Tehostettu esiopetus kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena -voiko opetuksen toimintamalleilla vaikuttaa yksilön oppimisen polkuun? Lapset ja perheet Kaste -hanke Tehostetun esiopetuksen iltapäivä 12.4.2010 Merja Adenius-Jokivuori Poikkeava koulunaloitus Opetuksen järjestäjä voi vanhempien anomuksesta, psykologisten tai lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin ( Koululykkäys ) Koululykkäys koskee vuosittain 2-3 % ikäluokasta (Peruskoulutilastot 1985-1995 ja 1995-2005, Väestötilastot 2007, 2009); Myös koululykkäysvuoden aikana kunnan on järjestettävä esiopetusta Esiopetuksen tavoitteeksi on asetettu mm. lapsen oppimisedellytysten edistäminen ja mahdollisten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen Erityistä tukea tarvitsevat lapset tulee huomioida esiopetuksessa: Erityisen tuen tulee sisältää oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen liittyvät tarpeelliset toimet (Esiopetussuunnitelman perusteet 2000) Sama asia on ilmaistu myös varhaiskasvatussuunnitelmassa (esiopetus on osa varhaiskasvatusta): Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005) MJ/Lapset ja perheet Kastehanke 1
Koululykkäyksen merkitys Linnilän (2006) väitöstutkimuksen mukaan koululykkäystä saaneiden lasten koulumenestys oli yleisesti ottaen heikkoa; noin kolmannes siirtyi erityisluokalle ja yleisopetuksessa jatkaneiden keskiarvot olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi heikommat kuin luokkatovereiden (oppilaiden koulumenestystä seurattiin perusopetuksen loppuun) Lykättyjen lasten koulumenestys myös heikkeni yläasteelle siirryttäessä ja erot muuhun luokkaan olivat suurimmillaan koulun päättövaiheessa Koululykkäys ei Linnilän mukaan näytä olevan riittävän tuloksellinen toimenpide lasten koulunkäynnin tukemiseksi ja oppimisvaikeuksien ehkäisemiseksi Yleinen esiopetus ei näytä riittävän ennaltaehkäisemään vaikeuksia niillä lapsilla, joilla on erityisiä oppimisvaikeuksia (yleensä lykkäyslapset osallistuneet lykkäysvuonna esiopetukseen) Oppimistaitojen tukeminen tulisi aloittaa huomattavasti aikaisemmin ja sen tulisi tapahtua pitkän ajan kuluessa ja lapsen luonnollisen kehityksen tahdissa; hätäapuvuosi ei riitä Oppimisvaikeuksien merkitys myöhemmälle iälle Oppimisvaikeuksien ennalta ehkäisyä, kuntouttamista ja hoitoa käsittelevät tutkimukset painottavat yleisesti varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen tärkeyttä White (1992) näkee, että oppimisvaikeudet muodostavat tulevaisuudessa yhä suuremman haittatekijän niistä kärsivien aikuistenkin elämässä. Tutkimusten mukaan oppimisvaikeudet ovat aiheuttaneet nuorille ja aikuisille vaikeuksia ammatinvalinnassa ja sosiaalisessa elämässä. Seurauksena on ollut usein työttömyyttä, alityöllisyyttä ja tyytymättömyyttä henkilökohtaiseen elämään Eri tutkijoiden mukaan oppimisvaikeuksien on osoitettu olevan selvästi yhteydessä mm. Haastavaan käyttäytymiseen, psyykkisiin oireisiin, masentuneisuuteen Päihdeongelmiin, rikollisuuteen Tuloksien prosentuaalisesta vaihtelevuudesta huolimatta vankien joukossa tehdyt tutkimukset osoittavat kiistatta, että heillä on merkittävästi enemmän oppimisvaikeustaustaa kuin muulla väestöllä. Joissakin tutkimuksissa on jopa osoitettu erityisesti varhaisten kielen kehityksen ongelmien ennustavan myöhempää rikollista käyttäytymistä (esim. Stattin & Klackenberg-Larsson 1993) MJ/Lapset ja perheet Kastehanke 2
Koulutuksen merkitys yksilön integroitumiselle yhteiskuntaan on kasvanut jatkuvasti Oppimiskyvystä ja valmiudesta omaksua jatkuvasti uusia asioita on tullut perusedellytys yksilön omaehtoisuuden ja hyvinvoinnin saavuttamiselle. Haasteellisimmiksi tietoyhteiskunnan vaatimukset muodostuvat niille yksilöille, jotka kärsivät oppimisvaikeuksista Negatiiviset seurannaisvaikutukset ovat sitä todennäköisempiä, mitä myöhemmin oppimisvaikeuksiin puututaan Lukuisien tutkimusten mukaan liian myöhäiset interventiot voivat reaalistua yksilön pysyvänä yhteiskunnasta syrjäytymisenä joko lievänä tai sitä vakavampana (Willberg 2002) Syrjäytymisen yhteiskunnalliset kustannusvaikutukset ulottuvat myös myöhempiin sukupolviin; kustannusten vastuunkantajiksi joutuvat nekin, joilla ei ole ollut osuutta syrjäytymiskehityksen syntyyn vaikuttaneiden resurssien allokointipäätöksissä. Willbergin väitöskirjatutkimuksena jatkuvan pro gradun tutkimusongelmana oli arvioida erityisten oppimisvaikeuksien ja niiden aiheuttaman syrjäytymisen kustannuksia ja haittoja kustannus-hyötyanalyyttisessa tarkastelukehikossa sekä arvioida kyseisen tarkastelutavan roolia päätöksenteon tukena pyrittäessä minimoimaan syrjäytymiskehityksen riskejä Arviointien lähtökohtana pidettiin nykyisestä oppimisvaikeuksien tukitoimenpidemallista sekä olemassa olevaan tietoon ja taitoon pohjautuvasta, tavoiteltavammasta ideaalimallista seuraavien kustannusten ja haittojen vertailua Taustalla oli ajatus siitä, että nykyistä oikea-aikaisempi panostaminen oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon pienentäisi merkittävästi syrjäytyvien määrää ja siten myös myöhempiä kustannuksia ja haittoja Oppimisesta syrjäytymisen seurannaisvaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu kustannushyötyanalyyttisesta näkökulmasta MJ/Lapset ja perheet Kastehanke 3
Yhden ikäluokan (~ 63 000) erityisopetus- ja syrjäytymiskustannusten vertailu nykyisen mallin ja tehostetun esiopetuksen (ideaalimallin) välillä laskennalliset syrjätymisestä aiheutuvat kulut arvioitu 40 vuoden ajalta, 5% diskonttokorolla Miksi varhaista puuttumista tarvitaan? Kolme näkökulmaa: Inhimillinen - Lapsen kehitys Oikeudellinen - Yleiset ihmisoikeudet - Lapsen oikeudet Taloudellinen - Kustannussäästöt merkittäviä MJ/Lapset ja perheet Kastehanke 4
Lapset ja perheet Kastehanke & Tehostettu esiopetus Ehdotus toiminnaksi ja perustelut: Jyväskylän kaupungin lasten päivähoitopalveluiden ja opetustoimen sekä oppilashuoltoon liittyvien toimijoiden yhteistyönä selvitetään vuonna 2010 osana Lapset ja perheet kaste hanketta mahdollisuudet kehittää, uudistaa ja syventää esiopetukseen liittyvää varhaisen tehostetun tuen osaamista sekä palvelun järjestämistä Kehittämistyössä hyödynnetään tutkimusyhteistyö-kumppaneiden osaamista (esimerkiksi Niilo Mäki instituutti ja Jyväskylän yliopisto) Jyväskylässä tehtyä aiempaa kehittämistyötä (esimerkiksi varhaiskasvatuksen, oppilashuollon ja koulun erityisopetuksen kehittämistyö ja -hankkeet) muualla Suomessa saatuja kokemuksia (esimerkiksi tehostetun esiopetuksen kokeilu Helsingin kaupungissa Porolahden päiväkodissa) Jatkuu Kehittämistyö liittyy myös meneillään olevaan perusopetuksen ja päivähoidon lainsäädännön uudistustyöhön Niiden yhteydessä korostetaan erityisopetuksen osalta lapsen oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen Ks. esim. Varhaiskasvatuksen uudistamisen linjauksia. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jaosto varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämiseksi STM:n selvityksiä 2009:28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta HE 109/2009) MJ/Lapset ja perheet Kastehanke 5
Jatkuu Taustatyön pohjalta toteutetaan 2011-2012 alkavaksi aiottu Tehostetun esiopetuksen interventio/pilottitoiminta yhdessä tai useammassa jyväskyläläisessä esiopetusryhmässä Pilotointi tukee myös Jyväskylän kaupungissa alkavaa uuden sukupolven organisaation rakentamista tavoitteena asiakkaan näkökulmasta joustavat ja kokonaisvaltaiset palvelukokonaisuudet Päivähoidon hallinnonala jatkossa ~ varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen entistä parempi niveltäminen kasvun ja oppimisen jatkumoksi Tehostetun esiopetuksen onnistuessa säästöjä mm. Starttiluokkaopetuksen tarkastelu uudella tavalla ja resurssin tehokkaampi hyödyntäminen Muiden lisäopetusvuosien (esiopetuksessa vietetty koululykkäysvuosi tai luokallejäänti perusopetuksessa) välttämisestä Mahdollisesti erityisopetuksen tarpeen vähenemisenä Muiden palveluiden käytössä voi syntyä säästöjä tai toiminta tehostuu jonojen pienentyessä Perheneuvolan palvelut, lastentutkimusklinikka Oppimisvaikeuksista aiheutuneet tai niihin liittyvät mahdolliset tunne-elämän tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamat palveluntarpeet sosiaali- ja terveydenhuollossa MJ/Lapset ja perheet Kastehanke 6
Muuta huomioitavaa pilotin suunnittelussa Lapset ja perheet kastehankkeen mahdollisuus tukea toimintaa tarjoamalla (I-vaihe 2010 lokakuuhun asti; II-vaihe 2010-2012) Koordinointi- ja suunnitteluapua Koulutus/ohjaus- sekä arviointitukea Perheneuvolan yhteistyötarjous lastentutkimusklinikan resurssin hyödyntämisessä Jyväskylässä edelleen hyvä mahdollisuus saada tutkimus- ja konsultaatiotukea yliopistolta (Psykologian laitos, Lapsitutkimuskeskus, NMI ), jossa meneillään useita oppimisvaikeuksien ja niiden ennaltaehkäisyyn liittyviä hankkeita. Molemminpuolinen kiinnostus yhteistyöhön on jo ilmaistu Konsultaatiotukea mahdollisuus saada myös esimerkiksi Haukkarannan ohjauspalveluista MJ/Lapset ja perheet Kastehanke 7