Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen sekä kansainvälisyyteen kehittyvät. Kulttuuriperintöopetus tarjoaa oppijalle kokemuksia ja elämyksiä sekä tietoa ja tutkimushaasteita. Se on tutkivaa havainto-opetusta ja perustuu näkemiseen, kokemiseen, elämykseen ja oivallukseen. Oppilas oivaltaa, että hän voi tehdä sellaista, mistä jää jälki, millä on merkitystä ja mikä luo hyvinvointia. Nuori löytää vähitellen paikkansa yhteiskunnassa ja maailmassa. Teematyöskentely ja kokonaisuuksien rakentaminen edellyttävät yhteistyötä. Oppijalle se tarjoaa mielekkäitä oppiaineet ylittäviä oppimiskokemuksia. Oppiaineiden opetussuunnitelmia voi rikastaa ja elävöittää sekä rakentaa teemapäiviä tai -viikkoja. Ulkopuolisia asiantuntijoita voi myös hyödyntää. Esikoululaisille teemojen ja projektien vetäminen on helpompaa sillä heille opetuksen pitää olla leikinomaista kokonaisopetusta. Lapsen luontainen tapa toimia on leikkien, tutkien ja liikkuen. Oppimisympäristön merkitys on suuri. Lapsilähtöisyys auttaa lasta motivoitumaan, kun hän saa tutkia hänelle itselleen kiinnostavia ja ajankohtaisia asioita. Lapsen mielenkiintoa on helppo herätellä tuomalla oppimisympäristöön tarjolle lapsen eri aisteja simuloivia elementtejä esimerkiksi taidekuvia, lastentieto-, kuvakirjoja, mielenkiintoisia esineitä, kosketeltavia materiaaleja, musiikkia, ääniä sekä maisteltavia ja haisteltavia maistiaisia. Esi- ja alkuopetuksen oppilaat voivat esimerkiksi lastenkokouksessa keskustella ja valita aiheita, joita haluavat tutkia ja selvittää. Oppilaat laativat käsitekartan, mitä täydennetään projektin edetessä. Kulttuurikasvatusta tuodaan projektien yhteyteen esimerkiksi pienryhmätyöskentelynä ja pajatoimintana. Projektien aiheita voi tulla oppilailta, opettajilta tai toisen projektin sivutuotteena. Kulttuurikasvatuksen aiheisiin saa vinkkejä Suomen Tammen julkaisuista. tehtäväesimerkkejä Vanhojen esineiden näyttely Oppilaat saavat tuoda kotoa vanhan esineen (tarvekalu, tekstiili, vaate, lelu, urheiluväline, koristeesine ym.), johon on liitetty taustatietoja: kenen ollut, kuinka vanha, mistä materiaalista valmistettu, käyttötarkoitus. Oppilaat saavat pienryhmissä tutkia heitä kiinnostavia esineitä ja piirtää, kirjoittaa, askarrella ym. Oppilaat voivat kirjoittaa tarinoita, kirjeitä tai näytelmiä, joita voivat 235
taiteen kulttuurikasvatukseen vinkkejä ja materiaaleja saa esimerkiksi seuraavista teoksista: marjatta levanto: Tunnetko? Lasten Ateneum, Nykytaide suurin piirtein marjatta levanto: Unennäkijä tulee - Hugo Simbergin kuvia liisa lauermaan: Tiikerin metsästäjän koti ja muita tarinoita liisa piironen: Leikin pikkujättiläinen anna-christina forsman: Kuvien kirja - Kuvataideopetuksen käsikirja perusopetukseen virsu honkala: Entäs jos aili helenius: Jäälinnoja helena sormunen: Sesam! Avaimia esiopetuksen draamapedagogiikkaan hear bowell: Prosessidraamapolkuja opettamiseen ja oppimiseen esittää toisille oppilaille. Oppilaat voivat piirtää, maalata tai askarrella rekvisiittaa näytelmiinsä, tehdä taideteoksia omasta näkemyksestään ja koota seinätauluja tutkimuksistaan. Pienryhmät raportoivat muille kokemuksistaan ja tutkimuksistaan ja esittävät taideteoksiaan ja näytelmiään. Vanhoista esineistä ja tutkimistuloksista kootaan näyttely, johon muutkin voivat tutustua. Miten ennen pestiin pyykkiä Oppilaat saavat tutkia taidekuvien avulla miten ennen pestiin pyykkiä (Pekka Halonen: Avannolla, Eero Järnefelt: Pyykkiranta, Albert Edelfelt: pyykinpesijät, Tyko Sallinen: Pyykkärit). Oppilaat voivat esim. näytellä Sallisen Pyykkäreitä, ja tämä voidaan dokumentoida valokuvaamalla ja esikoululaisia saduttamalla. Koululaiset voivat kirjoittaa aiheesta tarinoita, näytelmiä, runoja tai lauluja. Oppilaat voivat piirtää, maalata tai askarrella aiheesta. He voivat myös laulaa, säveltää tai tanssia. Esi- ja alkuopetuksessa voidaan käyttää lastenkuvakirjoja. Esimerkiksi Mauri Kunnaksen Koiramäki kirjoissa on aineistoa kesä- ja talvipyykin pesusta ennen vanhaan. Myös seuraavat
vanhojen esineiden näyttely kuva: ulpu mustonen kirjat ovat avuksi: Inger ja Lasse Sandbergin Oppiiko Lapanen kummittelemaan: Kun äiti pesi pyykkiä purolla, Lapanen auttoi häntä hakkaamalla vettä pois kartulla ja Karin Kihlman: Kultainen lapsuus Impilahdella: Pyykkipäivän jälkeinen talkoopäivä oli tytöille mieluisa. Silloin vedettiin, rullattiin ja mankeloitiin lakanat. Parasta oli istua vedettävän lakanan alla kyyryssä viileän ilman ja pestyn pyykin tuoksun pöllähdellessä ympärillä. Monella aikuisella on lapsuudesta samoja kokemuksia, joita nyt voimme tarjota pienille oppilaille. Halukkaat saavat istua vuorotellen vedettävän lakanan alla puhtaan ilmavirran tuulahduksessa. Lapsista se on todella hauskaa! Esioppilaat voivat pestä nukenpyykkiä. Jos käytettäväksi löytyy vanha pyykkilauta, niin sitä lasten on kiva kokeilla. Pyykit on hauska ripustaa ulos kuivumaan, jos se on mah- 237
dollista. Oppilaat voivat miettiä, miten heidän kotonaan pyykinhuoltoa hoidetaan ja verrata sitä entisiin menetelmiin. Voidaan kuvitella kehitystä eteenpäin, mitähän keksintöjä tulevaisuudessa olisi odotettavissa? Pyykin jälkikäsittely ennen ja nyt voi olla myös pohdinnan aiheena. Ehkä päästään uusiin tutkimusaiheisiin (esimmerkiksi tekstiilien ja vaatteiden valmistaminen ennen ja nyt sekä tulevaisuudessa). Vanhojen tavaroiden projektia voi syventää vierailulla kotiseutu-, kansallis-, tekniikanmuseossa. lähde jääskeläinen, liisa: Kulttuuriperintöopetus - mahdollisuuksia ja keskeneräisyyden sietoa. Teoksessa Aikapolku - tehtävänä kulttuuriperintö. Suomen Tammi, Helsinki 2005. tytöt esittävät tyko sallisen pyykkärit kuvat: ulpu mustonen 239