Lausunto 2 (29) KUNTOARVIO ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA LAAJANIEMEN LEIRIKESKUS LIIMATTALANTIE 575 44150 ÄÄNEKOSKI ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. YHTEENVETO 4 1.1 Rakennustekniikka... 4 1.2 LVI-tekniikka... 4 1.3 Sähkötekniikka... 5 1.4 Välittömästi korjattavat puutteet... 5 1.5 Lisätutkimustarve... 5 1.6 Energiatalous... 5 1.7 Kiinteistön PTS-ehdotus... 6 2. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 10 2.1 Peruskuntoarvion laatijat ja yhteystiedot... 10 2.2 Perustietoja kartoitettavasta kiinteistöstä... 10 2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat... 11 2.4 Huoltotoimen, siivouksen ja kiinteistön käytön arviointi... 11 2.5 Sisäolosuhteisiin, ympäristöriskeihin ja turvallisuuteen liittyvät havainnot... 11 2.6 Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot... 11 2.7 Asbesti... 12 2.8 Kulutuslukemat... 12 3. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 14 D6 Viherrakenteet... 14 D7 Päällysrakenteet... 14 D9 Ulkopuoliset rakenteet... 14 E5 Putkirakenteet ja johdot... 15 F1 Perustukset... 15 F2 Rakennusrunko... 16 F3 Julkisivut... 17 F4 Yläpohjarakenteet... 18 F5 Täydentävät sisäosat... 19 F6 Sisäpuoliset pintarakenteet... 19 4. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 20 G1 Lämmitysjärjestelmät... 20 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 21 G3 Ilmastointijärjestelmät... 22 G4 Kylmätekniset järjestelmät... 23 G7 Palontorjuntajärjestelmät... 24 5. SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 25 H1 Aluesähköistys... 25 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym... 26 H3 Johtotiet... 26 H4 Johdot ja niiden varusteet... 27 H5 Valaisimet... 27 H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet... 27 H7 Erityisjärjestelmät... 28 J1 Puhelinjärjestelmät... 28 J2 Antennijärjestelmät... 28 J3 Äänentoistojärjestelmä... 28 J5 Turva- ja valvontajärjestelmät... 28 J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät... 29 LIITE: VALOKUVIA KOHTEESTA Internet
Lausunto 3 (29) Lausunto 4 (29) JOHDANTO Suoritimme kiinteistön kuntoarvion Äänekosken seurakunnan talousjohtaja Heikki Hintikan toimeksiannosta. Kuntoarvioinnin kohteena oli Äänekosken Liimattalassa sijaitseva Laajaniemen leirikeskus. Kiinteistö sijaitsee osoitteessa Liimattalantie 575. Kiinteistöön tutustuminen suoritettiin 15.6.2009 seurakunnan kiinteistönhoitaja Pasi Leinon opastuksella. Rakennustekniikan kuntoarvion sekä tämän raportin kokoamisen suoritti rakennusinsinööri Riku Hagman. LVI-kuntoarvioinnin suoritti LVI-teknikko Martti Nuuttila ja sähköteknisen kuntoarvion laati sähköinsinööri Kyösti Koskela. Kuntoarvio suoritettiin ja tämä raportti laadittiin Ympäristöministeriön julkaisun Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio (1998) ohjeiden mukaisesti. Raportti sisältää rakennus-, lvi- ja sähköteknisten osioiden kuntoarvion. Kaikkien rakennusten rakenteet ja muut tekniikat on esitetty samassa raportin kohdassa eli erillisiä rakennuskohtaisia raportteja ei laadittu. Tarvittaessa eri rakennuksia koskevat havainnot on eritelty otsikoiden avulla. Varsinaista käyttäjäkyselyä ei suoritettu, mutta kiinteistönhoitajaa ja keittiöhenkilökuntaa haastateltiin kiinteistökierroksen yhteydessä. Kunto- tai sisäilmatutkimus luontoisia töitä ei tehty ja havainnot suoritettiin pääsääntöisesti aistinvaraisesti. Rakennusteknisiä havaintoja täydennettiin pintakosteusosoittimen avulla. Kuntoarviossa ei ole otettu kantaa mahdollisiin tulevaisuuden tilamuutoksiin ja niiden aiheuttamiin töihin ja kustannuksiin. Kunnossapidon kustannukset on arvioitu nykytilanteen säilymisen pohjalta. Kiinteistössä mahdollisesti edessä olevien tasoa nostavien peruskorjausten kustannuksia ei ole laskettu, vaan pts-taulukossa on kuvattu tarkastelujakson välttämättömät korjaustyöt kustannuksineen. Kiinteistökierroksen yhteydessä tarkastettiin kaikki kiinteistön tilat. Kiinteistö koostuu useammasta erillisestä rakennuksesta. Lämmitettäviä rakennuksia on yhteensä kolme. Lisäksi kiinteistöön kuuluu varasta/autotallirakennus. Kaikki rakennukset ovat yksikerroksia, eikä kellarikerroksia ole. Rakennuksista käytetään seuraavia nimiä ja niitä on käytetty myös tässä raportissa: päärakennus, majoitusrakennus ja saunarakennus. Päärakennuksessa sijaitsee ruokala, keittiö, toimistotiloja, kokoontumistiloja, henkilökunnan asunto ja teknisiä tiloja. Majoitusrakennuksessa on 9 majoitushuonetta peseytymistiloineen, kokoontumistila ja valvojan huone. Saunarakennuksessa on kaksi erillistä saunaa pesu- ja pukeutumistiloineen sekä suuri kokoontumistila. Rakennukset eivät ole päivittäisessä käytössä, mutta esimerkiksi kesällä seurakunnan järjestämät leirit pyörivät miltei keskeytyksettä. Kun rakennukset eivät ole käytössä, niiden lämpötilaa pudotetaan alhaisemmaksi ja ilmanvaihdot kytketään pois päältä. Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1980. Pää- ja majoitusrakennusten rakentaminen aloitettiin jo edellisenä vuonna. Rakennusten perustukset ovat betonia ja rakennuksen on perustettu maanvaraisesti. Pää- ja majoitusrakennusten ulkoseinien kantavat rungot ovat rankarakenteiset ja saunarakennus on hirsirakenteinen. Rakennusten julkisivut ovat puuta. Väliseinät pää- ja majoitusrakennuksissa ovat tiilirakenteiset ja osa niistä on kantavia. Pää- ja majoitusrakennusten vesikatteena on konesaumattu pelti. Saunarakennuksessa on bitumikate. Rakennukset on liitetty vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Käytössä on kuitenkin myös oma vesikaivo. Päärakennuksessa on kevytpolttoöljykäyttöinen lämpökeskus, mistä lämpö jaetaan myös asuinrakennukseen ja saunarakennukseen maanalaisilla lämpöputkistoilla. Lämmönjakelu rakennuksissa on hoidettu ikkunoiden alle sijoitettujen pattereiden avulla. Saunarakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla varustettuna. Päärakennuksessa on koneellinen tulo-poisto -ilmanvaihto., muttei lämmöntalteenottoa. Majoitusrakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennuksen sähköliittymä on kooltaan 3x125/150 A. Internet 1. YHTEENVETO 1.1 Rakennustekniikka Rakennukset ovat kantavilta rakenteiltaan pääsääntöisesti hyväkuntoiset. Poikkeuksen tekee saunarakennuksen runko, missä on merkkejä normaalista poikkeavasta hirsirakenteen painumisesta. Muiden rakennusten perustuksissa ei havaittu merkkejä maaperän tai täyttöjen epätasaisesta painumisesta. Sekä pää- että majoitusrakennuksen räystäillä on merkkejä taipumisesta, mikä ilmeisesti johtuu väärin taipumaa vasten mitoitetuista rakenteista. Kattotuolien materiaalin korkeus on liian matala räystäsulokkeen pituuteen nähden. Maanpinnat rakennusten ympärillä on viettävät loivasti poispäin rakennuksista saunarakennuksen ylärinteen puolista sivua lukuun ottamatta. Aikaisemmin päärakennuksen ympärillä maanpinta on ollut ylempänä, mutta sitä on kaivettu alemmas joitain vuosia sitten. Rakennuksen julkisivujen maalipinnat ovat suhteellisen hyväkuntoiset vaikka osa värityksestä on tummaa. Vesikaton pitkät räystäät auttavat maalipinnan pysymään hyväkuntoisena pidempään. Ensimmäisenä huoltomaalattava on saunarakennus. Pää- ja majoitusrakennuksen ikkunat ovat 3-lasisia umpiolasielementtejä. Saunarakennuksessa on 3-lasiset ns. msk-ikkunat. Lämpölasielementtejä on uusittu niiden välilistoissa olevien päivämäärä merkintöjen mukaan. Rakennuksen ikkunat ovat vielä hyväkuntoiset, mutta saunarakennuksen ikkunat joudutaan käsittelemään tarkastelujaksolla. Pää- ja majoitusrakennusten vesikatteet on uusittu 2000-luvun alussa konesaumapelliksi alkuperäisen profiilipellistä tehdyn vesikatteen päälle. Varsinkin päärakennuksen vesikatteessa oli ollut lukuisia vuotokohtia rakennuksen valmistumisesta saakka. Vanhoja vuotokohtia ei ollut enää näkyvissä. Saunarakennuksen bitumikate vaikuttaa alkuperäiseltä eli se on miltei 30 vuotta vanha. Sen uusiminen on edessä seuraavan 5 vuoden aikana. Rakennusten sisätilat ovat vähintään tyydyttävässä kunnossa. Pinnoitteissa on käytön jälkiä, mutta akuuttia korjaustarvetta ei ole. Saunarakennuksessa on uusittu pinnoitteita ja lisäksi majoitusrakennuksessa on tehty korjaustöitä lähinnä suihku- wc-tiloista käytävälle valuneen veden aiheuttamien kosteusvaurioiden vuoksi. Myös majoitusrakennuksen märkätilat on kunnostettu. Keittiön lattiassa on lukuisia halkeamia ja koska myös keittiön kalusteet ovat huonokuntoisia, on keittiön korjaaminen edessä lähitulevaisuudessa. Rakennusten sisäilmassa ei havaittu normaalista poikkeavaa. Todennäköisesti vanhat pinnoitteet ja lämpötilan laskeminen sekä ilmanvaihdon sammuttaminen rakennusten ollessa tyhjillään aiheuttaa tunkkaisuutta, mutta sitä ei rakennuksen normaalin käytön yhteydessä havaita. Tärkeimmät rakennustekniset korjaus- ja huoltotoimenpiteet tarkastelujaksolla tulevat keskittymään saunarakennuksen rakenteiden korjaamiseen ja vesikatteen uusimiseen sekä keittiön kunnostamiseen. Ennen saunan rakenteiden korjaamista on suositeltavaa avata rakenteita ja tutkia painumien syytä. 1.2 LVI-tekniikka Rakennuksien lämmittäminen tapahtuu kevytöljykattilalaitoksella, joka sijaitsee päärakennuksessa olevassa kattilahuoneessa. Laitteet ovat pääosin alkuperäisiä ja sen ikäisiä, että kattilalaitoksen peruskorjaus ajoittuu tälle tarkastelujaksolle. Muuten lämmitysjärjestelmä on tyydyttävässä kunnossa lukuun ottamatta niitä termostaattisia patteriventtiileitä, joita ei ole vielä uusittu esisäädettäviksi. Uusimisen jälkeen kannattaa verkosto tasapainottaa. Vesijärjestelmät ovat osin alkuperäisiä ja osin uusittuja ja tyydyttävässä kunnossa. Oman kaivon vettä käytetään majoitus- ja saunarakennuksissa ja päärakennukseen vesi tulee alueelliselta vesiosuuskunnalta. Internet
Lausunto 5 (29) Lausunto 6 (29) Rakennuksien jätevedet pumpataan vesiosuuskunnan jätevesiverkostoon. Rakennuksien jätevesijärjestelmät ovat tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksien ilmanvaihtojärjestelmät ovat muuten tyydyttävässä kunnossa, paitsi päärakennuksen IV-laitteet on uusittava ikänsäkin puolesta tarkastelujakson aikana. Uudet IV-laitteet ovat vähemmän sähköä käyttäviä ja niillä voidaan poistoilman lämpö ottaa talteen. Kylmätilojen jäähdytysjärjestelmän laitteet ovat alkuperäisiä ja välttävässä kunnossa. Varaosien saannin vuoksi on tarkoituksenmukaista uusia laitteet kuitenkin mahdollisimman pikaisesti. 1.3 Sähkötekniikka Sähköteknilliseltä varustelultaan rakennus vastaa rakennusajankohdan 1980-alun normaalia teknillistä tasoa. Leirikeskuksen sähkölaitteiden kunto on pääosin hyvä. Nykyiset sähköasennukset toimivat tämänhetkisessä käytössään hyvin ja isompaa saneeraustarvetta ei sähköasennusten osalla ole. Sähkösuunnitelmat ovat pääosin rakennuksen valmistumisajankohdan mukaisia, vuosien varrella tehdyt muutokset on niihin päivittämättä. 1.4 Välittömästi korjattavat puutteet Äänekosken seurakunnan toisen leirikeskuksen sähkönkulutus on luokkaa 80 kwh/m 3 /a. Rakennus lämpiää sähköllä. Laajaniemen leirikeskuksen yhteenlaskettu öljyn ja sähkönkulutus on noin 110 kwh/m 3 /a eli jonkin verran suurempi. Rakennuksissa on eroja niin rakenteellisesti kuin tekniikankin osalta, mutta tärkeämpi tekijä on kuitenkin käytön määrä. Kiinteistön edelliseen noin 10 vuotta sitten tehtyyn kuntoarvioon verrattuna öljynkulutus on samalla tasolla, mutta sähkönkulutuksessa on tapahtunut hyppäys ylöspäin. 1.7 Kiinteistön PTS-ehdotus Havaitut korjaustarpeet on koottu PTS-ehdotukseksi, joka on tämän raportin liitteenä. Korjaukset on ehdotettu suoritettavaksi vuosien 2009-2018 välisenä aikana. Korjausajankohtia voidaan muuttaa, mutta korjaustöiden toteutusjärjestykseen ja rakennus-, lvi- ja sähkötöiden yhteensovittamiseen on kiinnitettävä huomiota. Jos korjausajankohtia siirretään eteenpäin, on mahdollista, että vaurioiden ja rikkoutumisten lisääntyessä korjauskustannukset nousevat. PTS-suunnitelmassa esitetyt summat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). PTS-ehdotuksessa ei ole otettu huomioon mahdollisia tilamuutos- tai laajennustarpeita, vaan ehdotus perustuu rakennuksen tilojen nykykäytön jatkumiseen. Myöskään normaaleja vuosittaisia huoltotoimenpiteitä ei ole esitetty, eikä niiden kustannuksia arvioitu. Saunan rakenteiden epätasaisen painumisen selvittäminen Päärakennuksen vesikourun korjaaminen tai uusiminen Sähkölaitteistojen määräaikaistarkastus Paloilmoittimen määräaikaistarkastus Valainpylväiden oikaisu Pääkeskuksen irtoliittimien vaihto ja sormisuojan lisäys Ryhmäkeskus ulkokokoukset uusinta ruostevaurioiden takia Pää- ja muiden keskusten edustojen siivous ylimääräisistä tarvikkeista Rikkinäisten valaisinten ja lamppujenkorjaus ja tai uusinta Hälytyksien siirto kiinteistön ulkopuolelle Taulukoissa käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1=hyväkuntoinen, uutta vastaava 2=tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3=välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4=huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava. 1.5 Lisätutkimustarve Saunan vesikaton ja muiden rakenteiden epätavallisen painumisen syy on selvitettävä. Tuvan katossa olevaa palkkia on ilmeisesti tuettu jo aikaisemmin, joten kyseessä saattaa olla rakenteiden alimitoitus tai sitten toteutuksessa on ollut puutteita tai virheitä. Ongelman selvittämiseksi yläpohjarakenteita joudutaan aukaisemaan. 1.6 Energiatalous Rakennuksen sähköenergian kulutuslukemat olivat käytössä vuosilta 2007-2008. Myös öljynkulutuslukemat olivat käytettävissä samalta ajanjaksolta. Veden kulutusta ei erikseen arvioitu, sillä osa käyttövedestä tulee omasta kaivosta ohi vesiosuuskunnan verkoston. Lukemia on vaikea verrata, koska vastaavien rakennusten kulutuksia ei ole riittävästi tallennettu. Kulutuslukemat ovat sähkön ja öljyn osalta korkeat, vaikka rakennus on käytössä ainoastaan ajoittain ja käytön painopiste on kesässä. Selkein energiansäästämispotentiaali on ilmanvaihdon lämmöntalteenotossa. Toisaalta käyttö painottuu kesäaikaan, jolloin lämmöntalteenotolla ei ole kovin suurta merkitystä. Päärakennuksen ilmanvaihtolaitteet ovat kuitenkin jo sen ikäiset, että ne joudutaan tarkastelujaksolla uusimaan, jolloin myös energiataloutta saadaan parannettua. Internet Internet
KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS YHTEENVETO Lausunto 7 (29) Arvioidut korjauskustannukset (alv 0 %) 1 000 Välittömät korjaukset (2009) 14 8 % Korjaukset lähitulevaisuudessa (2010-2012) 124 71 % Korjaukset pidemmällä aikajaksolla (2013-2018) 38 21 % YHTEENSÄ 2009-2018 175 100 % Kustannusten jakaantuminen Rakennustekniikka 69 40 % LVI-tekniikka 80 46 % Sähkötekniikka 26 15 % RAKENNUSTEKNIIKAN PTS-EHDOTUS Lausunto 8 (29) Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 1000 Eur) ja ehdotettu ajankohta 2019 koodi luokka arvio D7 Päällysrakenteet Saunarakennuksen pohjoissivun maanpinnan muotoilu 4 100 m2 1,5 D9 Ulkopuoliset rakenteet D97 Jätesuojan levyttäminen sisäpuolelta 3 10 m2 1 E5 Putkirakenteet E53 Salaojien selvittäminen, dokumentointi ja puhdistus 4 200 jm 2 F1 Perustukset F13 Keittiön lattiarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan 3 32 m2 4 F2 Rakennusrunko Saunarakennuksen painumien selvittäminen 4 2 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2028 1000 140 120 100 80 60 40 20 0 Välittömät korjaukset (2009) Korjaukset lähitulevaisuudessa (2010-2012) Korjaukset pidemmällä aikajaksolla (2013-2018) Sähkötekniikka LVI-tekniikka Rakennustekniikka F3 Julkisivut F31 Saunarakennuksen ulkoseinien maalaaminen 3 120 m2 2,5 F32 Dsaunan ikkunoiden maalaus 3 15 m2 1,5 F33 Ovien maalaaminen ja kunnostaminen (10 kpl) 3 20 m2 3 F34 Katoksen teräsosien maalaaminen 3 2 F4 Yläpohjarakenteet F41 Vuotavan räystäskourun korjaaminen 4 0,5 F41 Saunan vesikatteen uusiminen 2 200 m2 10 F41 Pää- ja majoitusrakennusten katteiden maalaaminen 2 900 m2 13,5 F5 F6 Täydentävät sisäosat Välioven karmin kiinnittäminen 4 0,5 Keittiön kalusteiden uusiminen 2 8 Tilojen pintarakenteet Majoitusrakennuksen majoitushuoneiden lattiapinnoitteiden uusiminen 3 160 m2 9 Saunarakennuksen saunojen paneelaus ja lauteiden uusiminen 2 2 kpl 8 Rakennustekniset työt yhteensä 6 14 0 9 9 0 10 14 8 0 0 Internet Internet
