ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi 2018-2019 1. YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Riihikallion koulun esiluokka kunnallinen yksityinen Osoite Pellavamäentie 15, 04320 Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Rehtori Harri Saramola Puhelin 040 3144300 / 0403144309 (esiluokka) Esiopetuksen päivittäinen työaika klo 9.00-13.00 Vastuuopettaja esiluokanopettaja Tarja Jokinen 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Esiopetus suunnitelmallista, tavoitteellista ja johdonmukaista toimintaa,mikä edistää lapsen oppimisedellytyksiä ja kouluvalmiutta sekä ennakoi mahdollisia oppimisvaikeuksia. Toisiaan tukevana sekä kasvatusta että opetusta. - Aikuisen tapa olla ja toimia positiivisessa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa; hyväksyvä, turvallinen, kannustava, innostava, mallioppiminen, kasvatus ja opetus lapsen oppimisedellytyksiä ja tunnetaitoja edistävää. Mahdolliset huolenaiheet heti puheeksi huoltajien ja oh-työryhmän kanssa (varhainen puuttuminen) - lapsi yksilönä ja yheisön jäsenenä, lapsen osallisuus toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, aikuisen rooli suunnitelmallisen, monipuolisen ja pitkäkestoisen toiminnan toteutumisessa - lapsen yksilölliset esiopetuksen tavoitteet (Leops) - vertaisryhmän tuki ja kasvualusta; lapsi osana ryhmää, toisten kunnioittaminen, yhdessä toimiminen, oppi, ilo ja oivallus, osallisuus, vastuu itsestä ja yhteisesti ryhmästä, oman toiminnan ohjaus
Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Vuorovaikutustaidot; oma ryhmä, koulun muut oppilaat, joiden kanssa yhteistyötä, aikuiset ympärillä. Vuoden kierto luonnossa ja juhlapäivissä. Lukeva koulu; kielellisten taitojen harjaannuttaminen, monipuolinen sadusto ja kirjojen houkutteleva maailma. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Lapsen ainutlaatuisuuden huomioiminen ja kunnioittaminen sekä oikeus hyvään oppimiseen. Lapsen itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen. Ilon, kannustamisen ja positiivisuuden ilmapiiri. Aktiivinen, leikkivä ja oppiva lapsi hyväksyvässä, osallistavassa ja oppivassa ympäristössä.huomio myös hyvinvoivaan ryhmän aikuiseen, työssäjaksaminen isossa yhden opettajan ja avustajan ryhmässä, missä molemmat vastuulliset aikuiset eri johtajien alaisuudessa. Kehittämiskohde 2: Sujuva arki (koulun yhteinen teema).eskarilaisen itsestö huolehtimen ja siihen liittyvät arjen taidot. Kestävään elämäntapaan kuuluvien ruoka-, kulutus- ja puhtaustottumusten mallintaminen, harjoitteleminen ja omaksuminen sekä sopeutuminen osaksi ison koulun sujuvaan arkeen. Kehittämiskohde 3: Osallisuus (koulun yhteinen). Kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi tuleminen. Lapsi tuntee kuuluvansa omana itsenään osaksi omaa ryhmää ja yhtenäistä koulua. Mahdollisuus kokeilla ja opetella uusia asioita sekä vaikuttaa omaan oppimiseensa ja oppimisympäristöön. Lapsi kokee itsensä ainutlaatuiseksi ja tärkeäksi sekä muille lapsille että aikuisille. S2-lasten kohdalla osallisuuteen erityinen huomio ja tuki. Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta ) Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta
4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Erilaiset oppimisympäristöt (oma luokka, piha, metsä, koulun muut tilat jne.), leikki, elämykset,pienryhmätoiminta, toiminnallisuus ja lapsen aktiivinen osallisuus toiminnassa Yksikön sisäinen yhteistyö: -yhteiset teemat, tapahtumat,välineet ja vierailijat, opettajien ja kasvattajien moni ammatillinen yhteistyö Joustavat ryhmittelyt: - yksilöllisistä tarpeista lähtevät pienryhmät toiminnan sisällä - avustajan osaamisen hyödyntäminen - pajatyöskentely alkuopetuksen kanssa - aikuinen-lapsi kahdenkesken-työskentely mahdollisuuksien mukaan Oppimisympäristöt: - Turvallinen, viihtyisä ja tilava luokkamme asianmukaisine välineineen mahdollistavat mielekkään ja innostavan toiminnan (leikki ja muu työskentely) vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Ilmapiiri lapsen/lasten ja aikuisten välillä hyväksyvä,kannustava ja positiivinen. - lähiluonto (metsä, puisto,koulun piha ja liikuntakentät) - koulun tilat (muut luokat,alkuopetus- ja kummiluokat, liikuntasali) - koulun ulkopuoliset kohteet (kirjastoauto, Halosenniemi,uimahalli, Pellavan pk) Monipuoliset työtavat: - arjen osallisuus; lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, kokeilevat ja käyttävät eri työtapoja itsenäisesti, työpa-reina tai pienryhmissä - leikki - erilaiset projektit, teemat ja tapahtumat ( myös koko koulua koskevat) - koulun isompien oppilaiden hyödyntäminen oppimisessa; päivittäiset vuorovaikutustilanteet, ohjatut työskentelyt kummiluokan, ysien, ja alkuopetusoppilaiden kanssa - Liikkuva ja lukeva koulu - Käytössämme Seikkailujen eskari- materiaali; digiopetusaineisto ja lapsen harjoituskirjat Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Ajattelu ja oppiminen: - vuorovaikutteisuus - oppimaan oppimisen taitojen harjaannuttaminen - uteliaana ja sinnikkäänä yrityksen ja erehdyksen kautta onnistumiseen. Kannustamalla vahvaksi! -ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: - toisten mielipiteiden ja näkemyksien kuunteleminen ja ymmärtäminen - hyvät tavat, kohtelias, toisia kunnioittava,ystävällinen käytös - kokemusten ja elämysten kartuttaminen oman ryhmän/koulun arjessa ja juhlassa -kunnan kulttuuriperinteen vaaliminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: - itsestä huolehtiminen arjen rutiineissa, omista ja toisten tavaroista sekä yhteisestä ympäristöstä huolehtiminen - ruokailutottumusten syventäminen; kauniit pöytätavat, omatoimisuus,uusien makujen totuttelu(maistaminen), kestävä kehitys(lajittelu ja sopivan kokoinen,oikeaoppinen lautasmalli) - liikunnan merkityksen ja ilon tuottamisen korostaminen
Monilukutaito: - monipuolinen viestintä kokemus-ja oppimisen välineenä sekä erilaiseen viestintään kannustaminen; kielellinen, numeerinen, kuvallinen ja media - erilaiset viestit välineenä ilmaisussa ja vuorovaikutuksessa - mallioppiminen ja yhteistyö kotien kanssa -kriittinen monilukutaito - luetut tarinat, runot,lorut, musiikki, videot,sähköinen esiopetusmateriaali, kulttuuripalvelut, teatteri-ilmaisu Tieto- ja viestintäteknologia: - tutustuminen erilaisiin völineisiin, palveluihin ja peleihin - luokan älytaulu ja ipadit (5kpl) digitaalisina oppimisvälineinä - lehdet - valtakunnallinen Sanomalehtiviikko ja Mediataitoviikko Osallistuminen ja vaikuttaminen: - lapsi aktiivinen ryhmän jäsen ja oman elämänsä asiantuntija - lapsi mukana aktiivisesti ja vastuullisesti ryhmässä ja osallisena omassa oppimisessa -luottamus omiin vaikuttamismahdollisuuksiin - itsearviointi - Leopsit - esiopetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi yhdessä lasten, esiop.henkilöstön ja huoltajien kanssa - avun pyytäminen ja kaverin auttaminen Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi - koko perheen Get together -ilta Rusutjärven leirikeskuksessa yhteistyössä srk:n kanssa - Riha 50v. - Kunnan kulttuuripalvelujen museopajatarjonta: retki Halosenniemeen - lukeva koulu: retki kunnan pääkirjastoon -mahd. koulun yhteinen joulukirkko Kevätlukukausi - museoretki kunnan museoon ja pajatyöskentely siellä -uimahalliretket- -eskarin kevätretki mahd.kunnan ulkopuolelle (Helsingin museo tai musiikkitapahtuma tms.) -koko perheen kevätilta Rusutjärven leirikeskuksessa yht. työssä srk:n kanssa
Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuus kodin ja esiopetuksen välillä on päivittäistä. Leops-keskustelut syksy/kevät, omat ja koko koulun yhteiset vanhempainillat Kodin ja esiopetuksen yhteistyö toteutuu Arviointi esiopetuksessa - tehtäväpaketin ja prosessikuvauksen mukaisesti. Kouluun ja esiluokkaan tutustuminen perheille toukokuussa, jolloin lapsilla muutaman tunnin eskaripäivä ruokailuineen sekä lyhyehkö vanhempien tapaaminen. Ensimmäinen vanhempainilta elokuussa / yhdistetty koko perheen tutustumisiltaan Rusutjärven leirikeskuksessa koulun ja eskarin käytänteet, esiopetussuunnitelman ja arvioinnin prosessi ja muita käytännön asioita. Keskustelut vanhempien kanssa syys-lokakuussa sekä keväällä huhtikuussa (henkilökohtaiset opssuunnitelmat sekä niiden arviointi, siirtopalaveri ) Useimpia lapsia kuljettavat omat vanhemmat ja esiopettaja ja/tai avustaja on vastaanottamassa ja kotiin lähettämässä lapsia ulkona. Silloin vanhemmilla on mahdollisuus rupatteluun ja viestien välittämiseen. Esiluokassa on oma puhelin, johon voi jättää viestejä tai soittopyyntöjä, samoin se on mahdollista koulun kansliaan tai rehtorin kautta. Myös sähköposti on käytössä tarvittaessa. Toiminnasta tiedottaminen ja kertominen hoituvat Wilman välityksellä (kaikilla huoltajilla wilma käytössä). Lisäksi koululla järjestetään teemoihin sisältyviä juhlia, tapahtumia ja vanhempainiltoja. Kodin ja koulun päivänä avoimet ovet. Yhteistyötä järjestetään myös Koulun Tuki ry:n toimesta. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Koska olemme koulun alaisuudessa toimiva eskari, yhteistyömme koulun kanssa on jatkuvaa, erottamantonta, mielekästä ja antoisaa : alkuopetus, kummiluokka, koulun muu hlökunta ja opettajat, erityisopettaja ja rehtori( lasten ja oppilaiden yhteistyö, aikuisten kollegiaalinen ja konsultoiva tuki). Toimimme Tuusulan arviointimateriaalissa olevan minimiyht.mukaisesti. Lisäksi alueen esiopetusyksiköiden ja alkuopetuksen kanssa Rihan yhteistövuosikellon mukaista yhteistä toimintaa(kaiku). - Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu
- kts. ed. yläkoulun luokat osana koulun arkea, isojen ja pienten yhteistyö ( teemapäivät ja erilaiset koulun juhlat ja vierailijat) - moniammatillinen yhteistyö srk:, neuvola, perheneuvola, puheterapia, kunnan kulttuuritoimi, kirjasto, uimahalli jne. - kummiluokan (4a) kanssa tehtävä yhteistyö - Pellavan pk:n esiopetusryhmien kanssa yhteistyötä, jaetut ja/tai yhteiset liikuntatunnit ja retket lähimetsään tai koulun liikuntasalissa sekä mahd.vierailut puolin ja toisin - Tuusulan srk - neuvola(6v.tarkastus) - koulun erityisopetus ja ohr - kirjasto - kunnan kulttuuri- ja museotarjonta -uimahalli - koulun musiikkiluokkien ja ulkopuolisten musiikintarjoajien konsertit ja esiintymiset Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. - esiopsuunnitelman perusteiden mukaiset esiopetuksen yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet - kieli lapselle sekä oppimisen kohde että väline -kielellisten tietoisuuden kartuttaminen kokonaisvaltaisesti leikin, toiminnallisuuden ja tehtävien avulla -kiinnostuksen herättäminen puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan - runsaasti mallintamista ja myönteisen palautteen avulla kielellisten taitojen kehittymisen ja kiinnostuksen houkuttelua - käytössä Seikkalujen eskarin digi- ja harjoituskirjamateriaali (kielelliset ja matemaattiset taidot) - suomenkielen osaamisen kartoitus tarvittaessa/ erityisopettaja, kielen taitojen tukeminen ja vahvistaminen vertaisryhmässä ja yksilöllisesti - kulttuuriperinnön vaaliminen; suomalainen luonto, taide, merkkihenkilöitä, juhlapyhiä ja suomalainen kansanperinne - Tuusulan oma vahva kulttuuriperinne ja -tarjonta;(mm. Halonen, Sibelius, Wendell, Kivi) - lasten, joiden kotikieli muu kuin suomi (v. 2018-2019 vietnam ja ruanda/ranska), suomenkielen taitojen vahva tukeminen sekä oman kotikielen kunnioittaminen yhteistyössä huoltajien kanssa Suomi toisena kielenä opetus 2018-2019 ryhmässämme sekä vietnamia kotikielenään puhuva lapsi että ruandalainen lapsi, jonka kotona monikielisyytt(ruanda, ranska, suomi). Yleinen,vahva tuki omassa ryhmässä; kahdenkeskinen opetus, pienissä ryhmissä toimiminen, vertaisryhmän tuki leikeissä, toiminnassa ja tehtävissä, joustavat oppimisjärjestelyt sekä koulun erityisopettajan antama kielellinen tuki (aakkoskerho) - tarvittaessa käytetään PCS-kuvia toiminnassa
- mahdollisuus perheen isompien sisarusten tuen ja avun hyädyntäminen tarpeen vaatiessa Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin?. 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö tvt -taidot jatkuvan ylläpidon ja oppimisen tavoite -kunnan VESO-koulutukset: SEKÄ perusopetuksen ETTÄ varhaiskasvatuksen tarjonta (esiopettaja Ovtes) - pedagoginen moniammatillinen yhteistyö koulun henkilökunnan ja alueen alku-ja esiopettajien kanssa Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Huoltajien arviointipalaute toteutettiin kunnan puolesta sähköisenä ja niin aikaisin, ettei perheiden ja lasten kevään Leops-arviointikeskusteluja oltu vielä käyty.liian varhainen palautteen antamisajankohta sekä se, ettei perheiden keskusteluja oltu vielä käyty, vaikuttavat suoraan sekä vastausprosenttiin että vastauksiin. Tästä johtuen vastausprosentti oli alhainen ja huoltajilta tuli kritiikkiä kyselyä kohtaan. Siitä huolimatta huoltajien arviointi oli..hate jatkaa 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä.
9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat alakoulun puolella (koskee myös eskaria) luokan opettaja, erityisopettaja, rehtori sekä tarvittaessa koulupsykologi, kuraattori ja kouluterveydenhoitaja -yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Esikouluryhmää koskeva palaveri on kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa ja siellä käsitellään ryhmää koskevia tukitarpeita. -yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: sosiaali- ja terveystoimi, srk, liikuntatoimi - yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Koska esiluokkamme sijaitsee koulun tiloissa, yhteistyötä alkuopetuksen ja erityisopettajan kanssa on tehty pitkin vuotta. Näin lapsen tuntemusta on jo jonkin verran. Siirtymävaiheessa keväällä pidetään siirtokeskustelu yhteisöllisen ohr:n, tulevien ekaluokan opettajien, rehtorin ja esiluokanopettajan kesken.
Koulussamme on käytössä turvallisuussuunnitelma, mikä sisältää äkillisten kriisi- ja vaaratilanteiden varalle mm. tärkeät puhelinnumerot, ensiapuohjeita, koulukohtaisia toimintaohjeita onnettomuustilanteissa, palo- ja pelastussuunnitelman, koulumme järjestyssäännöt, kurinpitokäytänteet ja ohjeet ilkivalta- ja vahinkotilanteissa. Lisäksi siinä on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Mia Hellsten kuraattori: Miia Malo terveydenhoitaja: Marja Kinnunen 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Oppilashuoltoryhmän yhteisölliseen ryhmään kuuluvat alakoulun puolella (koskee myös eskaria) luokan opettaja, erityisopettaja, rehtori sekä tarvittaessa koulupsykologi, kuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Esikouluryhmää koskeva palaveri on kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa ja siellä käsitellään ryhmää koskevia tukitarpeita. Koko esiluokkaa käsiteltäessä huoltajilta on pyydetty oppilastietolomakkeessa etukäteen lupa. Huoltajaa kuullaan yksilöllisen ohr:n ryhmän kokoonpanossa. Noudatamme OPS 2016, päivitystä oppilashuollosta ja koulun pedagogisesta tuesta annettuja ohjeita.pedagogisten ryhmien kokoontumisajat sovitaan lukuvuoden alussa. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: tarvittaessa puheterapeutti, neuvola, toimintaterapeutti, kunnan muut esiopetusyksiköt Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: vanhemmat (yhteinen vanhempainilta, Leops-arviointikeskustelut ja tiedonsiirtopaperit), alkuopettajat), koulupsykologi,
koulukuraattori,rehtori ja terveydenhoitaja (siirtopalaverit kouluun siirryttäessä) 11.3 YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. 11.4 OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Huoltajien kanssa keskustelut oppilashuollon tarpeesta. Huoltajaa kuullaan yksilöllisen ohr-ryhmän kokoonpanossa. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Yleinen keskustelu huoltajien tapaamisissa. Koko ryhmän asioita käsiteltäessä etukäteen Wilman kautta tieto huolltajille ennen ohr:ää. Mikäli jonkun yksittäisen lapsen asia tulee erikseen ohr:n käsittelyyn, ryhmä kootaan tapauskohtaisesti ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Ryhmän kokoaa se, jolla huoli herää, lähinnä esiopettaja( 2014 HP; Suostumus asian käsittelystä oppilashuollon yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 ). 11.5 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: - kunnan järjestämä esiopettajille suunnattu koulutus -koulun oppilashuollon asiantuntijoiden antama konsultointi 11.6 ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)
TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Tarja Jokinen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm