WITAS-SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2011 2014

Keski-Sumen turvallisuussuunnitelma WITAS-SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2011 2014 Keski-Sumen liitt 31.3.2011

2

Sisällysluettel 1 JOHDANTO...4 2 TAVOITTEET...5 3 WITAS - SEUTU...5 4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT...6 4.1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS...6 4.2. KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS...7 4.3. ELY - KESKUS...7 4.4 WITAS - SEUDUN USKONNOLLISET YHTEISÖT...7 4.5 ELINKEINOELÄMÄ...8 4.6 JÄRJESTÖT...8 4.8 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT...8 5 ARJEN TURVALLISUUS WITAS - SEUDULLA...9 6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011-2014...10 6.1 ERITYISRYHMIEN ASUINTURVALLISUUS...10 6.2 LIIKENNETURVALLISUUS...11 6.3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN...12 6.4 PÄIHDE- JA ALKOHOLIHAITAT...13 6.5 KOTI JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT...15 7 ARVIOINTI JA SEURANTA...16 8 WITAS TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ...17 LÄHTEET...17 LIITTEET...17 WITAS- SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (TAULUKKO)...17 3

1 JOHDANTO Tämä turvallisuussuunnitelma n tehty Witas - seudulle, jka käsittää alueen Kinnulan ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupungin. Witas - seudun turvallisuussuunnitelma n sa Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtineuvstn periaatepäätökseen kansallisesta rikksentrjuntahjelmasta (1999, Turvallisuustalkt) sekä sisäisen turvallisuuden hjelmiin Arjen turvaa (2004 2007) ja Turvallinen elämä jkaiselle (2008-2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden hjelmasta (Turvallinen elämä jkaiselle) hyväksyttiin 8.5.2008. Witas - seudun turvallisuussuunnittelussa n humiitu kansalaisten turvallisuus ja turvattmuus sekä keint, jilla pystytään knkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa n llut tekemässä alueen Keski-Sumen liitn edustaja, viranmaiset, seudun kunnat, järjestöt ja usknnlliset yhteisöt. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute n hjannut suunnitelman tekemistä. Turvallisuuden käsite n laaja. Sisäisen turvallisuuden hjelmassa (Sisäasiainministeriö 44/2004) turvallisuudella tarkitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jssa jkainen vi nauttia ikeusjärjestelmän takaamista ikeuksista ja vapauksista ilman rikllisuudesta, häiriöistä, nnettmuuksista tai sumalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutksista jhtuvaa aiheellista pelka ja turvattmuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa turvallista ympäristöä n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ymmärrettynä n tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Kti-, asuin- ja työympäristön turvallisuuden taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat jhtaa lisääntyvään nnettmuusriskiin ja jpa rikllisuuteen. 4

2 TAVOITTEET Witas - seudun turvallisuustyön tavitteena n saada kuntalaiset kiinnstumaan masta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietisuutta turvallisuuteen liittyvistä asiista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä. Tavitteena n saada seudulle entistä turvallisempi elinympäristö. Tämä tarkittaa sellaisen ltilan saavuttamista, jssa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella timivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien man timinnan turvallisuusriskit vat pienimmillään ja ilkivallan, rikllisuuden, vahinkjen sekä nnettmuuksien ennaltaehkäisy n tehkasta. Turvallisuuteen vaikuttavia timijita n useita. Kunnilla n tärkeä tehtävä peruspalvelujen tuttajana. Valtin viranmaisista pliisi n vaikuttavin turvallisuuspalveluiden tuttaja. Kunnat pitävät turvallisuusuhkana pliisipalveluiden keskittämistä maakuntakeskuksiin. J nykyisin pliisin näkyvyys Witas - seudulla n liian vähäistä. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä n kuitenkin ihminen itse. Jkainen vaikuttaa itse timinnallaan ja valinnillaan maan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Timinnan ja valintjen phjaksi täytyy lla tarjlla riittävästi tieta riskeistä ja niiden pistamisesta. Tämän tiedn levittämisessä viranmais- ja järjestötiminnalla n merkittävä tehtävä. 3 WITAS - SEUTU Witas-seutuun kuuluu klme phjisen Keski-Sumen kuntaa: Kinnula (1821 as.), Pihtipudas (4566 as.) ja Viitasaari (7175 as.). Väkiluku n 13 562 asukasta vunna 2010 ja yhteinen pinta-ala 3333 km 2. Seudun kuntien työntekijämäärä n kunnissa yli 1000 työtekijää. Asukastiheyden llessa Sumessa keskimäärin 17,5 asukasta /maa- km 2 n kyseessä leva seutu harvaan asuttua maaseutua (asukastiheys 4,1 asukasta / maa- km 2 ). Kinnulan ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupunki mudstavat yhdessä Kannnksken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin kanssa Saarijärven - Viitasaaren seutukunnan. Seudun lunnllinen väestökehitys ja kknaismuutt n llut vusina 1995 2008 negatiivinen. Seutukunta n menettänyt n. 6000 asukasta. Tilastkeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähentyminen seudulla jatkuu. Seutukunnalla myös ikääntyneiden suus väestöstä n yksi suurimpia valtakunnassa. Vunna 2007 yli 65 -vutiaiden suus väestöstä li 2434 kansalaista. Vudelle 2020 ennuste n 3263 kansalaista. Vastaava suus 75-84 -vutiaiden ikälukassa n 1774 ja 1952 asukasta sekä yli 85 -vutiaiden salta 536 ja 814 kansalaista. Tellisuuden sekä maa- ja metsätaluden merkitys n selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Palvelusektrin suus työpaikkjen määrästä n pienempi kuin maassa keskimäärin. Se n kuitenkin llut kasvava timiala 2000 -luvulla. Alueen erikistumisalja vat puu- ja rakennustellisuus, metallitellisuus sekä maa- ja metsätalus. Energia-ala, erityisesti bienergia, n seutukunnan vahvuus, jlla n hyvät edellytykset kasvaa kk maan keskiarva npeammin. Seutukunnan kehittämistimintaa hjaa seutuhjelma, jnka päätavitteena n vuteen 2013 mennessä Lunnnvarja pitkälle jalstava, saavien ihmisten ja verkstjen yritteliäs, palveleva ja viihtyisä phjinen Keski-Sumi. 5

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT Ssiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, petus-, kulttuuri- ja nuris- sekä työ- ja ympäristöviranmaisilla n tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvallisuus edellyttää ssiaalista turvallisuutta ja usein hyvä ssiaaliplitiikka n parasta riksten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranmaisten tehtävät muuttuvat ja yhteistiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälistymisen seurauksena uudet riksilmiöt tulevat npeasti Sumeen ja lisäävät ja mnimutkaistavat pliisin tehtäviä. Pliisi-, pelastus- sekä ssiaali- ja terveysviranmaisilla n yhteiset hätäkeskukset. Kunnan petus-, ssiaali- ja terveystimi, kaavitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpit vat timintja, jissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen. Rakentaminen, kaavittaminen sekä asunt- ja työllisyysplitiikka vat niitä timintja, jilla vidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei le pelkästään kunta- tai kaupunkikhtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallint- ja sektrirajjen. Mukana turvallisuussuunnittelussa vat myös elinkeinelämän ja klmannen sektrin timijat. Arjen turvallisuuden kehittämiseen tarvitaan alue- ja paikallishallintviranmaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja timintaryhmät. Arjen hyvinvintiin liittyy leellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jta mnet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvkkaalla timinnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tsiasia n tettava humin, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvinti ja turvallisuuden tunne n myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusikeus. Mnet jäävät hyväkuntisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vusia edistää yhteiskunnan hyvinvintia asiantuntijina, luttamustehtävissä tai vapaaehtistyössä. Näitä mahdllisuuksia n entistä enemmän pyrittävä hyödyntämään. Tavitteena n, että arjen turvallisuusteema sisältyy myös eri kylien kyläsuunnitelmiin. Kansalaisten vastuuntunt itsestään ja läheisistä n tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektrin kanssa vapaaehtistyöllä vidaan merkittävästi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätiminnalla, samin kuin vapaaehtisella pelastuspalvelulla sekä ssiaali- ja terveysalan järjestöillä n suuri merkitys. 4.1 Keski-Sumen pelastuslaits Keski-Sumen pelastuslaits tuttaa Witas-seudulla pelastustimen palvelut. Pelastuslaitksella n palasemat Kinnulassa, Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Pelastuslaitksen tehtävänä n nnettmuuksien ehkäisy, turvallisuusviestintä sekä pelastustiminta. Lisäksi Keski-Sumen pelastuslaits tuttaa seudun kuntien ensivastepalvelut. Pelastuslaitksen henkilöstö kstuu pää- ja sivutimisesta henkilöstöstä. Keski-Sumen pelastuslaits tuttaa Viitasaaren ja Pihtiputaan ensihitpalvelut. 6

4.2. Keski-Sumen pliisilaits Keski-Sumen pliisilaitksen tehtävänä n timialueellaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, riksten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Pliisilaitksella n myös muita lainsäädännöstä jhtuvia tehtäviä esim. kadnneiden etsintä, kulemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranmaisille sekä pliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Pliisilaitksen timialueella n 23 kuntaa. Pääpliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, muut pliisiasemat vat Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekskella. Näiden lisäksi pliisin palvelupisteet vat Jutsassa ja Viitasaarella. Pliisin lupapalveluaut timii sellaisissa kunnissa, jissa ei le kiinteää palvelupistettä. 4.3. ELY - keskus ELY - keskuksen tehtävät mudstuvat entisen Keski-Sumen TE - keskuksen, Keski- Sumen tiepiirin ja Keski-Sumen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Sumen ELY - keskuksessa hidetaan entisen Länsi-Sumen lääninhallituksen liikenne- ja sivistyssastn tehtäviä. 4.4 Witas - seudun usknnlliset yhteisöt Witas - seudun seurakunnilla n mnenlaista yhteistyötä eri työmutjen kautta. Mitään varsinaista systemaattista, turvallisuuden edistämiseen keskittyvää hanketta tai suunnitelmaa ei le lemassa. Seurakuntien timinta tapahtuu nimenmaan kaikenikäisten jäsentensä keskuudessa ja edistää alueen ihmisten yleistä hyvinvintia ja turvallisuutta. Esimerkiksi diakniatyöntekijöillä n hyvät kntaktiverkstt ikääntyvän väestön keskuuteen ja seurakuntien ktikäyntityö edesauttaa vanhusten jaksamista ja selviämistä. Nuristyöntekijöiden timinta sekä tukee laajaa jukka nuria heidän kasvuprsessissaan että tarjaa turvallisia tilja ja mahdllisuuksia ajanviettn. Edellä mainittujen työntekijäkeskeisten timintjen lisäksi seurakunnissa timii merkittävä jukk vapaaehtisia, esimerkiksi ktikäyntityön tukena ja erilaisissa prjekteissa. Tämäkin edistää kknaisturvallisuutta ja lu ssiaalisia kntakteja. 7

4.5 Elinkeinelämä Witas - seudulla elinkeinjen vahva phja n peruselinkeinissa: maa- ja metsätaludessa, tellisuudessa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Vahvja tellisuuden alja vat puuja rakennustutetellisuus sekä metalli- ja knepajatellisuus. Seudulla kehittyviä timialja vat bienergia, matkailu ja hyvinvintipalvelut. Phjisen Keski-Sumen runsaiden energiaraaka-ainevarjen lisäksi seudulla n bienergian tutanta ja jalstusta. Matkailussa perustan luvat luntmatkailuun ja vapaa-aikaan liittyvät yritykset sekä liikuntaja hyvinvintimatkailualan yritykset ja liikelaitkset. Hyvinvintialan yritysten lukumäärä n kasvussa. Witas - seudun turvallisuussuunnitelmassa n tärkeää ttaa humin elinkeinrakenteen kehitys ja kehittyvien timialjen tumat uudet haasteet seudun turvallisuustilanteen eri saalueilla. Esimerkiksi perusmaataluden tutantyksikkökn kasvu, työviman saatavuus ja työperäinen maahanmuutt, bienergian tutannn ja kuljetusten lisääntyminen sekä hivaja hyvinvinti-alan palvelujen laadun varmistus vat esimerkkejä elinkeinelämän turvallisuusnäkökulman humin ttamisen tarpeellisuudesta. 4.6 Järjestöt Seudulla timii useita järjestöjä. Sumalaiset vat kiinnstuneita vapaaehtistiminnasta. Aktiivinen ihminen vi hyvin ja lu timinnallaan turvallisuutta, hyvinvintia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdllisuuksia itsensä tteuttamiseen ja vaikuttamiseen. Turvallisen ltilan saavuttamiseksi asukkaille n tärkeää, että turvallisuussuunnitelma tteutetaankin eri viranmaisten, timijiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin humiida järjestöt ja kuulla sveltuvin sin niiden näkemyksiä. Witas seudun alueella timii useita aktiivisia järjestöjä, jtka luvat seudun asukkaille henkistä hyvinvintia ja lisäävät turvallisuutta mm. Sumen Punainen Risti Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt Lastensujelu- tai nuristyön järjestöt, keskeisimpänä MLL Ptilasjärjestöt Vammaisjärjestöt Muut kansanterveysjärjestöt Päihdejärjestöt Työllistymistä tukevat järjestöt Asumispalveluja tuttavat järjestöt Keski-Sumen kylät ry Myös liikunta ja nurisjärjestöillä n merkittävä rli arjen turvallisuuden timijana ja hyvinvinnin lujana. 4.8 Yhdyskuntatekniset palvelut Sähkö- puhelin ja tietverkktimijat sekä lämpö- ja vesilaitkset. 8

5 ARJEN TURVALLISUUS WITAS - SEUDULLA Turvallisuuden tunne kuntalaisilla n hyvä. Pienessä ja rauhallisessa maaseutukaupungissa/- kunnassa naapurit tunnetaan ja asukkailla n paljn aktiivista harrastus- ja yhteisötimintaa. Yksinäisyys ja kulkeminen / päivittäinen asiinti luvat ngelmia asutukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuville vanhuksille. Kulukiusaamista esiintyy. Lasten ja nurten palveluita (kuten kulupsyklgi, päihdetyöntekijä ja muut ennalta ehkäisevät perhepalvelut) n hyvin saatavilla. Yleiseen turvallisuuteen ja erityisryhmien asumisturvallisuuteen vaikuttavat ppilaitksissa, terveydenhulln työpaikilla ja asumisyksiköissä havaitut lukuisat sisäilmangelmat. Asumisyksikköpulella ja terveydenhulln yksiköissä tutkimukset jatkuvat. Mikäli asukkaita judutaan siirtämään muihin väliaikaistilihin, aiheuttaa se lisää hulta ja turvattmuutta vanhusten ja vammaisten sekä heidän maistensa jukssa. Myös ammattitauteihin sairastuneille työntekijöille tilanne n vaikea. Henkeen ja terveyteen liittyvä turvallisuus n kehittynyt Witas-seudulla hunmpaan suuntaan myös väkivaltariksten nusun ja päihteiden käytön lisääntymisen myötä. Pliisilaitksen hälytystehtävät seudulla vat kasvussa. Liikennerikksista rattijupumusten määrät vat ennallaan. Väkivalta- ja maisuusriksten määrät nusivat, mutta muissa lukissa riksten määrä laski. Huumausaineriksten vat vähentyneet. Alkhlin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivutuvat yhä useammin työttömyyteen ja mnitahisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Osa ssiaalityön asiakaskunnasta n tdellisen syrjäytymisuhan alla. Nurten humalajuminen n yleistynyt ja yhä useampi nuri kats alkhlin kuuluvan tavanmaiseen elämänmenn. Tapaturmista suurin sa sattuu ktna tai vapaa-ajalla ja n kaatumisia tai putamisia. Sumessa useampi kuin jka klmas kulemaan jhtanut tapaturma tapahtuu alkhlin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön hella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Jka klmas yli 65-vutias kaatuu vähintään kerran vudessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % n kaatumisia, liukastumisia tai putamisia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä n lisääntynyt viimeisten vusikymmenten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee tdennäköisesti vain pahenemaan. Nelstie ja Sininen tie kulkevat seudun alueella. Kevytliikenne valta- ja kantatien ympäristössä n turvatnta suurten ajnpeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liikennemäärät vat kasvaneet ja liikennekäyttäytymisessä n parantamisen varaa. Hulestuttava piirre n myös rattijupumusten suus liikennennettmuuksissa. Yhä suuremmassa määrin iäkkäämpi väestösa n yhä aktiivisesti liikenteessä mukana ja tämä lu man erityispiirteensä liikennevirtihin. Liikenneväylien kunnssapit tulee lla tehkasta ja lutettavaa. Liikenneympäristön turvallisuutta tulee parantaa ja liikennevalvntaa n tehstettava. 9

6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011-2014 Witas - seudulla n alueen turvallisuussuunnittelussa nussut esille turvallisuuteen vaikuttavia mnia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät vat nusseet esille j aiemmissa kuntien eri suunnitelmissa sekä kuntien eri strategiat tukevat valittuja painpisteitä turvallisuussuunnitelmassa. Lisäksi seudulla n tehty SWOT-analyysi kuntien eri hallintkuntien kesken, missä n tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Witas - seutu n llut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena n llut tilastja pliisilta, pelastuslaitkselta ja ELY - keskuksesta. Witas - seudulle turvallisuustyöryhmä n valittu turvallisuuden painpistealueiksi seuraavat: Erityisryhmien asuinturvallisuus Liikenneturvallisuus. Lasten ja nurten hyvinvinti ja syrjäytymisen ehkäisy Päihdehaittjen ehkäiseminen Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy Valituilla painpisteillä pyritään vaikuttamaan knkreettisesti turvallisuuden edistämiseen ja saamaan aikaan muutsta ihmisten timinnassa sekä asenteissa. 6.1 ERITYISRYHMIEN ASUINTURVALLISUUS Timenpiteet asuinturvallisuuden parantamiseksi: Pal- ja pelastuskulutus Palturvallisuuden tarkastaminen heti käyntien yhteydessä (tarkastuslista) Henkilöstön kulutus esteettömyyden arviintiin Säännölliset pal- ja pelastusharjitukset Tiedttaminen ja pastus Vastuut: Perusturvan henkilöstö (vanhus-, vammais- ja mielenterveyskuntutuksen ja fysiterapian henkilöstö Pal- ja pelastustimi Tekninen timi Omaiset 10

6.2 LIIKENNETURVALLISUUS Liikenneturvallisuuden parantamiskeint Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kiinnittämällä humita turvallisuuteen maankäytön suunnitellussa Kehittämällä liikenneympäristöä tieteknisin timenpitein Tehstamalla erityisesti talvihita Tehstamalla liikenteen valvntaa Onnettmuuksien vähentäminen Liikenneturvallisuustyön seurannan järjestäminen Autjen katsastusten tehstaminen Npeustasn tarkasteleminen erityisesti taajamissa Suunnittelu vaiheessa kiinnitettävä liikenneturvallisuuteen humita Vastuut Kulujen henkilöstö, petussuunnitelmassa liikenneturvallisuus Maankäyttötiimi, j kaavavaiheessa liikenneturvallisuus humin Yhdyskuntatiimi, katujen hit erityisesti talvella Pliisi, valvnnan ja valistamisen lisääminen Valtuutetut, resurssien antaminen Perusturva, ensihidn turvaaminen Pelastuslaits, nnettmuustilanteiden hit Liikenneturva, valistustiminta Tekninen timi, timiva liikenneympäristö Aikataulu Parantamiskeint saatava vastuuhenkilöiden tietn j tänä vunna ja viimeistään vunna 2013 ltava asiiden eteen tehty niin, että nnettmuudet vat vähentyneet. 11

6.3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN Witas - seudulle n vahvistettu turvallisuussuunnitelma, jssa n käyty läpi lasten ja nurten (khderyhmä alle 29-vutiaat) turvallisuuden parantamiskhteet. Turvallisuussuunnitelman phjalta n läpikäyty timenpiteet ja niistä vastaavat taht, jtka löytyvät tarkemmin heisesta tauluksta. Lähtökhtana n, että suurin vastuu sekä lasten että nurten hyvinvinnista ja syrjäytymisen ehkäisystä kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, jita eri yhteistyötaht kuten kulut, järjestöt, viranmaiset ym. tukevat lapsen/nuren eri kehitysvaiheissa. Kaikkia lasten ja nurten hyvinvintia uhkaavia tekijöitä pyritään ennalta ehkäisemään varhaisella puuttumisella ngelmiin sekä mniammatillisella yhteistyöllä eri tahjen kanssa. Syrjäytymisen ehkäisyssä ja syrjäytymiskierteen katkaisemisessa humiidaan lisäksi tarvittavien erityispalveluiden saatavuus kuten mm. päihdepalvelut sekä harrastustiminnan mahdllistaminen ja yhteisöön kuulumisen tunteen vahvistaminen. Kulukiusaamista pyritään ehkäisemään varhaisella puuttumisella sekä erilaisin prjektein. Tavitteena n saada kaikille seudun lapsille ja nurille turvallinen ympäristö timia niin kulu- kuin vapaa-ajallakin. Timenpiteet Varhaiskasvatuksen tukipalveluiden vahvistaminen mm. neuvlapalvelut ja erityislastentarhapetus Eheytetty kulupäivä(esim. kerhtiminta) Kiva kulu -prjektin tteuttaminen Tukippilastiminta Rakennusprjektien valvnta sekä jatkuva tiljen kuntseuranta ja valvnta Liikenne- ja pihasuunnitelmat Mniammatillinen yhteistyöverkstn tteuttaminen Ryhmäytyspäivän tteuttaminen Op -palveluiden riittävien resurssien turvaaminen, riittävien erityispalveluiden turvaaminen Kulukuraattripalveluiden saaminen Terveystiedn petus, huume- ja päihdevalistus, seksuaalikasvatus, kansalaiskasvatus (mm. liikenne) Riittävien ja npeasti saatavilla levien terveydenhultresurssien, timivien hitplkujen sekä erikissairaanhitpalveluiden turvaaminen Nurten kuuleminen ja harrastustiminnan kehittäminen Työpajatiminnan kehittäminen Wiitauninin alueella 12

Vastuut: Lasten ja nurten vanhemmat sekä hultajat Sivistys- ja perusturvaltk. Kulujen jhtajat, henkilökunta Tukippilastiminnan vastuupettaja Tekninen timi ja vapaa-aikatimi Kulutimi, nuristimi, seurakunta, järjestöt Kuluterveydenhult Päihdetyöntekijät Pliisi Nurisvaltuust, ppilaskunnat Kansalaispist Työvimaviranmaiset 6.4 PÄIHDE- JA ALKOHOLIHAITAT Sumessa arviidaan levan nin 300 000-600 000 alkhlin suurkuluttajaa. Suurkuluttajien määrän, samin kuin heidän jumansa alkhlin määrän arviidaan kasvaneen 2000-luvulla. Alkhlin kulutuksen kasvu 2000-luvulla n llut yhteydessä alkhliperäisten sairauksien ja alkhlikulemien kasvuun. Vunna 2008 alkhliperäiset sairaudet ja myrkytykset livat edelleen yleisin kulinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. (Päihdetilastllinen vusikirja 2009) Alkhlin kknaiskulutus n yli kaksinkertaistunut klmen vusikymmenen aikana. Kaksi sumalaista jumatapaa leimaavaa piirrettä n säilynyt ennallaan: alkhlin käyttö aterialla n yhä harvinaista ja humalajuminen n edelleen yleistä. (Päihdetilastllinen vusikirja 2009) Nurten päihteidenkäyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nurten kanssa työskenteleviä. Nurten humalajumisen laskusuunta n pysähtynyt ja raittiiden nurten määrä vähentynyt. Humalajuminen n yleistynyt. Viimeksi kuluneen kahden vusikymmenen aikana nurten asenteet vat selvästi päihdemyönteisemmät. Yhä useampi nuri mieltää alkhlin kuuluvan tavanmaiseen elämänmenn. Tutkimustiet kert karua kieltä nurten alkhlinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivihin.(terveyslehti) Kuluterveyskyselyn mukaan Pihtiputaan ylälukkalaiset jivat itsensä humalaan yleisimmin kuin maakunnassa keskimäärin. Viidessa ylälukkalaisista ji itsensä humalaan kerran kuukaudessa. Viitasaaren ylälukkalaisista 19 % ji itsensä humalaan kerran kuukaudessa. Edelliseen kyselykertaan verrattuna siinä n tullut myönteistä kehitystä. Maakunnan keskimääräisiin tulksiin nähden viitasaarelaisnuret tupakivat yleisimmin päivittäin ja jivat itsensä humalaan keskimääräistä useammin (kuluterveyskysely 2009). Ikääntyneiden lisääntyneet päihdengelmat vat nusseet esille. Väestötaslla ikääntyneiden päihteiden käyttö n kuitenkin muita ikäryhmiä vähäisempää. Ikääntyneiden suuden kasvaessa, ikääntyneiden päihdengelmien määrä tulee jatkssa kasvamaan. Sumessa arviidaan 5-10 %:lla yli 64-vutiaita levan alkhlin ngelma- ja riskikäyttöä. 13

Tavitteet: Pyritään vaikuttamaan nurten päihdeasenteisiin Panstus ehkäisevään päihdetyöhön mniammatillisesena yhteistyönä Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen (lapset,nuret,työikäiset ja ikääntyvät) Kaupat samille linjille päihtyneelle myymisestä, ikärajjen nudattamisessa Alkhlin välittämisen lpettaminen alaikäisille Yhteistyöverkstt timiviksi, erityisesti lasten ja nurten päihteiden käytön ilmaannuttua Päihdehjelman tekeminen ja sen vieminen suurimmille yrityksille Keint / timenpiteet: Päihteettömien tapahtumien järjestäminen nurille ja riittävästi nurille vaihtehtja vapaa-ajan viettn. Vanhempien vastuuttaminen nurten päihdeasiissa (mm.vanhempainillat, välittämiseen puuttuvat kampanjat jne...). Nurten päihteiden käytöstä jhtuvista lastensujeluilmituksista tehtävä timivat ja selkeät hitkäytännöt /timintamallit yhteistyössä. Perusterveydenhulln työntekijät ttavat aktiiviseen, jkapäiväiseen käyttöön varhaisen puuttumisen mallit, jtka n lutu valmiiksi. (Alkhlin suurkulutuksen laatuverksttyön aikana). Päihdehjelman vakiinnuttaminen ja esimiesten ja työntekijöiden vastuuttaminen työpaikkjen päihdeasiissa. Mniammatilliset yhteistyöverkstt ja hitmallit. Kauppjen ja ravintliden kanssa yhteisiä tapaamisia yhteisen suunnan saavuttamiseksi. Vastuut: Lasten ja nurten vanhemmat Pliisi Työterveyshult, ktihit Terveydenhulln, ssiaalihulln työntekijät sekä päihdetyöntekijät Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet Vapaa-aikatimi, nuristimi Kauppjen ja ravintliden henkilökunta 14

6.5 KOTI JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT Kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvintia (Kuntalaki 1 ). Turvallisuus n keskeinen hyvinvintia edistävä tekijä ja ihmisen perusikeus. Jkaisella n ikeus kasvaa ja elää väkivallattmassa ja tapaturmariskittömässä yhteisössä. Kaikkiaan nin 900 000 vusittaisesta tapaturmasta yli 600 000 sattuu ktna ja vapaa-ajalla. Erityisen paljn sumalaisille sattuu liukastumisia, putamisia ja kaatumisia. Niiden seurauksena jutuu sairaalahitn kymmeniä tuhansia ja menehtyy yli tuhat sumalaista vusittain. Suurin sa heistä n ikääntyneitä. Ktiympäristössä menettää vusittain henkensä yhteensä yli 2 000 sumalaista. Määrä n yli viisinkertainen liikennekulemiin verrattuna. Onneksi tapaturmat eivät le tuurista kiinni. Tapaturmat vidaan välttää ennakimalla riskit ja panstamalla turvallisiin lsuhteisiin sekä sujavarusteisiin. Tapaturmaan langenneista sumalaisista pulet n sitä mieltä, että turma lisi llut helpsti vältettävissä. Ktitapaturmien ehkäisytyötä tehdään Witas - seudulla viranmaisten hjauksessa. Keskeisinä timijina n pidettävä myös klmatta sektria (vapaaehtisjärjestöt, yhdistykset, seurakunnat jne.), jtka haluavat vaikuttaa siihen, että sumalaiset eivät lisi tapaturmatilastissa Eurpan kärkikastia. Timenpiteet ehkäisemiseksi Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien vaaratekijöiden havainniminen ja tunnistaminen ihmisen elinympäristössä n lähtökhta sille, että ryhdytään timimaan niiden pistamiseksi tai vähentämiseksi. Keskustelu ktien turvallisuuden parantamisesta n helpinta alittaa ympäristössä levista vaaratekijöistä. Tavitteet Pyritään vähentämään tapaturmia. Pyritään saamaan tapaturmien ehkäisytyö saksi kuntien työntekijöiden tehtäväkuvaa. Keint / timenpiteet: Tiedstetaan tapaturmien yleisimmät aiheuttajat ja pistetaan tapaturmariskit. Valistuksella ennalta ehkäistään tapaturmien syntymistä. Kulutetaan eri timijat tapaturmien ehkäisytyöhön. Tapaturmien ehkäisytyö liitetään saksi peruspetusta. Aktividaan 3 sektri tapaturmatyöhön. 15

Vastuut: Kinnulan ja Pihtiputaan kunta sekä Viitasaaren kaupunki vat kk henkilöstöllään mukana trjumassa tapaturmia erillisen timenpidesuunnitelman mukaisesti. Työntekijöiden päivittäiseen timen / viran hitamiseen liitetään saksi tapaturmien ehkäisytyö. Lisäksi timintaa sallistuvat: Keski-Sumen pelastuslaits Keski-Sumen Pliisilaits Muut viranmaiset ja yhteistyötaht Seurakunnat Vapaaehtisjärjestö Yhdistykset jne. 7 ARVIOINTI JA SEURANTA Turvallisuustyön tulksia tulee seurata ja arviida. Seuranta n säännöllistä ja turvallisuustyön etenemisestä raprtidaan kaikille työhön sallistuville. Näin vidaan arviida, nk yhteistyö tulksellista, khdistuuk työ ikeisiin khteisiin ja tekevätkö eri sapulet kknaisuuden kannalta lennaista työtä. Js työn etenemisessä tai aikatauluissa humataan puutteita, n niihin puututtava. Turvallisuustyön timeenpann varmistamiseksi Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnittelutyöryhmä kkntuu säännöllisesti seuraamaan timenpiteiden etenemistä ja tulksia. Säännöllisellä ja avimella arviinnilla ja raprtinnilla vidaan pistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tulksellinen timinta. Tulkset vat tärkeä mtivaatitekijä; sellaiseen työhön, jka tuttaa tulksia, sallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tulksista ja timeenpansta raprtidaan säännöllisesti kuntien verkksivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vusittain raprtti hjausryhmälle. 16

