S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS 17.9.2012 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 571-P10146P004
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 2 ALKUSANAT Pudasjärven kaupunginhallitus päätti käynnistää Livojokivarren rantaosayleiskaavoituksen 15.6.2010 jokivarren kyläseurojen aloitteesta. Suunnittelutyö aloitettiin lokakuussa 2010 perusselvityksillä. Ensimmäisessä vaiheessa viistoilmakuvien pohjalta selvitettiin maaperä ja rannan laatu, kasvipeite sekä alueen soveltuvuus rakentamiseen. Perusselvitysvaiheessa alueelta kartoitettiin luontokohteet, ja sekä tiedot uhanalaisista lajeista sekä luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain tarkoittamista erityisesti suojeltavista luontotyypeistä. Lisäksi laskettiin todellinen rantaviiva ja suoritettiin emätilaselvitys. Toisessa työvaiheessa alueelle laadittiin alustavat tavoitteet ja mitoitusperusteet ja niiden pohjalta käytiin tilaajan edustajien ja muiden suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa neuvottelu tavoitteista ja mitoitusperusteista. Osallisten mielipiteitä selvitettiin suunnittelun alkuvaiheessa 18.11. ja 16.12.2011 järjestetyissä yleisötilaisuuksissa. Kaavan laatijana toimivat FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n (aiemmin FCG Finnish Consulting Group Oy) Oulun ja Helsingin toimistot, joissa projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana työstä ovat vastanneet 1.9.2012 alkaen DI, YKS-503 Kuisma Reinikainen ja 31.8.2012 asti DI Pekka Mäkiniemi. Kulttuurihistoriallisten selvitysten laatijana on ------. Ympäristö- ja maisemasuunnittelijana on FM Saara-Kaisa Konttori. Luontoselvityksen laatijoina ovat FM Minna Tuomala sekä FM Ville Suorsa. Projektiassistenttina on toiminut Leila Väyrynen. Kunnassa työtä ohjaa tekn. johtaja Ritva Kinnula ja maankäyttöinsinööri Markku Mattinen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 571-P10146P004
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 3 (58) Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT... 6 1.1 Suunnittelun lähtökohdat... 6 1.2 Suunnittelualue... 6 1.3 Luonnonympäristö... 8 1.3.1 Ilmasto... 8 1.3.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia... 8 1.3.3 Pohjavedet... 8 1.3.4 Vesistöt... 9 1.3.5 Kasvillisuus... 10 1.3.6 Eläimistö... 10 1.3.7 Nisäkkäät... 11 1.3.8 Linnusto... 11 1.3.9 Kalat ja muut vesieläimet... 11 1.3.10 Arvokkaat luontotyypit ja lajisto... 11 1.4 Muut suojelukohteet... 12 1.4.1 Muinaismuistokohteet... 12 1.4.2 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 12 1.5 Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö... 13 1.5.1 Kylät... 13 1.5.2 Rantarakentaminen... 14 1.5.3 Vapaa rantaviiva... 14 1.5.4 Palvelut ja työpaikat... 14 1.5.5 Tiestö, vesi- ja energiahuolto... 15 1.5.6 Vapaa-aika... 15 2 TAVOITTEET... 19 2.1.1 Yleiset periaatteet... 19 2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 19 2.1.3 Maakuntakaava... 19 2.1.4 Maakuntakaavan tavoitteet... 22 2.1.5 Yleiskaavat... 22 2.1.6 Asemakaavat... 22 2.1.7 Rakennusjärjestys... 23 2.1.8 Muut suunnitelmat... 23 2.1.9 Suunnittelutyön aikana laadittavat selvitykset... 23 2.1.10 Luonnonarvot ja ympäristö... 23 2.1.11 Yhdyskuntarakenne... 23 2.1.12 Uuden rakentamisen sijoittuminen... 23 2.1.13 Rakentaminen... 23 2.1.14 Elinkeinot... 25 2.1.15 Kunnallistekniset tavoitteet... 25 2.1.16 Maaliikenne... 25 2.1.17 Vesiliikenne... 25 2.1.18 Virkistyksen ja yleisen käytön tavoitteet... 26 2.1.19 Suojelutavoitteet... 26 2.2 Laaditut muut selvitykset... 26 2.2.1 Emätilaselvitys... 26 2.2.2 Rantaviivaselvitys... 26 2.2.3 Luontoselvitys... 26 2.2.4 Korkeustaso- ja tulvaselvitykset... 27 2.3 Mitoitusperiaatteet... 28 2.3.1 Rantaviivan laskentaperiaate... 28 2.3.2 Jokien rantaviivan muuntaminen... 28 2.3.3 Järvien rantaviivan muuntaminen... 29
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 4 (58) 2.3.4 Emätilaperiaate... 29 2.3.5 Rantavyöhykkeen rakennettavuus... 30 2.3.6 Rakennettavuuden vaikutus tilan rakennusoikeuteen... 31 2.3.7 Rantavyöhyke... 31 2.3.8 Olevat rakennuspaikat... 31 2.3.9 Mitoitusvyöhykkeet... 31 2.3.10 Ei oma-rantaiset rakennuspaikat... 32 2.3.11 Rantarakennusoikeuden määräytyminen... 32 2.3.12 Rakennuspaikkojen siirtäminen... 33 2.3.13 Saarten ja lampien mitoitus... 33 2.4 Yleiskaavan teoreettinen mitoitus... 34 3 RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 35 3.1 Yleistä... 35 3.2 Aluvarausten pääperustelut... 35 3.2.1 Rakentaminen... 35 3.2.2 Palvelut... 38 3.2.3 Matkailu, virkistys ja vapaa-aika... 39 3.2.4 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet... 40 3.2.5 Luonnon-, maisema- ja kulttuuriympäristön suojelu... 40 3.2.6 Liikenneyhteydet... 45 3.2.7 Reitistöt... 45 3.2.8 Muu maankäyttö... 46 4 TOTEUTTAMINEN... 47 4.1 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset... 47 4.2 Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella... 48 5 JÄTEVESIEN KÄSITTELY... 50 5.1 Yleistä... 50 5.2 Pysyvä asutus (AP, AM)... 50 5.3 Loma-asutus (RA)... 50 5.4 Muu rakentaminen... 53 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 54 6.1 Yleistä... 54 6.2 Vaikutuksen luontoon... 54 6.2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 54 6.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen... 54 6.2.3 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon... 55 6.2.4 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön... 55 6.2.5 Vaikutukset Natura 2000 -alueisiin... 55 6.2.6 Vaikutukset maisemaan... 55 6.2.7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 56 6.2.8 Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen... 56 6.2.9 Vaikutukset liikenteeseen... 56 6.2.10 Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön... 56 6.2.11 Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön... 56 6.3 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 57 6.3.1 Vaikutukset viihtyvyyteen... 57 6.3.2 Taloudelliset vaikutukset... 57 7 SUUNNITTELUVAIHEET... 58
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 5 (58) Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.1.2011, tarkastettu 17.9.2012 2. Maisemaselvitys 17.1.2012 Raportti Kartat 1-2 3. Luontoselvitys 19.1.2012 Raportti Kartat 1-3 Karttaselite 4. Ii- ja Livojokivarsien osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi 28.2.12012 5. Ranta-alueiden mitoitustaulukko 17.9.2012
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 6 (58) 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun lähtökohdat Aittojärven, Livon, Yli-Livon ja Sarakylän kyläseurat tekivät aloitteen rantaosayleiskaavan laatimisesta. Suunnittelun lähtökohtana on laatia sellainen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueilla. Alueen kaavoituksella pyritään tukemaan alueen elinvoimaa ja virkistysmahdollisuuksia huomioiden perinteiset elinkeinot, kuten maa- ja metsätalous. Kaavoituksella mahdollistetaan Livojokivarteen lomaasutuksen rinnalla pysyvää asutusta. Ranta-alueen mitoitusnormit vaihtelevat alueittain luonnonolosuhteiden perusteella. Rakennusoikeutta määritettäessä yhtenä tekijänä on huomioitu rantavyöhykkeen rakennettavuus. Rakennettavuus on määritelty alueella suoritetun viistokuvauksen ja maastotarkastelujen avulla. 1.2 Suunnittelualue Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa Livojärvestä Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen pituus on 133 km ja se virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen länsipuolella. Livojoki kulkee Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta. Rantaosayleiskaavan alue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on 122 km ja sen pinta-ala on 68 km2. Suunnittelualue kattaa Livojoen rantoja noin 200 m pääuoman molemmilta puolilta sekä lisäksi myös Rytinkijärven ranta-alueen. Kuva 1: viistoilmakuva Livojoesta, Kouvanniva
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 7 (58) Livojoki on kokonaisuutena varsin erämainen Iijoen suurin sivujoki. Alueella on vapaa-ajan asuntoja n. 315 kpl ja pysyviä asuntoja n. 183 kpl. Alue on virkistyskalastuksen kannalta tärkeä erityisesti Syötteen alueelle. Kaavoituksen lähtökohtana on että joen yläosa säilyy pääosin virkistyskäytössä. Kaavoitettava alue ulottuu pohjoispäässä Posion rajalle. Rytinkijärvi sijoittuu suunnittelualueen keskivaiheille Livojoki laskee Iijokeen suunnittelualueen eteläpäässä Kuva 2: Suunnittelualue
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 8 (58) 1.3 Luonnonympäristö 1.3.1 Ilmasto Pudasjärvi kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Alueen ilmasto on mantereinen, mille ovat tyypillisiä hyvin suuret vuotuiset lämpötilanvaihtelut. Maaston kohoaminen koillista kohti sekä paikalliset olosuhteet vaikuttavat sademääriin sekä talven runsaslumisuuteen. Vuoden keskilämpötila Pudasjärven länsiosissa on noin +1,5 C ja laskee koillista kohti ollen Kuusamossa noin -0,5 C. Vuoden kylmimmän kuukauden (tammikuu) keskilämpötila on noin -11-14 C ja lämpimimmän (heinäkuu) 14,5 15,4 C. Sademäärät ovat kunnan alavilla länsiosilla noin 550 650 mm vuodessa, mutta korkeammilla paikoilla joka lähellä 700 mm. Sateisimpia kuukausia ovat heinä- ja elokuu, kuivimpia helmi huhtikuu. Pudasjärven itä- ja pohjoisosat kuuluvat maamme runsaslumisimpiin alueisiin (Ilmatieteenlaitos 2009). 1.3.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia Livojokivarren kallioperä on pääasiassa vanhaa, yli 3100 2500 miljoonaa vuotta vanhaa arkeeista kallioperää. Alueen pääkivilajeja ovat granoidiset gneissit ja migmatiitit sekä niiden sisään sulkeutuvat amfiboliitit. Pudasjärven kaupungin pohjoisosissa arkeeisia kivilajeja leikkaavat terävästi varhaisproterotsooiset diabaasit ja graniitit (Lehtinen ym. 1998). Alueella ei ole merkittäviä kalliopaljastumia. Livojokivarren yleisin maalaji on moreeni, jota peittää paikoin ohut turvekerros. Livojoen laaksossa, jokiuoman lähellä on enimmäkseen karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa jokikerrostumina. Yläjuoksulla, Sarajärven alueella, on myös hienoa hietaa. Nämä tasaiset tai loivasti jokeen viettävät kentät on osin raivattu pelloiksi ja jokiniityiksi (Johansson ym. 2004). Paikoitellen Livojokivarressa tavataan myös paksuturpeista maalajia. Topografialtaan Livojoen alajuoksu on melko alavaa ja tasaista, mutta latvaosiltaan maanpinnan suhteellinen korkeus kohoaa jo yli 200 metriin, lähestyttäessä Koillismaan vaarajaksoa. Livojoen putouskorkeus on 137 m. 1.3.3 Pohjavedet Kaava-alueelle sijoittuu yhteensä viisi vedenhankintaan tärkeää pohjavesialuetta (I-luokka): Auralankangas-Riekinkangas (11615114), Nissinkangas (11615157), Penikkakangas (11615117), Uhkakangas (11615141) ja Hylkilampi (11615125A) Kaava-alueelle sijoittuu tai siihen rajoittuu lisäksi yksi vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) sekä kahdeksan muuta pohjavesialuetta (III-luokka).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 9 (58) Kuva 3: Kaava-alueelle ulottuvat tai sitä sivuavat pohjavesialueet. 1.3.4 Vesistöt Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA4) ja Iijoen valuma-alueelle (61) ollen sen toiseksi suurin sivujoki. Livojoen valuma-alue (61.5) jakaantuu edelleen yhdeksäksi toisen jakotason alueeksi, joista kaava-alue sijoittuu pääosin Livojoen alaosan alueelle (61.51), Livojoen keski-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 10 (58) osan alueella (61.52) sekä Livojärven alueella (61.53). Livojoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 2252 km2 ja järvisyysprosentti 3,2. Livojoen keskivirtaama on 14 28 m2/s. Jokityypiltään Livojoki on suuri kangasmaiden joki (OIVA-tietokanta). Jokityyppi vastaa luontotyyppiä keskisuuret havumetsävyöhykkeen joet, joka on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi (NT), mutta vaarantuneeksi (VU) Etelä- Suomessa (Raunio ym. 2008), mihin Livojoen alaosa kuuluu. Livojoen suurin järvi on Rytinkijärvi. Suurimpia Livojokeen laskevia jokia ovat Pärjänjoki, Nuorunkajoki, Kouvanjoki ja Mäntyjoki. Livojoki meanderoi hienojakoisen maa-aineksen keskellä, minne on muodostunut useita juoluoita eli makkarajärviä. Alaosaltaan Livojoki virtaa paikoitellen melko rauhallisesti, mutta sen yläosa on nopeampivirtainen ja siellä sijaitsee mm. paljon koskia. Livojoen ala- ja keskiosan vedenlaatu on hyvä ja latvaosien vedenlaatu on erinomainen. Laajaan biologiseen, fysikaalis-kemialliseen sekä hydrologismorfologiseen aineistoon perustuva Livojoen ekologinen kokonaisluokka on erinomainen (OIVA-tietokanta). Livojoen valuma-alueella ei ole tällä hetkellä lainkaan turvetuotantoa. Livojokea on aikanaan perattu voimakkaasti uiton tarkoituksiin, mutta uittosääntöjen kumoamisen jälkeen lähes kaikki joen virtapaikat on kunnostettu ja kuivilleen jääneet sivu-uomat vesitetty. Livojoki on rakentamaton ja se kuuluu Iijoen vesistön keski- ja yläosan koskiensuojelulailla suojeltuihin vesistöihin. Koskiensuojelulaki sisältää 53 erillistä suojelukohdetta eli yksittäistä koskea, jokiosuutta tai vesistöaluetta. Koskiensuojelulain 1 :n kohdan 40 mukaan uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa Iijoen vesistön keski- ja yläosassa. Hallituksen esityksessä koskiensuojelulaiksi on todettu, että suojeltavaan alueeseen sisältyvät Iijoen pääuoma sivuvesistöineen Taivalkosken kunnassa sijaitsevalta Jokijärveltä Yli-Iin kunnassa sijaitsevalle Haapakoskelle, Kostonjoki Iijoesta Kostonjärven säännöstelypadon alapuolelle sekä Livojoki (Häkkinen ym. 2005). 1.3.5 Kasvillisuus Livojoki kuuluu alaosiltaan keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan lohkoon, keskiosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Peräpohjolan lohkoon ja latvaosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Kainuun Kuusamon lohkoon. Jokivarren metsienkäsittely on talousmetsäalueille tavanomaista ja metsäojituksen vaikutukset ulottuvat osin myös Livojoen pääuomaan saakka, jota kuitenkin pidetään pääosin luonnontilaisena. Jokivarteen on jätetty pääosin riittävä puustoinen suojavyöhyke metsänuudistusalojen osalta. Livojoen rantatyypeistä yleisin tuoreen kangasmetsän alueella on jyrkkä rantaosuus, mutta viljely- ja asutusalueilla esiintyy myös melko jyrkkäpenkereistä ja kulttuurivaikutteista rantaa. Muutamin paikoin jokirannassa on myös alavia hiekkarantaisia osuuksia. Joen rantatyyppien monipuolinen vaihtelu lisää joen ekologista monimuotoisuutta. 1.3.6 Eläimistö Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulun Pohjanmaan (Oba) eliömaantieteelliseen maakuntaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 11 (58) 1.3.7 Nisäkkäät Livojokivarren nisäkäslajisto koostuu pääosin alueellisesti tavanomaisesta nisäkäslajistosta, jonka runsaimpia lajeja ovat mm. metsäjänis, kettu, hirvi sekä useat pikkunisäkäslajit. Laajojen ja rauhallisten metsäseutujen vuoksi alueella esiintyy myös suurpetoja. 1.3.8 Linnusto Livojoen alueella levittäytyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Pudasjärvelle luonteenomaiset laajat metsä- ja aapasuoalueet sekä paikoin jokivartta kirjavoivat peltolaikut. Alueen linnusto koostuu pääosin näille elinympäristöille tyypillisistä ja yleisistä lajeista. Edellisen valtakunnallisen Lintuatlaskartoituksen mukaan alueen eteläosissa pesivän maalinnuston keskimääräinen tiheys on 125 150 paria / km2, mutta linnuston tiheys laskee pohjoista kohti ollen alueen pohjoisosissa 100 125 paria / km2 (Väisänen ym. 1998). Alueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita ovat luonnontilaiset ja rimmikkoiset aapasuot sekä Sarajärven Ihmelammen rehevä lintujärvikokonaisuus. Suoalueilla pesii arvokas ja monilajinen kahlaajalajisto, joita lähistöllä pesivät muuttohaukat saalistavat. Sarajärven Ihmelammen alue on alueellisesti arvokas vesilintujen pesimäjärvi. Livojokivarren rehevämmät elinympäristöt kasvattavat lintujen diversiteettiä ympäristön karumpiin metsiin ja suovaltaisiin alueisiin verrattuna. Jokivarren peltoalueilla ja ihmisen läheisyydessä pesii myös kulttuurivaikutteisille alueille tyypillisiä lintulajeja. Lähistön laajat ja suhteellisen rauhalliset metsäalueet kelpaavat myös suurten ja suojelullisesti arvokkaiden petolintujen, kuten maakotkien pesimäpaikoiksi. 1.3.9 Kalat ja muut vesieläimet Livojoki on Iijoen arvokkaimpiin kuuluvia sivujokia mm. hyvän kalakantansa vuoksi. Livojoki on tunnettu kalastuskohde runsaine koskineen, missä pääsaalislajit ovat harjus, taimen ja kirjolohi. Joen kalakantoja tuetaan poikasistutuksin. Livojoki kuuluu osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen 2008 2010 -hankkeeseen, missä lohia ja meritaimenia on siirretty Iijoen voimalaitosten yläpuolelle tavoitteena palauttaa jokiin niiden luontainen jalokalakanta. Alustavien tulosten mukaan Livojoelta onkin jo löydetty siellä kuteneiden lohien poikasia (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011) Livojoessa, varsinkin sen yläosalla, on suhteellisen vahva jokihelmisimpukka- eli raakkukanta. 1.3.10 Arvokkaat luontotyypit ja lajisto Kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, kallio- ja maaperätietojen, uhanalaisen lajiston paikkatietojen sekä kohdennettujen maastotarkastelujen perusteella voidaan poimia alueelta potentiaalisesti arvokkaat luontokohteet. Nämä kohteet on esitetty useiden luontotyyppien muodostamina laajempina kokonaisuuksina osayleiskaavaa koskevassa luontoselvityksessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 12 (58) 1.4 Muut suojelukohteet 1.4.1 Muinaismuistokohteet Alueella on tehty arkeologinen inventointi syksyllä 2011. Inventoinnissa Livjokivarren rantaosayleiskaavan alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyi 22 kpl kiinteitä muinaisjäänteitä. Lisäksi tarkastettiin yksi tunnettu kohde ja löydettiin 7 kpl muita kohteita. Aluetta koskee Myös Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitys kiinteistä muinaisjäännöksistä (2003). Selvityksessä ei ole mainittu muinaismuistokohteita suunnittelualueelta. Suunnittelualueen lähiympäristössä kiinteitä muinaisjäännöksiä on löydetty Sarajärven ympäristöstä sekä Livojoen ja Härmänjoen väliseltä alueelta. 1.4.2 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Suunnittelualueella on yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde: Mannilan Pyramidikattoiset navetat (Lähde: Museoviraston laatima inventointi RKY 2009) Sarakylän ympäristö on merkitty maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävät kohteet Aittojärven -Kynkään alue valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (MAO110128), jonka pinta-ala on 2556 ha. Alue edustaa Pohjois-Pohjanmaan nevalakeudelle tyypillistä järvenrantojen ja jokivarsien asutusta vähäisine viljelyksineen. Kuva 4: Kyngäs, Aittojärvi
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 13 (58) Kulttuurimaiseman rakennuskantaa luonnehtivat varsin yhtenäisinä säilyneet pienet kylät, mutkittelevat Ii- ja Livojoki, alueen vanhat rakennukset sekä joenrantapellot, jotka yhdessä muodostavat hienon maisemakokonaisuuden (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 2007). Alue on ollut asuttuna pitkälti toistasataa vuotta. Samalle alueelle sijoittuu myös valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde, Mannilan pyramidikattoiset kesänavetat (Museovirasto 2009). Kuva 5: Talo Aittojärven rannassa (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet) 1.5 Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö 1.5.1 Kylät Asutus sijoittuu melko tasaisesti jokivarren kyliin ja niiden välisille alueille. Suunnittelualueella pysyvä asutus sijoittuu pääosin Sarajärven eteläpuolisille alueille. Joen pohjoisosa on erämaaluonteista aluetta, jossa on harvakseltaan lomaasuntoja. Aittojärvi Aittojärvi on Pudasjärven kaupungin länsiosassa sijaitseva kylä. Kylän asutus on keskittynyt suurelta osin Aittojärven ympärille ja Siuruantien varteen. Aittojärvi jakaantuu edelleen pienempiin osiin: varsinainen Aittojärvi, Ypykkäjärvi ja Kyngäs. Siuruan ja Kipinän kylien ohella Aittojärvi on ensimmäisiä suomalaisasutusta keränneitä kyliä Pudasjärvellä. Kylän alueella on kivikauden aikaisia muinaislöytöjä. Rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutuksen tyypillisimpinä edustajina se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 14 (58) Aittojärven kylässä on alakoulu. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät keskustasta. Livo Pudasjärven keskiosassa sijaitseva laaja Livon kylä koostuu Ala-Livosta, Yli- Livosta, Livosta ja Pärjänsuosta. Livo on levittäynyt Pärjänsuota lukuunottamatta Livojokivarteen. Livon koulu lakkautettiin vuonna 1992. Nykyään Livon oppilaat kulkevat Pärjänsuon ja Lakarin kouluihin peruskoulun 1.-6. luokille. Kyläyhdistyksen omistamalle koululle on noussut parissa vuodessa palvelukeskus, jossa sijaitsevat kylän yhteiset toiminnot: kauppa, tietotupa, suoramyynti, kirpputori, kirjasto, lääkekaappi, asuntovaunualue sekä harrastetiloja (mm. kangaspuuluokka ja puutyöluokka). (Lähde: Livon kylän kyläsuunnitelma) Livolla toimii kyläseura, Livokas ry. Sarakylä Pudasjärven pohjoisosassa sijaitsevan Sarakylän asutus on levittäytynyt kylän halki virtaavan Livojoen ja Sarajärven ympärille. Kouva kuuluu osana Sarakylään ja on osa Syötteen kansallispuiston aluetta. Suvannonkylä sijaitsee kylän etelälaidalla Livojoen varressa. Sarakyläntien ja Livojoen risteämässä sijaitsee Rytinki, josta erkanee tiet Tuhansuon ja Ruuhensuon asutusalueille. Kylän alueella sijaitsee Syötteen kansallispuisto. Sarakylä on yksi Pudasjärven laajimpia kyliä ja asukasmäärältäänkin suurimmasta päästä. Kylän lähikauppa sijaitsee Rytingissä, jossa toimii päivittäistavarakaupan lisäksi mm. apteekki, polttoainejakelu ja asiamiesposti. Syötteen alue on merkittävän palveluiden ja työpaikkojen keskittymän. Kylällä on oma peruskoulu, jossa on 59 oppilasta. Kouluun tulee oppilaita myös naapurikylän Livosta. Aikuisväestön ostos- ja asiointimatkat suuntautuvat paitsi omalle kylälleen, myös Kurenalle ja usein myös Ranuan kirkonkylälle. Kylälle perustettiin hautausmaa v. 1927, ja oma kappeli joka vihittiin käyttöön 1976. Vuonna 1998 valmistui kappelin peruskorjaus- ja laajennustyö. 1.5.2 Rantarakentaminen Suunnittelualueella on vapaa-ajan asuntoja n. 310 kpl ja pysyviä asuntoja n. 180 kpl. Suurin osa pysyvistä- ja loma-asunnoista sijoittuvat etelä- ja keskiosiin. Suunnittelualueen pohjoisosat ovat pitkälti rakentamattomia ja valtion omistuksessa. 1.5.3 Vapaa rantaviiva Vapaata vähintään 500 m pitkää rantaviivaa suunnittelualueella on arvioilta nykytilanteessa noin 175 km, joka on todellisesta rantaviivasta noin 70 %. 1.5.4 Palvelut ja työpaikat Merkittävä osa Pudasjärven palveluyritysten toiminnasta perustuu vapaa-ajan asumisen ja matkailun kautta tuleviin asiakas- ja rahavirtoihin. Matkailualalla on Syötteellä kahdeksan päätoimijaa, mm. Iso-Syöte Oy, Caravan Iso-Syöte, Syötteen Eräpalvelut Oy ja Kelosyöte Oy. Koko kaupungin näkökulmasta tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat maa- ja metsätalous, porotalous ja bioenergian raaka-ainetuotanto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 15 (58) Pudasjärvellä toimii muutamia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kärkiyrityksiä. Puunjalostusalan kärkiyrityksiä ovat Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Lännen Tehtaiden omistama elintarvikejalostusalan tuotantoyksikkö sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelualueella kasvavia mahdollisuuksia ovat erityisesti luonto-, kalastus- ja elämysmatkailu. 1.5.5 Tiestö, vesi- ja energiahuolto Livojoen suuntaisesti kulkeva Sarakyläntie (yhdystie 8570) muodostaa alueen tieverkon rungon. Muutoin tiestö on pääasiassa kapeita yksityisteitä. 1.5.6 Vapaa-aika Syötteen kansallispuiston polut tarjoavat puitteet kävely- ja vaellusretkille. Talvella puistoa voi kiertää hiihtäen. Luontokeskuksen näyttely multimedioineen tarjoaa tietoa kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksessa on myös auditorio ja kahvila-ravintola. Kansallispuiston keskellä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan autiotuvassa toimii erämaakahvila. Ruuhensuon asutusalueen lähellä Sarakylässä sijaitsee mannerjäätikön muovaama jyrkkärinteinen rotkojärvi, Kaunislampi. Lampi on saanut olla rauhassa syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Tälle aarnialueeksi rauhoitetulle, nimensä mukaan kauniille lammelle vie pitkospuilla varustettu 3,5 kilometrin mittainen polku.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 16 (58) Kuva 6: Reitistöt
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17 (58) Kuva 7: Tilastokeskuksen ruututietokanta 2010
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 18 (58) Kuva 8: Tilastokeskuksen ruututietokanta 2010
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 19 (58) 2 TAVOITTEET 2.1.1 Yleiset periaatteet Keskeisiä tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita ovat seuraavat: - luontoarvojen ja maiseman huomioon ottaminen - ranta-alueen käyttö kestävää kehitystä tukevalla tavalla - riittävien yhtenäisten vapaiden rantajaksojen säilyttäminen - turvataan rakennusoikeuden tasapuolinen jakautuminen maanomistajien kesken - yleisten virkistystarpeiden huomioon ottaminen Laadittava yleiskaava antaa rantavyöhykkeellä selkeän perusteen rakennuslupien käsittelylle siten, että alueelle ei tarvitse laatia erillisiä asemakaavoja. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti selvitetään ja osoitetaan maanomistajakohtaisesti siten, että ne ovat loogisesti riippuvaisia luonnonoloista, maisemasta, rakennettavuudesta, sijainnista sekä muista ympäristötekijöistä. Kiinteistökohtainen rakennusoikeus määritellään ns. emätilaperiaatteen perusteella. 2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista marraskuussa 2000 ja päätös tuli lainvoimaiseksi marraskuussa 2001. valtioneuvosto päätti 13. marraskuuta 2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat asioita, jotka on tarpeen ottaa huomioon alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa kaikkialla Suomessa. Livojoen rantaosayleiskaavaa koskeviksi tavoitteiksi on tunnistettu seuraavat kohdat: - toimiva aluerakenne (mm. alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä, alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita) - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (mm. elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia; lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy) - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (mm. alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä, edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä, edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä, loma-asutus mitoitetaan siten, että turvataan luonnoltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen ja loma-asumisen viihtyisyys) - toimivat yhteysverkot ja energiahuolto (mm. tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja) 2.1.3 Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 20 (58) Pudasjärvi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 11.6.2003 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 17.2.2005 ja siitä tehdyt valitukset on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa 25.8.2006. Kaava on kaikilta osiltaan lainvoimainen. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu Pärjänsuon ja Sarajärven kyläkeskukset (at): Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Syötteen alueen matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv-2): Alueen kehittäminen perustuu matkailukeskuksen palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja retkeilyyn liittyviin virkistystoimintoihin. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöön (kaikkia mv- alueita koskeva suunnittelumääräys) Livojoki on Livon kylästä ylöspäin osoitettu arvokkaaksi vesialueeksi (av): Merkinnällä osoitetaan lohikannan elvytysohjelmaan sisältyvien jokien pääuomat ja uhanalaisen eliölajiston kannalta erityisen arvokkaita virtavesistöjä. Suunnittelualueen sisällä on kahdeksan pohjavesiesiintymää sekä osittain yksi valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva arvokas harjualue. Sarakylän ympäristö on merkitty maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) Kuva 9: Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. 21 (58)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 22 (58) 2.1.4 Maakuntakaavan tavoitteet Kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusalue Asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Maaseudun kehittämisen kohdealue Aluetta kehitetään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä; sovitetaan yhteen pysyvän asutuksen ja lomaasutuksen tavoitteet ja maatalouden toimintaedellytykset. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Luonnon monikäyttöalue Alueen maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilyttämiseen. Viheryhteystarve Turvataan virkistysalueiden ja reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Alueidenkäytön periaatteet ja yleismääräykset Kehittämisperiaatteena tulisi olla mm. että: rantaa varataan riittävästi yleiseen virkistykseen varaudutaan loma-asutuksen kasvuun ja erityyppisten loma-asuntoalueiden kysyntään rakentamista ohjataan sietokyvyltään hyville rannoille vakituisen asumisen sijoittamisessa suositaan kyläkeskusten, taajamien ja matkailukeskusten läheisyyttä Yleisissä suunnittelumääräyksissä rantojen käyttöä koskien määrätään, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa: tulee ottaa huomioon ranta-alueen ympäristöolosuhteet, vesihuollon järjestäminen sekä rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille enintään puolet rantaviivasta voidaan osoittaa rakennusmaaksi pienissä vesistöissä rantarakentamisen mitoituksessa tulee ottaa huomioon vesistön sietokyky ja vesipinta-ala; pienissä saarissa mitoituksen tulee perustua saaren pinta-alaan 2.1.5 Yleiskaavat Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 2.1.6 Asemakaavat Alueella sijaitsee yksi voimassa oleva ranta-asemakaava.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 23 (58) 2.1.7 Rakennusjärjestys Aluetta koskee 1.1.2011 voimaan tullut Pudasjärven kaupungin rakennusjärjestys. 2.1.8 Muut suunnitelmat Muita aluetta koskevia suunnitelmia ja selvityksiä ovat mm: Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2002: Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, 1997 Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, RKY Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993: Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 1997: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 2.1.9 Suunnittelutyön aikana laadittavat selvitykset Emätilaselvitys (leikkausvuosi 1969) Muinaismuistoselvitys Kulttuuriympäristöselvitys Suunnittelutyön ja vaikutusten arvioinnin pohjaksi laaditaan luontoinventointi keväällä / kesällä 2011, jota täydennetään tarvittaessa vielä suunnittelun tarkentuessa. 2.1.10 Luonnonarvot ja ympäristö Tavoitteena on rakennuspaikkojen sijoittaminen niin, että niillä on mahdollisimman vähäinen vaikutus luonnonarvoihin. 2.1.11 Yhdyskuntarakenne Tavoitteena on tukea olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Rantayleiskaavalla halutaan tukea kylien elinvoimaa ja houkuttelevuutta. 2.1.12 Uuden rakentamisen sijoittuminen Uusi rakentaminen pyritään sijoittamaan siten, että se mahdollisimman vähän rikkoo ranta-alueen maisemankuvaa ja, että riittävän pitkiä yhtenäisiä vapaita rantaalueita pystytään säilyttämään rakentamattomina ja etenkin luonnonsuojelu- metsä- ja vesilain mukaiset kohteet sekä uhanalaisten lajien esiintymäalueet ja muinaismuistoalueet pystytään jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Selvityksissä huonoiksi rakennettavuudeltaan todetut alueet (maaperä ei sovellu rakentamiseen tai alue on tulva-altista) otetaan huomioon eikä rakentamista niille osoiteta. Rakennuspaikat pyritään ensisijaisesti osoittamaan jo rakennetuille alueille tiivistäen olevia alueita tai olevien alueiden taakse tai rantavyöhykkeen takaosaan. Yksittäisiä erillisiä rakennuspaikkoja pyritään välttämään. Rakennuspaikkojen sijoittamista rakentamattomille saarille tulee välttää. 2.1.13 Rakentaminen Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on määrittää asutuksen määrä ja sijoittuminen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 24 (58) Loma-asutuksen määrän perusteena oleva mitoitus sekä uusien loma-asuntojen sijoitus määritellään ranta-alueen luontosuhteiden perusteella. Suunnittelun lähtökohtana on rantojen ja vesistön sekä ekologinen että maisemallinen sietokyky. Näillä yleisperiaatteilla määritetty rakennusoikeus jaetaan tasapuolisesti maanomistajien kesken sen mukaan kuin luonto- ja maisema-arvot sekä alueen rakennettavuus sen sallivat. Tavoitteena loma-asuntojen sijoittamisessa on olevien alueiden tiivistäminen ja vapaiden rantajaksojen turvaaminen. Loma-asutuksen sijoittamisessa pyritään keskittämiseen esim. rakennusoikeuksien siirroilla maanomistajakohtaisesti, jotta voidaan aikaansaada riittävän laajoja yhtenäisiä rakentamattomia ranta-alueita. Loma-asutuksen suunnittelussa otetaan huomioon myös yleiset virkistystarpeet, mm. venevalkamat ja uimarannat. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Saaressa rakennuspaikan pintaalan tulee olla vähintään 5000 m². Rakennuspaikan vähimmäiskoko Rakennuspaikan tulee olla kooltaan vähintään 2000 m2. Rakennuspaikan suositeltava koko on 3500 m2. Kyläalueilla rakennuspaikan minimikoko on 3000 m2 Rakennusten koko ja rakennusoikeus Maiseman herkkyys vaikuttaa rakennusoikeuteen ja rakennusten kokoon. Väljillä rakennuspaikoilla maisemallisesti ei herkillä alueilla lomaasuntorakennukset voivat olla voivat kooltaan suurempia ja kokonaisrakennusoikeus myös suurempi (yht. esim. 120-170 k-m2). Rakennusten sijoittaminen Loma-asuntorakennukset sijoitetaan peitteiselle alueelle, vähintään 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 20 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Uusien paikkojen sijoittuminen Vakituisen asumisen sijoittamisen osalta oleellista ovat: Suhde olevaan asutukseen, sijoittuminen maisemaan, palveluiden saavutettavuus ja tiestön kunto. Uusia rakennuspaikkoja ei tule sijoittaa avoimelle peltoalueelle mikäli rakentaminen voidaan sijoittaa muualle. Rakennusten koko ja rakennusoikeus Loma-asunnon suurin sallittu kerrosala saa olla enintään 120 ja rakennusoikeus tontilla yhteensä 180 k-m 2. Pysyvän asumisen rakennukset ovat kooltaan loma-asuntoja suurempia ja kokonaisrakennusoikeus tontilla on yhteensä 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 25 (58) Loma-asunnon muuttaminen pysyvän asunnon rakennuspaikaksi Uusien pysyvän asunnon rakennuspaikkojen osoittaminen ja olevien loma-asunnon rakennuspaikkojen muuttaminen pysyvän asunnon rakennuspaikoiksi tutkitaan yhtenevin kriteerein: olevien pysyvän asumisen alueiden läheisyys palveluiden läheisyys tiestön hyvä kunto mahdollisuudet sähkö-/vesijohto-/viemäriliittymään rakennuspaikan koko Loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi on mahdollista tietyllä kyläalueilla ja niiden läheisyydessä edellyttäen että rakennuspaikka täyttää pysyvän asunnon rakennuspaikalle asetutut edellytykset. 2.1.14 Elinkeinot Matkailun tavoitteet Kaavassa tavoitteena on antaa mahdollisuudet alueen matkailun kehittämiselle. Matkailun osalta tavoitteena on ottaa ennen kaikkea huomioon omaehtoinen matkailu, jolloin etusijalla on esim. uimarantojen, kalastus-, laavu- ja nuotiopaikkojen, retkeily- ulkoilu-, melonta- ja pyöräreittien osoittaminen. 2.1.15 Kunnallistekniset tavoitteet Vesihuolto tulee järjestää pääsääntöisesti rakennuspaikkakohtaisesti. Jätevesien käsittelyn suhteen loma-asunnoissa tulisi suosia kompostoivaa käymälää tai kiinteällä säiliöllä varustettua kuivakäymälää tai pienpuhdistamoja. Jätevesien käsittely ei saa lisätä haitallisesti vesistön kuormitusta. Viemäröityjen alueiden tuntumassa sijaitsevat rakennuspaikat pyritään liittämään yleiseen viemäriverkostoon. Talousvesien käsittelyssä tulee noudattaa 15.3.2011 voimaan tullutta talousvesiasetusta sekä kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 2.1.16 Maaliikenne Tavoitteena on että mahdollisimman pitkälle käytetään olemassa olevaa liikenneverkkoa ja olemassa olevia liittymiä ja tonttiteitä. Toisaalta kaavassa pyritään selkeyttämään tarpeen mukaan hankalia tieyhteyksiä osoittamalla uusia vaihtoehtoisia tielinjauksia. Kaava ei vahvista siinä esitettyjä ohjeellisia uusia tielinjauksia. Tavoitteena on, ettei uusia merkittäviä tiekustannuksia suunnittelun myötä synny. 2.1.17 Vesiliikenne Vesiliikenteeseen liittyviä satamia tai väyliä ei kaava-alueella ole, eikä niitä ole kaava-alueelle suunnitteilla. Olemassa olevien venevalkamien sijainti otetaan huomioon laadittaessa yleiskaavaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 26 (58) 2.1.18 Virkistyksen ja yleisen käytön tavoitteet Virkistyksen ja yleisen käytön kannalta merkittävä tavoite on turvata Livojoen erämaaluontoisten alueiden säilyminen pääasiassa virkistyskäytössä. Kaavassa pyritään tarkistamaan myös uusien venevalkama-alueiden ja uimarantojen tarve, jotka palvelevat myös kaava-alueen ulkopuolisia kyläalueita ja niiden virkistystarpeita. 2.1.19 Suojelutavoitteet Tavoitteena on, että rakentaminen sijoitetaan siten, että luonto- ja maisemaselvityksen mukaisten merkittävien kohteiden säilyminen voidaan turvata. Ensisijaisesti tulee turvata luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain mukaiset kohteet, uhanalaisten lajien esiintymäalueet sekä muinaismuistolain mukaiset kohteet. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet osoitetaan kaavassa. Kyseiset kohteet otetaan huomioon niin, ettei kaavaratkaisujen takia niiden arvo vähene. 2.2 Laaditut muut selvitykset 2.2.1 Emätilaselvitys Tärkein maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistava tekijä on emätilatarkastelu, jonka avulla pystytään huomioimaan tiloista tietyn poikkileikkausvuoden jälkeen tapahtuneet rakennuspaikkojen erottamiset. Kunkin kiinteistön emätila on määritetty 31.12.1969 tilanteen mukaisesti (rantakaavasäännösten voimaan tulon ajankohta). 2.2.2 Rantaviivaselvitys Suunnittelualueelta on selvitetty oikaistu rantaviivan pituus. Oikaistun rantaviivan laskemisessa ei ole huomioitu alle 50 metrin leveitä niemiä, koska näillä osin rakentamista ei voida sijoittaa 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta sekä ns. muunnetun rantaviivan pituus, joka on puolet oikaistun rantaviivan pituudesta huomioiden kuitenkin rakennettavuus. Muunnetun rantaviivan lukemaan ei ole laskettu alle 1 ha saaria. Rantaviivaselvityksessä on myös huomioitu vesistöön rajoittuvat alle 30 metriä leveät tilat, joilta rakennusoikeus siirtyy taustatilalle, koska sitä ei voida sijoittaa näin kapeille tiloille. Mikäli kapeilla tiloilla jokin osa ylittää 30 metriä niin niiltä osin rakennusoikeus kuuluu tilalle. 2.2.3 Luontoselvitys Suunnittelualueella on tehty rantayleiskaavoitusta tukeva luontoselvitys, joka on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten (MRL 39, 1999/132) mukaisella ja rantayleiskaavoituksen edellyttämällä (MRL 73 ) tarkkuudella. Alueen luonnonolojen esiselvitys eli olemassa olevien tietojen ja suojelualueiden koonti laadittiin syksyllä 2010 kaavatyön aloituksen ympäristö- ja ekologisten vaikutusten arvioimisen pohjaksi. Kaavaselostuksen liitteenä olevaan luontoselvitysraporttiin on koottu esiselvityksen olemassa oleva tieto kaava-alueen luonnon nykytilasta täydennettynä kesän 2011 maastoinventointien tarkemmilla luontotiedoilla. Raportissa kuvataan kaava-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 27 (58) alueen luonnon yleispiirteet, maankäytön suunnittelun kannalta huomioitavien arvokkaiden luontotyyppien sekä eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden esiintyminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta huomionarvoiset kohteet. Kaavoitusalueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä luonnonsuojelulain (47 ja 49 ) mukaisen erityisen arvokkaan lajiston mahdolliset esiintymisalueet. Pyrkimyksenä on myös edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tavoitteita. 2.2.4 Korkeustaso- ja tulvaselvitykset Korkeustaso- ja tulvaselvityksen osalta työ on vielä kesken (tilanne 17.9.2012)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 28 (58) 2.3 Mitoitusperiaatteet 2.3.1 Rantaviivan laskentaperiaate Rantarakentamisoikeus perustuu emäkiinteistön (31.12.1969) muunnetun rantaviivan pituuteen. Rakennusoikeudellisen rantaviivan määritysperiaatteet: Rakentamiseen soveltuva rantaviiva Ajatuksena on laskea kunkin tilan rannanmuotojen mukainen todellinen rantarakentamiseen soveltuva rantaviivan pituus oheisten kerrointen mukaisesti. Oikaistu rantaviiva Oikaisturantaviiva on mitattu peruskartan numeerisesta kiinteistön rantaviivasta jättäen huomioimatta alle 50 kapeat niemet, koska niille ei voida rakentaa. Oikaistu rantaviiva Kuva 10: Oikaistu rantaviiva Muunnettu rantaviiva on muodostettu oikaistusta rantaviivasta. Rantaviivan muuntoperiaatteet on esitetty kohdissa 2.3.2 ja 2.3.3. 2.3.2 Jokien rantaviivan muuntaminen Pääsääntöisesti jokien mitoituksessa lasketaan 50 % oikaistusta rantaviivasta mukaan mitoittavaksi rantaviivaksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 29 (58) 2.3.3 Järvien rantaviivan muuntaminen Kuva 11: Rytinkijärven rantaviivan muuntoperusteet 2.3.4 Emätilaperiaate Tilasta erotetut rantarakennuspaikat, tilan alueelle myönnetyt asuin- ja lomarakennusten rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakennuspaikkoina. Rakentamattomalle emätilalle osoitetaan vähintään yksi rakennuspaikka, mikäli tilan rantaviiva on rakentamiskelpoista ja sen pituus on vähintään 50 metriä. Yleiskaavassa on otettu huomioon 31.12.1969 mukainen tilajako. Kantatila selvitetään pääsääntöisesti rekisteröintipäivämäärän mukaan, ellei maanomistaja esitä muuta dokumenttia, kuten kauppakirjaa leikkausajankohtaa vanhemmasta saannosta. Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Maanomistusyksikön sisällä rantarakennuspaikkojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää ranta-alueelta toiselle rantaalueelle tai rantavyöhykkeen ulkopuolelle jos se on tarkoituksen mukaista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 30 (58) 2.3.5 Rantavyöhykkeen rakennettavuus Perusselvityksissä ranta-alueet on luokiteltu rakennettavuuden mukaan. Suunnittelualueella on selvästi erityyppisiä rantoja, joiden ominaisuudet rakennettavuuden suhteen eivät ole samanlaiset. Perusselvitysten mukaiset tyypit ovat: Rakentamiseen normaalisti soveltuvat alueet ympäristön olosuhteiltaan ja rakentamisen kannalta normaalit rannat peitteisyydeltään ja rakennettavuudeltaan hyvät ranta-alueet maaperä olosuhteet hyvät Alueen rakennettavuuskerroin on 1,0 Rakentamiseen välttävästi soveltuvat ranta-alueet avoimet peltorannat ranta-alueella yli 20 metrin syvyinen soistumavyöhyke tai tulvaniitty Alueen rakennettavuuskerroin on 0,5
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 31 (58) Rakennuskelvottomat ranta-alueet avoimet puuttomat ojittamattomien soiden ranta-alueet puuttomat saaret ja luodot, tulvasaaret laajasti ruovikoituneet rannat ja laajasti soistuneet ranta-alueet Alueen rakennettavuuskerroin on 0 2.3.6 Rakennettavuuden vaikutus tilan rakennusoikeuteen Koska lähtökohtaisesti tilan rantaviivasta huomioidaan vain 50% rakennettavuuden vaikutus tulee voimaan vain mikäli yli 50% tilan rantaviivasta on normaalia rakennettavuutta heikompaa. 2.3.7 Rantavyöhyke Rantavyöhykkeellä tässä yhteydessä tarkoitetaan rantavyöhykettä eli noin 100 metriä rantaviivasta sisämaahan päin osoitettua aluetta, jonka perusteella mitoitus lasketaan. Mikäli yleinen tie muodostaa rajan rantavyöhykkeelle, jolloin tien kohdalla vyöhyke voi olla kapeampi. Rantavyöhyke merkitään kaavakartalle. 2.3.8 Olevat rakennuspaikat Mitoituksen lähtökohtana on nykytila. Olemassa oleviksi rakennuspaikoiksi katsotaan rakennetut rakennuspaikat, joilla on voimassa oleva rakennusluvalla rakennettu vakituinen tai loma-asunto tai joiden rakennukset on rakennettu ennen vuotta 1969. Myös sellaiset rakentamattomat rakennuspaikat, joilla on kaavoituksen alkaessa voimassa oleva rakennuslupa tai poikkeamislupa vakituisen asunnon tai loma-asunnon rakentamiseksi, on katsottu oleviksi rakennuspaikoiksi. Rakennuspaikalla sijaitseva rantasauna katsotaan loma-asunnon rakennuspaikaksi, jos se ei liity kauempana sijaitsevaan pysyvään asuntoon. 2.3.9 Mitoitusvyöhykkeet Uusi rakentaminen suunnittelualueella tulee olemaan etupäässä lomarakentamista rantavyöhykkeellä. Mitoitusvyöhykkeet laaditaan yhdyskuntarakenteen, rakennettavuuden, maisemaarvojen, luontoarvojen ja suojelutarpeen huomioiden.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 32 (58) Mitoitusluku on suurempi alueella, joka kestää enemmän rakentamista. Rakentaminen voi olla tiiviimpää esim. alueilla joille on jo keskittynyt runsaasti pysyvää asutusta ja kylien tuntumassa, jossa oleva pysyvä asutus ulottuu suunnittelualueelle tai aivan sen tuntumaan. Mitoitusvyöhykkeet jakautuvat seuraavasti: Pysyvän asutuksen vyöhyke (k) Pääosa vyöhykkeestä on rakentunut asuinalueena. Uuden rakentamisen osoittaminen pysyvälle asuinrakentamiselle on suositeltavaa. Vyöhykkeen mitoituksena käytetään 8 rakennuspaikkaa rakennusoikeudellista rantaviivakilometriä kohden. Loma-asunto vyöhyke (pk) Pääosa vyöhykkeestä on rakentunut loma-asunto alueena. Uudet rakennuspaikat osoitetaan pääasiassa loma-asumiseen. Vyöhykkeen mitoituksena käytetään 6 rakennuspaikkaa rakennusoikeudellista rantaviivakilometriä kohden. Erämaa vyöhyke (e) Vyöhyke on pääosin rakentamatonta osittain jo virkistyskäytössä olevaa rantavyöhykettä. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä ja retkeilyä palvelevia rakennuksia ja reittejä. Alueen mitoituksena käytetään 2 rakennuspaikkaa rakennusoikeudellista rantaviivakilometriä kohden. Muut ranta-alueet (m) Edellä mainittuihin vyöhykkeisiin sisältymättömät rannat mitoitetaan 4 rakennuspaikkaa rakennusoikeudellista rantaviivakilometriä kohden. 2.3.10 Ei oma-rantaiset rakennuspaikat Kaavaluonnosvaiheessa rantaviivaan perustuvan mitoituksen ohella tutkitaan tarvetta osoittaa rantavyöhykkeellä sijoittuville ns. kuivan maan (ei omarantaisille) kiinteistöille esim. pinta-alaan perustuvaa rakennusoikeutta pysyvään asumiseen alueen rakentamisen tiivistämiseksi. 2.3.11 Rantarakennusoikeuden määräytyminen Rantarakennusoikeuden määräytymisessä ovat perusteena emätilaselvitys, luontoja maisemaselvitys sekä rantaviivaselvitys. Emätilaselvityksessä on huomioitu 31.12.1969 mukainen tilanne, jonka mukaan myös nykyisten tilojen jäljellä oleva rakennusoikeus määritellään. Kyseinen poikkileikkausajankohta määräytyy rakennuslain rantakaavasäännösten voimaantulon mukaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 33 (58) Kullekin tilalle lasketaan muunnetun rantaviivan mukainen teoreettinen rakennusoikeus, jossa lähtökohtana ovat luonto- ja maisemaselvityksessä määritellyt rantaalueiden mitoitusluokat (eli rakennusoikeusluku = muunnettu rantaviiva x mitoitusluku). Laskennallisesta rakennusoikeudesta vähennetään olemassa olevat asunnot sekä, mikäli kyseessä on emätila, 31.12.1969 jälkeen myydyt rakennuspaikat. Lopullinen rakennusoikeus määräytyy sen perusteella, onko 31.12.1969 mukaisen emätilan rakennusoikeutta vielä jäljellä. Uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta luontoselvityksissä rakentamiseen soveltumattomille alueille, Natura-alueille, luonnonsuojelualueille, luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaisille elinympäristöille eikä muinaismuistoalueille. 2.3.12 Rakennuspaikkojen siirtäminen Saman maanomistajan tiloja tarkastellaan kokonaisuutena. Jokaiselle emätilalle pyritään osoittamaan vähintään yksi rakennuspaikka. Jos rakennusoikeutta rakentamiseen soveltumattomilta alueilta tai ympäristöarvoiltaan arvokkailta alueilta ei voida osoittaa tilalle tai tilan rantaviivaa on alle 40 m, rakennusoikeus siirretään saman maanomistajan muille tiloille. Vesijättömaiden osalta rakennusoikeus siirretään taustamaanomistajille. Rakennusoikeutta ei voi siirtää rantavyöhykkeelle sen ulkopuolelta. Saarten rakennusoikeudet siirretään mahdollisuuksien mukaan mantereelle. Rakennuspaikkojen siirtoja suoritetaan edellä esitettyjen periaatteiden puitteissa myös maanomistajien toiveiden mukaisesti. 2.3.13 Saarten ja lampien mitoitus Mantereen ja saarten rakennusoikeusluvut lasketaan yhteen. Saarten rakennusoikeus pyritään siirtämään mantereelle. Rakentamattomat saaret ja luodot pyritään jättämään rakentamattomiksi. Alle 1 ha saaret ja alle 4 ha lammet eivät ole mukana mitoituksessa, joten niille ei katsota muodostuvan rakennusoikeutta.