus on lisätty kaavamääräykseen ja hulevesisuunnitelmaa on täsmennetty kommenttien mukaan. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että kaava-aineistossa olisi esitettävä kaava-alueelle laadittu meluselvitys sekä melutasot kartalla, jotta rakennusten ääneneristysvaatimusta tai piha-alueen leikkipaikoilla saavutettavaa melutasoa esim. tonttien 15 ja 16 rakennusten välisen kulkuaukon kohdalla voitaisiin arvioida. Yksi selvitettävä asia on myös melun heijastuminen suunnitellun asuinkerrostalon julkisivusta Pajalantien vastakkaisella puolella olevalle asuinalueelle. Vastine: Suunnittelualueesta on laadittu meluselvitys ja sitä on täydennetty pyydetysti melun heijastumisselvityksellä. Meluselvityksen mukaan liikennemelun vaikutukset ovat tarkastelualueella pienehköt, ja alue soveltuu hyvin asumiskäyttöön. Suunnitelman mukaisella ratkaisulla ohjearvot toteutuvat piha-alueilla ilman erillistä meluntorjuntaa. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että asuinhuoneistojen, joiden julkisivuilla ylittyvät valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden ohjearvot, on auettava myös rakennuksen hiljaisemmalle puolelle. Näissä huoneistoissa makuuhuoneet on sijoitettava rakennuksen hiljaisemmalle puolelle. Vastine: Tulkinta ylittää Valtioneuvoston päätöksen vaatimustason. Vaatimusta ei ole edellytetty viime aikaisissa kaavoissa eikä vaatimusta ei viedä sellaisenaan kaavamerkintöihin. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Kaavaluonnoksen hulevesien hallintaa koskeva kaavamääräys hule-5 on muodossa: Korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttämällä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. Määräyksen ympäristökeskus esittää muutettavan Siton hulevesisuunnitelmassa (18.1.2018) ehdotettuun muotoon, joka pitää sisällään velvoitteen mitoituksesta. Hulevesiselvityksen ehdotus kaavamääräykseksi kuuluu: Korttelialueella syntyviä hulevesiä on viivytettävä tonteilla siten, että viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1,0 m³/100 m² vettä läpäisemätöntä pintamateriaalia kohden. Vastine: kaavamääräystä on tarkistettu kommentin mukaan.
Lisäksi ympäristökeskus esittää selkeytettäväksi rakennustapaohjeen hulevesien käsittelyä koskevaa tekstiä. Tekstistä ei käy selville mitoitustilavuuden osalta selville, koskeeko mitoitustilavuus (1,0 m3 100 neliötä kohden) hulevesien hallinnan kokonaisuutta vai köynnöspainannetta. Ohjeen sivun kolme havainnekuvasta olisi hyvä käydä nykyistä selkeämmin ilmi viherkatot, läpäisevät materiaalit ja köynnöspainanteet. Lisäksi havaittiin puutteita kaava-aineistossa: Siton hulevesiselvityksestä puuttuivat liitteet 2 ja 3. Vastine: Hulevesisuunnitelmaa on täydennetty kommentin mukaan (Sitowise 20.4.) ja puuttuneet liitteet on liitetty kaavaehdotukseen. Elisa Oyj Elisa Oyj:llä ei ole lausuttavaa asemakaavan muutosluonnokseen. Fortum power and Heat Oy Asemakaavaehdotuksen tontti 7-712-9 sijaitsee kaukolämpöputkien läheisyydessä. Fortum toivoo pääsevänsä mukaan jatkossa omalta osaltaan suunnitteluun. Caruna Kaavoituksen myötä sähkökäyttö alueella kasvaa. Jatkossa sähkön syöttö toteutetaan mahdollisesti olemassa olevasta muuntamosta tai sen paikalle laitettavasta puistomuuntamosta. Caruna pyytää varaamaan kaavaan paikan vakiorakenteiselle puistomuuntamolle. Vastine: Muuntamotarve otetaan huomioon kaavassa. Carunan kanssa selvitetään olemassa olevan muuntamon käyttö sähkönjakelussa. Vanhan muuntamon säilyttäminen on kaupunkitilan kerrostuneisuuden näkökulmasta perusteltua ja sen uusiokäyttö on kestävä ratkaisu.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 186 Järvenpää Täyttämispvm 17.04.2018 Kaavan nimi Pajalantie 21-23 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 15.11.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 070055 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,6484 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,6484 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,6484 100,0 16500 1,00 0,0000 6610 A yhteensä 1,6484 100,0 16500 1,00 1,6484 16500 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,0000 0-1,6484-9890 V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,6484 100,0 16500 1,00 0,0000 6610 A yhteensä 1,6484 100,0 16500 1,00 1,6484 16500 AH 1,1034 66,9 0 1,1034 0 AK-56 0,5450 33,1 16500 3,03 0,5450 16500 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,0000 0-1,6484-9890 T-11 0,0000 0-1,6484-9890 V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä