Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvioesitys sekä vuosien 2020-2021 taloussuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/02.02.00.00/2018 Esittelijä: puh. Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen 040 541 6810 Valmistelija/lisätiedot: Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen etunimi.sukunimi@ekpelastuslaitos.fi puh. 040 541 6810 Liite 1. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvioesitys sekä vuosien 2020-2021 taloussuunnitelma Talousarviokehykset vuosille 2019 2021 Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi 20.6.2016 käyttötalouden tasapainotusohjelman vuosille 2017 2018 kaupungin oman toiminnan osalta. Tasapainotusohjelmalla parannetaan kahden vuoden aikana 8,8 miljoonalla eurolla kaupungin vuosikatetta, jotta tulorahoitus kattaisi pitkällä aikavälillä investointimenot ja velkakehitys pysyisi siten hallinnassa. Tasapainotusohjelman mukaan maakunnallisesta palvelutuotannosta säästetään vuodessa 7,6 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen päätöksellä pelastuslaitokselle osoitettu talouden tasapainotusohjelman laskennallisena osuus oli -289 000 euroa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.12.2017 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille 2019 2021. Kaupunginvaltuuston vahvistaman taloussuunnitelman yksityiskohtaisiin perusteluihin on kirjattu, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi voivat laatia käyttösuunnitelman raamista poiketen siten, että taseyksikön syntyvä alijäämä katetaan taseyksikön kertyneestä ylijäämästä. Taseeseen kertynyt ylijäämä ei saa muuttua alijäämäksi. Vuosien 2017 2018 osalta pelastuslaitokselle osoitettu talouden tasapainotusohjelman laskennallinen osuus (-289 000 euroa) katetaan pelastuslaitoksen taseesta edellisten tilikausien ylijäämistä
Lappeenrannan kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.9.2018 tarkistanut talousarviokehykset vuosille 2019 2021. Vuosien 2019 2021 talousarviokehykset perustuvat voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, jossa on huomioitu kunta-alan palkkaratkaisun vaikutukset. Kaupunginhallitus pyytää lautakuntia kuvaamaan talousarvioesityksen yhteydessä toimintansa taloudellinen liikkumavara eli kertomaan, mitä ei-lakisääteisiä toimintoja voidaan lopettaa tai palvelutasoa muuttaa. Lautakuntien talousarvioesitykset tulee toimittaa 19.10.2018 mennessä. Maakuntauudistuksen siirtymisen johdosta talousarviokehykset on valmisteltu vuoteen 2021 saakka nykyisen rakenteen ja voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Pelastustoimen palvelutasopäätös 2013 2020 Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle pelastuslain 27 :ssä säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuusja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan vahvistamassa palvelutasopäätöksessä on selvitetty alueella esiintyvät uhat, arvioitu niistä aiheutuvat riskit, määritelty toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen sisältyy myös suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Hyväksytty palvelutasopäätös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämään palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut ja sopijakunnat osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit pelastuslaitokselle hyväksytyn palvelutasopäätöksen toteuttamiseen. Palvelutasopäätös on sitovuudeltaan perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Pelastuslautakunta päätti kokouksessaan 24.5.2018 ( 16) jatkaa voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen 2013 2018 voimassaoloaikaa vuoden 2020 loppuun tai siihen saakka kunnes maakunta vahvistaa uuden palvelutasopäätöksen. Mikäli maakuntauudistuksen aikataulu siirtyy vuoden 2020 alusta,
pelastustoimen palvelutasopäätöksen uusimisesta tehdään päätös erikseen. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti pelastustoimen kehittäminen palvelutasokauden aikana toteutetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen ja siihen sisältyvän kehittämissuunnitelman mukaisesti. Käyttötalouden osalta pelastustoimen kokonaismenojen nousu sisältää julkisten menojen yleisen kustannustason nousun edellisen vuoden talousarvion suhteen sekä vuotuiset kehittämissuunnitelman kustannukset. Investoinnit ja niihin varattavat määrärahat suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän investointisuunnitelman mukaisesti. Päätoimisen henkilöstön henkilömäärä suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat vuoden 2021 alusta 18 maakuntaa. Sisäministeriö valmistelee uudistuksen vaatimat lainsäädäntömuutokset. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on tehokas ja yhtenäinen pelastustoimi koko Suomessa taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa sekä varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota.
Pelastustoimen neuvottelukunta ja pelastuslautakunta käsittelivät yhteiskokouksessaan 2.10.2018 pelastuslaitoksen laatiman vuoden 2019 talousarvioesityksen sekä vuosien 2020 2021 taloussuunnitelman. Neuvottelukunta hyväksyi osaltaan pelastuslaitoksen esityksen taloussuunnitelmaksi vuosille 2019-2021 edelleen esitettäväksi pelastuslautakunnan kautta Lappeenrannan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Talousarvio 2019 Pelastuslaitoksen taloussuunnitelma vuosille 2019 2021 laaditaan kaupunginhallituksen 3.9.2018 antamien talousarviokehysten mukaisesti. Vuoden 2019 talousarvio laaditan siten, että Lappeenrannan kaupunginhallituksen tarkistettuun pelastuslaitoksen talousarviokehykseen lisätään pelastuslaitokselle osoitettu talouden tasapainotusohjelman 2017 2018 laskennallinen osuus (-289 000 euroa). Tämä katetaan pelastuslaitoksen taseesta edellisten tilikausien ylijäämistä. Tämä mahdollistaa sen, että pelastustoimen palvelut voidaan toteuttaa vahvistetun pelastustoimen palvelutason mukaisesti. Investoinnit Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 4.6.2018 vahvistaman investointi- ja puiteohjelman 2018-2025 mukaisesti vuosille 2018 2021 esitetään varattavaksi investointeja varten 6 / as. / v. Pelastuslaitoksen investointien osalta on selvitetty vaihtoehtona siirtymistä leasingrahoitukseen, jos tähän päädytään Lappeenrannan kaupungin ja sopijakuntien välisissä neuvotteluissa. Investointien eri rahoitusvaihtoehtojen tarkoituksenmukaisen käytön osalta toimitaan Lappeenrannan kaupungin konserniohjauksen mukaisesti. Leasing-rahoituksella hankittuun ajoneuvokalustoon ei ole mahdollista saada erillistä avustusta esim. palosuojelurahastolta, jolta on vuosittain saatu noin 75 000 euron avustus raskaan pelastusajoneuvon hankintaan. Esittelijän ehdotus Pelastuslaitoksen esitys taloussuunnitelmaksi vuosille 2019-2021 hyväksytään edelleen esitettäväksi pelastuslautakunnan kautta Lappeenrannan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.
Kaupunginhallituksen lautakunnalle esittämään pyyntöön kertoa talousarvioesityksen yhteydessä toimintansa taloudellinen liikkumavara, mitä ei-lakisääteisiä toimintoja voidaan lopettaa tai palvelutasoa muuttaa, pelastuslautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle pelastuslain 27 :ssä säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan vahvistamassa palvelutasopäätöksessä on selvitetty alueella esiintyvät uhat, arvioitu niistä aiheutuvat riskit, määritelty toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen sisältyy myös suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Hyväksytty palvelutasopäätös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämään palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut ja sopijakunnat osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit pelastuslaitokselle hyväksytyn palvelutasopäätöksen toteuttamiseen. Palvelutasopäätös on sitovuudeltaan perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti pelastustoimen kehittäminen palvelutasokauden aikana toteutetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen ja siihen sisältyvän kehittämissuunnitelman mukaisesti. Käyttötalouden osalta pelastustoimen kokonaismenojen nousu sisältää julkisten menojen yleisen kustannustason nousun edellisen vuoden talousarvion suhteen sekä vuotuiset kehittämissuunnitelman kustannukset. Investoinnit ja niihin varattavat määrärahat suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän investointisuunnitelman mukaisesti. Päätoimisen henkilöstön henkilömäärä suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti
tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Pelastusviranomaisten on kyettävä huolehtimaan lisäksi toimintavalmiudesta ja tarvittavasta toimintakyvystä 24/7 vuoden jokaisena päivänä. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Etelä-Karjalan pelastustoimen alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät riittäviä henkilöstöresursseja, jotta pelastuslainsäädännössä ja palvelutasopäätöksessä määritellyt tehtävät voidaan toteuttaa. Nykyinen henkilöstön määrä etenkin valvontahenkilöstö osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Vahvistetun pelastustoimen palvelutason turvaamiseksi tulee pelastuslaitoksen taloussuunnittelu perustua hyväksyttyyn pelastustoimen palvelutasoon. Pelastuslaitokselle vuosille 2017 2018 asetettu säästövelvoite (-289 000 euroa) tulee vaikuttamaan koko taloussuunnitelmakaudelle. Säästövelvoite vaikuttaa jo nyt kalustollisen ja toiminnallisen valmiuden ylläpitämiseen. Kaikkia hankintoja ei voida suorittaa suunnitelman mukaisesti. Säästövelvoite on voitu vielä kattaa pelastuslaitoksen edellisten tilikausien ylijäämäistä. Tämä mahdollisuus tulee olla myös vuoden 2019 osalta. Mikäli tämä ei ole mahdollista tai pelastuslaitoksen käyttötalousmäärärahoihin kohdentuu lisää säästövelvoitteita, edellyttää se edelleen toimintojen sopeuttamista ja hyväksymällä tästä syntyvä palvelutason lasku sekä se, että kansalaisten alueellista yhdenvertaista kohtelua ei kyetä varmistamaan. Sopeuttamisen seurausvaikutuksia ei voida kokonaan kompensoida toimintaa tehostamalla. Toimintojen sopeuttaminen tulee vaikuttamaan palvelutasopäätöksessä asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, henkilöstön määrään, työvuorovahvuuksien sekä päivystys- ja varallaolojärjestelyjen. Lisäksi sillä tulee olemaan vaikutuksia myös sopimispalokuntajärjestelmän ylläpitoon. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano sopijakunnat Konsernipalvelut