ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Riihikallion koulun esiluokka kunnallinen yksityinen Osoite Pellavamäentie 15, Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja rehtori Harri Saramola, Puhelin / (esiluokka) Sähköposti harri.saramola@tuusula.fi / tarja.jokinen@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite tarja.jokinen@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) 1lto (koulun henkilökuntaa), 1lh (lastenhoitaja on Pellavan pk:sta; ryhmän avustaminen esiopetusaikana ja kp-lasten päivähoito eo-ajan ulkopuolella) KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa x

2 Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 9 Suomenkielisessä opetuksessa 9 Pojat 10 Ruotsinkielisessä opetuksessa 10 Yhteensä 19 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus esiopetukseen esiopetuksesta Mahdolliset

3 (lukumäärä) (lukumäärä) päivähoitoon perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen 3 Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 16 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Esiopetus suunnitelmallista, tavoitteellista ja johdonmukaista toimintaa,mikä edistää lapsen oppimisedellytyksiä ja kouluvalmiutta sekä ennakoi mahdollisia oppimisvaikeuksia. Toisiaan tukevana sekä kasvatusta että opetusta. - Aikuisen tapa olla ja toimia positiivisessa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa; hyväksyvä, turvallinen, kannustava, innostava, mallioppiminen, kasvatus ja opetus lapsen oppimisedellytyksiä ja tunnetaitoja edistävää. Mahdolliset huolenaiheet heti puheeksi huoltajien ja oh-työryhmän kanssa (varhainen puuttuminen) - lapsi yksilönä ja yhteisön jäsenenä, lapsen osallisuus toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, aikuisen rooli suunnitelmallisen, monipuolisen ja pitkäkestoisen toiminnan toteutumisessa - lapsen yksilölliset esiopetuksen tavoitteet (Leops) - vertaisryhmän tuki ja kasvualusta; lapsi osana ryhmää, toisten kunnioittaminen, yhdessä toimiminen, oppi, ilo ja oivallus, osallisuus, vastuu itsestä ja yhteisesti ryhmästä, oman toiminnan ohjaus Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET

4 Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Esiopetuksen TEEMAT seuraavat lähinnä luontoa vuodenaikoineen ja vuoden kiertoa juhlineen, lasten kiinnostuksista viriävää toimintaa(lapsilähtöisyys) sekä valtakunnallisena aihealueina esim. Eläinten viikko, Sanomalehtiviikko sekä Mediataitoviikko. Syvennämme aihealueita ja valitsemme laaja-alaisesti painopisteitä lasten toivomusten mukaan sekä osin yhteistyössä alkuopetuksen kanssa. Teemojen laajuus vaihtelee muutamasta päivästä n. kuukauteen. Teemoissa ja työskentelyssä pohja-ajatuksena Suomi 100 ja suomalaisuus. Koulumme yhteinen teema on Yhteisöllisyys.. Harjoittelemme oman toiminnan ohjausta, vastuuta itsestä ja osallisuutta omasta eskariryhmästä ja eskariryhmässä; yksin -yhdessä. Kannamme osaltamme vastuuta myös koko koulun ympäristöstä, rakennuksesta, välineistä ja kanssaihmisistä. Tutustumme koulun muiden luokka-asteiden toimintakulttuuriin sitä/niitä omaan arkeemme peilaten ja osallistumalla yhteisiin kohtaamisiin alkuopetuksen, kummiluokan(4a) sekä 9.lk:n (yhteistyöluokat, isot-pienet) kanssa. Esim. kummiluokan kanssa säännöllisesti yhteisiä leikki-,peli-,metsä- ja musiikkihetkiä, alueen esi- ja alkuopetuksen kanssa yhteistyövuosikellon mukaista toimintaa(mm. Syyssäpinät, Unicef-kävey, joululaulajaiset,eskarista ekalle ja luokkavierailut.),ysien kanssa mahdollisesti Isot ja pienet-päivän viettoa ja keväällä hyvä Me-pajat. Lisäksi yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan Pellavan esiopetusryhmien kanssa (jaetut liikuntasalikerrat, yhteisiä ulkoiluhetkiä, mahdollisesti yhteinen retki kevätlukukaudella Tuusulan ulkopuolelle jne). Osallistumme mahdollisuuksien mukaan Tuusulan kulttuuritarjontaan (opastetut Halosenniemen ja Klaavolan retket, Skidiviikot) ja niiden pohjalta taidekasvatukseen liittyvää toimintaa omassa luokassa (kuvallinen ilmaisu, draama ja musiikki). Oman koulun laajaan kulttuuri- ja juhlatarjontaan osallistuminen. Keväällä 2017 alkanut kulttuuriteema Suomi 100v. tiimoilta jatkuu syyslukukauden. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) kts.ed. "Kaikki oppilaat ovat yhteisiä". Yhteistyötä alkuopetuksen ja kummiluokan kanssa. Kehittämiskohde 2: Toiminnallisuus ja kirjattomuus eskaritehtävissä. Luovumme eskarikirjoista ja syvennämme kutakin käsiteltävää aihetta ja teemaa eri lähteistä etsien; apuna mm.seikkailujen eskarin digimateriaali, tehtävät eri lähteistä ja mahdollisuuksien mukaan tablettien käyttö (oman luokan käytössä 3 kunnalta saatua ipadia ja koulun koneet käytössä varaustilanteen mukaan). Va-Ne- matematiikan toiminnallisten oppien ja materiaalin hyödyntäminen. Kehittämiskohde 3: Suomi 100, Suomen luonto ja leikkiperinne toiminnan pohjana. Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta

5 Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Erilaiset oppimisympäristöt (oma luokka, piha, metsä, koulun muut tilat jne.), leikki, elämykset,pienryhmätoiminta, toiminnallisuus ja lapsen aktiivinen osallisuus toiminnassa Yksikön sisäinen yhteistyö: -yhteiset teemat, tapahtumat,välineet ja vierailijat, opettajien ammatillinen yhteistyö Joustavat ryhmittelyt: - yksilöllisistä tarpeista lähtevät pienryhmät toiminnan sisällä - avustajan osaamisen hyödyntäminen - pajatyöskentely alkuopetuksen kanssa - aikuinen-lapsi kahdenkesken-työskentely mahdollisuuksien mukaan Oppimisympäristöt: - Turvallinen, viihtyisä ja tilava luokkamme asianmukaisine välineineen mahdollistavat mielekkään ja innostavan toiminnan (leikki ja muu työskentely) vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Ilmapiiri lapsen/lasten ja aikuisten välillä hyväksyvä,kannustava ja positiivinen. - lähiluonto (metsä, puisto,koulun piha ja liikuntakentät) - koulun tilat (muut luokat, liikuntasali) - koulun ulkopuoliset kohteet (kirjastoauto, Halosenniemi,uimahalli, Pellavan pk) Työtavat: - arjen osallisuus; lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, kokeilevat ja käyttävät eri työtapoja itsenäisesti, työpareina tai pienryhmissä - leikki - erilaiset projektit, teemat ja tapahtumat ( myös koko koulua koskevat) - koulun isompien oppilaiden hyödyntäminen oppimisessa; päivittäiset vuorovaikutustilanteet, ohjatut työskentelyt kummiluokan, ysien, ja alkuopetusoppilaiden kanssa - Liikkuva koulu Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuus kodin ja esiopetuksen välillä on päivittäistä. Leops-keskustelut syksy/kevät, omat ja koko koulun yhteiset vanhempainillat

6 Kodin ja esiopetuksen yhteistyö toteutuu Arviointi esiopetuksessa - tehtäväpaketin ja prosessikuvauksen mukaisesti. Kouluun ja esiluokkaan tutustuminen perheille toukokuussa, jolloin lapsilla muutaman tunnin eskaripäivä ruokailuineen sekä lyhyehkö vanhempien tapaaminen. Ensimmäinen vanhempainilta elokuussa koulun ja eskarin käytänteet, esiopetussuunnitelman ja arvioinnin prosessi ja muita käytännön asioita. Keskustelut vanhempien kanssa syys-lokakuussa sekä keväällä huhtikuussa (henkilökohtaiset opssuunnitelmat sekä niiden arviointi, siirtopalaveri ) Useimpia lapsia kuljettavat omat vanhemmat ja esiopettaja ja/tai avustaja on vastaanottamassa ja kotiin lähettämässä lapsia ulkona. Silloin vanhemmilla on mahdollisuus rupatteluun ja viestien välittämiseen. Esiluokassa on oma puhelin, johon voi jättää viestejä tai soittopyyntöjä, samoin se on mahdollista koulun kansliaan tai rehtorin kautta. Myös sähköposti on käytössä tarvittaessa. Toiminnasta tiedottaminen ja kertominen hoituvat wilman välityksellä (kaikilla huoltajilla wilma käytössä). Lisäksi koululla järjestetään teemoihin sisältyviä juhlia, tapahtumia ja vanhempainiltoja. Kodin ja koulun päivänä avoimet ovet. Yhteinen pikkujoulu iltatilaisuutena kummiluokan ja eskareiden yhteistyönä molempien luokkien perheille. Yhteistyötä järjestetään myös Koulun Tuki ry:n toimesta. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Koska olemme koulun alaisuudessa toimiva eskari, yhteistyömme koulun kanssa on jatkuvaa, erottamantonta, mielekästä ja antoisaa : alkuopetus, kummiluokka, koulun muu hlökunta ja opettajat, erityisopettaja ja rehtori( lasten ja oppilaiden yhteistyö, aikuisten kollegiaalinen ja konsultoiva tuki). Toimimme Tuusulan arviointimateriaalissa olevan minimiyht.lisäksi alueen esiopetusyksiköiden ja alkuopetuksen kanssa Rihan yhteistövuosikellon mukaisesti (Kaiku). - Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu - kts. ed. yläkoulun luokat osana koulun arkea, ysien ja pienten yhteistyö ( teemapäivät ja erilaiset koulun juhlat ja vierailijat) - moniammatillinen yhteistyö srk:, neuvola, perheneuvola, puheterapia, kunnan kulttuuritoimi, kirjasto, uimahalli jne. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT

7 Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. - suomenkielen osaamisen kartoitus tarvittaessa/ erityisopettaja, kielen taitojen tukeminen ja vahvistaminen vertaisryhmässä ja yksilöllisesti Suomi toisena kielenä opetus ei ryhmässä suomi toisena kielenä opetuksen tarvetta. Tarvittaessa suomenkielen osaamisen kartoitus, kielen taitojen tukeminen arjessa vertaisryhmässä ja aikuisen malli, erityisopettajan konsultointi ja tuki, koulun s2- materiaalit Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Tärkeimmät kasvun ja oppimisen tuen yhteistyökumppanit ovat lapsen omat huoltajat, joiden kanssa huoli otetaan välittömästi puheeksi ja sovimme tarvittavista tukitoimista. Yleinen tuki: Esiopetusryhmä (19) on iso yhdelle opettajalle suunniteltavaksi ja arvioitavaksi. Ryhmässä pelkässä esiopetuksessa olevia 11 ja 8 Pellavan päiväkodin kokopäivälasta, joilla esiopetuksen lisäksi täydentävää päivähoitoa sekä koulun tiloissa että Pellavassa. Esiopetuksessa lapselle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Eskarissa on apuna avustaja, joka ryhmätilanteessa on mukana auttamassa ja tukemassa tukea tarvitsevaa lasta. Jaamme mahdollisuuksien mukaan avustajan kanssa ryhmää pienempiin, jolloin oppimisen ja kasvun ohjaaminen on hyvin yksilöllistä. Eskareille on myös varattu 1 tunti viikossa erityisopettajan opetusta joko erikseen sitä tarvitseville tai kaikille oppimispelejä pelaten /mm.ekapelit. Käytössä riittävästi esi- ja alkuopetukseen tarkoitettua materiaalia (itse tehtyä ja valmista) sekä välineitä. Kaikki koulun välineet ovat myös saatavilla tarvittaessa.. Tehostettu tuki: Mikäli lapsi tarvitsee tehostettua tukea, on apuna oman opettajan lisäksi erityisopettaja (resurssitunnit, konsultointi, materiaalit, lapsen ohjaus), kouluavustajan apu henkilökohtaisessa lapsen avustamisessa ryhmässä sekä koulun Ohr ryhmä (yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto).

8 Myös koulun ulkopuoliset lasta tukevat tahot (neuvola, puheterapeutit) ovat konsultoitavissa (monialainen yhteistyö). Erityinen tuki: v ei ole esiopetuksessamme erityisen tuen tarvitsijoita (Hojks). Mikäli yksittäistä lasta ollaan siirtämässä tehostettuun tukeen, asia käsitellään koulun pedagogisen tuen ryhmässä. Eskarista ekaluokalle nivelvaiheen yhteyshenkilöt rehtori Harri Saramola, erityisopettaja Marie Foidurot ja esiopettaja Tarja Jokinen. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö -tvt -taidot jatkuvan ylläpidon ja oppimisen tavoite; koulun antama atk-tuki, kunnalta saadut (3)ipadit jatkuvaan esioppilaiden käyttöön, Kunnan järjestämä digikoulutus ( ) - Vane -matematiikan soveltava sisältöjen ja materiaalin hyödyntäminen, tuki ja syventäminen alkuopettajien kanssa ja vane-illat omalla ajalla - musiikkikasvatuksen ja oman musiikillisen työhyvinvointia lisäävä kouluttautuminen omalla ajalla; Muksulele-ukulelekurssi, JaSeSoin ja Rytmiksen musiikkikasvatustapaamiset -kunnan VESO-koulutukset - pedagoginen moniammatillinen yhteistyö koulun henkilökunnan ja alueen alku-ja esiopettajien kanssa Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne.

9 OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa -Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat alakoulun puolella (koskee myös eskaria) luokan opettaja, erityisopettaja, rehtori sekä tarvittaessa koulupsykologi, kuraattori ja kouluterveydenhoitaja -yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Esikouluryhmää koskeva palaveri on kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa ja siellä käsitellään ryhmää koskevia tukitarpeita. -yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: sosiaali- ja terveystoimi, srk, liikuntatoimi - yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Koska esiluokkamme sijaitsee koulun tiloissa, yhteistyötä alkuopetuksen ja erityisopettajan kanssa on tehty pitkin vuotta. Näin lapsen tuntemusta on jo jonkin verran. Siirtymävaiheessa keväällä pidetään siirtokeskustelu yhteisöllisen ohr:n, tulevien ekaluokan opettajien, rehtorin ja esiluokanopettajan kesken. Koulussamme on käytössä turvallisuussuunnitelma, mikä sisältää äkillisten kriisi- ja vaaratilanteiden varalle mm. tärkeät puhelinnumerot, ensiapuohjeita, koulukohtaisia toimintaohjeita onnettomuustilanteissa, palo- ja pelastussuunnitelman, koulumme järjestyssäännöt, kurinpitokäytänteet ja ohjeet ilkivalta- ja vahinkotilanteissa. Lisäksi siinä on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Yksikössä yksi esiopetusluokka koulun tilossa ja alaisuudessa. Esiopetusluokka sijaitsee vastaremontoituna koulun likuntasiivessä, missä toimii eskariluokan lisäksi (ylä)koulun kuvaamataidon luokka ja liikuntasali. 16 esiopetusikäistä lasta Riihikallion yhtenäiskoulun esiluokalla; osapäiväeskareita 10 ja kokopäiväeskareita 6-7, joilla täydentävää päivähoitoa koulun vieressä sijaitsevassa Pellavan päiväkodissa. Esiluokan opettaja koulun henkilökuntaa, avustaja (lh) päiväkodista.. psykologi:mia Hellsten

10 kuraattori: Miia Malo terveydenhoitaja: Marja Kinnunen esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: riittävät YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Oppilashuollon organisaatio tänä lukuvuonna: Koulun oppilashuollosta vastaavat rehtori, apulaisrehtori, koulukuraattori Miia Malo, koulupsykologi Mia Hellsten, koulusosionomi Riitta Järvinen (7.-9. lk:t), kouluterveydenhoitaja Marja Kinnunen, opinto-ohjaaja sekä koulun erityisopettajat. Oppilashuoltoryhmän yhteisölliseen ryhmään kuuluvat alakoulun puolella (koskee myös eskaria) luokan opettaja, erityisopettaja, rehtori sekä tarvittaessa koulupsykologi, kuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Esikouluryhmää koskeva palaveri on kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa ja siellä käsitellään ryhmää koskevia tukitarpeita. Koko esiluokkaa käsiteltäessä huoltajilta on pyydetty oppilastietolomakkeessa etukäteen lupa. Huoltajaa kuullaan yksilöllisen ohr:n ryhmän kokoonpanossa. Noudatamme OPS 2016, päivitystä oppilashuollosta ja koulun pedagogisesta tuesta annettuja ohjeita. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Pedagogisten ryhmien kokoontumisajat ovat esi-6. lk:t ke 8-9 yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:tarvittaessa puheterapeutti, neuvola, toimintaterapeutti, kunnan muut esiopetusyksiköt yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: vanhemmat, alkuopettajat, koulupsykologi, koulukuraattori,rehtori ja terveydenhoitaja YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Koko esiluokkaa käsiteltäessä huoltajilta on pyydetty oppilastietolomakkeessa etukäteen lupa. Mikäli jonkun lapsen asia tulee erikseen ohr:n käsittelyyn, ryhmä kootaan tapauskohtaisesti ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Ryhmän kokoaa se, jolla huoli herää, lähinnä esiopettaja( 2014 HP; Suostumus asian käsittelystä oppilashuollon yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 ) oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Oppilashuoltokertomuksen laatii esiopettaja, apuna tarvittaessa erityisopettaja. Säilytys koulun kansliassa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Koulussa on jokaisena arkipäivänä terveydenhoitaja kouluaikana, myös esiopetusaikana.

11 Yhteistyössä vanhempien kanssa sovitaan käytänteet eskarissa. Laktoositon ruokavalio saatavilla koulussa ilman erillistä lääkärintodistusta, muut erityisruokavaliot ilmoitetaan keittiöön ja opettajalle lääkärintodistuksella. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Tehostettu tuki: Mikäli lapsi tarvitsee tehostettua tukea, on apuna oman opettajan lisäksi erityisopettaja (resurssitunnit, konsultointi, materiaalit, lapsen ohjaus) sekä koulun Ohr ryhmä (yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto). Myös koulun ulkopuoliset lasta tukevat tahot (neuvola, puheterapeutit, toimintaterapeutti) ovat konsultoitavissa (monialainen yhteistyö). Erityinen tuki: v ei esiopetuksessamme erityisen tuen tarvitsijoita (Hojks). Mikäli yksittäistä lasta ollaan siirtämässä tehostettuun tukeen, asia käsitellään koulun pedagogisen tuen ryhmässä. Eskarista ekaluokalle nivelvaiheen yhteyshenkilöt rehtori Harri Saramola, erityisopettaja Marie Foirudot ja esiopettaja Tarja Jokinen. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus osallistua sekä suunnitteluun, toteutukseen että arvioimiseen. Heitä tiedotetaan myös yhteisöllisestä Ohr:stä. Eskarissa yhteistyö vanhempien kanssa tiivistä. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Henkilökohtainen yhteydenotto (tapaaminen, sähköposti, soitto tai Wilma). OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Esiopettajille järjestettävä kunnan koulutus, rehtori, erityisopettaja. Suunnitelman laatii esiopettaja ja se käydään läpi rehtorin kanssa. Konsultaatio ja apu tarvittaessa mm. laaja-alaiselta erityisopettajalta., ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)

12 TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Tarja Jokinen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa