KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

Transkriptio

1 KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, lk.

2 KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin uudenvuoden puheesta : Maailma on aikaisempaa avoimempi ja me olemme entistä riippuvaisempia toinen toisistamme. Muuttoliike Suomesta ja Suomeen jatkuu. Yhteiskuntamme muuttuu ja kulttuurillinen monimuotoisuus lisääntyy. Mekin muutumme. Samalla opimme kuitenkin arvostamaan omaa kulttuurillista ainutlaatuisuuttamme. Jokaisella on oikeus olla ylpeä kulttuuristaan, mutta suoda se myös toiselle. Muutos asettaa opetushallituksen mukaan haasteita opetustyölle: toimintaympäristöjen yleinen kansainvälistyminen, Euroopan yhdentyminen ja Suomen monikulttuuristuminen edellyttävät kouluilta uusia sisällöllisiä painotuksia, vuorovaikutuksen lisäämistä kulttuurin eri osa-alueilla, kielten opiskelun monipuolistamista sekä kansainvälisyyskasvatuksen tehostamista. Kansainvälisyys Karhukunnissa Kansainvälisyys on koettu seudullisesti tärkeäksi asiaksi Karhukunnissa. Karhukuntien kansainvälisyystyöryhmä pyrkii edistämään koulujen kansainvälistymistä tavoitteenaan saada kansainvälisyys luontevaksi osaksi koulujen arkipäivää. Tärkeä osa tätä pyrkimystä ovat koulujen opetussuunnitelmat ja kansainvälisyyden näkyminen niissä, mihin opetushallituskin on kiinnittänyt huomiota aihekokonaisuuksissaan. Tämän Karhukuntien yhteisen Kansainvälisyys opetussuunnitelmissa oppaan tarkoituksena on auttaa kouluja Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden laadinnassa. Suunnitelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen: 1. Kansainvälisyyden määritelmä, jossa pohditaan, mitä kansainvälisyys on sekä koulujen lähtökohtia kansainvälisyystoimintaan. 2. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteet, johon on kirjattu valtakunnalliset tavoitteet. 3. Kansainvälisyyskasvatuksen toteuttaminen, jossa valtakunnalliset tavoitteet on pyritty ilmaisemaan pelkistetymmin. Kyseisessä osiossa annetaan kouluille myös vinkkejä kulttuuri-identiteettiin ja kansainvälisyyteen liittyvistä toteuttamistavoista niin luokka-asteittain kuin myös oppiainekohtaisesti. Kaikille kouluille on lisäksi jaettu Ideapankki, jota koulut voivat hyödyntää kansainvälisyystoimintaa suunnitellessaan. Ideapankki on saatavilla myös SataGlobalin verkkosivuilta osoitteesta

3 MITÄ KANSAINVÄLISYYS ON? Kansainvälisyys on - oman kulttuuri-identiteetin tunnistamista ja arvostamista - tietämystä muista maista - erilaisten kulttuurien tuntemusta, ymmärtämistä ja arvostamista - suvaitsevaisuutta: erilaisuuden hyväksymistä, tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolustamista ja myötäelämisen kykyä - monikulttuurisuutta - kielitaitoa - ulkomaisia yhteistyökumppaneita - väestön liikkuvuutta Koulujen kansainvälistymisen esteenä saatetaan kokea esimerkiksi oppilaiden tai opettajien kielitaidon puute, oppilaiden nuori ikä, taloudellisten resurssien rajallisuus tai ennakkoluulot ja pelot. On kuitenkin hyvä muistaa, että kielitaito harjaantuu sitä käyttämällä, eikä kielitaidon tarvitse olla täydellistä. Kansainvälisyystoiminta ei välttämättä vaadi suurta taloudellistakaan panostusta: kansainvälisyydellä ei tarkoiteta pelkkää ulkomaille lähtemistä tai ulkomaista projektiyhteistyötä, vaan kansainvälisyysaiheista toimintaa voi järjestää myös oman koulun piirissä. Lisäksi kouluilla on useita mahdollisuuksia saada ulkopuolista rahoitusta kansainväliseen toimintaan. Perehtyminen erilaisiin kulttuureihin ja tapakulttuurien erojen tunnistaminen sekä toimiminen kansainvälisessä yhteistyössä puolestaan vähentävät ennakkoluuloja ja pelkoja sekä kasvattavat itseluottamusta. Kuva: Outi Kangasperko, Käppärän koulu. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2003, I palkinto, lk.

4 KANSAINVÄLISYYSKASVATUKSEN TAVOITTEET Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on, että oppilas hyväksyy ihmisten erilaisuuden, tuntee erilaisia kulttuureita sekä ymmärtää ihmisten ja kansojen keskinäisen riippuvuuden. Myös oman kulttuurin tuntemus on olennainen osa kansainvälisyyskasvatusta; se antaa pohjan laajemmalle vieraiden kulttuurien tuntemukselle ja ymmärtämiselle. Opetushallituksen mukaan koulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä onkin auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oman kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuutena tarkoittaa, että kansainvälisyyden tulee toteutua eri oppiaineissa sekä näkyä koulun toimintakulttuurissa.

5 KANSAINVÄLISYYDEN TOTEUTTAMINEN Kansainvälisyyden toteuttamisessa kouluilla lähtökohtana ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden tavoitteet. Seuraavassa kyseisiä tavoitteita on tarkasteltu eri luokka-asteiden sekä eri oppiaineiden näkökulmasta. Kansainvälisyys luokka-asteittain 1 2 lk VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET PÄÄMÄÄRÄ ESIMERKKEJÄ TOTEUTTAMISTAVOISTA Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuriidentiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä Oman minäkuvan vahvistaminen Minä suomalaisena Omat havainnot, itse tekeminen Perhepiirin kokemukset, kotiseuturetket, sadut, musiikki Oppilas tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä Oppilas saa käsityksen kulttuuriidentiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle Suvaitsevaisuuteen kasvamisen aloittaminen Omaan kieleen tutustuminen Vierailijat, koulu-tv, laulut, leikit, kansansadut, perhepiirin kokemukset, piirustusten vaihto ulkomaisen koulun kanssa, oman koulun ulkomaiset oppilaat, ruokailun teemaviikko yhteistyössä koulukeittiön kanssa Koulu-tv, sadut, laulut, leikit

6 3 5 lk VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET PÄÄMÄÄRÄ ESIMERKKEJÄ TOTEUTTAMISTAVOISTA Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuriidentiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä Minä pohjoismaalaisena Kotiseutuun ja oman maan historiaan perehtyminen Opetuskeskustelut, omat havainnot, kirjallisuus, koulu-tv, musiikki, uutiset Uudet oppiaineet (maantieto, historia), opintoretket, vierailut, musiikki, kirjallisuus, koulutv, vieraat, opetuskeskustelut Oppilas tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä Muihin kulttuureihin tutustuminen Televisio, videot, musiikki, vierailijat, opintoretket, sähköposti ja kirjeenvaihto, internetin hyödyntäminen, erilaiset ruokakulttuurit Oppilas saa käsityksen kulttuuriidentiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle Vieraisiin kieliin tutustuminen Vieraiden kielten opiskelun aloittaminen, televisio, radio, kerhotoiminta

7 6 9 lk VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET PÄÄMÄÄRÄ ESIMERKKEJÄ TOTEUTTAMISTAVOISTA Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuriidentiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä Minä eurooppalaisena ja maailmankansalaisena Oman maan historiaan syventyminen ja yhteiskuntarakenteisiin perehtyminen Esitelmät ja tutkielmat, uutiset, kirjallisuus, opetuskeskustelut, ekologisten kysymysten pohtiminen Kirjallisuus, kuvataide, vierailut, elokuvat, teatteri Oppilas tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä Kansainvälisyystietouden laajentaminen ja rauhankasvatus Leirikoulut, ruokakulttuurit, internetin hyödyntäminen, musiikki Oppilas saa käsityksen kulttuuriidentiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle Laajempi tutustuminen kulttuurin osa-alueisiin Kotitalous, taiteet, kirjallisuus, erilaiset kansainväliset projektit, kerhotoiminta

8 Kansainvälisyys eri oppiaineissa Vieraat kielet Kansainvälisyyden näkökulma on olennainen osa oppiainetta Historia ja yhteiskuntaoppi Eri maiden kulttuurit, historia, johtajat, sodat, poliittiset järjestelmät, ajankohtaiset maailman tapahtumat Uskonto Maailmanuskonnot Äidinkieli Sukukielet, kirjallisuus, elokuvat Kotitalous Eri maiden ruokaperinteet ja ruokakulttuuri Kuvataide Ulkomaiset taiteilijat, taidehistoria Käsityö Eri maiden käsityökulttuuri Liikunta Kansallislajit Musiikki Eri maiden musiikki, ulkomaiset säveltäjät ja yhtyeet Tieto- ja viestintätekniikka Internet, sähköposti Biologia Eri maiden kasvit ja eläimet, ekologiset kysymykset Maantiede Eri maiden luonnon- ja kulttuurimaantiede Matematiikka Raha- ja mittayksiköt Fysiikka ja kemia Kansainväliset keksinnöt ja keksijät Terveystieto Eri maiden terveysolot