8 WITAS TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet: Juk Räsänen, Viitasaaren kaupunginjhtaja (vetäjä) Juha Urpilainen, Kinnulan kunnanjhtaja Erkki Nikkilä, nyk. Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunnanjhtaja Anneli Latva-Nevala, perustuvan timialajhtaja, Wiitaunini, Kinnula Ritva Hlster, sivistystimen jhtaja, Wiitaunini Jarm Kinnunen, teknisen timen timialajhtaja, Wiitaunini Vukk Pulkkinen, kanslisti, sihteeri Markku Sukas, kmisari Henri Vänni, palpäällikkö, Keski-Sumen pelastuslaits Oili Puttnen, nyk. Tim Hyvönen, aluevastaava, ELY-keskus Leena Piippa, Liikenneturva Mark Riiknen, prjektikrdinaattri Keski-Sumen liitt LÄHTEET Sisäisen turvallisuuden hjelma Arjen turvaa 2004 Sisäisen turvallisuuden hjelma Turvallinen elämä jkaiselle 2008 Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus 2008 Pliisin tilastt Pliisille ilmitetut rikkset kunnassa 2006, 2007 ja 2008 sekä katuturvallisuusindeksi 1997-2007 Rikksentrjunta ideakirjanen Tieliikennennettmuustilastt 2006, 2007, 2008, 2009 Viitasaaren kaupungin turvallisuussuunnitelmat v. 2000 ja 2007 LIITTEET Witas- seudun turvallisuustyön timintasuunnitelma 2011 2014 (taulukk) 17

WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (taulukk) Painpistealue 1. Erityisryhmien asuinturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT KOTONA Palturvallisuuden lisääminen Tapaturmariskin vähentäminen Turvallisuuden lisääminen Pal- ja pelastuskulutusta - henkilöstölle - ktikäyntejä tekevä henkilöstö tarkastaa myös palturvallisuuteen liittyvä asiat turvallisuuskulutuksessa saadun tarkastuslistan mukaan - ikäihmisille ja heidän maisilleen Terveysvalistus - tupakinti ulkna; ei sisällä Palvelualueen (vanhukset, vammaiset) henkilöstön kulutus esteettömyyden arviintiin; - ktien esteettömyys (Husing Enabler menetelmä), myös ulkalueiden esteettömyys - sisä- ja ulkalueiden valaistus - liikkumisen apuvälineet Ergnmia-kulutus Asiakkaiden tarvearviinti ja palvelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niihin liittyvien timenpiteiden välitön tteuttaminen - teknisten turvajärjestelmien käyttööntt tarvitseville: turvahälytin, turvamatt, kdilukt yms - yhteisöllisyyttä lisäävät timenpiteet: ryhmät, erilaiset tapahtumat - tiedttaminen ja pastus em. asiissa: kaupustelijat, hyväksikäytön ehkäisy, rahjen säilytys - edunvalvnta hulehdittu sitä tarvitseville Min. x1/vusi Lainsäädännön määrittelemät aikarajat Apuvälineet välittömästi, esim. turvalaitteet 1-3 kk sisällä,esim. asunnn muutstyöt Perusturva/ pelastuslaits Vanhus- ja sairaanhitpalvelujen henkilöstö Vanhus- ja sairaanhitpalvelujen henkilöstö HE kulutuksen saanut henkilöstö Fysiterapian henkilöstö Fysiterapian henkilöstö Palvelualueen henkilöstö Eri ammattiryhmien jatkuva verkstyhteistyö; fysiterapia, ssiaalityö, klmas sektri, pelastuslaits Omaiset, läheiset ASUMISYKSI- KÖT 18 Palturvallisuuden lisääminen Tapaturmariskin vähentäminen Palturvallisuustarpeet humiitava - kiinteistöjen/timintayksiköiden sprinklaus - pal- ja pelastusyksiöiden ja ambulanssin esteetön pääsy khteeseen - säännölliset pal- ja pelastusharjitukset - pal- ja pelastussuunnitelmat ajan tasalla ja henkilöstö perehdytetty - tupakinti ulktilissa, erikseen sitettu paikka Palvelualueen (vanhukset, vammaiset) henkilöstön kulutus esteettömyyden arviintiin; Min. x1/vusi Pallaits/tekninen timi Pallaits/Perusturva/ Palvelualueen henkilöstö Wiitauninin hjeistus HE kulutuksen saanut henkilöstö

- asuntjen esteettömyys (Husing Enabler menetelmä), myös ulkalueiden esteettömyys - sisä- ja ulkalueiden valaistus - liikkumisen apuvälineet Ergnmia-kulutus Fysiterapian henkilöstö Fysiterapian henkilöstö Turvallisuuden lisääminen Asiakkaiden tarvearviinti ja palvelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niihin liittyvien timenpiteiden välitön tteuttaminen - teknisten turvajärjestelmien käyttööntt tarvitseville: turvahälytin, turvamatt, kdilukt yms - ulkna liikkumisen humiinti (alentunut timintakyky): hiektus ym. - Tiedttaminen ja pastus asukkaille ja heidän maisilleen - edunvalvnta hulehdittu sitä tarvitsevalle - riskienhallintasuunnitelmat ajan tasalla ja käytössä Lainsäädännön määrittelemät aikarajat Apuvälineet välittömästi, esim. turvalaitteet Palvelualueen henkilöstö Eri ammattiryhmien jatkuva verkstyhteistyö; fysiterapia, ssiaalityö, klmas sektri, pelastuslaits Omaiset, läheiset 19

WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (taulukk) Painpistealue 1. Erityisryhmien asuinturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA Pal- ja pelastustimen rientaati ja ymmärtämys pelastimisessa, kun n kysymys erityisryhmistä ja aistivajavaisista (esim. kuurt, skeat, dementiasairaat) Pal- ja pelastuskalust tarvetta vastaavat (esim. kerrstalt) Säännölliset harjitukset ja tarkastukset khteissa. Pelastuslaits/ perusturva Pelastuslaits Pelastuslaits/ perusturva Turvallisuutta lisäävä yhteistyö. Pelastuslaits/ perusturva 20

WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (taulukk) Painpistealue 2. Liikenneturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys Suunnittelu 2011 2014 Kunnat, Ely-keskus, Liikenneturva Talvihidn tehstaminen Teiden parempi kunt talviaikaan Teiden hidn menetelmät, ajitus 2011 2014 Kunnat, Ely-keskus Taajamien npeuksien tarkastelu Onnettmuuksien vähentäminen Npeuksien alentaminen, tekniset timenpiteet, hidasteet, saarakkeet 2011 2014 Kunnat, Ely-keskus Npeuksien valvnta, puhallutusratsiat Liikennennettmuuksien vähentäminen Npeusvalvnta, puhallutukset, asennekasvatus 2011 2014 Pliisi, Liikenneturva, petustimi Liikenneturvallisuustyön petus ja seuranta. Asennekasvatus 2011-2014 Kunnat, Pliisi, Liikenneturva 21

WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (taulukk) Painpistealue 2. Liikenneturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Valtatie 4:n (E75) liikenneturvallisuuden parantaminen Onnettmuuksien vähentäminen Suunnittelu, tteutus 2011 2014 Ely-keskus, Kunnat Pyöräilykypärän ja heijastimien käytön lisääminen Turvallisuuskasvatus, nnettmuuksien vähentäminen Kampanjat 2011 2014 Kunnat, Liikenneturva, Pliisi 22

WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (taulukk) Painpistealue 3. Lasten ja nurten hyvinvinti ja syrjäytymisen ehkäisy ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Lasten hyvinvinti Nurten hyvinvinti - perheiden hyvinvinnin tukeminen - kaikilla lapsilla mahdllisuus järjestettyyn harrastustimintaan kulupäivän päätteeksi - kulukiusaamisen ehkäisy - kukaan ei jää yksin - turvallinen ppimisympäristö - terveet kulukiinteistöt ja päiväkdit - turvallinen timintaympäristö - ryhmäyttäminen - nuren man elämänhallinnan tukeminen - nurten sallisuuden edistäminen - nurten työpajatiminta - tisen asteen kulutuksen säilyttäminen - terveyden edistäminen ja sairastavuuden ennaltaehkäisy - syrjäytymisen ehkäisy - etsivä nuristyö - varhaiskasvatuksen tukipalveluiden vahvistaminen mm. neuvlapalvelut ja erityislastentarhapetus - eheytetty kulupäivä esim. kerhtiminta - Kiva kulu prjekti - tukippilastiminta - rakennusprjektien valvnta sekä jatkuva tiljen kuntseuranta ja valvnta - liikenne- ja pihasuunnitelmat - mniammatillinen yhteistyö - ryhmäytyspäivä - tukippilastiminta - p-palveluiden riittävien resurssien turvaaminen, riittävien erityispalveluiden turvaaminen - kulukuraattripalveluiden saaminen - terveystiedn petus, huumeja päihdevalistus, seksuaalikasvatus, kansalaiskasvatus mm. liikenne - nurten kuuleminen ja harrastustiminnan kehittäminen - työpajatiminnan kehittäminen alueella - mniammatillinen yhteistyö -riittävien ja npeasti saatavilla levien terveydenhultresurssien, timivien hitplkujen sekä erikissairaanhitpalveluiden turvaaminen 2011-2014 - vanhempien vastuu - sivistys- ja perusturvaltk. - kulujen jhtajat ja järjestöt - tukippilastiminnan vastuupettaja - kulun kk henkilökunta - tekninen timi ja vapaaaikatimi - työsujelu 2011-2014 - vanhempien vastuu - kulutimi, nuristimi, usknnliset yhteisöt, järjestöt - kuluterveydenhult - kulut - päihdetyöntekijät - pliisi - nurisvaltuust - vapaa-aikatimi ja järjestöt - ppilaskunnat - kansalaispist - työvimaviranmaiset - nuristimi - sivistysltk. - perusturvaltk - kuluterveydenhult - nuristimi Erityisesti n humiitava, että suurin vastuu sekä lasten että nurten hyvinvinnista ja syrjäytymisen ehkäisystä kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, jita eri yhteistyötaht kuten kulu, järjestöt, viranmaiset ym. tukevat lapsen/nuren eri kehitysvaiheissa. 23

WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (taulukk) Painpistealue 4. Päihdehaittjen ehkäiseminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Varhainen tunnistaminen Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen(nuret,työikäiset ja ikääntyvät). Perusterveydenhulln henkilökunta ttaa jkapäiväiseen käyttöön varhaisen tunnistamisen mallit, jtka lutu valmiiksi. a Perusterveydenhulln ja ssiaalitimen työntekijät ja päihdetyöntekijät Asenteet Nurten ja vanhempien päihdeasenteisiin vaikuttaminen. Päihteettömien tapahtumien järjestäminen nurille, nurten suunnittelemat tapahtumat ja vanhemmille mat tilaisuudet (vanhempainillat). a Nuristimi, päihdetyöntekijät, kulu ja vanhemmat Päihdehjelma Päihdehjelman saaminen ja sen markkininti suurille yrityksille. Päihdehjelman vakiinnuttaminen ja esimiesten ja työntekijöiden hjaaminen työpaikkjen päihdeilmapiirissä. 2011 Työterveyshult, päihdetyöntekijät, työnantajat, esimiehet ja työntekijät Hitmallit/käytännöt Alkhlin välittäminen Yhteistyöverkstt timiviksi lasten ja nurten päihteiden käytön ilmaannuttua. Alkhlin välittäminen ja myynti alaikäisille lppuu. Nurten päihteiden käytöstä jhtuvista lastensujeluilmituksista tehtävä timivat ja selkeät hitkäytännöt/timintamallit yhteistyössä. Kauppjen kanssa yhteisneuvttelu, jissa päästään yhteisille linjille päihtyneille myymisestä. Ikärajjen nudattaminen. Alkhlin välitäminen alaikäisille - kampanjintia ja vanhempien vastuuttaminen tässä aiheessa. a a Pliisi, ssiaalitimi, kulu ja päihdetyöntekijä, nuristyöntekijä Kaupat, vanhemmat, päihdetyöntekijät, pliisi 24

WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (taulukk) Painpistealue 5. Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Ktiympäristö turvalliseksi Tiedstaa pienten lasten tapaturmavaarat kdissa. Ehkäistä tapaturmia. Jaetaan dttaville äideille neuvlakäynnin yhteydessä tarkastuslista. Tsekataan timet ktikäynnin / neuvlakäynnin yhteydessä. Perusturva / äitiysneuvla Henkilökunta perehdytetään k. tehtävään. Jaetaan ktiin vietäväksi 3-4 - vutiaiden tarkastuslista. Palautetaan päiväkdille hultaja kuittaamana. 2011 Perusturva / päivähit / perhepäivähit Henkilökunta perehdytetään k. tehtävään. Jaetaan ktiin vietäväksi 5-6 - vutiaiden tarkastuslista. Palautus hultajan kuittauksella. Perusturva / päivähit kerhtiminta, yhteistyötaht (seurakunta) Henkilökunta perehdytetään k. tehtävään. Lasten ja kululaisten tapaturmatietisuuden parantaminen Tiedstaa kuluikäisten lasten tapaturmariskit. Ehkäistä tapaturmia. 1 lukalla jaetaan ktitehtävänä kululaisten tapaturmien tarkastuslista jhn liittyy nettipeli JEPULIS. 2011 Kulut Opettajat perehdytetään timintaan. Kulutapaturmien ehkäisy. Tteutetaan pelastustimen palvelutaspäätöksen mukaisesti erillisen kumppanuussuunnitelman hjelma. Kulut / pelastuslaits Kumppanuussuunnitelma perehdytetään kuluille. Lisätä kululaisten ja myös vanhempien pyöräilykypärän käyttöä ja näin llen ehkäistä vakavien päävammjen syntymistä nnettmuustapauksissa. Kulujen ppituntikehyksessä varataan aikaa pyöräilyturvallisuuden pettamiseksi 2011 Kulut / pliisi Hankitaan mm. kypäriä jita vidaan sitten jakaa esim. palkintina. 25

WITAS-SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (taulukk) Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Nurten aikuisten sekä keskiikäisten tapaturmien ehkäisy Tapaturmatietisuuden lisääminen ja tapaturmien ehkäisy. 3. sektrin aktivinti tapaturmaehkäisytyöhön. Vusittaiset tapaturmakäräjät kunnittain. Osallistuminen eri tilaisuuksiin (Puutarhamessut, saappaanheitn MM, syysmarkkinat jne.) tapaturmaaiheisilla valistusiskuilla. 2011 jatkuva Kunnat / pelastuslaits / yhteistyötaht, pliisi, 3- sektri Valmistellaan vusittain eri teemilla tapaturmavalistusta massatapahtumien yhteyteen. Pyritään saamaan kumppanuusspimuksia tapaturmien ehkäisytyöhön liittyen vapaaehtisjärjestöiltä/ yhdistyksiltä/ seurilta jne. Kylien turvasuunnitelmien laatiminen Haja- asutusalueiden kylien turvallisuuden parantaminen Kylien kyläsuunnitelmien yhteydessä humiidaan erikseen kylien turvallisuusasiat. Turvakäräjät 2011 Kunta / Keski- Sumen kylät / kyläyhdistykset. Keski-Sumen kylät krdini asiaa. Vesillä liikkumisen turvallisuus Vesiturvallisuuden parantaminen Järjestetään vusittain kiertävänä Turvallisesti vesillä - kampanja. Vunna 2010 Vts. 2011 Kinnula ja 2012 Pihtipudas. 2011-2012 Pelastuslaits / Uinnipetusliitt / pliisi / paikalliset veneilyseurat / järvipelastajat Erillinen valistuspäivä Rakentamisturvallisuus Ehkäistä tapaturmia uudis-/ krjausrakntamisessa sekä saada turvallinen pihaympäristö Infrmaatin ja ppaiden jakelu rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 2011 Rakennusvalvnta Vapaa- ajan asumisturvallisuus Mökkiläisten turvallisuusasiiden kehittäminen Vusittaisen mökkikirjeen yhteyteen turvatieta eri teemin. Mökkiläisten turvappaan laatinen (malli Kupi). 2011 Pelastuslaits / kunnat Pelastuslaits laatii vusittain mökkikirjeeseen turva-iskun. Kunnat hulehtivat jakelun. 26

WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2014 (taulukk) Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Timijiden mtivinti / ammattitait Tapaturmien ehkäisytyötä tekevät n perehdytetty asiaan Eri timijiden kulutus. mm. - Ktiympäristö turvalliseksi pas jaetaan sähköisesti keskeisille timijille. - Ikäihmisten kaatumistapaturmat pas jaetaan a. timijille. 2011 Kunnat / pelastuslaits Kulutus ammattialittain. Sumen turvallisin asuinympäristö Kuntien kk henkilöstö n saanut kulutuksen tapaturmien ehkäisytyöhön. Osast- / työpaikkakkuksissa käydään prjektia läpi. Henkilöstöpäällikkö / pelastuslaits Turvaiskut Jakaa ajankhtaista turvallisuustietutta median välityksellä. Paikallislehtien kautta laaditaan esim. 6 kert. vudessa ajankhtainen turvaisku. 2011 Timijat, paikallislehdet Humiidaan esim. vudenajat. Max 2000 merkkiä. Maatiljen turvallisuus Parantaa maatilataluden turvallisuustilannetta. Maatiljen turvakampanjiden ja turvallisuutta edistävien työmenetelmien infrminti 2011 Työterveyshult, maatalustimist Esim. maataluslmittajille annetaan kulutusta,jtta he vivat tunnistaa vaaranpaikkja. Vanhusten asumisturvallisuus Ikäihmisten asumisturvallisuuden parantaminen Ikääntyvien matimisuuden parantaminen Kulutetaan vanhustyössä timivat perusturvan henkilöstö (kdinhitajat, ) siten, että he vivat man työnsä hessa kiinnittää humita ikäihmisten asumisturvallisuuteen. Ikäihmisten ja heidän maistensa / maishitajien mat turvallisuuskulutustilaisuudet. 2011 Perusturva / pelastuslaits Erillinen hanke pelastuslaitksen ja kuntien välillä. Pal-ja pelastuskulutusta ikäihmisille. 27

28