STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet ja rakennuslupamenettely
1. ASUINALUEET VÄESTÖMÄÄRÄ STORMIN VÄESTÖN IKÄRAKENNE TILASTO-OSA-ALUEELLA 1970-2010 KAAVA-ALUEELLA 2012 Stormin tilasto-osa-alue: Stormin, Lantulan, Kaltsilan ja Ekojärven kylät
Väestön sijoittuminen (asutut rakennukset)
Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuhakemukset 2002-2012
Rakennuslupahakemukset n. vuodesta 1985 lähtien
RYHMÄTYÖTEHTÄVÄ EDELLISEN PERUSTEELLA TAVOITESEMINAARI 4.2.2013 1. ASUINALUEET Yleiskaavan tulee perustua realistiseen väestönkehitysarvioon. Alueen nykyinen asukasmäärä on noin 260 as. - Kuinka paljon alueen asukasmäärän odotetaan kasvavan vuoteen 2020 / 2030 mennessä? Yleiskaavan mukaisesta aluevaruksesta jää yleensä osa toteutumatta. - Kuinka suureen ylimitoitukseen kaavassa tulisi varautua? - Mikä on sopiva tonttikoko kyläalueella? - Minkälaisiin kevyen liikenteen järjestelyihin tulisi varautua?
RYHMÄTYÖTEHTÄVÄ EDELLISEN PERUSTEELLA TAVOITESEMINAARI 4.2.2013 2. PALVELUT JA ELINKEINOT, MUUT ALUEVARAUKSET - Nykyisten palvelujen riittävyys / lisätarve 2020 / 2030 mennessä? - Teollisuus- ja työpaikka-alueiden tarve? - Onko kaava-alueella sellaisia arvoalueita, jotka pitäisi ehdottomasti jättää rakentamatta?
3. TOIMINTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN Kaivospiiri ja valtausalueet
Kaivoksen maanalainen osa pintaan nähden
RYHMÄTYÖTEHTÄVÄ EDELLISEN PERUSTEELLA TAVOITESEMINAARI 4.2.2013 3. TOIMINTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN - Kaivos- ja rikastamotoiminnan ja kyläasutuksen yhteensovittaminen? - Riittävätkö asutuksen suoja-alueen laajuudeksi (alueeksi, jolle ei sijoiteta uusia rakennuspaikkoja) ympäristöluvan ja selvitysten mukaiset varoalueet vai tarvitaanko laajempaa suojavyöhykettä jotakin ennalta arvaamatonta onnettomuutta varten? Asukastapaamisissa on tullut ilmi kyläläisten kokemia haittoja, mm. pölyäminen, melu, rikastamon ympäristöluvan mukaisten toiminta-aikojen noudattamatta jättäminen ja heikko liikenneturvallisuus. - Miten näitä haittoja voidaan kaavoituksen yhteydessä vähentää?
4. MITOITUSPERUSTEET JA RAKENNUSLUPAMENETTELY MRL 44 : YLEISKAAVAN KÄYTTÖ RAKENNUSLUVAN PERUSTEENA Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.
MITOITUSPERIAATTEET Maanomistajan tulee saada tilansa pinta-alaan ja olosuhteisiin nähden kohtuullinen määrä rakennuspaikkoja. Rakennusoikeus osoitetaan eri kiinteistönomistajille yhdenmukaisin periaattein. Rakennuspaikkojen määrän arvioinnin ja järkevän sijoittelun vuoksi suunnittelualue voidaan jakaa edullisuusvyöhykkeisiin. Vyöhykejaon perusteena voi olla esimerkiksi palvelujen saatavuus, infrastruktuuri, julkinen liikenne, alueen rakentamiskelpoisuus sekä maisema- ja luonnonolosuhteet. Erilaiset olosuhteet voidaan ottaa huomioon pinta-alan muuntokertoimien avulla. Laskenta voi olla progressiivinen, jolloin suurilta tiloilta vaaditaan enemmän pinta-alaa rakennuspaikkaa kohden kuin pieniltä tiloilta.
EDULLISUUSVYÖHYKKEIDEN MUODOSTUMINEN Etäisyys palveluista 500 m / 1 km
Vesihuollon toiminta-alue ja vesihuoltojohdot (300 m)
Tärkeimmät liikenneväylät (250 500 m)
Muinaisjäännösinventointi 2009 ja 2012
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Karkku-Tyrvää) Maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema (Stormin kylä)
Edullisuusvyöhykkeet
Edullisuusvyöhykkeen muuntokerroin Muuntokerroin kuvaa alueen edullisuutta rakentamiseen. Kertomalla tilayksikön pinta-ala muuntokertoimella saadaan vyöhykkeen mukaan painotettu pinta-ala, ns. muunnettu pinta-ala.
Rakennuspaikkojen enimmäismäärä tilayksikön muunnettua pinta-alaa kohti Taulukko on progressiivinen, jolloin suuri tilayksikkö tarvitsee enemmän pinta-alaa rakennuspaikkaa kohti.
Esimerkkejä laskentatavan käytöstä Pinta-ala ja vyöhyke 8,2 ha vyöhykkeellä 3 Muunnettu pinta-ala 4,9 ha Rakennusoikeus (kpl) 3 21,9 ha vyöhykkeillä 1 ja 4 25,0 ha 6 55,8 ha vyöhykkeillä 3, 4 ja 5 16,7 ha 5
Kaupungin maanomistus
RYHMÄTYÖTEHTÄVÄ EDELLISEN PERUSTEELLA TAVOITESEMINAARI 4.2.2013 4. MITOITUSPERUSTEET JA RAKENNUSLUPAMENETTELY Rakennuspaikkojen määrän arvioinnin ja järkevän sijoittelun vuoksi suunnittelualue voidaan jakaa edullisuusvyöhykkeisiin. Tällöin verrataan keskenään maanomistajia, joiden maat sijaitsevat samalla tavalla esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, ympäröivään asutukseen, rakennettavuuteen tai ympäristön arvoihin nähden. Erilaiset olosuhteet voidaan ottaa huomioon muuntokertoimien avulla (YM ohje 2009). - Kannanotot esitettyyn rakennusoikeuden tasapuolisen jakamisen tapaan? - Yhdyskuntarakennetta kehittävän ja ylläpitävän maanomistajan (kaupungin) kohtelu rakennusoikeuden jakamisessa? Oikeusvaikutuksellisen osayleiskaavan perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten rakentamiseen. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, jolla ei ole merkittäviä rakentamispaineita. Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. - Kuinka laajaa osaa Stormin kaava-alueesta määräyksen tulisi koskea?