Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Uusi oppilas ja opiskelijahuoltolaki, opetushallituksen määräys 5/011/2014 koskien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa lukua 5.3, aiheuttaa muutoksia myös muihin voimassa olevaan kuntakohtaisen esiopetuksen opetussuunnitelman lukuihin: - oppilashuoltoryhmän tehtävät (ops luku 5.3.) on rajattu uudessa laissa siten, että käsitteistöä on syytä muuttaa 3 portaista tukea koskevissa määräyksissä / muutoksia lukuun 4.2 - lukuun 4. on tehty korjauksia noudattaen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 linjauksia sekä ehdotuksia täysin uudeksi tekstiksi Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaan 2011 - koulukuraattoreiden ja psykologien asema lainsäädännössä on tarkentunut esiopetuksen osalta ja muutokset on kirjattu lukuun 5.3 - muutoksia Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelman sisällysluettelon numeroinnissa luvuissa 6., 7., 8., 9. ja 10., jotka johtuvat lukujen 6. ja 7. poistamisesta ja sisällyttämisestä lukuun 5.3 - Muutettava / poistettava sisältö on merkitty kursivoituna punaisella nykyiseen tekstiin vasempaan sarakkeeseen 4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Nykyinen teksti Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (perusopetuslaki 30 1 mom.). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kasvun ja oppimisen tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kuvata - yleiset tavoitteet - järjestäminen ja toteuttamistavat - yhteistyö huoltajien kanssa - henkilöstön keskinäinen yhteistyö - yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden asiantuntijoiden kanssa Ehdotus uudeksi tekstiksi Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (perusopetuslaki 30 1 mom.). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kasvun ja oppimisen tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kuvata - yleiset tavoitteet - järjestäminen ja toteuttamistavat - yhteistyö huoltajien kanssa - henkilöstön keskinäinen yhteistyö - yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden asiantuntijoiden kanssa Kuopiossa esiopetuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuu kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä rakenteella, jossa on määritelty kunkin kuukauden keskeiset toiminnot (ns. kellomalli). Kellomalli toimii välineenä lapsen tarvitseman tuen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa esiopetusvuoden aikana. Kellomallissa on aikataulutettu: - lapsen havainnoinnin ja arvioinnin apuvälineiden käyttö - kouluvalmiuden yksilötutkimukset - tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun - esiopetuksen, alkuopetuksen ja Kuopiossa esiopetuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuu kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä rakenteella, jossa on määritelty kunkin kuukauden keskeiset toiminnot (Kellomalli). Kellomalli toimii välineenä lapsen tarvitseman tuen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa esiopetusvuoden aikana. Kellomallissa on aikataulutettu: - lapsen havainnoinnin ja arvioinnin materiaalin käyttö (mm. Eskarin arki, Mavalka, Pienten kielireppu) - kouluvalmiuden yksilötutkimukset - ensitieto esiopetuksesta perusopetukseen
koulupsykologien välinen yhteistyö Kuopion esiopetuksessa käytetään yhtenäisesti materiaalikokonaisuutta, joka antaa välineitä havaintojen tekemiseen, arviointiin ja tavoitteiden asettamiseen, auttaa havaitsemaan oppimisvaikeuksiin liittyviä riskitekijöitä ja löytämään tukitoimia arkeen (Eskarin arki, Jyväskylä). Esiopetuksen kellomalliin on aikataulutettu materiaalin käyttö. Esiopetuksen toteutusta koskeva koulutus järjestetään kesäisin seuraavana toimintavuonna esiopetuksessa toimiville lastentarhanopettajille. Esiopetusvuoden aikana ja esi ja alkuopetuksen nivelvaiheessa tapahtuva eri toimijoiden yhteistyö, tiedonsiirto ja kouluvalmiuden arviointi on aikataulutettu ja kirjattu yhteisiin sopimuksiin (Nivelvaiheen vuosikello, Konsultoivien erityislastentarhanopettajien ja koulupsykologien yhteistyösopimus, Esi ja alkuopetuksen yhteistyö Kuopiossa). tehostetun ja erityisen tuen sekä suomea toisena kielenä puhuvista lapsista - tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen - esiopetuksen, alkuopetuksen ja koulupsykologien välinen yhteistyö. Kuopion esiopetuksessa käytetään yhtenäisesti materiaalikokonaisuutta, joka antaa välineitä havaintojen tekemiseen, arviointiin ja tavoitteiden asettamiseen, auttaa havaitsemaan oppimisvaikeuksiin liittyviä riskitekijöitä ja löytämään tukitoimia arkeen (Eskarin arki, Jyväskylä). Esiopetuksen Kellomalliin on aikataulutettu materiaalin käyttö. Esiopetusvuoden toimintakauden alussa konsultoivat erityislastentarhanopettajat (kelto) osallistuvat ja ohjeistavat esiopetuksen toteutusta (Kellomalli, Eskarin arki) alueellisissa esiopettajien tapaamisissa. Esiopetusvuoden aikana ja esi ja alkuopetuksen nivelvaiheessa tapahtuva eri toimijoiden yhteistyö, tiedonsiirto ja kouluvalmiuden arviointi on aikataulutettu ja kirjattu yhteisiin sopimuksiin (Kellomalli, Konsultoivien erityislastentarhanopettajien ja koulupsykologien yhteistyösopimus, Esi ja alkuopetuksen yhteistyö Kuopiossa). 4.1 Yleinen tuki Nykyinen teksti Kuopiossa toteutettava esiopetus muodostuu varhaiskasvatuspalveluiden saumattomaksi osaksi ja jatkeeksi; viisivuotiaista, samoin kuin esiopetukseen osallistujista n. 80 % tarvitsee päivähoitoa. Esiopetuksen kasvun ja oppimisen yleinen tuki merkitsee laadukasta pedagogista perustyötä. Esiopetusta toteuttavien toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmissa määritellään ne yleiset tavoitteet, joille kukin esiopetusryhmä rakentaa omat suunnitelmansa. Jokaisen lapsen oikeus on saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuksen työpäivinä. Esiopetusryhmän opettajalla on vastuu lasten erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta. Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma, johon Ehdotus uudeksi Kuopiossa toteutettava esiopetus muodostuu varhaiskasvatuspalveluiden saumattomaksi jatkumoksi. Esiopetuksen kasvun ja oppimisen yleinen tuki merkitsee laadukasta pedagogista perustyötä. Esiopetusta toteuttavien toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmissa määritellään ne yleiset tavoitteet, joille kukin esiopetusryhmä rakentaa omat suunnitelmansa. Jokaisen lapsen oikeus on saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuksen työpäivinä. Esiopetusryhmän opettajalla on vastuu lasten erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta. Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma (Lapsen
kirjataan yhdessä huoltajien kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät ja lapsen kokonaisvaltaista kasvua tukevat tavoitteet. Kasvun ja oppimisen tuen toteutuminen edellyttää suotuisaa kehitysympäristöä, jonka keskeisin edellytys on turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri sen jälkeen tulevat toiminnan rakenne ja fyysiset puitteet, monipuolisen toiminnan ja leikin mahdollistavat sisä ja ulkotilat. Henkilöstö luo kasvuympäristön ensisijaisesti asenteillaan, toissijaisesti suunnittelemalla toiminnan rakenteen, muokkaamalla tiloja ja valitsemalla välineitä ja materiaaleja. Toimiva kasvattajatiimi luo lapsilähtöisellä suunnittelulla oppimiseen innostavat, yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän tarpeista ja kiinnostuksen kohteista lähtevät esiopetuksen sisällöt ja työtavat. Esiopetusvuoden aikana perusopetuksen erityisopettajat tutustuvat alueensa esiopetusryhmiin ja ennakoivat tulevien koululaisten edellyttämiä opetusjärjestelyjä kouluvalmiutta kuvaavien tehtävien avulla. Esi ja alkuopettajat tekevät alueellista yhteistyötä lukuvuodeksi kerrallaan tehtävän yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Yhteistyön toteutumista arvioidaan aina keväisin. Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen jatkumon näkökulmasta on tärkeää, että huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Kaikkien esiopetusryhmän lasten vanhempien kanssa käydään palautekeskustelut esiopetusvuodesta. Palautekeskustelussa käydään läpi esikoulun opettajan täyttämä tiedonsiirtolomake. Tiedonsiirtolomake täytetään kaikista kouluun siirtyvistä lapsista ja vanhemmat toimittavat lomakkeen kouluterveydenhoitajalle kouluuntulotarkastuksen yhteydessä. Samalla lomakkeella voidaan vanhempien kirjallisella luvalla siirtää tietoa luokanopettajalle tulevista koululaisista. varhaiskasvatus/ esiopetuksen oppimissuunnitelma), johon kirjataan yhdessä huoltajien kanssa sovitut perusturvallisuutta ylläpitävät ja lapsen kokonaisvaltaista kasvua tukevat tavoitteet. Kasvun ja oppimisen tuen toteutuminen edellyttää suotuisaa kehitysympäristöä, jonka keskeisin edellytys on turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri sen jälkeen tulevat toiminnan rakenne ja fyysiset puitteet, monipuolisen toiminnan ja leikin mahdollistavat sisä ja ulkotilat. Henkilöstö luo kasvuympäristön ensisijaisesti asenteillaan, toissijaisesti suunnittelemalla toiminnan rakenteen, muokkaamalla tiloja ja valitsemalla välineitä ja materiaaleja. Toimiva kasvattajatiimi luo lapsilähtöisellä suunnittelulla oppimiseen innostavat, yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän tarpeista ja kiinnostuksen kohteista lähtevät esiopetuksen sisällöt ja työtavat. Esiopetusvuoden aikana perusopetuksen laajaalaiset erityisopettajat tutustuvat mahdollisuuksien mukaan alueensa esiopetusryhmiin. Esi ja alkuopettajat tekevät alueellista yhteistyötä lukuvuodeksi kerrallaan tehtävän yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Yhteistyön toteutumista arvioidaan aina keväisin. Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen jatkumon näkökulmasta on tärkeää, että huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Kaikkien esiopetusryhmän lasten vanhempien kanssa käydään palautekeskustelut esiopetusvuodesta. Palautekeskustelussa käydään läpi esikoulun opettajan täyttämä tiedonsiirtolomake. Tiedonsiirtolomake täytetään kaikista kouluun siirtyvistä lapsista ja vanhemmat toimittavat lomakkeen kouluterveydenhoitajalle kouluuntulotarkastuksen yhteydessä. Samalla lomakkeella voidaan vanhempien kirjallisella luvalla siirtää tietoa luokanopettajalle tulevista koululaisista.
4.2 Tehostettu tuki Kuopio Nykyinen teksti Esiopetusvuoden aikana seurataan lapsen selviytymistä päivittäisistä toiminnoista ja erilaisia taitoja ja valmiuksia edellyttävistä tehtävistä. Lapsen tarvitsema tuki sekä suunnitelma tukitoimenpiteistä, seuranta ja arviointi kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Kirjauksista muodostuu pedagoginen arvio. Kun lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Ehdotus uudeksi Esiopetusvuoden aikana lapselle luodaan mahdollisuudet edetä oppimisessaan oman ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Lapsella on oikeus saada aikuisilta tarvitsemaansa apua ja tukea oppimiseen. Jos esiopetuksen yleiset toimintakäytännöt ovat riittämättömiä, lapsi saa tarvitsemansa tehostetun tuen omaan lapsiryhmäänsä. Lapselle, joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea. Tehostettu tuki on yleistä tukea vahvempaa, yksilöllisempää ja pitkäjänteisempää tukemista. Tehostettu tuki rakentuu esiopetuksen yleisille tukikäytänteille. Lapselle tehdään pedagoginen arvio hänen tarvitsemaansa tehostettua tukea varten. Pedagoginen arvio pohjautuu yleisen tuen johdonmukaiseen ja aktiiviseen dokumentointiin oppimissuunnitelmaan (Eskarin arki, Mavalka, Pienten kielireppu). Pedagoginen arvio tehdään erilliselle lomakkeelle. Arviossa kuvataan: - Lapsen vahvuudet - Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - Lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - Lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - Arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea - Tehostetun tuen päätöspäivämäärä (kirjataan moniammatillisessa kokouksessa) Esiopetuksessa pedagogisen arvion kokoamisen tekee esiopettaja. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin määritellään moniammatillisessa kokouksessa yhteistyössä oppilashuollon palvelujen ja vanhempien kanssa. Kokoukseen kutsutaan ne henkilöt, joilla on oikeus olla asiaa käsiteltäessä läsnä sekä ne henkilöt,
joiden on tarpeellista olla läsnä asian moniammatillisen käsittelyn mahdollistamiseksi. Moniammatillisena yhteistyönä arvioidaan, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea. Mikäli tehostettu tuki päätetään aloittaa, kirjataan Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/esiopetuksen oppimissuunnitelmaan: - Tehostetun tuen alkamispäivämäärä - Moniammatillisessa kokouksessa läsnä olleet henkilöt - Yhdessä mietityt tavoitteet, tukitoimet, seuranta ja arviointi Konsultoivat erityislastentarhanopettajat ovat Kasvun ja oppimisen palvelualueen varhaiskasvatuspalveluiden varhaiserityispedagogiikan asiantuntijoita, jotka tukevat esiopetusryhmiä kuntouttavan arjen ja tukitoimien suunnittelussa. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat käyvät aluejakonsa mukaisesti jokaisessa oman alueensa esiopetusryhmässä syksyn aikana. Yhdessä esiopetuksen henkilöstön kanssa he arvioivat yksittäisen lapsen tuen tarpeen ja suunnittelevat tuen oikea aikaisuutta sekä tuen oikean tason ja muodon. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat ovat Kasvun ja oppimisen palvelualueen varhaiskasvatuspalveluiden varhaiserityispedagogiikan asiantuntijoita, jotka tukevat esiopetusryhmiä kuntouttavan arjen ja tukitoimien suunnittelussa. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat käyvät aluejakonsa mukaisesti jokaisessa oman alueensa esiopetusryhmässä syksyn aikana. Yhdessä esiopetuksen henkilöstön kanssa he arvioivat yksittäisen lapsen tuen tarpeen ja suunnittelevat tuen oikea aikaisuutta sekä tuen oikean tason ja muodon. Tehostetun tuen toteuttamisessa korostuu konsultoivan erityislastentarhanopettajan rooli lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen, kodin kanssa tehtävän yhteistyön sekä moniammatillisen yhteistyön ohjaajana. Huoltajalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Vanhempien tietoisuus varhaiskasvatuksen ja koulujen hyvästä yhteistyöstä lisää vanhempien luottamusta lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Lapsi voi olla esiopetuksessa pienennetyssä ryhmässä. Pienennettyjä ryhmiä ovat pienesiopetus ryhmät, integroidut erityisryhmät ja erityisryhmät. Pienesiopetusryhmissä lapsia on normaaliin Huoltajalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Huoltajien tietoisuus varhaiskasvatuksen ja koulujen hyvästä yhteistyöstä lisää huoltajien luottamusta lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan (pienennetty esiopetusryhmä, integroitu erityisryhmä tai erityisryhmä ). Pienennetyissä esiopetusryhmissä lapsia on
esiopetusryhmään verrattuna vähemmän, jolloin lapsen tarvitsema tuki pystytään hyvin takaamaan. Integroidussa erityisryhmissä on yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä olevia lapsia. Erityisryhmässä on tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Integroidun erityisryhmän ja erityisryhmän henkilöstöön kuuluvat erityislastentarhan opettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lapsia ryhmissä on 8 16. normaaliin esiopetusryhmään verrattuna vähemmän, jolloin lapsen tarvitsema tuki pystytään hyvin takaamaan. Integroidussa erityisryhmissä on yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä olevia lapsia. Erityisryhmässä on tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Integroidun erityisryhmän ja erityisryhmän henkilöstöön kuuluvat erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Päivähoidon palvelupäällikön ja keltojen muodostama varhaisen tuen tiimi muodostaa erityisryhmät ja päättää niiden kulloisenkin sijainnin. Kuopiossa esiopetusryhmän tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista annetaan ensitieto kouluille. Ensitietopalaveriin osallistuvat esiopetusryhmän opettaja, lapsen lähikoulun laajaalainen erityisopettaja (ela), koordinoiva laajaalainen erityisopettaja, koulupsykologi ja kelto. Tavoitteena on ennakoida tulevien ekaluokkalaisten tuen tarve, jotta koulu voi järjestää mahdollisimman hyvin lapsen tarvitsemaa tukea koulunkäyntiin. Ensitietoaikataulu ja ohjeistus on kirjattu Kellomalliin. Ensitietopalavereiden koordinointivastuu on keltoilla. Varhaiskasvatuksen palvelupäällikön ja keltojen muodostama varhaisen tuen tiimi muodostaa erityisryhmät ja päättää niiden kulloisenkin sijainnin. Kuopiossa esiopetusryhmän tehostetun, erityisen tuen ja suomea toisena kielenä puhuvista lapsista annetaan ensitieto kouluille. Ensitieto palaveriin, jossa käsitellään lapsen oppimisen järjestelyihin liittyviä asioita, osallistuvat lapsen esiopettaja, lähikoulun rehtori, koulupsykologi ja tarvittaessa kelto ja laaja alainen erityisopettaja (ela). Vanhemmilla on halutessaan mahdollisuus osallistua omaa lastaan koskevan asian käsittelyyn. Tavoitteena on ennakoida tulevien koululaisten tuen tarve, jotta koulu voi järjestää mahdollisimman hyvin lapsen tarvitsemaa tukea koulunkäyntiin. Ensitietoaikataulu ja ohjeistus on kirjattu Kellomalliin. Ensitieto palaverin kutsuu koolle rehtori. Koulupsykologit tekevät yksilötutkimuksia esiopetusvuoden aikana. Lapsi pääsee koulupsykologin yksilötutkimuksiin konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja esiopettajan havaintojen ja arvioin perusteella tai erityisasiantuntijoiden suosituksesta (Kys, terapeutit). 4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA 4.3 Erityinen tuki Kuopio Nykyinen teksti Erityistä tukea saavat ne lapset, joille tehostettu kasvun ja oppimisen tuki ei ole riittävä. Kuopiossa erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne lapset, joille Ehdotus uudeksi Lapsella on oikeus saada erityistä tukea silloin, kun tehostettu tuki ei riitä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden
tehdään päätös pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisesta. Päätöksen, samoin kuin päätöksen erityisestä tuesta, tekee perusopetusjohtaja. Päätös perustuu asiantuntijalausuntoihin ja koulupsykologin, konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja lastentarhanopettajan laatimaan pedagogiseen selvitykseen lapsen saamasta tehostetusta tuesta, oppimisvalmiuksista ja lapsen tarvitsemista erityisen tuen järjestelyistä. Selvitystä ja päätöstä tehtäessä on aina kuultava lapsen huoltajaa. piirissä. Erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne lapset, joille tehdään päätös pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisesta. Päätös perustuu asiantuntijalausuntoihin Erityisen tuen piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Erityisen tuen päätös tehdään pääsääntöisesti ennen esi tai perusopetuksen alkamista ja päätöksen tekee perusopetuspäällikkö. Esiopetuksen antama kirjallinen palaute (=erikoissairaanhoidon pyytämä lapsikuvaus) tutkivalle taholle on riittävä pedagoginen selvitys. Selvitystä ja päätöstä tehtäessä on aina kuultava lapsen huoltajaa. Erityisen tuen päätöksestä tulee ilmetä, minkä koulun oppilas lapsi on ja missä hän suorittaa oppivelvollisuuttaan. Lapselle laaditaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2010 mukainen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman laadinnasta ja toteutuksen ohjaamisesta vastaa lapsen koulun erityisopettaja silloinkin, kun lapsi suorittaa oppivelvollisuutteen varhaiskasvatuspalveluiden järjestämässä esiopetuksessa. Mikäli huoltaja hakee erityistä tukea tarvitsevaa lasta vapaaehtoiseen, maksuttomaan esiopetukseen sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta, päätöksen tästä esiopetusvuoden erityisestä tuesta tekee päiväkodinjohtaja. Erityisen tuen päätöksestä tulee ilmetä, minkä koulun oppilas lapsi on ja missä hän suorittaa oppivelvollisuuttaan. Lapselle laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Koulun erityisopettaja vastaa HOJKS:n laatimisesta, oppilaan ohjauksesta ja arvioinnista yhdessä huoltajien, esiopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikäli huoltaja hakee erityistä tukea tarvitsevaa lasta vapaaehtoiseen, maksuttomaan esiopetukseen sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta, päätöksen tästä esiopetuspaikasta tekee päiväkodinjohtaja. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös ennen esiopetuksen alkamista tai esiopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunneelämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Esiopetuksessa valmistellaan moniammatillisesti erityisen tuen aloittaminen ja päättäminen. Päätöksen tekee varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee esiopetuksen aikana tarkistaa lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten tehdään pedagoginen selvitys.
Mikäli katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös moniammatillisessa kokouksessa.. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan: - Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - Lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - Lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - Arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea 5. ESIOPETUKSEN YHTEISTYÖTAHOT 5.3 OPPILASHUOLTO Tämä kappale on kokonaan uudistettu. 6. ESIOPETUKSEN RUOKAILU, KULJETUKSET JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Tämä kappale muuttui / siirtyi kokonaisuudessaan lukuun 5.3 7. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN Tämä kappale muuttui / siirtyi kokonaisuudessaan lukuun 5.3 8. ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS Numerointi muuttuu 6. 9. ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSELLISEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA SEKÄ VIERASKIELINEN OPETUS Numerointi muuttuu 7. 10. ARVIOINTI Numerointi muuttuu 8.