Lausunto 9 (29) Lausunto 10 (29) LVI-JÄRJESTELMIEN PTS-EHDOTUS Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 1000 Eur) ja ehdotettu ajankohta 2019 koodi luokka arvio G1 Lämmitysjärjestelmät Kattilan, savupiipun ja öljysäiliön uusiminen varusteineen 3 3300 brm3 25 Uusimatta olevien termostaattisten patteriventtiilien uusi- 40 kpl/ minen ja lämmitysverkoston tasapainottaminen 3 920 kem2 5 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 2 G3 G4 Ilmastointijärjestelmät Päärakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen 3 2 m3/s 45 Kattila- ja IV-konehuoneiden ylilämpöpuhaltimien asennukset 4 yht. 2 kpl 1,5 Kylmätekniset järjestelmät Kompressorilauhdutinyksikön ja höyrystimien uusiminen 3 1 erä 3 G7 Palontorjuntajärjestelmät 2 LVI-työt yhteensä 0 0 5 45 30 0 0 0 0 0 0 SÄHKÖJÄRJESTELMIEN PTS-EHDOTUS Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 1000 Eur) ja ehdotettu ajankohta 2019 koodi H1 luokka arvio ALUESÄHKÖISTYS Pihavalaistus 2 ERÄ 1 1 1 H2 KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET 3 ERÄ 1 1 2 ulkokoontumistilan ryhmäkeskus 5 ERÄ 3 H4 JOHDOT JA VARUSTEET 2 ERÄ Pistorasioiden kytkimien lisäys ja uusinta 1 1 H5 VALAISIMET 3 ERÄ 1 1 1 2 Valaistuksien uusinta ja huolto H6 SÄHKÖLÄMMITTIMET JA LVV 2 ERÄ 1 1 H7 ERITYISJÄJESTELMÄT ERÄ Turvavalaistusjärjestelmien uusinta ja huolto 2 ERÄ 2 J2 TV-ANTENNIJÄRJESTELMÄ 2 ERÄ 1 J4 ATK-JÄRJESTELMÄT 2 ERÄ J5 PALOILMOITUSJÄRJESTELMÄ 2 ERÄ 1 1 1 J6 RAKENNUSAUTOMAATIO 4 ERÄ 7 1 Hälytyksensiirtolaitteen asennus 1 Sähkötyöt yhteensä 8 8 1 1 2 1 1 1 2 1 8 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2016 2017 2017 2018 2018 2028 2028 2. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 2.1 Peruskuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Rakennustekniikka Yhteyshenkilö: Riku Hagman PL 590 40101 Jyväskylä puh: 040-564 9216 fax: 020 515 7514 E-mail: riku.hagman@iss.fi LVI-tekniikka Yhteyshenkilö: Martti Nuuttila PL 590 40101 Jyväskylä puh: 040-351 9871 fax: 020 515 7514 E-mail: martti.nuuttila@iss.fi Sähkötekniikka Yhteyshenkilö: Kyösti Koskela PL 590 40101 Jyväskylä puh: 040-707 9584 fax: 020 515 7514 E-mail: kyosti.koskela@iss.fi 2.2 Perustietoja kartoitettavasta kiinteistöstä Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Valmistumisajankohta: 1980 Rakennusten määrä: Kerrosluku: Liimattalantie 575, 44150 Äänekoski 4 kappaletta 1 kerros Kerrosala yhteensä: 920 kem 2 Tilavuus yhteensä: 3 300 brm 3 Kiinteistön huolto: Seurakunnan oma Rakennuksen laajuustiedot on saatu tilaajan luovuttamista piirustuksista ja muista asiakirjoista. Internet Internet
Lausunto 11 (29) Lausunto 12 (29) 2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat Arkkitehtipiirustuksia Rakennesuunnitelmia LVI-suunnitelmia Sähkösuunnitelmia Kuntoarvioraportti vuodelta 1999. Tilaajalta saatiin lisäksi öljyn, sähköenergian ja veden kulutuslukemat. 2.4 Huoltotoimen, siivouksen ja kiinteistön käytön arviointi Kiinteistökierroksella ei tehty huomioita puutteellisesta tai säännönmukaisesti laiminlyödystä kiinteistönhoidosta tai siivouksesta. Päärakennuksen vesikouruissa oli jonkin verran roskia ja likaa. LVI-hälytykset eivät tällä hetkellä rakennuksen ollessa tyhjillään välity minnekään. Hälytysten siirto huoltomiehelle teletekniikan avulla nopeuttasi häiriötilanteisiin puuttumista. 2.5 Sisäolosuhteisiin, ympäristöriskeihin ja turvallisuuteen liittyvät havainnot Kiinteistökierroksen aikana ei havaittu normaalista poikkeavaa sisäilman laadussa. Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmä on saunaa lukuun ottamatta osittain ilmanvaihto-ominaisuuksiltaan että energiatehokkuudeltaan puutteellinen. Majoitusrakennuksen ilmanvaihto voi aiheuttaa ongelmia. Korvausilma tulee suoraan ulkoa ja on talvisaikaan kylmää ja aiheuttaa vedon tunnetta. Koska tuloilmaventtiilien tukkiminen on suhteellisen helppoa, voi sitäkin tapahtua. Silloin seurauksena on korvausilman tuleminen rakenteiden läpi. Kesäaikaan venttiilien kautta tulee esim. siitepölyä, sillä ko. venttiilien suodatustaso on heikohko. Päärakennuksessa lämpöenergiaa menee hukkaan, sillä lämmöntalteenottoa ei ole. Rakennuksen teräsrakenteinen öljysäiliö sijaitsee maan alla. Säiliö on tarkastettu edellisen kerran vuonna 2008 ja seuraava tarkastus on vuonna 2013. Tarkastuksessa säiliössä ei havaittu puutteita. Jätesuojasta puuttuu valaistus. Piha-alueen valaistus on varsinkin pihan reuna-alueilla ja paikoitusalueella vähäinen. 2.6 Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Kuntoarvion yhteydessä suoritettiin aistinvaraisia kosteusteknisiin seikkoihin liittyviä havaintoja. Havaintoja täydennettiin pintakosteusosoittimen avulla. Rakennuksissa on jo aikaisemmin korjattu vesivuotoja ja pesuvesien aiheuttamia vaurioita. Päärakennuksen katossa oli ollut vuotoja heti rakennuksen valmistumisesta lähtien. Vesikate on uusittu (vanha uuden katteen alla) ja ilmeisesti vuotojälkiä on korjattu, koska niitä ei enää ollut havaittavissa. Majoitusrakennuksien pesutilojen lattioissa ja myös käytävillä oli suihkuvesien leviämisestä syntyneitä vaurioita. Tiloissa tehtiin tutkimuksia vuonna 2006 ja vaurioituneet rakenteet on sen jälkeen korjattu. Tiloissa ei nyt ollut havaittavissa normaalista poikkeavaa. Saunarakennuksen pesutilojen pintarakenteet on uusittu muutama vuosi sitten ja uudet pinnat on toteutettu nykyajan vesieristeitä käyttäen. Isomman saunan pesuhuoneen saunan puoleisen lattiakaivon ympärillä oli pienialainen alue, jossa oli jonkin verran kohonnutta kosteutta. Pinnoite oli kuitenkin kiinnialustassaan, eikä pinnoitteessa havaittu vaurioita tmv. Kyseessä on todennäköisesti jo aikaisemmin ennen pinnoitteen uusimista syntynyt kostuminen. Ko. havainto ei johda toimenpiteisiin, mutta tilannetta on syytä seurata. Internet 2.7 Asbesti Rakennus on tehty ajankohtana, jolloin asbestipitoisia rakennusmateriaaleja ei enää juurikaan ollut käytössä. Asbestin käyttö suomalaisissa rakennusmateriaaleissa loppui kuitenkin vasta vuonna 1988. Tyypillisiä rakennusajankohdan asbestia sisältäviä materiaaleja olivat kuitusementtilevyt ja vinyyliasbestilaatat. Näitä molempia tuotteita voi olla kaikissa kiinteistön rakennuksissa. Rikkinäisiä materiaaleja ei havaittu. Ennen suurempaa korjaustyötä, esim. päärakennuksen lattiapinnoitteiden uusimista, on syytä tarkistaa materiaalien mahdollinen asbestipitoisuus. LVI-laitteissa ei asbestipitoisia materiaaleja havaittu. 2.8 Kulutuslukemat Lämpöenergia Seuraavassa taulukossa esitetään öljyn kulutuslukemat vuosilta 2007 ja 2008. Öljyn määrä on muutettu lämpöenergiaksi kertomalla litramäärä 10 ja olettamalla, että kattilalaitoksen vuosihyötysuhde on 0,89 (RakMK D5). 2007 2008 Öljyn kulutus, l/a 28 911 33 631 Lämpöenergian kulutus, MWh/a 257,3 299,3 Normitettu kulutus, MWh/a 265 339 Ominaiskulutus, kwh/rm 3 a 80,3 102,8 Kiinteistön lämpöenergiankulutuksessa on tarkasteluvuosien välillä suuri ero. Tälle ei ole muuta selitystä kuin kiinteistön käytön määrä. Koska kulutus on laskettu öljysäiliön täytön mukaisesti, osa erosta voi selittyä sillä. Aikaisemmassa kuntoarviossa öljynkulutus oli jonkin verran alhaisempi. Vastaavaa kiinteistöä ei Motivan ominaiskulutustaulukoista suoraan löydy. Suunnilleen verrattavissa olevien rakennusten (asuntolarakennukset, uskonnollisten yhteisöjen rakennukset, muut kokoontumisrakennukset) lämpöenergian keskikulutus on luokkaa 50 kwh/rm 3. Tähän verrattuna lämpöenergian kulutus on korkeahko. Kun otetaan huomioon, että rakennus ei ole koko ajan käytössä, korostuu korkea kulutus entisestään. Toisaalta rakennukset ovat koko ajan lämpiminä, mutta esim. lämpimän käyttöveden kulutus ei ole jatkuvaa. Suurimpana syynä melko korkeisiin kulutuslukemiin on pidettävä ilmanvaihtoa, joka ei ota lämpöenergiaa talteen, vaan puhaltaa sen suoraan ulos. Toisaalta talvisaikaan, jolloin lämmöntalteenoton tarvetta olisi, ei ilmanvaihto ole koko aikaa päällä. Myös rakennusten vaipoilla on osuutensa asiaan, sillä niiden eristyspaksuudet eivät ole kovin isot. Tästä esimerkkinä se, että päärakennuksen takkahuoneen ulkoseinien eristystä on parannettu. Sähköenergia Seuraavassa taulukossa esitetään sähköenergian kulutustiedot vuosilta 2007-2008. 2007 2008 Mitattu kulutus, MWh/a 65,0 67,7 Ominaiskulutus, kwh/rm 3 a 19,7 20,5 Kiinteistön sähköenergiankulutuksessa ei tarkastelujaksolla ole tapahtunut suurta muutosta. Ominaista kiinteistön sähkönkulutukselle on se, että kulutus on kesäkuukausina liki kaksi kertaa suurempi kuin talvikuukausina. Tämä johtuu täysin kiinteistön käytön painottumisesta kesäaikaan. Suunnilleen verrattavissa olevien rakennusten (asuntolarakennukset, uskonnollisten yhteisöjen rakennukset, muut kokoontumisrakennukset) ja sähköenergian keskikulutus on luokkaa 15 kwh/rm 3. Tähän verrattuna sähköenergian kulutus on hieman korkeampi. Jos otetaan huomioon se, että rakennus ei ole koko aikaa käytössä, niin korkea kulutus vain korostuu. Internet
Lausunto 13 (29) Lausunto 14 (29) Vesi Kiinteistön vedenkulutusta ei erikseen arvioitu, sillä vesimittarin kautta menee vettä ainoastaan päärakennukseen. Asuntolan ja saunan vesi tulee edelleen käytössä olevasta kaivosta. Asuntolan ja saunan vedenkäyttö on kuitenkin erittäin runsasta verrattuna päärakennuksen veden käyttöön, mikä koostuu pääasiassa keittiön kulutuksesta. 3. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D6 Viherrakenteet Rakennusten ympärillä on melko pienipinta-alaisia nurmialueita. Melko pian rakennusten vierustoilta alkaa luonnonvarainen luonto. Nurmialueet ovat tyydyttävässä kunnossa ja riittävät hyvin nykykäyttöön. Varsinaisia istutuksia ei juurikaan ole. Päärakennuksen päädyssä asunnon kohdalla on joitain pensaita. Rakennuksia ympäröivässä metsässä ei havaittu lahoja tai muuten vaurioituneita puita, mitkä voisivat aiheuttaa vaaraa rakennuksille. Muutoinkin puut sijaitsevat riittävän kaukana rakennuksista saunarakennusta lukuun ottamatta, missä voisi muutaman puun kaataa. Vesikatolle kertyy neulasia ja lehtiä, jotka aiheuttavat vesikourujen tukkeutumista. Tarkastushetkellä kattopinnat ja vesikourut olivat puhtaat. Pinta- ja sadevesien poisto Rakennukset sijaitsevat melko tasaisilla kohdilla tonttia. Saunan luona maanpintaa viettää jonkin verran kohden rakennusta ylärinteen puolella. Pintavesien poisto on järjestetty kallistusten avulla. Lisäksi päärakennuksen eteen on asennettu sadevesikaivo. Aikaisemmin päärakennuksen ympäristössä maanpinta oli melko paljon korkeammalla, jopa niin, että julkisivujen lautaverhous oli miltei kiinni maanpinnassa. Kattovedet on pääsääntöisesti johdettu pois rakennusten läheisyydestä joko kaivojen ja putkien avulla tai sitten käyttämällä loiskekiviä. Kattovesikaivot on asennettu rakennuksen valmistumisen jälkeen, eikä niiden toiminnassa havaittu puutteita. Saunarakennuksen pohjoissivun maanpinnan muotoilu D7 Päällysrakenteet D72.1 Sorapäällysteet Kulkutiet rakennusten ympärillä ja rakennusten välillä ovat sorapintaiset. Niiden kunnossa ei havaittu huomautettavaa. Todennäköisesti rankkasateet aiheuttavat urien syntymistä, mutta ne helppo korjata. Routimisen aiheuttamia muodonmuutoksia ei havaittu. D72.2 Betonipäällysteet Pää- ja majoitusrakennuksen välissä on katettu käytävä, jonka on pinnoitettu betonilaatoilla. Laatat on mitä ilmeisimmin valettu paikanpäällä. Laattojen väleissä on syrjälleen asennettuja lautoja. Betonilaatoissa on jonkin verran koloja ja muita epätasaisuuksia, mutta laattojen välille ei ole syntynyt tasoeroa. Laatoitus on kallistettu siten, että sen päälle valuva vesi virtaa pois laattojen päältä. Betonilaatoissa havaitut viat eivät vaikeuta käyttöä. Ei toimenpide-ehdotuksia. D9 Ulkopuoliset rakenteet D97 Jätesuoja Päärakennuksen keittiön puoleisessa päädyssä on vuonna 1981 valmistunut yhdistetty autotalli/jätesuojarakennus. Jätesuojan perustusrakenteet ovat betonia ja kantava runko on puuta. Jätesuojassa ei ole valoa, mikä vähentää rakennuksen käyttöturvallisuutta. Rakennus on puurakenteinen, eikä jätesuojan seinissä ole erillistä suojaverhousta. Suosittelemme vähintään lisäämään levytyksen jätesuojan sisäpintoihin. Jätesuojia uhkaa hyvin usein ilkivallan seurauksena tulipalon vaara. Internet Internet
Lausunto 15 (29) Lausunto 16 (29) Jätesuojan sisäpuolen verhoilu esim. luja-levyllä. E5 Putkirakenteet ja johdot E53 Salaojat Kiinteistökierroksen yhteydessä ei tehty havaintoja salaojista. Rakennesuunnitelmien mukaan sellaiset olisi tehty. Rakennuksissa ei tehty sellaisia havaintoja, jotka osoittaisivat, ettei salaojia olisi tai että ne eivät toimisi. Toisaalta tonttialue on kuiva ja maaperä vaikuttaa hyvin vettä läpäisevältä, joten salaojien merkitys ei välttämättä nouse merkittäväksi. Salaojien olemassa olo ja kunto on kuitenkin syytä selvittää ja tarvittaessa salaojat on puhdistettava, korjattava tai uusittava niiden kunnosta riippuen. Salaojat kartoitetaan ja niiden kunto selvitetään. Kunnon perusteella ryhdytään toimenpiteisiin. F1 Perustukset F11 Anturat ja sokkelit Pää- ja majoitusrakennukset on perustettu maanvaraisesti teräsbetonianturoiden varaan. Ulkoseinien perustuksissa anturat ja sokkelit ovat yhtenäistä betonivalua. Perustamissyvyys ei ole kovin korkea. Saunarakennus on perustettu reunavahvistetun betonilaatan varaan. Perustukset on routasuojattu polystyreenieristein. Kantavien väliseinien perustukset ovat jatkuvia seinäanturoita. Pää- ja majoitusrakennuksen sokkeleiden ulkopinnoissa on pystysuuntainen uritus. Näkyvissä perustusrakenteissa ei havaittu halkeamia tai muita vaurioita, mitkä olisivat merkkinä rakenteiden painumisesta tai muista pakkoliikkeistä. Sokkeleiden ulkopinnat ovat maalattuja. Saunarakennuksen sokkelin pinnassa pienemmän saunan pukuhuoneen kohdalla oli härmimistä ja maalipinta on hilseillyt. Hilseilyn aiheuttava ei sisäpuolisen tarkastelun perusteella selvinnyt. Mahdollisesti kyseessä on ennen lattiapinnoitteen uusimista syntyneet vauriot. Jos rakennuksen salaojitusta joudutaan korjaamaan ja siinä yhteydessä sokkeleiden vierustoja kaivetaan auki, tehdään sokkelin pinnoituskorjauksia tarvittavilla osilla. Ei toimenpide-ehdotuksia. F13 Alapohjat Rakennusten alapohjina on maanvarainen betonilaatta. Saunarakennuksen takkahuoneessa on koolattu lautalattia, mutta senkin rakenteen alapuolella on betonilaatta. Pää- ja majoitusrakennuksen betonilaattojen alla on kauttaaltaan lämmöneristys, mikä on toteutettu polystyreenilevyillä. Eristyspaksuutena on kauttaaltaan 70 mm. Saunarakennuksen takkahuoneen osalta ei ole selvyyttä mahdollisesta betonilaatan alapuolisesta eristyksestä, mikä olisi tärkeä rakenteen oikean kosteusteknisen toiminnan kannalta. 70 mm eristyspaksuus on riittävä pitämään lämpötilaeron riittävänä sisäilman ja alapohjan alapuolisen maakerroksen välillä. Lämpötilaeron pienetessä kosteusliike kääntyy sisäänpäin ja tiiviiden lattiapinnoitteiden alle saattaa kertyä kosteutta, mikä aiheuttaa pinnoitevaurioita. Lattiarakenteissa ei havaittu häiritseviä tai käyttöä haittaavia saumoja tai halkeamia keittiön lattiaa lukuun ottamatta. Keittiön laattapintaisessa lattiassa on hiushalkeamia. Halkeamat saattavat ulottua koko rakenteen läpi. Tasoeroa ei ole syntynyt, mutta halkeamista pääsee pieniä määriä pesuvesiä rakenteeseen. Myös keittiön ulko-oven edessä on lohjenneita laattoja. Rakenteen mahdollisesta vesieristyksestä ei ole tietoa. Keittiön lattiarakenne on syytä uusia kokonaisuudessaan, sillä lattian kaadot ovat vähäiset. Tuulikaapin laatoituksessa on lohkemia Keittiön lattiarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan. F2 Rakennusrunko Pää- ja majoitusrakennusten ulkoseinien kantavina runkoina on puurankaseinä. Kantavat väliseinät ovat kivirakenteiset. Rakennesuunnitelmissa päärakennuksen kantavat seinät on esitetty puurakenteisina, mutta ne ovat kalkkihiekkakiveä. Kantavia pystyrakenteita on melko paljon, sillä yläpohja on toteutettu palkkirakenteisena, jolloin jännevälit ovat rajalliset. Yläpohjan palkkeina on liimapuupalkit. Primääripalkkeina pitkissä aukoissa on käytetty paikalla tehtyjä vaneriuumaisia palkkeja ja liimapuupalkkeja. Päärakennuksen keskialueen primääripalkit ovat liimapuuta ja ne on asennettu teräksisten RHS-putkien varaan. Pää- ja majoitusrakennusten kantavassa rungossa ei havaittu kantavuuteen tai stabiliteettiin heikentävästi vaikuttavia vaurioita. Molemmissa rakennuksissa räystäissä on pientä lappeen suuntaista taipumaa. Räystäsulokkeet ovat melko pitkä ja käytetty puutavara suunnitelmien mukaan on ainoastaan 50*100 mm 2. Saunarakennus on hirsirakenteinen. Hirret on veistänyt aikanaan Honkarakenne Oy. Ulkoseinät ovat 4 höylähirttä. Hirsien sisäpuolella on mineraalivillalla tehty lämmöneristys. Yläpohja on palkkirakenteinen. Koska vesikaton muotona on aumakatto, on vesikaton ulkotaitteissa melko pitkät palkit. Rakennuksen keskiosalla on korkea tila, minkä yläpohja noudattaa vesikaton muotoa. Rakennuksen seinissä ei havaittu kantavista osilta huomautettavaa, mutta yläpohjassa on tapahtunut epätasaista painumista. Tämä on selkeästi nähtävissä isomman saunaosaston puolella. Lisäksi rakennuksen teknisessä tilassa katon paneelaus ottaa kiinni lämpöputkiin. Saunarakennuksen takkatuvan katossa on palkki, jota mitä ilmeisimmin on vahvistettu rakennuksen valmistumisen jälkeen. Epätasaiset painumat saattavat liittyä tulisijan takana olevaan tiiliseinään, mikä on saattanut muuttua kantavaksi rakenteeksi hirsirungon painuessa ja yläpohjarakenteiden taipuessa. Myös vesikaton pinnassa on havaittavissa painumisen aiheuttamia muodonmuutoksia, vaikka itse vesikate on ehjä. Kaiken kaikkiaan saunarakennuksen yläpohja on rakenteeltaan melko monimutkainen, missä kantavia puurakenteita kulkee eri suuntiin ja rakenteen kantavien osien kuormituksen muuttuminen taipuminen ja painumien seurauksena on mahdollista. Suosittelemme selvittämään epätasaisten painumien syyn. Rakennetta joudutaan avaamaan ja avaukset on järkevintä aloittaa tiiliseinän läheisyydestä. Saunarakennuksen painumien ja rakenteiden taipumien selvittäminen. Internet Internet
F3 Julkisivut Lausunto 17 (29) F31 Ulkoseinät Pää- ja majoitusrakennusten ulkoseinät ovat rankorakenteiset. Pystytolppina on käytetty 50x100 mm 2 soiroja. Eristepaksuutena on yhteensä 150 mm ja eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Kantavan rakenteen sisäpuolella on 50 mm vaakakoolaus ja 50 mm eristys. Höyrynsulku on suunnitelmien mukaan eristekerrosten välissä. Rakennuksen ulkoseinät on verhottu pääosin vaakasuuntaisella paneelauksella. Rakennuksen päädyissä on pystysuuntainen laudoitus. Julkisivulaudoitus on hyväkuntoinen. Rakennusten vesikattojen pitkät räystäät suojaavat seinäpintoja hyvin. Edellisestä maalauksesta on tuskin enempää kuin 5 vuotta, eikä seinien maalaaminen ole tarpeen tarkastelujaksolla. Keittiön sisäänkäynnin lähellä on alimmassa paneelissa ilmeisesti kiinteistönhoitokoneen aiheuttama halkeama. Maanpinta oli aikaisemmin (10 vuotta sitten) lähempänä julkisivujen alareunoja kuin nyt. Aikaisemman kuntoarvion yhteydessä oli havaittu jopa lahonneita lautoja. Nämä on kuitenkin korjattu, eikä niitä nyt ollut havaittavissa. Myös maanpintaa on alennettu. Saunarakennuksen ulkoseinät on edellisen kuntoarvion mukaan maalattu vuonna 1997. Seuraava maalaus on edessä muutaman vuoden kuluttua. PTS-taulukkoon maalaus on ehdotettu suoritettavaksi 2012. Saunarakennuksen ulkoseinät maalataan. F32 Ikkunat Pää- ja majoitusrakennuksen ikkunat ovat kiinteitä kolmilasia umpiolasielementtejä. Niihin liittyy erillinen puurakenteinen tuuletusluukku. Ikkunoita on vuosien saatossa uusittu, eikä kartoituskierroksella havaittu rikkoutuneita tai muuten vaurioituneita (esim. huurua lasien välissä.) Lasien välinauhassa olevien merkintöjen mukaan ikkunoita on uusittu ainakin vuonna 1997 tai 1998. Ikkunoiden karmien puuosat on maalattu samanaikaisesti ulkoseinien kanssa ja maalaukset ovat hyväkuntoiset. Myös ikkunapellit on uusittu. Saunarakennuksen ikkunat ovat ns. msk-ikkunoita, missä kaikki kolmelasisia ovat omassa puupuitteessaan. Myös saunarakennuksessa on erilliset tuuletusluukun ikkunoiden vierellä. Ikkunoiden ulkopuolet on maalattu ulkoseinien sävyyn. Muutoin ikkunoiden puuosat ovat kuultokäsiteltyjä. Saunan ikkunat ovat hyväkuntoiset, mutta ulommat puitteet ja karmien osat on syytä maalata yhdessä ulkoseinien kanssa. Myös ikkunapellit kaipaavat udelleen maalaamista. Saunan ikkunoiden ulkopuolinen maalaus. F33 Ulko-ovet Pää- ja majoitusrakennuksen pääulko-ovet ovat teräs/lasirakenteisia. Lasituksena on kaksinkertainen umpiolasi. Muut ovet ovat puurakenteisia. Ovien toiminnassa ei havaittu normaalista poikkeavaa, mutta ne tulevat vaatiman huoltoa tarkastelujakson aikana. Ovien maalauksen yhteydessä on syytä uusia tiivistykset. Saunan ulko-ovet ovat puurakenteiset. Niiden maalaus on syytä suorittaa ulkoseinien ja ikkunoiden maalauksen yhteydessä. Samalla on syytä uusia ovien tiivistys. Lausunto 18 (29) F34 Katokset Pää- ja majoitusrakennuksen välillä on teräsrakenteinen katos. Katoksen pilarit ja palkit ovat maalattu teräsputkipalkkia ja vesikatteena on profiilipelti. Pelti on kantavaa, joten erillisiä ruoteita ei ole. Katos on päällisin puolin päällisin puolin hyväkuntoinen, mutta teräsosat joudutaan maalaamaan tarkastelujakson aikana. Katon ongelmana on se, että sen taitekohta ei ole tiivis ja erisuuntaisten peltien välistä pääsee valumaan vettä alas betonilaatoitukselle. Lisäksi pellit ovat melko vaakasuorassa asennossa, joten katteen päälle kertyy helposti neulasia ja lehtiä, sillä ne eivät huuhtoudu alas veden mukana. Katoksen teräsosat maalataan. F4 Yläpohjarakenteet F41 Yläpohja Pää- ja majoitusrakennusten yläpohjan kantavan rakenteen muodostaa puupalkit. Palkkeina on käytetty massiivipuuta, liimapuuta ja vaneriuumaisia palkkeja. Päärakennuksen keskialueella yläpohjan palkit ovat vesikatteen suuntaiset. Muutoin palkit ovat vaaka-asennossa ja niiden päälle on asennettu paikalla tehdyt kattotuolit. Lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa ja sitä on lisätty yläpohjiin puhallettavassa muodossa. Vesikatot ovat muodoltaan ns. aumakattoja. Alkuperäinen vesikato oli tehty suoraprofiilisesta pellistä ilman aluskatetta. Päärakennuksen lämmönjakohuoneen vesikatteena on bitumihuopa ja katto oli tasainen, mutta vesikatteen uusimisen yhteydessä sen muoto muuttui. Uusi konesaumattu peltikate asennettiin pää- ja majoitusrakennuksiin 2000-luvun alussa. Katteen uusiminen selvästi ennen vanhan katteen elinkaaren päättymistä johtui vanhaa katetta jo uudesta vaivanneiden vuotojen vuoksi. Vuotojen syitä on mahdotonta arvioida, mutta aluskatteettomuudella lienee ollut vaikutusta asiaan. Katteiden uusimisen jälkeen ei ongelmia ole ollut. Vanhoja vuotojälkiä ei ollut näkyvissä. Ne on ilmeisesti korjattu katteen uusimisen yhteydessä, sillä aikaisemmassa kuntoarviossa oli mainintoja useista näkyvistä vuotojäljistä. Korjausten laajuudesta ei ole tietoa. Peltikaton maalaus on vielä hyväkuntoinen, mutta uuteen maalaukseen on syytä valmistautua tarkastelujakson lopulla. Normaali konesaumatun pellin maalausväli on noin 10-15 vuotta. Lappeiden alareunoissa on vesikourut. Kouruissa oli jonkin verran puiden neulasia ja muita roskia, mitkä estävät veden virtaamisen syöksytorville. Päärakennuksen itäsivulla on räystäskourussa vuoto, joka tulisi korjata. Vesikate on varustettu tarpeellisilta osiltaan lumiestein, jotka on asennettu pellin saumoihin puristamalla, ei pellin läpi. Saunan yläpohjan rakenteet ja sen ongelmat on käsitelty tarkemmin kohdassa F2. Myös saunan yläpohjan lämmöneristystä on lisätty myöhemmin puhallusvillalla. Saunan vesikatteena on bitumihuopa. Kate on alkuperäinen eli sillä on ikää jo miltei 30 vuotta. Vesikatossa ei ole ollut vuotoja. Katteen uusiminen tulee ajankohtaiseksi tarkastelujakson puolenvälin jälkeen. Saunan katolla oli melko vähän roskia ja myös räystäskourut olivat puhtaat. Vinojen sisäkattojen ongelmana on usein puutteellinen tuuletus. Tuuletusväli eristeen ja vesikatteen välissä on liian pieni ja tuuletus rakenteen yläpäässä ei toimi. Saunarakennuksen katon harjalle on tehty sola, mihin on kiinnitetty tuuletusputket tuuletuksen varmistamiseksi. Pääja majoitusrakennuksissa ei tällaista järjestely ole, mutta myöskään tuuletuksen puutteellisuuden aiheuttamia ongelmia ei havaittu. Ovet maalataan ja tiivistykset uusitaan. Internet Internet
Lausunto 19 (29) Lausunto 20 (29) Vuotavan räystäskourun korjaaminen Saunan vesikatteen uusiminen Pää- ja majoitusrakennusten katteiden maalaaminen. F5 Täydentävät sisäosat Rakennusten sisällä on sekä kantavia että jäykistäviä väliseiniä. Jäykistäviä sieniä ovat rakennuksen pituus- ja poikittaissuuntaiset tiiliseinät. Muut seinät ovat ei-kantavia, mutta niilläkin saattaa olla rakennusrunkoa jäykistävä tehtävä. Väliseinät ovat pääsääntöisesti tiilirakenteisia. Päärakennuksen asunto-osassa on kaksi erillistä asuinhuonetta, joiden väliseinät muihin tiloihin on tehty käyttäen tupla-muurausta ääneneristyssyistä. Saunarakennuksen väliseinät ovat pääosin hirttä. Väliovet ovat alkuperäisiä puurakenteisia laakaovia. Tuulikaappien ovet ovat teräs- ja lasirakenteisia ovia. Osastoivia väliovia ei ole. Väliovet ovat tyydyttävässä kunnossa, eikä niissä havaittu muita vaurioita kuin joitain pieniä käytöstä aiheutuneita kolhuja. Asunnon toisen erillisen asuinhuoneen välioven karmi on irronnut paikoiltaan. Ovi on melko raskas, sillä se on ns. db-ovi. Karmit tulisi kiinnittää uudelleen. Keittiön kalusteet ovat melko kuluneet ja kärsineet esim. pesuvesistä. Ne on uusittava keittiön lattian korjauksen yhteydessä. Välioven karmin kiinnittäminen Keittiön kalusteiden uusiminen. F6 Sisäpuoliset pintarakenteet Päärakennuksen pintarakenteet ovat pääosin alkuperäisiä ja edelleen käyttökelpoisia, vaikkakin jonkin verran nukkavieruja. Asunnossa on tehty korjaustöitä, mm. keittiön kalusteita on uusittu ja lattioihin on asennettu laminaattia. Rakennuksen pinnoitteina on käytetty erilaisia muovipinnoitteita, keraamista laattaa ja tiililaattaa. Rikkinäisiä pinnoitteita ei juurikaan ole keittiön lattialaatoitusta lukuun ottamatta. Lattiapinnoitteilla on ikää pian 30 vuotta ja sen on lähellä esim. muovimattojen elinkaaren loppua. Päärakennuksen osalta ei pakottavaa tarvetta uusia lattiapinnoitteita ole kuin keittiön osalla. Asunto on niin vähäisessä käytössä, ettei sen pintoja ole tarvetta uusia. Majoitusrakennuksessa käytävien ja märkätilojen pinnat on uusittu ja ne ovat uudenveroiset. Majoitushuoneiden lattiapinnoitteet ovat alkuperäisiä muovimattoja. Niissäkään ei havaittu suurempia vaurioita, mutta kovan käytön ja viihtyisyyden vuoksi ehdotetaan ne uusittaviksi tarkastelujaksolla. Saunarakennuksen pesutilat on remontoitu äskettäin ja ne ovat hyväkuntoiset. Saunojen paneelaukset ja lauteet ovat myös edelleen hyväkuntoiset, mutta kovasta käytöstä johtuen jouduttaneen nekin uusimaan tarkastelujakson loppupuolella. Keittiön lattiapinnoite uusitaan (kustannus otettu huomioon kohdassa F13) Majoitusrakennuksen asuinhuoneiden lattiapinnoitteiden uusiminen Saunarakennuksen saunojen paneelausten ja lauteiden uusiminen. 4. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät Kaikkien rakennuksien lämmittäminen tapahtuu kevytöljykattilalaitoksella, joka sijaitsee päärakennuksen kattilahuoneessa. Majoitusrakennukseen ja saunalle lämpö johdetaan maan alla sijaitsevissa eristyselementeissä olevilla teräksisillä lämpöjohdoilla. Tiloissa ovat vesipatterit ikkunoiden alla. Majoitus- ja saunarakennuksien lämpötilaa on pudotettu talvisin, jos niissä ei ole ollut käyttöä. G11 Lämmöntuotanto Kevytöljykattilana on Högfors 121 vuodelta 1979. Kattilan teho on 340 kw. Kattila on alkuperäinen ja sen vaihto on ajankohtainen niin ikänsä kuin hyötysuhteen takia tarkastelujakson aikana. Savupiippuna on erillinen teräksinen piippu, joka on ilmeisesti alkuperäinen. Piippu kannattaa uusia kattilan uusinnan yhteydessä. Kevytöljypoltin on Bentone B 40-2 Sarja 2 vuodelta 1992. Polttimen tehoalue on 9,5-29,5 kg/h. Poltin kannattaa uusia kattilan uusinnan yhteydessä. Kerran vuodessa nuohotaan kattila ja piippu sekä huolletaan ja säädetään öljypoltin. Teräksinen öljysäiliö (10 m³) on maassa ja se on puhdistettu ja tarkastettu v. 2008 ja se on tyydyttävässä kunnossa. Säiliö kannattaa uusia kattilan uusimisen yhteydessä. Lämpimän käyttöveden siirrin on kattilan yhteydessä ja sen 3-tiesekoitusventtiili automatiikkoineen on uusittu hiljattain. Päärakennuksen IV-konehuoneessa on sähkökäyttöinen vesivaraaja, jolla lämmitetään vesiosuuskunnan toimittama vesi. Jokaisella rakennuksella on oma sekoituskytkentä patteriverkostolleen. Päärakennuksen sekoituskytkentä sijaitsee kattilahuoneessa, majoitusrakennuksen sisäänkäynnin kaapissa ja saunan saunarakennuksen teknisessä varastossa. Päärakennuksen tuulikaapissa on kierrätysilmalämmityspuhallin. G12 Lämmönjakelu Lämmitysjärjestelmän pumput ovat Kolmeks-merkkisiä ja muuten alkuperäisiä paitsi kattilahuoneessa oleva pääkiertopumppu on uusittu v. 2008, IV-konehuoneessa oleva IVkiertopumppu v. 2005 ja saunalla oleva saunan kiertopumppu muutama vuosi sitten. Lämmitysjärjestelmän paisunta-astiat ovat alkuperäisiä ja vielä toimintakunnossa. Putket ovat teräsputkia ja silmämääräisesti arvioituna tyydyttävässä kunnossa eikä niissä ole ilmennyt ongelmia käyttöhenkilökunnan mukaan. Sulkuventtiilit ovat pääosin pallosulkuventtiileitä, joista osa on uusittu. G13 Lämmönluovutus Lämmönluovuttimet ovat pääasiassa teräslevypattereita. Pattereiden kunto on silmämääräisen tarkastelun perusteella hyvä. Termostaattisista patteriventtiileistä on osa vielä vanhoja ilman esisäätömahdollisuutta olevaa mallia ja osa uusittu, jotka voidaan esisäätää. Uusimatta olevat venttiilit on syytä uusia lähivuosina. Internet Internet
Lausunto 21 (29) Lausunto 22 (29) G14 Eristykset Päärakennuksessa putket ovat eristetty villakouruilla ja päällystetty näkyviltä osiltaan sinkityllä pellillä. Majoitus- ja saunarakennuksissa putket ovat eristetty villakouruilla ja päällystetty näkyviltä osiltaan muovipinnoitteella. Maaosuuksilla putket ovat eristyselementissä. Eristykset ovat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Kattilan, öljypolttimen, savupiipun ja öljysäiliön uusiminen varusteineen tarkastelujakson alkupuolella Vanhojen termostaattisten patteriventtiilien uusiminen ja lämmitysverkoston tasapainottaminen. G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistöllä on oma porakaivo, jonka vettä käytetään majoitus- ja saunarakennuksissa. Kiinteistö on myös liitetty alueelliseen vesiosuuskuntaan, jonka vettä käytetään päärakennuksessa. Kiinteistön jätevedet johdetaan vesiosuuskunnan viemäriverkostoon. Lämmin käyttövesi tuotetaan majoitusrakennukselle kattilan yhteydessä olevalla lämmönsiirtimellä ja saunarakennukselle saunan varastotilassa olevalla lämmönsiirtimellä. Päärakennuksen osuuskunnan vesi lämmitetään IV-konehuoneessa olevalla sähkövaraajalla. G21 Vedenkäsittelylaitteet Kaivoveden pumppu on porareiässä ja alkuperäinen galvanoitu painesäiliö 1000 dm 3 on päärakennuksen IV-konehuoneessa. Painesäiliön vastapainetta säädetään ilmakompressorilla. Ennen kuin painesäiliöjärjestelmää uusitaan, kannattaa harkita kaiken veden ostamista vesiosuuskunnalta. Kattilan yhteydessä oleva lämpimän käyttöveden siirrin kannattaa uusia kattilan uusimisen yhteydessä. Saunan lämpimän käyttöveden siirrin on uusittu v. 2002 ja se on tyydyttävässä kunnossa. Päärakennuksen osuuskunnan veden sähkökäyttöinen varaaja 600 dm 3 on lähes uusi ja hyvässä kunnossa. Käyttöveden kierrätyspumput ovat tyydyttävässä kunnossa. G22 Vesijohtoverkosto Vesiosuuskunnan vesimittari sijaitsee päärakennuksen IV-konehuoneessa ja sen liitosventtiilien kunto on tyydyttävä. Kylmävesiputki vesiosuuskunnan liitospaikasta vesimittarille on muovia samoin kuin rakennuksien väliset kylmävesiputket. Muut vesijohtoputket ovat kuparia ja ne on asennettu rakennuksien sisällä vaihdettaviksi joko alas lasketun katon yläpuolelle, seinäkoteloon tai seinien pintaan. Maaosuuksilla lämminvesiputket sijaitsevat eristyselementeissä. Kiinteistökäynnillä nähdyn ja kuullun perusteella vesijohdot varusteineen ovat tyydyttävässä kunnossa. G22.1 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet Lämpimän käyttöveden kiertoverkostoon on kytketty sosiaalitiloissa käyttövesipattereita ja kuivaustelineitä ja ne ovat hyvässä kunnossa. Lämpimän käyttöveden kiertoverkoston säädössä on huomioitava se, että veden lämpötila on pidettävä vähintään + 50 C, jotta estetään bakteerien( esim. legionella ) kasvu. G23 Jätevesien käsittely G23.3 Rasvanerottimet Rakennuksen ulkopuolella on maahan asennettu rasvanerotinkaivo, joka tyhjennetään n. kerran vuodessa. Erotin on toiminut hyvin. G23.4 Viemäripumppaamot Kaikkien rakennusten jätevedet johdetaan viettoviemäreillä saunan vieressä olevaan jätevesipumppaamoon, josta jätevedet pumpataan vesiosuuskunnan viemäriverkostoon. Pumppaamo on rakennettu v. 2007, jolloin kiinteistö liittyi viemärillään vesiosuuskuntaan. G24 Viemäriverkostot Viemärit ovat muoviviemäreitä. Verkosto on tuuletettu tuuletusviemäreillä, jotka ovat rakennettu jokaisen rakennuksen vesikatolle. Viemäriverkosto on käyttöhenkilökunnan mukaan toiminut hyvin. G25 Vesi- ja viemärikalusteet Vesikalusteet ovat osin alkuperäisiä ja osin uusittuja termostaattisia yksi-ote -sekoittajia. Saunalle on kerran uusittu kaikki suihkut. Samoin majoitusrakennuksen suihkut on uusittu v. 2007. Viemärikalusteet ovat osin alkuperäisiä ja osin uusittuja. Kaiken kaikkiaan vesi- ja viemärikalusteet ovat joko tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa. G26 Eristykset Eristykset ovat tehdyt samalla periaatteella kuin lämpöjohdoissakin ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. G3 Ilmastointijärjestelmät Päärakennuksessa on pääosin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä ilman lämmöntalteenottoa; asuinhuoneissa on pelkkä koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Majoitusrakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä, jossa korvausilma otetaan korvausilmaventtiileillä. Saunarakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla. Saunarakennuksessa ilmanvaihtokoneita on kaksi, yksi korkean tilan molemmin puolin. Ilmanvaihdon käyntiaikoja muutetaan käytön mukaan. G31 Ilmastointikoneet Päärakennus: Tuloilmakoneen vaikutusalue on koko rakennus lukuun ottamatta asuinosaa. Kone sijaitsee IV-konehuoneessa ja on alkuperäinen Aerator HEB.07.01 (91 000 59); ilmamäärä 1,75/ 0,875 m 3 /s. Poistoilmanvaihto on toteutettu neljällä vesikatolla olevalla huippuimurilla seuraavasti: - keittiö 1,10/ 0,55 m3/s - sali 0,50/ 0,25 m3/s - takkahuone- ja WC-tilat 0,28/ 0,13 m3/s - asuinosa 0 0,14 m3/s Internet Internet
Lisäksi takkahormin päässä on takkaimuri. Lausunto 23 (29) Takkaimuria lukuun ottamatta päärakennuksen ilmanvaihtokoneet ovat ikänsä puolesta tulleet tiensä päähän ja ne on uusittava tarkastelujakson aikana. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava niin, että poistoilmasta voidaan lämpöä ottaa talteen. Majoitusrakennus: Poistoilmanvaihto on toteutettu kahdella vesikatolla olevalla säädettävällä huippuimurilla ja korvausilma otetaan majoitushuoneiden ulkoseinien yläosaan rakennetuilla korvausilmaventtiileillä. Toinen huippuimuri ja korvausilmaventtilit ovat uusittu noin v. 2005, joten laitteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Sauna: Rakennuksessa on kaksi IV-konetta (ns.omakotikoneita, Fläkt/ RDAA), joissa on lämmöntalteenottokuutiot. Koneiden ilmamäärät ovat 0-100 dm3/s ja niitä voidaan ohjata lämmönjakohuoneessa sijaitsevilta tyristoreilta. Ullakolla sijaitseva kone vaikuttaa suurempaan saunatilaan ja lämmönjakohuoneessa sijaitseva kone pienempään saunatilaan. Koneet ovat tyydyttävässä kunnossa. Lausunto 24 (29) Laitteet ovat alkuperäisiä ja kunnoltaan välttävässä kunnossa. Tarkoituksenmukaista kuitenkin olisi uusia laitteet mahdollisimman pikaisesti, koska kylmäainesäädöksien ja iän vuoksi on varmasti vaikea saada sopivia varaosia laitteisiin. Samalla toteutuisi valtioneuvoston asetus otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorihiilivetyjä sisältävien laitteiden huollosta sekä huoltotoimintaa ja jätehuoltoa suorittavien pätevyysvaatimuksista 5.12.2001/1187 tässä kiinteistössä. Kylmätilojen jäähdytysjärjestelmän kompressori-lauhdutinyksikön ja höyrystimien uusiminen. G7 Palontorjuntajärjestelmät Kiinteistössä on käsisammuttimia, joiden tarkastus ja huolto tehdään kahden vuoden välein. Ei toimenpide-ehdotuksia. Ilmanvaihtokoneet huolletaan ja suodattimet uusitaan n. kerran vuodessa. Päärakennuksen kattilahuoneesta ja IV-konehuoneesta puuttuvat ylilämmön tuuletuspuhaltimet, josta seurauksena on varsinkin kesäaikaan tilojen korkeat lämpötilat. G33 Kanavistot Kanavat ovat pääasiassa pyöreitä sinkittyjä kierresaumakanavia; keittiössä osa kanavista on sinkitystä teräslevystä tehtyjä suorakaidekanavia. Kaikkien rakennusten IV-kanavat on puhdistettu viimeksi vuonna 2008. Nykyisten viranomaismääräysten mukaan tällaisen kiinteistön ilmanvaihtokanavat tulee puhdistaa vähintään viiden vuoden välein. Kanavien kunto on tyydyttävä. G34 Pääte- elimet Pääte-elimet ovat säädettäviä, tehdasvalmisteisia ja tyydyttävässä kunnossa; tuloilmaelimet säleikkö- tai lautasventtiilityyppisiä ja poistoilmaelimet ovat yhteiskanavaventtiilejä. G37 Eristykset Ilmanvaihtokanavien eristykset olivat näkyviltä osiltaan tyydyttävässä kunnossa. Päärakennuksen ullakon osalla eristyksen taso jäi kiinteistökierroksella epäselväksi ja se vaatii lisätutkimuksia viimeistään uuden ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelun yhteydessä. Päärakennuksen kattila- ja IV-konehuoneisiin ylilämmön tuuletuspuhaltimien asennukset Päärakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen G4 Kylmätekniset järjestelmät Rakennuksessa ei ole ilmastoinnin jäähdytyslaitteita. Kylmätilojen jäähdytysjärjestelmän suorahöyrystimet ovat keittiön kylmähuoneissa ja kompressori-lauhdutinyksikkö sijaitsee IVkonehuoneessa. Kylmälaitteiden huollot on hoitanut Kylmähuolto J Hyppönen Ky Suolahdesta. Internet Internet
Lausunto 25 (29) Lausunto 26 (29) 5. SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Kiinteistö on leirikeskusrakennus jonka on rakennettu 1980-luvun alussa. Sähköteknilliseltä varustelultaan rakennus vastaa rakennus ajankohdan sen hetkistä teknillistä tasoa. Sähkölaitteiden kunto on pääosin hyvä. Asennustavat laitevalintoineen ovat olleet tarkoituksenmukaisia. Pääkeskus on 400A hyväkuntoinen keskus. Keskukset ovat pääsääntöisesti hyväkuntoisia ja niissä on varatiloja pienille komponentti lisäyksille. Ulkokokoustilan ryhmäkeskus on uusittava ruostevaurioiden takia. Kiinteistön ulkovalaistus on toteutettu pääsääntöisesti sisäänkäyntien alakattoihin ja ulkoseiniin asennetuilla valaisimilla. Piha-alueilla on myös pylväsvalaisimia. Ulkovalaisimien määrä eteenkin pihanreuna- ja pysäköinti alueilla on vaatimaton ja valaistustasoerot eri alueilla ovat suurehkoja. Sisävalaistus on toteutettu pääosin loiste- ja hehkulamppuvalaisimilla jotka ovat hyväkuntoisia. Kiinteistö on varustettu öljylämmityksellä. Sähkölämmityksiä on lisätty ainakin majoitustilojen uusittujen pesutilojen lattioihin. Kiinteistön telejärjestelmät ovat tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksessa on omat antennit radio- ja televisiolähetysten vastaanottoon. Äänentoistojärjestelmä ja puhelinverkko ovat hyväkuntoinen. Aluehälytyskeskukseen liitetty palohälytysjärjestelmä on toimiva ja hyväkuntoinen. Rikosilmoitinjärjestelmä on hyväkuntoinen Määrävälein huollettavia sähköjärjestelmiä rakennuksessa on mm. turvavalaistusjärjestelmä. Tehdyistä huolloista löytyy dokumentit. Sähkölaitteiston määrävuositarkastuksen toteutus ei selvinnyt kierroksella, se on todennäköisesti tekemättä ja tehtävä mahdollisimman pian. Paloilmoittimen seuraava tarkastus elokuussa 2009. Nykyiset sähköasennukset toimivat tämänhetkisessä käytössään hyvin. Mitään isompaa saneeraustarvetta ei ole. H1 Aluesähköistys H11 Aluejärjestelmä Kiinteistön ulkovalaistus on toteutettu pääsääntöisesti sisäänkäyntien alakattoihin ja ulkoseiniin asennetuilla valaisimilla. Piha-alueilla ja aallonmurtajalla on myös pylväsvalaisimia. Ulkovalaisimien määrä eteenkin pihanreuna- ja pysäköintialueilla on vaatimaton ja valaistustasoerot eri alueilla ovat suurehkoja. Pylväsvalaisimet ovat osittain kallistuneita. Nämä valaisimet tulisi oikoa seuraavalla kerralla kuin kaivinkone on kiinteistöllä. H12 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset Valaistuksen ohjaustoimintoja hoitavat kytkinkellot, sekä hämäräkytkin. H13 Autolämmityspistorasiat Rakennuksessa on riittävästi autolämmityspistorasioita nykyiselle henkilökunnalle. Ulkokokoontumistilassa on autonlämmityspistorasioita jotka ovat jo heikkokuntoisia ja ne tulisi uusia ryhmäkeskuksen uusimisen yhteydessä. H14 Ulkoalueiden sulatusjärjestelmät Kiinteistössä ei ole sulanapitolämmityksiä. Piha-alueen valaistuksen lisäys ja kallistuneiden pylväiden oikaisu. H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym. H22 Jakokeskukset alle 1000 V H22.1 Pääkeskus Kiinteistön pääkeskus on UTU Oy:n valmistama 400 A hyväkuntoinen keskus, joka sijaitsee omassa tilassaan päärakennuksessa. Pääsulake on 3x 125/250A. Energiamittausta varteen pääkeskuksessa on kwh- ja kvarh- mittarit sekä siirtolaite MT40. Vanhalle talonmieheen asunnolle on oma sähkölaitoksen energiamittaus. Pitkällä aikavälillä kyseisestä mittauksesta kannattaisi luopua, mikäli ko. mittarille ei ole näköpiirissä laskutuskäyttöä. Keskuksen merkinnät ja käyttöpiirustukset ovat pääosin kunnossa. Pääkeskukseen on vaihdettu kellokytin jonka seurauksena kosketussuojaus on jäänyt puutteelliseksi sekä keskukseen lisätty irtonaisia liittimiä. H22.2 Muut keskukset Keskukset ovat rakennusajankohdalta 1980-luvun alusta ja ne ovat pääosin tyydyttäväkuntoisia ja niissä on varatiloja pienille komponenttilisäyksille. Ulkona olevan kokoontumisalueen ryhmäkeskus, joka syöttää ko. alueen pistorasiakoteloita, on pahoin ruostunut ja on uusittava lähitulevaisuudessa. Suosittelemme ko. ryhmäkeskuksen korvaamista katujakokaappi mallisella ryhmäkeskuksella. Uuteen keskukseen saa tarvittavan määrän pistorasioita, joten heikkokuntoiset pistorasiakotelot ko. alueelta voisi poistaa. Ryhmäkeskuksien merkinnät ja käyttöpiirustukset ovat puutteellisia. Keskuksien sisätilat ovat likaantuneita ja keskuskomeroiden siivouksesta on toivomisen varaa. H23 Kompensointilaitteet Rakennuksessa ei ole kompensointia. Keskustilojen siivous. Pääkeskuksen irtoliittimien vaihto sormisuojien asennus Talonmiehen asunnon mittaus muutos? Ulkokokoontumistilan ryhmäkeskuksen uusinta H3 Johtotiet H31 Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot Rakennuksessa on käytetty kaapelihyllyjä ja valaisinripustuskiskoja johtoteinä hyvin pieniä määriä lähinnä pääkeskustilassa ja ilmastointikonehuoneessa. H32 Johtokanavat sähkölistat Rakennuksessa on käytetty johtotienä vain pieniä määriä johtokanavia ja sähkölistoja. H33 Kaapeliläpiviennit Kaapeliläpiviennit olivat kunnossa niiltä osin kuin niitä oli havaittavissa tarkastuskierroksen aikana. Lämpöeristyksien osalta läpiviennit kannattaisi käydä läpi vuosihuoltojen ja korjauksien yhteydessä. Ei toimenpide-ehdotuksia. Internet Internet
Lausunto 27 (29) Lausunto 28 (29) H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Rakennukseen tulee sähkölaitoksen talokaapeli, joka on näkyviltä osiltaan hyväkuntoinen. H42 Maadoitukset ja potentiaalintasaukset Tarkastuskierroksen aikana suurin osa maadoitus- ja potentiaalin tasauksen asennuksista oli silmin havaittavissa. Lämmönjakohuoneen maadoitusasennukset eivät selvinneet kierroksen aikana. Havaintojen perusteella maadoitukset ja potentiaalintasaukset on pääosin tehty rakennusajankohdan määräysten mukaisesti. H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot Nousujohdot ovat näkyviltä osin hyvässä kunnossa. H44 Voimaryhmäjohdot Voimaryhmäjohdot ovat hyvässä kunnossa. Keittiön rasvanerotuskaivon hälytysjärjestelmää ei ole olemassa. H45 Valaistusryhmäjohdot Valaistusryhmäjohdot ovat pääosin hyvässä kunnossa. H45.1 Kytkimet ja pistorasiat Kytkin- ja pistorasia-asennuksia rakennuksessa on tehty tilojen käyttötarpeiden mukaisesti. Pistorasiat ovat osittain maadoitettuja ja osittain maadoittamattomia normaalikuntoisia maapistorasioita. Pistorasioita ei ole riittävästi tai niiden sijainti ei vastaa tarvetta. Pistorasioissa ja kytkimissä sekä niiden asennuksessa ei kierroksen aikana havaittu välittömästi korjattavia puutteita. Keittiön rasvanerotuskaivon hälyttimen asennus Lämmönjakohuoneen maadoituksien tarkastus. H5 Valaisimet Sisävalaistus on toteutettu pääosin loisteputki- ja osin hehkulamppuvalaisimilla, joihin on asennettu energiansäästölamput. Sisävalaistuksen valaistustaso on rakennusajankohdan valaistutasovaatimuksien mukainen. Valaisimet ovat pääosin hyväkuntoisia. Kierroksen aikana havaittiin palaneita lamppuja erittäin vähän, joten huolto pelaa mallikkaasti. Ulkorakennuksessa olevasta jätehuoneesta puuttuu valaistus. Suositelemme liiketunnistimella varustetun valaisimen asennusta. Jätehuoneen valaistuksen lisäys. H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61 Lämmittimet Rakennus on öljylämmitteinen. Majoitustilojen uusittuihin peseytymistiloihin on lisätty 2007 sähkötoiminen lattialämmitys. Rakennukseen vesiosuuskunnan verkostosta tuleva käyttövesi lämmitetään sähkötoimisella lämminvesivaraajalla. Ei toimenpide-ehdotuksia. H7 Erityisjärjestelmät H72Varavoimalaitteet Rakennuksessa ei ole varavoimalaitteita. H74 Turvavalaistusjärjestelmät Turvavalaistusjärjestelmän keskus on tyyppiä Teknoware TKT 3122. Keskus on hyväkuntoinen ja toimiva ja sille on tehty viime aikoina kiitettävästi säännölliset toimintakokeet. Turvavalistusjärjestelmään on liitetty päärakennuksen valaisinpisteet. Sauna- ja majoitusrakennuksissa merkki- ja turvavalaistusta ei ole. Sauna- ja majoitusrakennuksien turva- ja merkkivalaistuksen lisäys. J1 Puhelinjärjestelmät J11 Puhelinjärjestelmä Rakennuksessa on toimiva puhelinverkko. Ei toimenpide-ehdotuksia. J2 Antennijärjestelmät J21 Yhteisantenni- ja satelliittitelevisiojärjestelmät Rakennusten katolla on omat antennit televisio- ja radiolähetysten vastaanottoon. Vahvistinkeskus on päällisin puolin hyväkuntoinen laajakaistavahvistin. Ei toimenpide-ehdotuksia. J3 Äänentoistojärjestelmä Rakennuksessa on toimiva yleisäänentoistojärjestelmä. Ei toimenpide-ehdotuksia. J5 Turva- ja valvontajärjestelmät J51 Paloilmoitusjärjestelmät Rakennuksessa on aluehälytyskeskukseen liitetty ESMIN MINI 2000 palohälytysjärjestelmä. Paloilmoittimelle on tehty määräaikaistarkastus 14.8.2006, joten seuraava tarkastus olisi tehtävä tämän kesän aikana. J52 Rikosilmoitusjärjestelmät Rakennuksessa on toimiva hyväkuntoinen rikosilmoitusjärjestelmä. J53 Videovalvontajärjestelmät Rakennuksessa ei ole videovalvontajärjestelmää. J54 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät Rakennuksessa ei ole kulunvalvontajärjestelmää. J56 Aikakello järjestelmä Rakennuksessa ei ole aikakellojärjestelmää. Internet Internet
Lausunto 29 (29) Valokuvaliite 1 (23) Ei toimenpide-ehdotuksia. J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät Kiinteistössä on osittain alkuperäinen ja osittain uusittu rakennusautomaatiojärjestelmä. Saunarakennuksen automaatiojärjestelmä on hyväkuntoinen Honeywell:n valmistama ja vuodelta 2002. Pääkeskuksen ja päärakennuksen lämmönjakohuoneen rakennusautomaatioasennukset ovat osittain alkuperäisiä ja heikkokuntoisia. Laitteita on uusittu lähinnä niiden vikaantuessa. Rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet kannattaisi uusia hallitusti ja systemaattisesti jo vanhentuneiden laitteiden osalta. LVI-hälytyskeskuksesta lähtevät hälytykset eivät käytännössä siirry mihinkään. Hälytyksen siirtoa varten tulisi asentaa puhelinverkon siirtolaite tai GSMverkon siirtolaite. Hälytyksen siirtolaitteen hankinta RAU-laitteiden uusinta systemaattisesti jo vanhentuneiden laitteiden osalta. Kuva 1: Saunarakennuksen ylärinteen puolella maanpinta viettää kohden rakennusta Riku Hagman rakennusinsinööri, pätevöitynyt kuntoarvioitsija Internet Kuva 2: Majoitusrakennuksen ympärillä maanpinnan oikein Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki
Valokuvaliite 2 (23) Valokuvaliite 3 (23) Kuva 3: Päärakennuksen edustalle on asennettu sadevesikaivo ja kallistuksia parennettu Kuva 5: Päärakennuksen julkisivun alareunassa haljennut paneeli Kuva 4: Saunarakennuksen sokkelissa härmimistä Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Kuva 6: Syöksytorvien alla on pääsääntöisesti kaivot Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki
Valokuvaliite 4 (23) Valokuvaliite 5 (23) Kuva 7: Saunarakennuksen ikkunat maalattava noin 3 vuoden kuluttua Kuva 9: Saunarakennuksen katto, harjalla tuuletuskanava Kuva 8: Pää- ja majoitusrakennuksen ikkunat ovat 3-lasisia elementtejä, ainakin osa on uusittu Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Kuva 10: Saunarakennuksen rakenteiden epätasainen painuminen näkyy myös vesikatossa Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki
Valokuvaliite 6 (23) Valokuvaliite 7 (23) Kuva 11: Majoitusrakennuksen räystäät ovat taipuneet Kuva 13: Saunarakennuksen pesutiloja Kuva 12: Katoksen rakenteita Kuva 14: Painumat näkyvär selvästi väliseinissä Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki
Valokuvaliite 8 (23) Valokuvaliite 9 (23) Kuva 15: Kurkihirttä vahvistettu jossain vaiheessa? Kuva 17: Majoitusrakennuksen uusittua lattiapintaa Kuva 16: Lämpöputket ovat kiinni sisäkatossa Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Kuva 18 : Majoitusrakennuksen käytävän seinissä näkyy vanhoja pinnoitteiden hilseilyjä, rakenteet kuitenkin kuivat Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki
Valokuvaliite 10 (23) Valokuvaliite 11 (23) Kuva 19: Keittiön lattialaatoituksessa halkeamia, vesieristys? Kuva 21: Päärakennuksen takkahuoneen lattia Kuva 20: Yleisnäkymä ruokasalista Kuva 22: Päärakennuksen aulan lattia Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Palokankaantie 18, 40320 Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki