ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Paijalan esiopetusyksikkö kunnallinen yksityinen Osoite Paijalantie 44, Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Varhaiskasvatusyksikön johtaja Anita Tanttu Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika 9-13 Vastuuopettaja Helinä Kivekäs LTO, Minna Uotila LTO 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Paijalan esiopetusyksikkö on luonto-ja liikuntapainotteinen. Oppimisympäristönämme toimii luonto ja lähiympäristö sekä esiopetusyksikön fyysiset tilat. Kehitämme yhteistyötä Paijalan koulun kanssa, tavoitteena luoda juostavia oppimismenetelmiä sekä ratkaisuja yli luokkarajojen.kannustamme lapsia terveelliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä tuemme heidän sosiaalisia taitojaan ja oppimisvalmiuksiaan positiivisen pedagogikan keinoin. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle

2 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Yhteisöllisyys Paijalan koulussa sekä Paijalan asuinalueella. Lasten omat oppimisprojektit ja niiden myötä mahdollisesti kehittyvät laajemmat teemat muodostuvat lasten kiinnostusten kohteiden pohjalta.tavoitteena on rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen taitojaan sekä vahvistaa lapsen luottamusta omaan osaamiseensa.. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Joustava yhteistyö Paijalan koulun kanssa Kehittämiskohde 3: Projektityöskentelymallin kehittäminen Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Toimintamme tavoitteena on luoda kannustava ja positiivinen ilmapiiri, joka edistää lapsen oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pedagogisissa ratkaisuissa otamme huomioon lapsen osallisuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa. Toimintaa ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Huomioimme pedagogisissa ratkaisuissa valtakunnallisen esiopetussuunnitelman, Tuusulan kunnan esiopetusuunnitelman sekä lasten henkilökohtaisiin esiopetuksen oppimissuunnitelmiin asetetut yksilölliset tavoitteet. Arvioimme toimintaa säännöllisesti ja hyödynnämme myös lasten ja huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä.

3 Oppimisympäristö on pääasiassa ulkona, mutta toiminnan mukaan myös sisällä. Liikumme eri metsissä, ulkoilualueilla ja alueen lähileikkikentillä sekä retkeilemme eri puolilla Etelä-Tuusulaa. Käytössämme on kolme isoa luokkatilaa. Yksikön sisäinen yhteistyö: Teemme tiivistä yhteistyötä päivittäin ja autamme toinen toisiamme joustavasti ryhmärajojen yli. Opettajat suunnittelevat ja asettavat tavoitteet toiminnalle yhdessä. Toimintaa arvioidaan yhdessä opettajien ja lastenhoitajien kanssa. Joustavat ryhmittelyt: Toimimme joustavasti isossa ryhmässä sekä jakaannumme pienempiin ryhmiin ja tarvittaessa teemme yksilötehtäviä henkilökohtaisesti lasten kanssa. Pienryhmien kokoonpanot saattavat vaihdella kauden edetessä. Oppimisympäristöt: Oppimisympäristönä toimii koulun ja esiopetuksen fyysiset tilat, lähiympäristö ja luonto. Hyödynnämme myös kunnan tiloja esim. metspirtti. Tavoitteenamme on luoda turvallinen ja oppimista edistävä oppimisympäristö, jossa lapsen oma toiminta sekä vuorovaikutus toisten kanssa mahdollistavat ja tukevat oppimista. Monipuoliset työtavat: Työskentelemme viikoittain erilaisissa ryhmissä: yksin, pareittain, pienryhmissä, isossa ryhmissä ja erilaisissa ryhmäkokoopanissa koulun oppilaiden kanssa. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Laaja-alainen osaaminen toteutuu luontevasti kaikessa toiminnassa. Käytämme monipuolisia ja vaihtelevia työskentelytapoja ja toimimme erilaisissa oppimisympäristöissä päivittäin. Työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasoa tukevaan toimintaan. Huomioimme lasten tarpeen oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Toiminnassamme korostuu myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Tarjoamme lapsille mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja monipuolisesti ja turvallisesti. Hyödynnämme esiopetusvuonna myös Tuusulan kunnan rikasta kulttuuritarjontaa. Lapset osallistuvat oman osaamisensa arviointiin ja suunnitteluun yhdessä aikuisen kanssa, itsenäisesti, pienryhmissä ja koko ryhmän kanssa. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Esikoulupäivä Metsäpirtillä syyskuussa. Museo retket Klaavolan kotiseutumuseoon ja Halosenniemeen, ja muut mahdolliset retket. Kevätlukukausi

4 Esikoulupäivä Metsäpirtillä helmikuussa ja toukokuussa, sekä muut mahdolliset retket. Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Teemme yhteistyötä perheiden kanssa päivittäin. Suhtaudumme kunnioittavasti erilaisiin perheisin sekä kotien erilaisiin katsomuksiin, uskontoihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin. Yhteistyömuotoja: - Kuulumisten vaihto tuonti- ja hakutilanteisssa - Tiedottaminen (Daisy, ilmoitustaulu, tekstiviestit) - LEOPS yhteistyössä vanhempien ja lapsen kanssa - Vanhenpainillat/ mahdolliset perheillat- ja iltapäivät - Vanhempienviikko syksyllä ja isovanhempien viikko keväällä - Arviointikeskustelu keväällä Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Teemme yhteistyötä Paijalan koulun ekaluokkalaisten kanssa. Tavoitteena on toimia yhdessä kaksi kertaa kuukaudessa. Suunnittelemme toimintaa joustavasti yhdessä ja erikseen. Esikoulu tekee tiivistä yhteistyötä myös Paijalan koulun 6 B luokan kanssa mm liikunnan ja kirjallisuuden parissa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Pyrimme tekemään yhteistyötä alueen muiden esiopetusyksiköiden kanssa. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin esim skidiviikot, partio ja Tups jalkapallokoulu. Kirjastoauton palvelut ovat käytössämme viikottain. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT

5 Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Ryhmässämme on kolme eri kieli- ja kulttuuritaustaista lasta. Ryhmämme tavoitteena on tukea jokaisen lapsen kieli-ja kulttuuri-identiteetin kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Tutustumme myös Tuusulan kunnan rikkaaseen kulttuuriperinteeseen mm. tekemällä museovierailuja ja retkillä esim. sarvikalliolle. Esikouluvuoden aikana tutuksi tulee myös Suomen kartta ja sen myötä alueelliset erot esim. ruuat, murteet, tavat jne. Suomi toisena kielenä opetus Ryhmämme s2 lapset saavat kerran viikossa pienryhmäopetusta koulun laaja-alaiselta erityisopettajalta. S2 opetusta tapahtuu myös eheyttävästi pienryhmissä. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Henkilökunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan esiopetusta tukeviin koulutuksiin. Seuraamme kunnan koulutuskalenterin tarjontaa. Syksyllä 2018 esiopetuksen henkilökuntaa on osallistumassa mm. ensiapukoulutukseen ja tvt/digikoulutukseen. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Huoltajilta saatu palaute oli positiivista. Huoltajat olivat kiinnittäneet huomiota mm. lasten kunnon kohentumiseen ja motoristen taitojen harjaantumiseen. Positiivista palautetta tuli myös esikoulun hyvästä ilmapiiristä.

6 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. Arviointipalautteessa nousi esiin tiedottaminen. Huolimatta hyvästä ja erilaisin keinoin tapahtuvasta tiedottamisesta, viestit eivät ole aina tavoittaneet kaikkia huoltajia. Jatkamme monikanavaista tiedottamista ja kannustamme vanhempia lukemaan tiedotteita säännöllisesti. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuoltoryhmään kuuluvat esiopetusyksikön johtaja, esiopettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulupsykologi sekä tarpeen mukaan muita asiantuntijoita ja huoltajat. Yksilöllinen ja yhteisöllinen

7 oppilashuoltoyhmä kokoontuu kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukaudella. Tarvittaessa järjestetään lisätapaamisia. Pedagoginen ryhmä kokoontuu kerran syys- ja kerran kevätlukukaudella. Äkillisissä tilanteissa ryhmän esiopettaja ottaa esille nousseen asian puheeksi esiopetusyksikön johtajan kanssa, ja yhdessä päätetään jatkotoimenpiteistä esm. yhteydenotosta muihin oppilashuollon jäseniin. Esiopettaja toimii koordinoijana. Mahdollisten ongelmien ilmetessä keskustellaan aina vanhempien kanssa. Käytössämme on Miniverso vertaissovittelumenetelmä, jota käytämme ristiriitatilanteiden selvittämisessä Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Niina Luhtala kuraattori: Katri Tiainen terveydenhoitaja: Ruut Karlsson 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Lähialueen esiopetusyksiköiden johtajat ja esiopettajat, veo, koulupsykologi ja tarvittaessa muita asiantuntijoita Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Varhaiskasvatusyksikön johtaja toimii puheenjohtajana, sihteerinä toimivat esiopettajat ja täyttävät yhteisöllisen oppilashuoltokertomuksen. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Veo kutsuu ulkopuoliset tahot tarvittaessa. Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Esiopettajat käyvät rehtorin ja tulevien opettajien kanssa siirtokeskustelut varhaiskasvatuksessa yhteisesti sovitun nivelvaiheen mukaisesti.

8 11.3 YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Huoltajan kanssa käydään keskusteluja huolen aiheista ja heitä kuunnellaan asiassa, myös lasta kuullaan. Keskustelussa asetetaan yhdessä tavoitteita joita seurataan ja arvioidaan. Vanhemmilta pyydetään kirjallinen lupa oppilashuoltoryhmään osallistujista ja he saavat halutessaan osallistua niihin. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Esiopetuksen tehtävä on informoida vanhempia OHR tarpeesta ja kokoontumisesta. Heiltä pyydetään suostumus ja halu osallistumisesta. Veo kutsuu yhteistyötahot koolle OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: 11.6 ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Helinä Kivekäs LTO, MInna Uotila LTO pvm

9 Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm