Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2018 Kunnanhallitus 2.12.2015 Kunnanvaltuusto 14.12.2015
S i v u 1 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 3 1.1 TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT... 3 1.2 TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET... 4 1.2.1 Taloussuunnittelun tavoitteet... 4 1.2.2 Käyttösuunnitelmat... 4 1.2.3 Tilivelvolliset viranhaltijat... 4 1.2.4 Talousarvion noudattaminen ja muuttaminen... 5 1.2.5 Talousarvion sitovuus... 5 1.2.5.1 Käyttötalousosan sitovuustaso... 5 1.2.5.2 Tuloslaskelmaosan sitovuustaso... 5 1.2.5.3 Rahoitusosan sitovuustaso... 5 1.2.5.4 Investointiosan sitovuustaso... 5 1.2.6 Lainanotto... 6 2 TULOSLASKELMA... 7 3 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2018... 8 4 RAHOITUSOSA... 9 4.1 KESKEISIMPIEN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016... 10 5 KÄYTTÖTALOUSOSA...11 5.1 VALTUUSTO JA KUNNANHALLITUS... 11 5.1.1 Valtuusto... 11 5.1.1.1 Vaalit... 11 5.1.1.2 Valtuusto... 11 5.1.2 Johtaminen... 13 5.1.2.1 Toimintamäärärahat... 13 5.1.2.2 Elinkeinotoimi... 14 5.1.2.3 Maaseututoimi... 16 5.1.2.4 Joukkoliikenne... 16 5.1.2.5 Järvi-Saimaan Palvelut oy... 17 5.1.2.6 Tietoliikenne... 17 5.1.3 Yleis- ja taloushallinto... 18 5.1.3.1 Hallintopalvelut / talouspalvelut... 18 5.1.3.2 Henkilöstötoimi... 19 5.2 PERUSPALVELUT... 21 5.2.1 Sivistystoimi... 21 5.2.1.1 Peruspalvelutoimisto... 22 5.2.1.2 Varhaiskasvatus... 22 5.2.1.3 Perusopetus... 25 5.2.1.4 Lukio... 28 5.2.1.5 Kansalaisopisto... 29 5.2.1.6 Kirjasto... 30 5.2.1.7 Vapaa-aikapalvelut... 31 5.2.2 Sosiaalitoimi... 34 5.2.2.1 Peruspalvelutoimisto... 34 5.2.2.2 Sosiaalityö... 34
S i v u 2 5.2.2.3 Avo- ja hoivapalvelut... 37 5.2.3 Terveydenhuoltopalvelut... 40 5.3 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 41 5.3.1 Rakennus- ja ympäristötoimi... 41 6 INVESTOINNIT...44 7 HENKILÖSTÖ...48 8 VALTIONOSUUDET / YKSIKKÖHINNAT...50 9 TULOSLASKELMA TILITASOLLA...52 10 KUSTANNUSPAIKKARAKENNE...56
S i v u 3 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1 TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT Talouden kehitysnäkymät valtakunnan tasolla ovat haastavat. Tämä on heijastunut myös talousarviovalmisteluun Sulkavalla. Verotulot pienenevät ja toimintakulujen kasvun hallitseminen on edelleen haastavaa. Marraskuussa kauan odotettu sote-ratkaisu nytkähti eteenpäin ja valtakuntaan on syntymässä 18 itsehallintoaluetta, joiden tehtäväksi tulee muun muassa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnan talouden hoitamisen ja talousarvion ja suunnitelman laatimisen lähtökohtana oli, että kuntalaisille turvataan hyvät peruspalvelut ja talous pidetään tasapainossa. Talouden tasapainossa pitäminen on vaatinut tiukkaa talouskuria ja myös jatkossa talouden seuranta tulee korostumaan entisestään. Vuodelle 2016 jatkamme nyt voimassa olevilla veroprosenteilla. Talousarvion tavoite oli päästä nollatulokseen. Kuitenkin vuosikatteen tulee olla taloussuunnitelmavuosina nykyistä vahvempi niin, että kunnassa on myös mahdollista investoida tulevaisuudessa. Loppuvuodesta 2015 päätettiin valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamista. Tästä mahdollisesti saatavat säästöt purevat kuitenkin vasta vuonna 2017. Kunnallisveroon vuonna 2016 vaikuttavat muutokset Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja yli 200 miljoonalla eurolla. Muita muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti noin 244,5 miljoonalla eurolla. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Yhteisöveromuutokset ja kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2016 Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi, mutta sitä merkittävämpi muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92.
S i v u 4 1.2 TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET 1.2.1 Taloussuunnittelun tavoitteet Talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Vuosikate ilmoittaa rahoitusylijäämän sen jälkeen, kun käyttötalouden nettomenot ja rahoituksen nettomenot on rahoitettu. Vuosikate on se tulorahoituksen määrä, joka on käytettävissä investointeihin. Talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien nettomenot. Kuntaliitto on luonut seuraavat kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille: 1. Vahva talous Vuosikate riittää investointien nettomenon ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 2. Tasapainossa oleva talous Vuosikate riittää lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen eli korvausinvestointien rahoittamiseen. 3. Hyväksyttävän alarajalla oleva talous Vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot eli vuosikate riittää korvausinvestointien mutta ei kokonaan lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 4. Heikkenevä talous Vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos poistojen jälkeen negatiivinen. Tällöin vuosikatteella ei pystytä rahoittamaan suunnitelman mukaisia poistoja kokonaan eikä lainojen lyhennyksiä ollenkaan. 5. Kriisitalous Vuosikate on negatiivinen, jolloin käyttö- ja rahoitusmenojen rahoittamiseen joudutaan ottamaan vierasta pääomaa. 1.2.2 Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat tulosalueen määrärahat ja tuloarviot tulosyksikköjen kesken tarkoituksenmukaisesti taloudellisuus ja toiminnallinen vastuu huomioiden. Tilivelvollisella on vastaava oikeus omiin alaisiinsa nähden. Mahdollisesta delegoimisesta huolimatta tilivelvollisen vastuu säilyy tilivelvollisella. 1.2.3 Tilivelvolliset viranhaltijat Sulkavan kunnan hallintosäännössä on määritelty tilivelvolliset viranhaltijat. Näitä ovat: Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Sosiaalijohtaja Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja
S i v u 5 Kansalaisopiston rehtori Kirjastonjohtaja Päivähoidon johtaja Avo- ja hoivapalvelujohtaja Vapaa-ajanohjaaja 1.2.4 Talousarvion noudattaminen ja muuttaminen Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviomuutokset on tehtävä talousarviovuoden aikana. 1.2.5 Talousarvion sitovuus 1.2.5.1 Käyttötalousosan sitovuustaso Käyttötalousosan kaikilla tulosalueilla kunnanvaltuustotasoinen sitovuustaso on määrärahat ja tulosarviot. Käyttötalousosan tulosalueet: Valtuusto Johtaminen Yleis- ja taloushallinto Peruspalvelu/Sivistystoimi Peruspalvelu/Sosiaalitoimi Terveydenhuoltopalvelut Rakennus- ja ympäristötoimi 1.2.5.2 Tuloslaskelmaosan sitovuustaso Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: 1. Verotulot 2. Valtionosuudet 3. Rahoitustulojen ja menojen erotus 1.2.5.3 Rahoitusosan sitovuustaso Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 1.2.5.4 Investointiosan sitovuustaso Investointiosassa sitovuustasona on hankekohtainen nettomeno (menot-tulot).
S i v u 6 1.2.6 Lainanotto Kunnanhallituksen lainanottovaltuus Hyväksyessään talousarvion kunnanvaltuusto päättää myöntää kunnanhallitukselle, kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle lainanottovaltuuden tilapäiseen maksuvalmiuden ylläpitoon mahdollisesti tarvittavaan luottoon talousarvioon sisältyvän lainan oton lisäksi. Tällaisen luoton nostoon tulee käyttää kuntatodistusohjelmaa ja sitä saa olla kerrallaan enintään 1 200 000 euroa. Valtuuston lainanlyhennysvaltuus Hyväksyessään talousarvion, valtuusto päättää myöntää oikeuden lyhentää lainoja enemmän kuin talousarvioon on kirjattu taloudellisen tilanteen salliessa.
S i v u 7 2 TULOSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TP 2014 - TA2016 TP 2014 - TA2016 muutos muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 276 141 917 570 1 168 283-107 858-8,45 Maksutuotot 975 307 895 700 707 340-267 967-27,48 Tuet ja avustukset 402 375 236 780 282 930-119 445-29,68 Muut toimintatuotot 870 625 815 950 1 057 834 187 209 21,50 Toimintatuotot yhteensä 3 524 448 2 866 000 3 216 387-308 061-8,74 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -6 483 619-6 757 512-6 679 610-195 991 3,02 Palvelujen ostot -13 672 215-12 261 589-13 667 787 4 428-0,03 Aineet,tarvikkeet, tavarat -270 709-267 870-239 822 30 887-11,41 Avustukset -749 889-900 600-799 700-49 811 6,64 Muut toimintakulut -1 159 388-1 176 212-1 140 952 18 436-1,59 Toimintakulut yhteensä -22 335 820-21 363 783-22 527 871-192 051 0,86 TOIMINTAKATE -18 811 372-18 497 783-19 311 484-500 112 2,66 Verotulot 8 665 017 8 566 000 8 393 000-272 017-3,14 Valtionosuudet 10 656 952 10 627 572 11 440 000 783 048 7,35 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 708 6 000 6 630-2 078-23,86 Muut rahoitustuotot 297 240 98 050 81 800-215 440-72,48 Korkokulut -70 211-86 000-80 000-9 789 13,94 Muut rahoituskulut -1 543-1 600-2 000-457 29,62 VUOSIKATE 744 791 712 239 527 946-216 845-29,11 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -427 978-436 001-438 549-10 571 2,47 Satunnaiset kulut -65746 TILIKAUDEN TULOS 251 067 276 238 89 397-161 670-64,39 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 4 700 4 700 4 700 0 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 255 767 280 938 94 097-161 670-63,21 Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin.
S i v u 8 3 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2018 Toimintakulujen kasvu on arvioitu olevan vuosittain 0,86. TA 2015 TA 2016 Su 2017 Su 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 917 570 1 168 283 1 168 283 1 168 283 Maksutuotot 895 700 707 340 707 340 707 340 Tuet ja avustukset 236 780 282 930 282 930 288 130 Muut toimintatuotot 815 950 1 057 834 1 057 834 1 057 834 Toimintatuotot yhteensä 2 866 000 3 216 387 3 216 387 3 221 587 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -6 757 512-6 679 610-6 737 055-6 794 993 Palvelujen ostot -12 261 589-13 667 787-13 785 330-13 903 884 Aineet,tarvikkeet, tavarat -267 870-239 822-241 884-243 965 Avustukset -900 600-799 700-806 577-813 514 Muut toimintakulut -1 176 212-1 140 952-1 150 764-1 160 661 Toimintakulut yhteensä -21 363 783-22 527 871-22 721 611-22 917 017 TOIMINTAKATE -18 497 783-19 311 484-19 505 224-19 695 430 Verotulot 8 566 000 8 393 000 8 544 000 8 728 000 Valtionosuudet 10 627 572 11 440 000 11 440 000 11 440 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 000 6 630 6 630 6 630 Muut rahoitustuotot 98 050 81 800 81 800 81 800 Korkokulut -86 000-80 000-80 000-80 000 Muut rahoituskulut -1 600-2 000-2 000-2 000 VUOSIKATE 712 239 527 946 485 206 479 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -436 001-438 549-438 549-438 549 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 276 238 89 397 46 657 40 451 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 4 700 4 700 4 700 4 700 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 280 938 94 097 51 357 45 151
S i v u 9 4 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan talousarviota ja tilinpäätöstä. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa, joka tulee olla talousarviossa tuloslaskelma- ja investointiosan lisäksi. Rahoituslaskelma on kunnan kokonaistaloutta kuvaava laskelma. Ensi vuoden talousarviota koskeva rahoituslaskelma on oheisena: RAHOITUSLASKELMA TA 2015 TA 2016 Su 2017 Su 2018 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 712 239 527 946 485 206 479 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -827 000-482 000-548 000-645 000 Rah.osuudet invest.menoihin 9 600 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 250 000 200 000 50 000 100 000 Toiminnan ja invest.rahavirta 144 839 245 946-12 794-66 000 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys 0 371 394 444 904 300 524 Pitkäaik.lainojen vähennys -617 340-617 340-617 340-617 340 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta -617 340-245 946-172 436-316 816 RAHAVAROJEN MUUTOS -472 501 0-185 230-382 816 Rahoituslaskelman eri osien osalta voidaan todeta seuraavaa: Tulorahoitus Tulorahoituksen osatekijät esitetään yksityiskohtaisesti tuloslaskelmassa. Rahoituslaskelmaan otetaan vain vuosikate sekä satunnaiset erät, jotka tuloslaskelmassa esitetään vuosikatteen jälkeen.
S i v u 10 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan rahoituslaskelmassa käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin käytettyjä varoja tilikauden aikana lukuun ottamatta pitkäaikaisia saamisia, jotka esitetään omana ryhmänään. Investointimenot ja niihin saadut rahoitusosuudet esitetään rahoituslaskelmassa nettomääräisinä investointiosan mukaisesti. 4.1 KESKEISIMPIEN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta.
S i v u 11 5 KÄYTTÖTALOUSOSA 5.1 VALTUUSTO JA KUNNANHALLITUS 5.1.1 Valtuusto Valtuuston tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt vaalit valtuusto Valtuusto (tulosalue): Tuloslaskelma Selite TP 2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 4 742 5 520 0-4 742-100 -5 520-100 MENOT YHTEENSÄ -43 401-46 490-46 120-2 719 6 370-1 TALOUSARVIO NETTO -38 659-40 970-46 120-7 461 19-5 150 13 5.1.1.1 Vaalit Toiminta-ajatus Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunnallisvaaleissa että valtiollisissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunnan toimintaa ohjaavat vaali- ja puoluelainsäädäntö. Toimintojen kuvaus Vuonna 2017 kunnallisvaalit. Vaalilautakunta järjestää sekä ennakkoäänestyksen että varsinaisen vaalipäivän äänestyksen. Valtio korvaa kunnille valtiollisissa vaaleissa aiheutuneita menoja ennakkoäänestyksen järjestämisestä kertakorvauksena. Valtioneuvosto päättää korvauksen määrästä vaalien jälkeen. 5.1.1.2 Valtuusto Valtuuston tuloyksikön alle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: valtuustotoimi tarkastustoimi Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 0 0 0 0 0 2015-2016 MENOT YHTEENSÄ -38 333-39 500-46 120-7 787 20-6 620 17 TALOUSARVIO NETTO -38 333-39 500-46 120-7 787 20-6 620 17
S i v u 12 Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto toimii kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää toiminnan suuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kunnanhallitus vastaa kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kunnanvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palvelut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan painopistealueet Kunnan vision ja strategisten linjausten määrittelyt ja valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden asettaminen toimialoille. Kunnan toimintastrategioiden vahvistaminen ja talouden tasapainon varmistaminen sekä yhteisen tahtotilan luominen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Jatkuvuus Yhteiset sopimukset ja sovittuihin Yhteinen tahtotila Ennakoitavuus linjauksiin sitoutuminen Kestävä kuntatalous Tilinpäätös ja talouden seuranta Tulot ja menot ovat tasapainossa Vapaiden tonttien ja Toimintaedellytysten luominen Yrittäjämyönteinen ja rakennuspaikkojen määrä yrittäjille elävä elinkeinoelämä Nuorten, uusien yrittäjien määrä, Kannustaminen yrittäjyyteen yrittäjäpalaute Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Palveluverkkosuunnitelma Keskeisten lähipalvelujen priorisointi (sivistys- ja sotepalvelut) 5.1.1.2.1 Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikaudekseen talouden ja hallinnon tarkastusta vasten. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa kuntalain nojalla: onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston asettamien päätösten mukaisesti onko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien strategioiden ja sen mukaisten tavoitteiden toteutumista.
S i v u 13 5.1.2 Johtaminen Johtamisen tulosalueelle sisältyy seuraavat tulosyksiköt: Toimintamäärärahat Elinkeinotoimi Maaseututoimi Joukkoliikenne Järvi-Saimaan Palvelut Oy Selite TP 2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 1 024 162 523 510 809 585-214 577-21 286 075 55 MENOT YHTEENSÄ -1 276 449-1 192 421-1 251 387 25 062-2 -58 966 5 NETTO ENNEN POISTOJA -252 287-668 911-441 802-189 515 75 227 109-34 POISTOT -189 205-185 431-202 620-13 415 7-17 189 9 TALOUSARVIO NETTO -441 468-854 342-644 422-202 954 46 209 920-25 5.1.2.1 Toimintamäärärahat Toimintamäärärahat pitävät sisällä seuraavat kustannuspaikat: Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Suomen Kuntaliiton ym. osuudet Juhlat ja merkkipäivät Työllistämisen tukeminen Nuorten työllistäminen Kansainvälinen yhteistyö Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 5.1.2.1.1 Kunnanhallitus ja Kunnanjohtaja 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 174 248 1 200 162 500-11 748-7 161 300 13442 MENOT YHTEENSÄ -541 128-412 297-534 994 6 134-1 -122 697 30 NETTO ENNEN POISTOJA -366 880-411 097-372 494-5 614 2 38 603-9 POISTOT -3 872-2 300-2 100 1 772-46 200-9 TALOUSARVIO NETTO -370 752-413 397-374 594-3 842 1 38 803-9 Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi valtuuston asettamien tavoitteiden puitteissa johtaa, valvoa ja arvioida kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä huolehtimalla toiminnan ja talouden suunnittelusta.
S i v u 14 Kunnanhallitus vastaa myös elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja kunnan asuntoviranomaisena toimimisesta. Kunnanhallitus reagoi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Toiminnan painopiste-alueet Painopiste-alueita ovat kestävästä kuntataloudesta huolehtiminen, yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä, hyvät palvelut ja peruspalveluiden saatavuudesta huolehtiminen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Kestävä kuntatalous Tilinpäätös ja talouden seuranta Tulot ja menot ovat tasapainossa Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä Toimintaedellytysten luominen yrittäjille Hyvät palvelut, Palvelujen kustannus /asukas, peruspalvelujen saatavuus sopimushallinta Omistajaohjaus yhtymissä 5.1.2.2 Elinkeinotoimi Elinkeinotoimi sisältää seuraavat kustannuspaikat: Hallinto / matkailu ja markkinointi Elinkeinojen kehittämishankkeet Elinkeinotoimi: tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 712 5 000 3 000 2 288 321-2 000-40 MENOT YHTEENSÄ -117 250-237 588-176 850-59 600 51 60 738-26 TALOUSARVIO NETTO -116 538-232 588-173 850-57 312 49 58 738-25 Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtävä on toteuttaa kunta- ja elinkeinostrategioissa määrättyjä kehittämistehtäviä. Elinkeinostrategia on kunnan osastrategia, joka määrittelee toimintalinjan elinkeinojen kehittämisessä. Elinkeinotoimessa työskentelevät toimistosihteeri (50 työaika) ja toimitusjohtaja/piäsoutaja (40 työaika). Piäsoutajan työpanos ostetaan Sulkava-Seura ry:ltä erillisen sopimuksen mukaan. Toiminnan painopisteet a) Yritystoiminnan tukeminen
S i v u 15 Elinkeinotoimi edesauttaa alkavien ja nuorten yritysten neuvontapalvelujen tuottamisen Uusyrityskeskus Wäläkyn avulla. Rajupusu Leader ry koordinoi seudullista yrityspalveluyhteistoimintaa, joka on osa valtakunnallista seudullisten yrityspalveluiden järjestämistä sekä valtakunnallista YritysSuomikokonaisuutta. Matkahuoltopalveluiden järjestämisessä elinkeinotoimi on tukena. Elinkeinotoimi tukee yrittäjää korvaamalla osan yrittäjän koulutusten tai messuosallistumisten kuluista. Elinkeinotoimi järjestää yhteistapahtumia mm. yrittäjä- ja matkailutapaamisia ja kesäasukastapahtuman. Elinkeinotoimi myöntää kyläyhdistyksille ja yrittäjille kunnanhallituksen päättämät avustukset. b) Matkailu Matkailuinfon palvelut ostetaan paikalliselta yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta on Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n osakkeenomistaja. c) Kuntamarkkinointi Kuntamarkkinointiin kuuluu 1) vuosittaiset perusilmoitukset, jotka tapahtuvat harkiten ja pääasiassa matkailualan julkaisuissa 2) yhteismarkkinointi paikkakunnan tapahtumien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, mm. Sulkavan Suursoudut 3) messuosallistumiset 4) markkinointi- ja karttamateriaalit 5) kuntamarkkinointituotteet: messuilla jaettava materiaali, yhdessä muiden toimijoiden kanssa 6) satunnaiset muut markkinointikampanjat d) Hankkeet Elinkeinotoimi vastaa osaltaan kunnan koko- tai osarahoitteisista hankkeista. Osarahoitettuja hankkeita ovat: Alkavan ja nuoren yrittäjän ja yritysten toimintaverkosto -hanke (Wäläkyn neuvontatoiminta) Saimaa Geopark hanke Energiapuusta enemmän hanke Hyvinvointialan maakunnallinen kehittämishanke Itä-Savon kalatalousryhmän kehittämisohjelma Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien toimintaedellytysten luominen ja kehittäminen Kunta-ja matkailumarkkinoinnin koordinoiminen ja kehittäminen Läheinen yhteistyö yrittäjäyhdistyksen ja muiden sulkavalaisten toimijoiden kanssa Yhteismarkkinointiaktiviteettien kehittäminen yhdessä paikallisten yritysten kanssa Kustannustehokkaat ja keskitetyt markkinointitoimenpiteet Yrittäjätapaamisten järjestäminen vähintään 2 kertaa vuodessa Sulkava.fi ja Facebook-sivustojen kehittäminen yhteismarkkinointiystävällisemmiksi Matkailutiedon aktiivinen jakaminen matkailu- ja muille yrittäjille Sulkavalla Sulkava-matkailutiedon aktiivinen
S i v u 16 Kuntamarkkinointimateriaa lien päivittäminen ja ylläpitäminen jakaminen Sulkavan lähikuntiin Matkailumateriaalien säännöllinen päivittäminen 5.1.2.3 Maaseututoimi Maaseututoimi: tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 41 957 33 500 34 500-7 457-18 1 000 3 MENOT YHTEENSÄ -89 318-95 275-91 033-1 715 2 4 242-4 TALOUSARVIO NETTO -47 361-61 775-56 533-9 172 19 5 242-8 Toiminta-ajatus ja henkilöresurssit Maaseututoimen tehtävänä on Euroopan Unionin yhteisen ja kansallisen maaseutuhallinnon toteuttaminen. Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti v. 2013 alusta Rantasalmen kunta vastaa maaseututoimen hallinnosta ja tehtävistä Rantasalmen, Juvan, Joroisten ja Sulkavan alueilla. Sulkavan toimipisteessä työskentelevät maaseutusihteeri, 1 pv/viikko sekä toimistosihteeri (50 työaika). Sitova tavoite Palveluiden tarjoaminen lähipalveluna omassa kunnassa Hakemukset käsitellään säädetyssä ajassa Mittarit/arviointi Palvelujen saatavuus Hakemukset on käsitelty säädetyssä ajassa Toiminnallinen tavoite v. 2016 Viljelijät saavat palvelun omalta paikkakunnalta Viljelijöiden tukihakemukset käsitellään ja maksatukset hoidetaan annetuissa määräajoissa 5.1.2.4 Joukkoliikenne
S i v u 17 Joukkoliikenne: tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 5 865 6 960 6 960 1 095 19 0 0 MENOT YHTEENSÄ -38 603-40 110-39 500-897 2 610-2 TALOUSARVIO NETTO -32 738-33 150-32 540 198-1 610-2 5.1.2.5 Järvi-Saimaan Palvelut oy Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n tulosyksikkö pitää sisällä seuraavat kustannuspaikat: kiinteistö kaavoitus projektit liikenneväylät puistot ja muut yleiset alueet (venepaikkamaksut) maa- ja metsätilat vuokralle annetut alueet Järvi-Saimaan Palvelut Oy Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014 2016 2014 2016 2015 2016 2015 2016 TULOT YHTEENSÄ 654 701 365 500 440 350-214 351-33 74 850 20 MENOT YHTEENSÄ -355 036-307 126-255 465 99 571-28 51 661-17 NETTO ENNEN POISTOJA 299 665 58 374 184 885-114 780-38 126 511 217 POISTOT -173 773-171 806-191 790-18 017 10-19 984 12 KÄYTTÖTALOUS NETTO 125 892-113 432-6 905-132 797-105 106 527-94 TALOUSARVIO NETTO 125 916-113 432-6 905-132 821-105 106 527-94 5.1.2.6 Tietoliikenne Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014 2016 2014 2016 2015 2016 2015 2016 TULOT YHTEENSÄ 146 679 111 350 162 275 15 596 11 50 925 46 MENOT YHTEENSÄ -135 114-100 025-153 545-18 431 14-53 520 54 NETTO ENNEN POISTOJA 11 565 11 325 8 730-2 835-25 -2 595-23 POISTOT -11 560-11 325-8 730 2 830-24 2 595-23 TALOUSARVIO NETTO 0 0 0 0 0
S i v u 18 5.1.3 Yleis- ja taloushallinto Tulosalueen tehtävänä on vastata kunnan yleishallinnosta, valtuuston ja kunnanhallituksen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta, vaaleista, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta, sekä kunnan muista tehtävistä, joita ei ole määrätty jonkun muun hallinnonalan tehtäväksi. Yleis- ja taloushallinto jakautuu seuraaviin tulosyksiköihin: Hallintopalvelut / talouspalvelut Henkilöstötoimi Yleis- ja taloushallinto tuloslaskelma Selite TP 2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 67 311 67 100 99 600 32 289 48 32 500 48 MENOT YHTEENSÄ -524 265-520 192-476 957 47 308-9 43 235-8 TALOUSARVIO NETTO -457 089-453 092-377 357 79 732-17 75 735-17 5.1.3.1 Hallintopalvelut / talouspalvelut Hallintopalvelut / talouspalvelut -tulosyksikköön kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: hallintopalvelut talouspalvelut yhteispalvelupiste Enonkosken palkanlaskenta (uusi kustannuspaikka) Tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 30 575 19 700 52 200 21 625 71 32 500 165 MENOT YHTEENSÄ -429 994-419 353-370 356 59 638-14 48 997-12 TALOUSARVIO NETTO -399 554-399 653-318 156 81 398-20 81 497-20 5.1.3.1.1 Hallintopalvelut Toiminta-ajatus: Hallintopalvelut vastaa valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, vaaleista, henkilöstöhallinnosta, asuntoasioista, arkistotoimesta ja keskushallinnon toimistotehtävistä. 5.1.3.1.2 Talouspalvelut Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kunnan johtamista, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla talouspalveluista, rahoituksesta, taloussuunnittelusta sekä talous- ja hankintapalveluista.
S i v u 19 Kirjanpito valmistelee talousarvion ja taloussuunnitelman, hoitaa kirjanpidon ja rahaliikenteen sekä laatii tilinpäätöksen. Palkanlaskenta huolehtii henkilökunnan ja luottamushenkilöiden palkat ja kokouspalkkiot. 5.1.3.1.3 Yhteispalvelupiste Toiminta-ajatus Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä palvelupisteestä. Kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä voidaan turvata monipuoliset ja laadukkaat palvelut ja varmistaa niiden riittävä saatavuus niin haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Sulkavan yhteispalvelupisteessä toimii Kela, Poliisi, TE-toimisto, Maistraatti, oikeusaputoimisto ja Vero. Hallintopalveluiden, talouspalveluiden ja yhteispalvelupisteen tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015 ovat seuraavat: 5.1.3.1.4 Enonkosken palkanlaskenta Toiminta-ajatus Kunnan palkanlaskenta tuottaa palvelua Enonkosken kunnalle. Sopimus on toistaiseksi voimassa 1.10.2015 lähtien. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2016 Yhteinen tahtotila, kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Kestävä kuntatalous Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Hallintopalvelutehtävien hoitaminen oikein ja ajallaan Talousarvion oikeellisuus Yhteispalvelupisteen käyttäjämäärä Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaalit hoidettu moitteettomasti Talousarvio on laadittu raamin mukaisesti ilman perustelemattomia yli- tai alibudjetointeja Asiakasmäärän pitäminen nykyisellä tasolla 5.1.3.2 Henkilöstötoimi Henkilöstötoimen tulosyksikön alle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: yhteistyötoimikunta työsuojelu tyky-toiminta työterveyshuolto työmarkkinasopimustoiminta Kunnallinen työmarkkinalaitos
S i v u 20 Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 36 736 47 400 47 400 10 664 29 0 0 MENOT YHTEENSÄ -94 271-100 839-106 601-12 330 13-5 762 6 TALOUSARVIO NETTO -57 535-53 439-59 201-1 666 3-5 762 11 5.1.3.2.1 Työsuojelu Toiminta-ajatus Työsuojelu vastaa kunnan henkilöstön työsuojelusta, työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja henkilöstölle ostopalveluna ostetusta työterveyshuollon järjestämisestä mm. työturvallisuuslain, työturvallisuusasetuksen ja työsuojelun valvontalain mukaisesti. Tavoitteena on luoda henkilöstön työskentelyyn riittävän hyvä turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. 5.1.3.2.2 Tyky-toiminta Toiminta-ajatus Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on aktivoida henkilöstöä omatoimiseen työkyvystään huolehtimiseen, vaikuttaa työtapaturmien ja sairauspoissaolojen mahdollisimman alhaalla pysymiseen ja estää liian varhaista työkyvyn alenemaa. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kuntosalitoimintaan sekä ryhmäliikuntamuotojen ylläpitämiseen. 5.1.3.2.3 Työterveyshuolto Toiminta-ajatus Työterveyshuollon palvelut järjestetään kunnan henkilöstölle ostopalveluna Terveystalo Oy:ltä. Yleistavoitteena on palvelun toimivuus ja saatavuus lähipalveluna paikkakunnalla. Henkilöstön määräaikaiset tarkastukset yms. työterveyshuollon palvelut jatkuvat toiminnallisten tavoitteiden osalta ennallaan. Palvelut ovat tarvittaessa käytettävissä. Työsuojelun, tykytoiminnan ja työterveyshuollon tavoitteet ja mittarit vuodelle 2016 ovat seuraavat: Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2016 Sairauspoissaolot Sairaspäivät/vrk Sairauspoissaolopäivien määrän vähentäminen tai vähintään pitäminen nykytasolla Työtapaturmat Lukumäärä Alhaiset työtapaturmat Tykytoiminta Osallistujamäärä Pysytetään ennallaan Laadullisesti hyvä palvelu Työterveyshuolto Palvelun laatu ja määrä Palvelun tarpeen alentaminen ennaltaehkäisevällä toiminnalla Henkilöstö Koulutus/osaaminen Pysytetään ennallaan
S i v u 21 5.2 PERUSPALVELUT Sulkavan kunnan peruspalveluiden toimiala vastaa sivistystoimeen kuuluvista varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, nuoriso-, liikunta-, museo-, kotiseutuarkisto- ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä sekä sosiaalitoimeen kuuluvista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä. Peruspalveluiden tehtävä kunnassa on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen turvaamalla palveluilla mahdollisimman hyvät elämän edellytykset kaikille asukkaille. Peruspalvelulautakunta vastaa sosiaali,- terveys- ja sivistystoimen alaisista tehtävistä ja palveluiden tuottamisesta kunnallisesti tai yhteistoiminnallisesti. Sulkavan kunnan hallintosäännön mukaisesti peruspalvelut jakaantuvat sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen toimialoihin. 5.2.1 Sivistystoimi Sulkavan sivistystoimen tehtävänä on vastata varhaiskasvatus-, perus- ja lukiokoulutuksen, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, liikunta-, nuoriso-, museo- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä. Sivistystoimi vastaa varsinaisen koulutuksen lisäksi oppilaiden tarvitsemista lakisääteisistä tukipalveluista, joita ovat mm. oppilashuoltotyö, koulunkäyntiavustajapalvelut, koulukuljetukset ja kuraattoripalvelut. Oppilasruokailu ja kiinteistöjen hoito ostetaan Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Sivistyspalvelujen tavoitteena on kuntalaisten hyvä henkisen sivistyksen ja fyysisen kunnon taso luomalla edellytykset koulutukseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan. Sivistystoimen tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt: peruspalvelutoimisto varhaiskasvatus peruskoulut lukio kansalaisopisto kirjastotoimi vapaa-aika ja kulttuuri Selite TP 2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 937 847 795 040 857 628-80 219-9 62 588 8 MENOT YHTEENSÄ -5 556 318-5 796 426-5 619 913-63 595 1 176 513-3 NETTO ENNEN POISTOJA -4 618 471-5 001 386-4 762 285-143 814 3 239 101-5 POISTOT -142 390-150 920-133 227 9 163-6 17 693-12 TALOUSARVIO NETTO -4 760 862-5 152 306-4 895 512-134 650 3 256 794-5 Toiminta-ajatus vastuualueittain Peruskoulun yleistavoitteena on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla. Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on palvella nuorisoa tarjoamalla monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle.
S i v u 22 Varhaiskasvatus on yhteiskunnan järjestämää tai valvomaa alle oppivelvollisuusikäisten lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on kuusivuotiaille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista kasvatus- ja opetustyötä. Vapaa-ajan toiminnan tavoitteena on luoda edellytykset lasten ja nuorten kasvua tukevalle toiminnalle, monipuoliselle harrastustoiminnalle sekä lisäksi kaikkien sulkavalaisten liikunnan harrastustoiminnalle ja nuorisotyölle. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kansalaisopisto tarjoaa laadukasta vapaan sivistystyön koulutusta. Tilivelvolliset viranhaltijat Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja Kansalaisopiston rehtori Päiväkodin johtaja Kirjastonjohtaja Vapaa-ajanohjaaja 5.2.1.1 Peruspalvelutoimisto Tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 8 0 0-8 -100 0 MENOT YHTEENSÄ -48 367-52 160-49 297-930 2 2 863-5 TALOUSARVIO NETTO -48 359-52 160-49 297-938 2 2 863-5 5.2.1.2 Varhaiskasvatus Tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 153 261 87 450 110 200-43 061-28 22 750 26 MENOT YHTEENSÄ -730 457-814 276-816 285-85 828 12-2 009 0 NETTO ENNEN POISTOJA -577 196-726 826-706 085-128 889 22 20 741-3 POISTOT -12 626-12 630-12 827-201 2-197 2 TALOUSARVIO NETTO -589 822-739 456-718 912-129 090 22 20 544-3 Toiminta-ajatus
S i v u 23 Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuslakiin ja päivähoitoasetukseen perustuva subjektiivinen oikeus. Sulkavan kunnan varhaiskasvatuspalvelut: Päivähoito Sulkavan kunnassa järjestetään sekä päivähoitoa että vuorohoitoa tarpeen mukaan joko kokopäiväisesti tai osapäiväisesti, kokoviikkoisesti tai osaviikkoisesti. Päivähoidon tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminta on tietoinen ja tavoitteellinen hoidon, kasvatuksen ja opettamisen kokonaisuus, josta vastaa kasvatusalan koulutuksen saanut henkilöstö. Toiminta päivähoidossa perustuu Sulkavan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päiväkoti Touhula Päiväkoti Touhulassa toimii kolme lapsiryhmää. Pippureiden ryhmässä on 5-6-vuotiaita lapsia ja Paprikoiden ryhmässä 3-4-vuotiaita lapsia. Ryhmissä on enintään 21 lasta. Paprikoiden ryhmässä tarjotaan vanhempien työn tai opiskelun vuoksi iltaisin, öisin tai viikonloppuisin vuorohoitoa sitä tarvitseville lapsille. Työntekijöitä ryhmissä on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/päivä-/ lähihoitajaa. Nallukan ryhmässä on alle 3-vuotiaita lapsia enintään 12 ja työntekijöinä lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/päivä-/lähihoitajaa. Paprikoissa ja Nallukassa on myös ryhmäavustajat. Perhepäivähoito Lohilahdella toimii Ryhmäperhepäiväkoti Leppis. Henkilökuntaa on lapsilukumäärästä riippuen 2-3. Sulkavan kunnassa ei ole toistaiseksi perhepäivähoitajan omassa kodissa tapahtuvaa perhepäivähoitoa. Erityispäivähoito Erityispäivähoito on osa kunnallista päivähoitoa. Lapsi voi tarvita erityistä tukea kasvuunsa monenlaisista eri syistä: Viivästynyt puheen- ja/tai kielen kehitys, kehityksen viivästymien, tunneelämään ja/tai käyttäytymiseen liittyvät vaikeudet, neurologisen kehityksen erityisvaikeudet, pitkäaikaissairaudet tai erityinen kasvatuksen tarve. Päivähoidon suunnitteluvaiheessa lapsen erityisen tuen tarve huomioidaan ja pyritään löytämään lapsen kannalta sopivin päivähoitomuoto yhteistyössä vanhempien, päivähoidon ja asiantuntijoiden kanssa. Sulkavan päivähoidossa toimii erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa avustajia. Erityispäivähoidon tavoitteena on pyrkiä jo varhaisessa vaiheessa ottamaan huomioon lapsen kehityksen yksilölliset erityistarpeet ja löytämään niihin mahdollisimman varhain lasta auttavat tukitoimet. Erityispäivähoito seuraa yleisiä ja paikallisia kasvatustavoitteita. Esiopetus Toiminta-ajatus Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on silta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään peruspalvelulautakunnan alaisuudessa sekä Päiväkoti Touhulassa että Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikössä yhdysluokassa. Esiopetusta annetaan vähintään 700 h/lukuvuosi. Esiopetuksen toiminta-aika vahvistetaan vuosittain ja siinä noudatetaan koulujen toiminta-aikoja.
S i v u 24 Henkilökuntaa kirkonkylän esiopetuksessa on lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa sekä hajaasutusalueella luokanopettaja. Esiopetuksen tavoitteena on myönteisen minäkuvan rakentaminen, oppimaan oppiminen, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Toiminta esiopetuksessa perustuu Sulkavan kunnan esiopetussuunnitelmaan. Uusin päivitetty versio otetaan käyttöön 1.8.2016. Palvelujen arviointi Päivähoidon laatua kehitetään koko ajan ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Päivähoidossa asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään joka viides vuosi. Asiakaspalautteista keskustellaan ja siihen vastataan. Kaikissa hoitomuodoissa työntekijöiden ja vanhempien välitön keskustelu antaa hyvän pohjan yhteistyölle. Jokaiselle lapselle laaditaan myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa toimintakauden alkaessa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan keväällä käytävän keskustelun yhteydessä. Muut varhaiskasvatuspalvelut Sulkavan kunnassa maksetaan harkinnanvaraista lasten kotihoidontuen kuntalisä. Tukea maksetaan sulkavalaisille kotona lastaan/lapsiaan hoitavalle huoltajalle vanhempainrahakauden päätyttyä. Parkkihoitoa on tarjottu perheille silloin, kun kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat tarvitsevat lapsilleen asioinnin vuoksi tilapäistä lastenhoitoa. Parkkihoitoa voidaan järjestää silloin kun päivähoidossa on tilapäisten poissaolojen vuoksi vapaata. Palveluja voivat ostaa myös ulkopaikkakuntalaiset kuten kesäsulkavalaiset. Parkkihoito ei vähennä kotihoidontukea. Koulukuraattori/perhetyöntekijä toimii myös varhaiskasvatuksen perhetyössä. Perhetyön tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja tukeminen keskustelujen tai yhdessä tekemisen kautta arkielämän helpottamiseksi sekä käytännön ratkaisujen/toimivien kasvatuskäytäntöjen löytämiseksi. Sitova tavoite Varhaiskasvatuksen tarjoaminen laadukkaana lähipalveluna Mittarit/arviointi Asiakastyytyväisyyskysely Erityislastentarhanopettajan palvelut Jonossa olevien hakemusten lukumäärä Varhaiskasvatussuunnitelma Toiminnallinen tavoite 2016 Asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen keväällä Varhaisen tuen tarjoaminen lapsille, henkilöstön kasvatustoiminnan tukeminen Päivähoitoa hakeville järjestetään päivähoito lain mukaisessa aikataulussa Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen
S i v u 25 Kestävä kuntatalous Hoitopäivän hinta Päivähoitopalvelujen järjestäminen taloudellisesti varhaiskasvatussuunnitelma Vuosilomien aikaisten sijaisten käytön minimointi, lomia keskitetään koulujen lomien aikoihin. 5.2.1.3 Perusopetus Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 391 205 286 020 298 120-93 085-24 12 100 4 MENOT YHTEENSÄ -2 743 105-2 796 427-2 655 892 87 213-3 140 535-5 NETTO ENNEN POISTOJA -2 351 900-2 510 407-2 357 772-5 872 0 152 635-6 POISTOT -69 855-72 970-57 917 11 938-17 15 053-21 TALOUSARVIO NETTO -2 421 759-2 583 377-2 415 689 6 070 0 167 688-6 Sulkavan peruskoulu antaa riittävät perustiedot ja -taidot jatko-opintoja varten ja kasvattaa itsenäiseen työhön kykeneviä hyvin sosiaalisin taidoin varustettuja nuoria. Koulu opettaa oppilaille hyvää käytöstä ja terveitä elämäntapoja. Oppilaita kohdellaan koulussa tasavertaisesti ja asiallisesti. Heitä opetetaan arvostamaan toisia ihmisiä ja hyväksymään myös erilaisuutta. Peruskoulu rohkaisee nuorta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään itseään monipuolisesti. Opetuksen taso pidetään korkeana. Koulu tekee kasvatustyötä yhdessä kotien ja koulun koko henkilökunnan kanssa. Sulkavan peruskoulu tarjoaa oppilailleen sekä ulkoisilta puitteiltaan että henkisesti turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön. Toiminta-ajatus Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Toisaalta se tarjoaa yksilölle mahdollisuuden hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuuden ja toisaalta se antaa yhteiskunnalle välineen kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasaarvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Näin oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetus siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisää tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Se kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luo uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.
S i v u 26 Sulkavalla toimii yhtenäiskoulu, johon kuuluu kirkonkylän alaluokat 1-6 ja esikoulu päiväkodin yhteydessä, yläluokat 7 9 sekä Lohilahden yksikkö esikoulusta 6. luokkaan. Keskeisenä kehittämiskohteena lukuvuodelle on yhtenäiskoulun toimintakulttuurin kehittäminen, henkilöstön koulutus sekä työryhmien toiminnan vakiinnuttaminen siten että ne tukevat ja mahdollistavat laadukkaan ja monipuolisen opetuksen kautta hyvät oppimistulokset. Lukuvuoden tavoitteena on mahdollistaa sellainen yhtenäiskoulun toimintakulttuuri, joka pystyy huomioimaan erilaisuuden vahvuutena niin opiskelussa kuin koulutyön arjessa. Lukuvuoden painopistealueet konkretisoituvat yhteistentapahtumien ja yhteisen toimintakulttuurin luonnissa seuraaviin teemoihin: säännöt, vapaa-ajan harrastustoiminnan monipuolistaminen, hyvät tavat ja juhlakäyttäytyminen sekä kouluviihtyvyys ja välituntiliikunta. Perusopetuksen puolella tulemme keskittymää edelleen kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen sekä kiinnittämään huomiomme oppimisvaikeuksien seurantaan ja auttaviin toimenpiteisiin. Kunnassamme on käytössä edelleen kerhotoiminnan kehittämishankkeen kautta resursseja kerhotoiminnan ylläpitämiseen. Kuntakohtainen opetussuunnitelmatyö on keskeinen haaste koko työyhteisölle. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Oppilashuolto Erityisopetus: Kouluissa on kolme erityisopettajaa ja yksi erityisavustaja. Kouluilla on käytössään kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -psykologin ja -kuraattorin palvelut. Koulukuljetussopimukset uusittiin vuoden 2014 aikana. Aamu- ja iltapäivätoiminta Toiminta-ajatus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille (erityisopetusta saaville oppilaille) kunnan päättämässä laajuudessa. Aamupäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä Päiväkoti Touhulassa. Iltapäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä yhtenäiskoulussa. Kirkonkylän yhtenäiskoulussa toimii osa-aikainen ohjaaja, Päiväkodissa toiminta hoidetaan työyksikön oman henkilöstön turvin. Perusopetuksen apiptoiminnan tavoitteena on pienen koululaisen hyvä ja turvallinen aamu- ja iltapäivä. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu Sulkavan kunnan Perusopetuksen Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa arvioidaan joka vuosi.
S i v u 27 Perusopetuksen sitovia tavoitteita ovat: Sitova tavoite Yhtenäiskoulun toimintakulttuurin vakiinnuttaminen. Opetuksen vaikuttavuus Koulukuljetukset toimivat hyvin. Mittarit/arviointi Toimintakulttuuri ja työryhmien toiminta vakiintuu. Oppilaiden tasa-arvoisuus. Annettujen huomautusten määrä. Toiminnallinen tavoite 2016 Yhtenäiskoulu kykenee tarjoamaan sulkavalaisille lapsille ja nuorille laadukkaan ja monipuolisen oppimisympäristön. Laadukkaalla ja oikein kohdennetulla erityisopetuksella taataan tasa-arvoiset lähtökohdat opiskeluun. Oppilaat otetaan mukaan kouluviihtyvyyden suunnitteluun. Kuntakohtainen opetussuunnitelma käyttöön 1.8.2016 alkaen. Kuljetukset ajetaan sujuvasti ja ajallaan. 2015 2016 henkilöstön koulutukset jatkuvat siten, että pystytään rakentamaan yhteinen yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri, sekä sovitaan pelisäännöistä ja rakenteesta. Yhtenäiskoulun toimintaa ja rakennetta sekä koko rakennusprosessia on arvioitu ja tulee arvioida koko ajan prosessin edetessä 2013 2016 ja hyödyntää arviointeja toiminnan kehittämiseksi suhteutettuna olemassa oleviin resursseihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty Sulkavan kunnan oppilasennuste tuleville vuosille. Sulkavan kunnan oppilasennuste (0-9 lk) lv. 2015-2016 2021-2022 lv. 15 16 lv. 16 17 lv. 17 18 lv. 18 19 lv. 19 20 lv. 20 21 lv. 21 22 Kirkonkylä 123 114 107 94 93 96 Lohilahti 27 17 15 15 14 12 Yläkoulu 80 88 78 83 72 61 83 11 54 Yht. 230 219 200 192 179 169 148
S i v u 28 5.2.1.4 Lukio Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on tarjota korkeatasoista, monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle yliopistossa, korkeakoulussa ja/tai ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena on toteuttaa monipuolinen ja laadukas kurssitarjonta yrittäjyyttä painottaen sekä yhteistyöverkostoja ylläpitäen. Sulkavan lukioon perustettua yrittäjyyslinjaa ja yrittäjyyskursseja kehitetään edelleen. Yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa on aloitettu myös yrittäjyysopintojen osalta. Lisäksi tavoitteena on ottaa entistä tiiviimmin myös yrittäjät ja kolmas sektori mukaan kurssitoiminnan toteuttamiseen. Lukioiden kansallinen opetussuunnitelmatyö käynnistyi lukuvuoden 2013-2014 aikana. Opetussuunnitelmatyön koordinaattoriksi on valittu yksi lukion opettaja. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelmatyössä Juvan, Joroisten ja Rantasalmen lukioiden kanssa. Merkittävä käytännön valmistelutyö lukioyhteistyön tiivistämiseen on aloitettu jo vuoden 2014 puolella. Tätä työtä jatketaan laajennetun lukioyhteistyöryhmän kanssa. Yhteistyömallin tekemiseen tarvitsemme mukaan opetushenkilöstön sekä virkamiesten lisäksi luottamushenkilöitä. Selite TP2014 TA 2015 TA 2016 2014-2016 2014-2016 2015-2016 2015-2016 TULOT YHTEENSÄ 6 819 7 500 12 500 5 681 83 5 000 67 MENOT YHTEENSÄ -540 762-562 909-556 366-15 604 3 6 543-1 NETTO ENNEN POISTOJA -533 943-555 409-543 866-9 923 2 11 543-2 POISTOT -2 685-7 800-5 221-2 536 94 2 579-33 TALOUSARVIO NETTO -536 628-563 209-549 087-12 459 2 14 122-3 Toiminnan kuvaus Sulkavan lukio on päivälukio, jossa opetus toteutetaan lähi- ja etäopetuksena painottaen yrittäjyyttä. Lukion kehittämistyöryhmä osallistuu lukion kehittämistyöhön yhdessä alueellisten työryhmien kanssa. Lukion opetuksen laadukkuus ja monipuolisuus toteutuu jatkuvan opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen ja laaja-alaisen yhteistyön kautta. Etäopetus toteutetaan yhdessä Rantasalmen, Juvan ja Joroisten lukioiden kanssa. Lisäksi opetustarjontaa monipuolistaa digitaalisten opetusmateriaalin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä ammatillinen-, ammattikorkea- ja yliopistoyhteistyö. Yrittäjyys ja kansainvälinen toiminta mahdollistuu pääsääntöisesti hankkeiden ja kolmannen sektorin yhteistyön kautta. Pystymme toteuttamaan useita yrittäjyyskursseja lukuvuoden aikana. Tavoitteena on myös tulorahoituksen lisääminen. Projektit ja hankkeet tulevat kuulumaan jokavuotiseen toimintaan lukiomme kehittämisessä ja toiminnan ylläpitämisessä. Yrittäjyyslinjan opintojen toteutuksessa haetaan yhteistyömahdollisuuksia myös vapaansivistystyön toteuttajan eli Järvi- Saimaan kansalaisopiston kanssa. Sulkavan lukio tiivistää entisestään yhteistyötä lähialueemme Juvan, Rantasalmen ja Joroisten lukioiden kanssa etäopetuksen, yhteisten hankkeiden, koulutusten ja markkinoinnin kautta sekä lukioopetuksen järjestämismallien valmistelussa. Nykyaikaista oppimisympäristöä ja itsenäistä opiskelua tuetaan opiskelijoille jaettavilla henkilökohtaisilla tietokoneilla tai tablettikoneilla, jotka rahoitetaan lukion budjetin ja mahdollisten tukijaverkoston sekä hankkeiden kautta.