Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus
Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936 1940 1944 1948 1952 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 Lähde: Arola (2006) %/BKT
Suomen bruttokansantuote %-muutos 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Lähde: Tilastokeskus Mika Arola 3
Rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen 1870- Klassinen kultakanta Toinen kultakanta WW1 Bretton Woods WW2 Suuri maltillistuminen ja euro 1870 1877 1884 1891 1897 1904 1911 1918 1924 1931 1938 1945 1951 1958 1965 1972 1978 1985 1992 1999 2005 Lähde: Obstfeld ja Taylor (2004), Arola (2006) Mika Arola 4
Suuri rahoitusmarkkinakriisi Sub-prime kriisi 2007 - Arvopaperistaminen ja taseen ulkopuoliset erityisrahoituslaitokset Pankkikriisi 2008 - Lehman Brothers ja rahoitusmarkkinoiden likviditeetin kuivuminen Valtioiden velkakriisi 2010 - Julkisen velan maailmanlaajuinen kasvu - Kreikan kriisi ja euroalueen tulevaisuus Mika Arola 5
Valtion lainanotto Tilaisuus, Esittäjä 6
Rahoitusjärjestelmä Rahoituksen kanavat Ylijäämäsektori (rahoituksen tarjonta) Rahoituksen välittäjät Rahoitusmarkkinat Alijäämäsektori (rahoituksen kysyntä) = Valtionvelan sijoittajat =Valtiolliset liikkeeseen laskijat Mika Arola
Laillinen valtuutus Eduskunta valtion lainanotto ja maksimivelkamäärä hyväksytään eduskunnassa valtuudet johdannaisten käyttöön Valtioneuvosto valtuuttaa Valtiokonttorin päättämään lainanotosta valtuuttaa Valtiovarainministeriön päättämään yleisestä ohjeistuksesta Valtiovarainministeriö määrittää yleiset toimintaohjeet ja valvoo Valtiokonttoria ohjeistaa lainanottoa, velanhallintaa, kassavarojen hallintaa sekä riskienhallintaa Valtiokonttori Operatiivinen toimija VM:n toimintaohjeiden puitteissa
Toimintaan liittyviä riskejä Rahoitusriski rahoituksen saatavuus - Maksuvalmiusriski (alle 12 kk) - likviditeetinhallinta - Jälleenrahoitusriski (yli 12 kk) - erääntymisprofiilin hallinta Luottoriski vastapuolen maksukyvyttömyys Markkinariskit - Korkomenojen lisäys - Korkoriski, valuuttakurssiriski Operatiivinen riski Oikeudellinen riski Strategiariski
Valtiokonttorin toiminta Lainanotto - Brutto EUR 26.7 mrd. vuonna 2011 - Netto EUR 8.1 mrd. vuonna 2011 Kassasijoitukset - yhteensä EUR 259 mrd. vuonna 2010 - josta kolmikantarepo EUR 163 mrd. - josta talletukset EUR 96 mrd. Salkunhallinta - valtion nettoportfolion korkoriskin säätely valtiovarainminiteriön asettamien rajojen sisällä - korkoriskin hallinnan eriyttäminen rahoitusriskin hallinnasta
Jälleenrahoitus milj. Swappien jälkeen 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Viitelainat Muu velka Tilaisuus, Esittäjä 11
Brutto ja nettolainanotto Mrd. 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Uudet emissiot Kuoletukset Nettolainanotto Tilaisuus, Esittäjä 12
Valtionvelan kehitys 1995-2010 Swappien jälkeen mrd. % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 70 60 50 40 30 20 10 0 Ulkomaan valuutassa Kotimaan valuutassa %/BKT* Euro * VM:n ennuste 13
Valtionvelan rakenne Milj. 7 605 7 471 57 675 Viitelainat Muu pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka (VVS:t) Tilaisuus, Esittäjä 14
Viitelainat milj. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2019 2020 2025 Erääntymisvuoden mukaan 15
Rahoitusjärjestelmä Rahoituksen kanavat Ylijäämäsektori (rahoituksen tarjonta) Rahoituksen välittäjät Rahoitusmarkkinat Alijäämäsektori (rahoituksen kysyntä) = Valtionvelan sijoittajat =Valtiolliset liikkeeseen laskijat Mika Arola
Päämarkkinatakaajat Morgan Stanley JP Morgan Citigroup BAML HSBC Barclays RBS Nordea Pohjola Crédit Agricole BNP Paribas Société Générale Danske Bank Deutsche Bank Credit Suisse 17
Sijoittajat Julkiset instituutiot; 3 % Vakuutusyhtiöt; 6 % Muut omaisuudenhoitaj at; 5 % Muut ; 2 % Omaisuudenhoita jat; 17 % Pankit ja rahoituslaitokset; 43 % Keskuspankit; 24 % Vuonna 2016 erääntyvä viitelaina Tilaisuus, Esittäjä 18
Sijoittajien maantieteellinen jakauma Muut; 11 % Suomi; 8 % Aasia; 14 % Pohjoismaat; 17 % Muu Eurooppa; 18 % Saksa ja Itävalta; 12 % Britannia; 20 % Vuonna 2016 erääntyvä viitelaina Tilaisuus, Esittäjä 19
Jälkimarkkinakapankäynti 12/2009-12/2010 milj. 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 milj. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Kuukausi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 Asiakaskaupat MTS vaihto (oik. asteikko) Tilaisuus, Esittäjä 20
Budjettitalouden korkokulut milj. 1990-2011 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 11* Korot Budjettiuudistuksesta johtuva laskentamuutos * arvio 21
Likviditeetinhallinta Tilaisuus, Esittäjä 22
Kassa mrd. 16 %/valtionvelasta 50 14 12 40 10 30 8 6 20 4 2 10 0 0 2006 2007 2008 2009 2010 Kassa kuukauden lopussa %/valtionvelasta 23
Likviditeetinhallinta Valtion maksuvalmius tulee turvata kaikissa olosuhteissa Likviditeetin lähteet - Verotulot, erääntyvät sijoitukset, yksityistämistulot Likviditeetin käyttö - Kulutusmenot, veronkannon menoerät, velan erääntymiset Tilanteen mukaisesti Valtiokonttori joko sijoittaa ylimääräisiä kassavaroja tai toteuttaa lyhytaikaista lainanottoa Kassaennustejärjestelmä - tietojen oikeellisuus ensiarvoisen tärkeä
Kassanennustejärjestelmä Likviditeetinhallinan ja varainhankinnan päätöksenteko Sijoitukset & lainat Tulo- ja menoennuste Tilivirasto 1 Tilivirasto 2 Tilivirasto 3 Tulo- ja menoennuste Tulo- ja menoennuste Tulo- ja menoennuste Rahakas - ennusteet ja toteumat Tulo- ja menototeumat Pankki 1 Menototeumat Pankki 2 Menototeumat Pankki 3 Tilivirasto n Tulo- ja menoennuste
Luottoriskin välttäminen Kassasijoitukset Korkeatasoiset vastapuolet luottoluokitus Hajauttaminen (limiitit) Sijoitukset muihin EU-valtioihin (talletukset, VVS:t) Kolmikantarepo-sopimukset Johdannaissopimukset Vakuudet (Credit Support Annex)
Varainhankinnan strategia
Rahoituskriisin jälkeinen toimintaympäristö Riskiä hinnoitellaan rahoitusmarkkinoilla paljon aiempaa tiukemmin - Euromaiden korkoerot ovat nousseet - Markkinat palkitsevat hyvästä taloudenpidosta Obligaatioiden liikkeeseen laskujen onnistuminen ei ole enää itsestäänselvyys - Ajoitus - Sijoittajamarkkinointi - Hinnoittelu Uusia ja uudentyyppisiä liikkeeseen laskijoita Kehittyvistä talouksista yhä tärkeämpiä sijoittajia Tilaisuus, Esittäjä 28
10-vuoden korkoero Saksaan korkopiste 1200,0 1000,0 800,0 Suomi 600,0 400,0 200,0 Irlanti Itävalta Portugali Belgia Espanja Kreikka 0,0 1.1.2009 1.2.2009 1.3.2009 1.4.2009 1.5.2009 1.6.2009 1.7.2009 1.8.2009 1.9.2009 1.10.2009 1.11.2009 1.12.2009 1.1.2010 1.2.2010 1.3.2010 1.4.2010 1.5.2010 1.6.2010 1.7.2010 1.8.2010 1.9.2010 1.10.2010 1.11.2010 1.12.2010 1.1.2011 1.2.2011 Lähde Bloomberg Tilaisuus, Esittäjä 29
Strategia Maailmanlaajuisesti hajautunut sijoittajapohja Viitelainat 15 vuoteen asti Kaksi uutta viitelainaa vuosittain 5- ja 10-vuoden obligaatiot Mahdollinen 15 vuoden obligaatio Huutokaupat neljännesvuosittain Painopiste likviditeetissä: päämarkkinatakaajat ja 4 markkinapaikkaa EMTN lainat ja velkasitoumukset milj. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Viitelainat 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2019 2020 2025 30