ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Päiväkoti Pellava kunnallinen yksityinen Osoite Pellavamäentie 11, Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Sirkku Kimonis Puhelin , Sähköposti anne.larkiala@tuusula.fi, satu.maaranen@tuusula.fi, carina.aberg@tuusula.fi, kirsi.kalliotahti@tuusula.fi, heini.kriktila@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Anne Larkiala, anne.larkiala@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) 4 lastentarhanopettajaa, 3 lastenhoitajaa ja 2 avustajaa KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa

2 Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa 1 1 Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa 1 Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. Toiminta toteutetaan sekä esioppilaiden omana pienryhmätoimintana että osana muun ryhmän toimintaa. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 25 Suomenkielisessä opetuksessa 50 Pojat 25 Ruotsinkielisessä opetuksessa Yhteensä 50 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset 11 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus 1 Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus esiopetukseen esiopetuksesta Mahdolliset

3 (lukumäärä) (lukumäärä) päivähoitoon perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Esiopetus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, kasvatusta ja opetusta, joka edistää lapsen oppimisedellytyksiä. Tavoitteena on varhainen puuttuminen mahdollisesti ilmeneviin lapsen haasteisiin. Tämä tehdään jatkuvan havainnoinnin, kielellisten ja matemaattisten arvioiden avulla sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Lasten osallisuus on merkittävä osa esiopetustoiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Leikki, ilo ja huumori ovat tärkeä osa esiopetusta. Kaikki toiminta perustuu positiiviseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on hyväksyvä, kannustava, turvallinen, ystävällinen ja rohkaiseva ilmapiiri. Kaikkeen kiusaamiseen puututaan välittömästi, Miniversoa käyttäen. Keskeiset toimintatavat esiopetuksessa ovat monipuolinen, oppimista tukeva liikunta sekä luonnossa leikkiminen ja tutkiminen. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET

4 Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Painopistealueita lähestytään lapsille merkityksellisellä tavalla, sisällöt tarkentuvat ja elävät toiminnassa lasten mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan. Teemojen valinnoissa huomioimme vuodenajat ja juhlapyhät sekä tarjoamme monipuolisesti muita, aiheeltaan vaihtelevia teemoja, jotka kestävät muutamasta päivästä useampaan kuukauteen. Teemojen laajuus ja niihin käytettävä aika määräytyvät aina lapsilähtöisesti. Lapsia kiinnostavia teemoja ja projekteja jatketaan ja kasvatetaan lasten innostuksen mukaan. Syksyllä 2017 esiopetuksessa on käynnissä esim. oma talo-projekti sekä kauppaleikki. Projektien myötä esioppilaat ovat tutustuneet lähiympäristöön sekä harjoitelleet esim. monilukutaitoa, tieto- ja viestintäteknistä osaamista sekä oman työn suunnittelua. Tulevan kauden teemoja: - Suomi 100-vuotta - Kulttuuriretki - Mahdollinen projektiin liittyvä retki Tuusulan kunnan ulkopuolelle Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Liikunta oppimisen tukena Kehittämiskohde 3: Vanhempien osallisuuden lisääminen Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Pienryhmätoiminta, leikki, elämyksellisyys oppimisessa, lapsi aktiivisena toimijana. Yksikön sisäinen yhteistyö: Yhteiset projektit, esiopettajien yhteinen suunnitteluaika. Joustavat ryhmittelyt: Toimiminen erilaisissa ryhmissä tilanteen/tarpeen mukaan. Avustajien osaamisen hyödyntäminen pienryhmissä. Oppimisympäristöt: Positiivinen ja kannustava vuorovaikutussuhde takaa lapselle psyykkisesti turvallisen oppimisympäristön.

5 Käytössämme ovat ryhmätilat, jotka mahdollistavat erinomaisesti pienryhmiin jakaantumisen. Käytössä on myös sali, jossa käymme säännöllisesti liikkumassa. Lisäksi hyödynnämme lähiympäristöä lähes päivittäin (urheilukenttä, metsä, puisto, kirjastoauto). Ryhmätilojen oppimisympäristön tavoitteena on herättää ja tukea lasten kiinnostusta oppimista kohtaan. Lasten tasolla esillä on numerot ja numeromäärät, aakkoset, kirjainlappuja, joilla voi leikkiä ja mm. riimikuvia ja sanoja. Työvälineet ja lelut ovat koko ajan lasten saatavilla. Leikkiympäristö on lasten muokattavissa. Oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan. Se myös tukee tutkivaa toimintaa, tarjoaa lasten käyttöön runsaasti erilaisia lasten mielenkiintoa herättäviä materiaaleja ja välineitä, jotka ovat lasten ulottuvilla ja vapaasti käytettävissä sekä herättää lapsessa halun oppia uusia asioita ja innostaa kehittämään omia taitojaan Työtavat: Pari-ja pistetyöskentely. Painotamme toiminnallisuuden ja liikunnan avulla oppimista. Lapset suunnittelevat, toteutta-vat ja arvioivat toimintaa yhdessä aikuisen kanssa. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Päivittäinen yhteistyö vanhempien kanssa toteutuu lapsen tuonti- sekä hakutilanteissa. Lisäksi käymme oppimissuunnitelma ja mahdolliset HOJKS-keskustelut syksyllä ja keväällä. Päiväkodilla järjestetään vanhempainilta syksyllä ja keväällä. Kauden tavoitteena on vanhempien osallisuuden lisääminen. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Teemme yhteistyötä Riihikallion alkuopetuksen, koulun rehtorin ja laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Yhteistyöparit esi- ja alkuopettajilla. Lisäksi yhteisiä tapahtumia koulun kanssa, esim. Syyssäpinät ja Joululaulajaiset. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu Yhteiset tapahtumat yläkoulun ja lukion kanssa. Yhteistyö Riihikallion palvelukeskuksen kanssa. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä

6 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Suomi toisena kielenä opetus Suomenkielen osaamisen kartoitus, kielen taitojen tukeminen arjessa, tarvittaessa S2-kerho. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Ohjattu toiminta tapahtuu pienryhmissä. Kaikissa ryhmissä on avustaja apuna. Lisäksi käytämme kuvia, tukiviittomia ja nopeaa piirrosviestintää vuorovaikutuksen tukena, toiminnan ohjaamiseen ja arjen strukturointiin. Säännölliset oppilashuoltoryhmän tapaamiset ja tarvittava moniammatillinen yhteistyö tukevat toimintaa. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Painopisteenä TVT-taitojen kehittäminen, pedagoginen yhteistyö esiopettajien kesken.

7 Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuoltoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa, ryhmissä käsitellään kauden aikana esiin nousevia aiheita. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi, Miniverson käyttö. Väkivaltatilanteissa toimitaan kunnan toimintaohjei-den mukaan. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Yksikössä on kaksi esiopetusryhmää päiväkodin tiloissa sekä integroidussa erityisryhmässä tapahtuva esiopetus. psykologi:mia Hellsten kuraattori: Miia Malo terveydenhoitaja: Kati Soininen

8 esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: riittävät palvelut. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Päiväkotien esimiehet, alueen VEO, koulupsykologi, laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, esiopettajat, terveydenhoitaja. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Kokoontuminen neljä kertaa vuodessa Päiväkoti Pellavassa, keväällä kalenteroidaan seuraavan kauden tapaamiset sekä tapaamisten sisältö. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Lastensuojelu, koulu, kunnan muut esiopetusyksiköt. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Vanhemmat, opettajat, koulupsykologi, koulukuraattori, rehtori, terveydenhoitaja. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Ryhmän kokoaa henkilö, jolla huoli herää. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Esiopettaja laatii. Säilytetään varhaiskasvatusyksikön johtajan toimistossa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Erityisruokavalio-ilmoitus, lääkärintodistukset. Lapsen sairauden vaatima hoito hoidetaan yhteistyössä vanhempien, omahoitajan sekä esimiehen kanssa. Ohjeistus koko ryhmälle. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Psykologi, terveydenhoitaja, koulukuraattori. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Vanhempia tiedotetaan yhteisöllisestä OHR-tapaamisesta, tapaamisesta laaditaan yhteenveto vanhemmille, vanhempainillassa kerrotaan OHR-toiminnasta. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Vanhempainillat, ilmoitukset ilmoitustaululla, sähköposti. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN

9 Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Laadittu yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa