Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Transkriptio

1 Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2003 Valtionvelka VALTIOKONTTORI Sörnäisten rantatie 13 PL Helsinki

2 VALTIOKONTTORI TAE 2003 SISÄLLYSLUETTELO sivu Talousarvioehdotuksen kohdentamisperusteet 1 36 Valtionvelan korot Euromääräisen velan korko Valuuttamääräisen velan korko Muut menot valtionvelasta 9 37 Valtionvelan vähentäminen Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta 12 OSASTO 15 LAINAT Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 14

3 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE TALOUSARVION KOHDENTAMISPERUSTEET Yleistä Pääluokkien 36 ja 37 vuoden 2003 talousarvioehdotuksessa on käytetty kohdentamisperusteena maksuperustetta. Tässä muistiossa on arvioitu vaikutuksia, joita kohdentamisperusteiden muuttaminen laadintaohjeen mukaisiksi aiheuttaa. Tarkkoja arvioita euromääräisistä vaikutuksista ei tässä vaiheessa vielä voida esittää. Siirtymävaiheen ongelmat Siirryttäessä maksuperusteisesta kohdentamistavasta suoriteperusteiseen kohdentamistapaan on ratkaistava siirtymässä tarvittavan tasauksen toteuttamistapa. Siirtymävuodenvaihdetta edeltävälle ja seuraavalle vuodelle kohdistuu sekä suoriteperusteisia että maksuperusteisia eriä. Olennaista on, että siirtymävaiheessa noudatettava tapa päätetään etukäteen ja sitä noudatetaan johdonmukaisesti kaikissa tapauksissa. Valtiokonttorin esityksen mukaan siirtymävaiheen tasauskirjauksia varten tarvittavat määrärahat on otettava joko vuoden 2002 lisätalousarvioon tai lisättävä vuoden 2003 talousarviossa budjetoitaviin määriin. Kohdentamisperusteet momenteittain Euromääräisen velan korko Määrärahaa käytetään euromääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen, lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä koronmaksua suojaavien johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Korot voidaan kohdentaa suoriteperusteella, kun ne jaksotetaan koron kertymisen mukaiselle talousarviokaudelle. Suoriteperusteisesti määrärahan arvioitu tarve olisi euroa Valuuttamääräisen velan korko Määrärahaa käytetään valuuttamääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä koronmaksua suojaavien johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Korot voidaan kohdentaa suoriteperusteella, kun ne jaksotetaan koron kertymisen mukaiselle talousarviokaudelle. Suoriteperusteisesti määrärahan arvioitu tarve olisi euroa Palkkiot ja muut menot valtionvelasta Määrärahaa käytetään valtion lainanoton ja velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottamisesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisinmaksusta ja suojautumissopimuksista aiheutuvien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan toteuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Palkkioihin ja muihin menoihin liittyvä palvelusuorite vastaanotetaan pääsääntöisesti maksukaudella. Tästä syystä

4 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE maksuperusteinen budjetointi ei olennaisesti poikkea suoriteperusteisesta budjetoinnista Valtionvelan nettokuoletukset ja velan hallinta Pääluokka ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta Nettolainanotto ja velanhallinta Momentti on budjetoitu maksuperusteella talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaisesti. Momentin tuloarvio on euroa.

5 VALTIOKONTTORI TAE Pääluokka 36 VALTIONVELAN KOROT

6 VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 4 PÄÄLUOKKA VALTIONVELAN KOROT Euromääräisen velan korko Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) Valuuttamääräisen velan korko Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) Muut menot valtionvelasta Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha)

7 VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 5 Pääluokka 36 VALTIONVELAN KOROT Selvitysosa: Valtio pyrkii velanhoidossa korkomenojen minimointiin pitkällä tähtäimellä pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla. Yhteisvaluutta-alueen synnyn jälkeen velanhoidon painopiste on siirtynyt valuuttakurssiriskin hallinnasta korkoriskin hallintaan. Vuoden 2003 lopussa valuuttamääräisen velkakannan arvioidaan olevan noin 9 % budjettitalouden velasta. Mitä enemmän velasta on lyhytaikaiseen korkoon sidottua, sitä pienemmät korkomenot ovat keskimäärin, mutta korkomenojen muutokset ovat suurempia. Velanhoidossa valitaan sellainen pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen koron suhde, jolla korkokustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ilman että korkomenojen lisäyksen mahdollisuus kasvaisi liian suureksi. Laskelma on laadittu olettaen, että vaihtuvakorkoisen velan osuus nettovelasta on noin 25 %:n tasolla vuonna Lainanotto toteutetaan nk. likviditeettistrategian mukaisesti, mikä turvaa rahoituksen saatavuuden ja maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Likviditeettistrategia perustuu sarjaobligaatiolainoihin, joilla käydään aktiivisesti jälkimarkkinakauppaa. Lainojen likviditeetti edellyttää lainojen riittävän suurta kokoa, markkinatasoista tai markkinatasoa lähellä olevaa kuponkikorkoa, sopivaa juoksuaikaa ja jälkimarkkinoiden toimivuutta. Lainakannan likvidisyyttä parannetaan konvertointien avulla, joissa vaihdetaan velkasalkusta epäsopivia lainoja uusiin likvideihin lainoihin. Velan takaisinostojen jatkaminen myös nettolainanottotarpeen vallitessa turvaa lainakannan uudistumisen. Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan markkinaolosuhteiden mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavien velan rakenneoletusten perusteella: Velan rakenne % Vaihtuvakorkoisen velan osuus Valuuttamääräisen velan osuus Jälkimarkkinoilla likvidiysstrategiaan kuuluvien lainojen osuus % Budjettitalouden velan määrä nimellisarvoisena ja markkina-arvoisena esitetään momentin selvitysosan yhteydessä.

8 VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 6 Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös v talousarvio v esitys Muutos % 01. Euromääräisen velan korko Valuuttamääräisen velan korko Muut menot valtionvelasta Yhteensä

9 VALTIOKONTTORI Euromääräisen velan korko 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 16 Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää euromääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä koronmaksua suojaavien johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Selvitysosa: Euromääräinen velka oli milj.euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 5,5 %. Bruttomääräisistä menoista vähennettäviä tuloja ovat valtionlainoista saatavat korkotulot sekä valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot. Korkoja erääntyy maksettavaksi seuraavasti: Tuotto-obligaatiolainat Sarjaobligaatiolainat Muut obligaatiolainat Muut joukkovelkakirjalainat Velkasitoumuslainat Lainat valtion eläkerahastolta Velkakirjalainat Muut lainat Yhteensä talousarvio ( ) talousarvio ( ) tilinpäätös ( )

10 VALTIOKONTTORI Valuuttamääräisen velan korko 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 16 Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä koronmaksua suojaavien johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Selvitysosa: Valuuttamääräinen velka oli milj. euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 6,2 %. Valtio vähentää valuuttamääräistä velkaa lainojen erääntymisen myötä. Vuoden 2002 aikana arvioidaan valuuttamääräisen velan kuolettuvan 433 milj. euroa. Korkoja erääntyy maksettavaksi seuraavasti: Dollarilainat Puntalainat Sveitsinfrangilainat Jenilainat Muut valuuttamääräiset lainat Yhteensä talousarvio ( ) talousarvio ( ) tilinpäätös ( )

11 VALTIOKONTTORI Muut menot valtionvelasta 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) Muistio s. 16 Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion lainanoton ja velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottamisesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisinmaksusta ja suojautumissopimuksista aiheutuvien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan toteuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon olemassaolevasta velkakannasta sekä vuosien lainanotosta ja velanhoidollisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Menojen arvioidaan erääntyvän maksettavaksi seuraavasti: Liikkeeseenlasku- ja myyntikustannukset Lunastus- ja asiamiespalkkiot Varauspalkkiot Muut menot Yhteensä talousarvio ( ) talousarvio ( ) tilinpäätös ( )

12 VALTIOKONTTORI TAE Pääluokka 37 VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN

13 VALTIOKONTTORI PÄÄLUOKKA VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN Pääluokka ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta

14 VALTIOKONTTORI (01.) Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta Selvitysosa: Luku ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. (94.) Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha) Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Nettolainanotto on budjetoitu momentilla ja velanhallinnan erät on otettu huomioon tuloja vähentävänä tekijänä mainitun momentin nettotuloissa.

15 VALTIOKONTTORI TAE OSASTO 15 LAINAT

16 VALTIOKONTTORI OSASTO Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 01. Nettolainanotto ja velanhallinta Muistio s. 16 Momentille merkitään nettotuloa euroa. Momentille kertyy nettotuloja uusista valtionlainoista saatavista tuloista vähennettynä velan lunastuksista aiheutuvilla menoilla. Nettotuloon sisällytetään lisäksi lainan ottamista tai lunastushintaa suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat erät. Tuloista saa käyttää ennenaikaisista takaisinostoista aiheutuvien pääomatappioiden maksamiseen enintään xxx xxx xxx euroa. Selvitysosa: Budjettitalouden velan nimellisarvon ja markkina-arvon kehitys vuosina (mrd.euroa) 2000 tilinpäätös 2001 tilinpäätös 2002 talousarvio 2003 esitys Budjettitalouden velka, nimellisarvo 61,9 62,4 62,3 63,4 Budjettitalouden velka, markkina-arvo 67,9 67,4 Nettokuoletuksista huolimatta budjettitalouden velan nimellisarvo kasvoi vuonna 2001, koska valtion vakuusrahaston velka 2,4 mrd. euroa siirrettiin budjettitalouteen. Talousarvioesityksen tasapainottamiseksi nettolainanoton tarve vuonna 2003 on euroa. Tuloihin sisältyy bruttolainanoton nimellismäärän lisäksi myös lainanotossa esiintyvät emissiovoitot ja velan takaisinostoissa esiintyvät pääomavoitot sekä velan suojaamisesta saatavat tulot. Tuloista vähennetään valtionvelan kuoletusten ja takaisinostojen nimellismäärät sekä lainanotossa esiintyvät emissiotappiot ja velan takaisinostoissa esiintyvät pääomatappiot sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinlunastusta suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot. Budjettitalouden velan pitkäaikaisia kuoletuksia arvioidaan maksettavan 10 mrd. euroa vuonna Tämän lisäksi arvioidaan erääntyvän velkasitoumuksia 7 mrd. euroa. Uusista lainoista saatavan määrän arvioidaan olevan euroa ja lainojen kuoletuksiin ja lunastuksiin käytettävän määrän euroa, jolloin nettolainanoton määrä on yhteensä euroa. Tulojen ja menojen erittely: Nimellisarvoinen nettolainanotto (netto) Pääomatappiot (netto) Emissiotappiot (netto) Nettolainanotto talousarvio Vuoden 2002 talousarviossa ja 2001 tilinpäätöksessä ei ollut nettolainanottoa. Velan vähentäminen sisältyi pääluokkaan 37.

17 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 15 TAE 2003 LIITEMUISTIO VUODEN 2003 TALOUSARVIOESITYKSEEN MOMENTTI JA PÄÄLUOKKA 36 Yleiset periaatteet TAE 2003 ehdotuksen rakennetta on muutettu vuoden 2002 rakenteesta siten, että Pääluokka 37 (Valtionvelan vähentäminen) on poistettu ja uusista valtionlainoista saatavan määrän ja velan lunastuksiin käytettävän määrän erotus on tulomomentilla (Nettolainanotto ja velanhallinta). Valtionvelasta maksettavat korot ja muut kulut sisältyvät pääluokkaan 36. Määrärahat ovat arviomäärärahoja, joiden toteuma ja ajallinen jakauma on riippuvainen paitsi valtiontalouden kehityksestä ja velanhoidollisista toimenpiteistä myös markkinaolosuhteista. Ehdotuksen mukaan PL 36 on jaettu kahteen korkomäärärahaan (euromääräiset korot ja valuuttamääräiset korot). Näitä määrärahoja saa käyttää budjettitalouden velan kuponkikorkojen maksamiseen. Määrärahat ovat nettomäärärahoja, joissa huomioidaan myös emissioissa saatavat korkotulot (kertyneet korot edellisestä eräpäivästä). Määräraha sisältää nettomääräisenä myös koronmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat tulot ja menot. Pääluokassa on lisäksi määräraha valtionvelasta aiheutuvien palkkioiden (mm. liikkeeseenlasku- ja lunastuspalkkiot pankeille) menoihin. Korkomäärärahoja saisi ehdotuksen mukaan käyttää myös vanhentuneiden korkojen ja lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen maksamiseen. Nämä tulee päätösosassa mainita erikseen, koska ne eivät sisälly varsinaiseen valtionvelkaan. Valtiovarainministeriön ohjeen n:o TM 0206 mukaan kulutus-, sijoitus- ja muut menot tulisi talousarviossa kohdentaa suoriteperusteella ja mm. valtion lainanotto ja valtion ottamien lainojen lyhennykset niihin liittyvine johdannaiserineen maksuperusteella. Talousarvioehdotuksessa pääluokan 36 määrärahat on kuitenkin arvioitu maksuperusteella, koska suoriteperusteiseen laskentaan tarvittava tietojärjestelmätuki ei vielä tuota tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa. Siirtymäajan menettelystä ei ole ohjetta, jolloin budjetoitaessa vuoden 2003 menot suoriteperusteella, määräraha ei olisi riittävä. Momenttitasolla arvio suoriteperusteella kohdennetuista koroista on seuraava: Euromääräisen velan korko Arvio maksuperusteella Siirtyvät korot Siirtyvät korot Euromääräiset korot suoriteperusteella Valuuttamääräisen velan korko Arvio maksuperusteella Siirtyvät korot Siirtyvät korot Valuuttamäär. korot suoriteperusteella

18 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 16 TAE 2003 Momentti sisältää nettomääräisenä lainanottoon käytettävän arvion. Lunastuksissa maksettavat määrät ovat joko lainan erääntyessä maksettavia velan nimellisarvoja tai ennenaikaisissa takaisinlunastuksissa (ml. konversiot) lainasta maksettavia määriä. Ennenaikaisissa takaisinlunastuksissa maksettava määrä saattaa olla joko yli tai alle lainan nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille Uusia lainoja otettaessa voidaan vastaavalla tavalla saada tuloina joko yli tai alle nimellisarvon mukainen määrä. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille Momentille sisältyy tulojen ja menojen erittely, jossa nettotulo on jaettu a) velan nimellisarvon nettomuutokseen; b) pääomavoittojen ja pääomatappioiden nettomäärään; ja c) emissiovoittojen ja emissiotappioiden nettomäärään. Velanhoidossa käytettävistä suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat menot (tulot) on nettomääräisesti sisällytetty siihen määrärahaan, jota saadaan käyttää suojattavan kassavirran maksamiseen. Esimerkiksi valuuttamääräisen lainan takaisinmaksua suojaavasta valuutanvaihtosopimuksesta aiheutuvat menot (tulot) kohdistetaan momentille Vastaavasti EUR-lainaan tehdyn koronvaihtosopimuksen kassavirrat kohdistetaan Euromääräisen koron määrärahaan. Ehdotuksen suhde määrärahakehykseen Pääluokan 36 maksuperusteisesti laadittu ehdotus alittaa vuoden 2003 määrärahakehyksen yhteensä 3 milj. eurolla. Laskentaolettamat Määrärahaehdotukset perustuvat Valtiokonttorin laatimiin velanhoidon suunnitelmiin. Nettobudjetoidun tulomomentin määrä perustuu valtiovarainministeriön vuosien TTS-laskelmien laadinnan yhteydessä antamaan arvioon. Suunnitelmat noudattavat valtiovarainministeriön antamia valtion velanhoidon ja riskienhallinnan ohjeita vuodelle 2002 (20/S/2001). Vuodelle 2003 ei ole vielä annettu ohjeita. Ohjeistuksen mukainen toiminta edellyttää euromääräisen velan osalta aktiivisia velanhoidollisia toimenpiteitä. Laskentaperusteina ehdotuksessa on käytetty mm. seuraavia arvioita: Momentin suuruudeksi on arvioitu 900 milj. euroa Uutta viitelainaa ei lasketa liikkeeseen vuonna 2003 Valuuttamääräistä velkaa lyhennetään lainaehtojen mukaisesti; uutta valuuttavelkaa ei oteta VM:n toimintaohjeen mukaisesti varaudutaan ostamaan takaisin merkittävä määrä 2004 lainaa VM toimintaohjeen mukaiseen lyhyen koron tavoitteeseen pääsy edellyttää koronvaihtosopimuksia. Näiden osalta on 2,5 mrd. euron pääomalle laskettu 3 kk:n korko Valuuttakursseina on käytetty valuuttakursseja USD 0,8724 GBP 0,6130 JPY 115,51 CHF 1,4670 DKK 7,4336 Valuuttakorkoina on käytetty sopimuskannan voimassaolevia korkoja Eurokorkoina on olemassaolevan sopimuskannan osalta käytetty sopimuskannan voimassaolevia korkoja

19 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 17 TAE 2003 Uusien transaktioiden osalta on korkoina käytetty 4,0 % lyhyttä korkoa ja 5,0 % pitkää korkoa Vuoden 2002 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Vuoden 2002 nettokuoletusten määrä on talousarvion mukainen siten, että valtiovarainministeriön hyväksymä käyttösuunnitelman muutos on otettu huomioon. Vuoden 2003 korkomenoihin sisältyvät seuraavan nimellismääräisen lainanottoarvion mukaiset menot (milj. euroa): Bruttolainanotto Tuotto-obligaatiot 500 Sarjaobligaatiot Velkasitoumukset (kantaan jäävät) Muut lainat 132 Yhteensä Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset kuoletukset Takaisinostot Yhteensä Nettokuoletukset 77 Velanhallinnan erät Sarjaobligaatioemissiot on varainhankintasuunnitelman mukaisesti kohdistettu pääosin uuteen vuonna 2013 erääntyvään lainaan. Lisäksi on arvioitu loppuvuoden aikana laskettavan liikkeeseen uusi vuonna 2005 erääntyvä laina sekä emittoitavan pieni määrä 2007 lainaa. Takaisinostot kohdistuvat pääosin 2003 ja 2006 viitelainoihin. Yllä olevan lainanottosuunnitelman mukaisesta velkasitoumusmäärästä oli toteutumatta 5,6 mrd. euroa. Tälle määrälle on laskettu korko 4 %:n mukaan. Budjettitalouden velan kannan arvioidaan olevan 62,3 mrd. euroa. Vuoden 2003 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Bruttolainanotto Sarjaobligaatiot Velkasitoumukset Yhteensä Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset Takaisinostot Yhteensä Nettolainanotto Velanhallinnan erät Velanhallinnan eriä ovat emissiovoitot ja -tappiot sekä ennenaikaisissa takaisinlunastuksissa syntyvät pääomavoitot ja -tappiot.

20 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 18 TAE 2003 Laskelmissa on oletettu, että vuonna 2003 ei lasketa liikkeeseen uutta viitelainaa, vaan emissiot kohdistetaan olemassa oleviin lainoihin ja 2005 viitelainaan. Emissiotappioita on arvioitu aiheutuvan nettomääräisesti 6 milj. euroa. Uusia korkoswappeja on arvioitu tehtävän 2500 milj. euron pääomien osalta ja tälle määrälle on laskettu 4 %:n korko kolmelta kuukaudelta. Oletuksena on siis, että korkoswapit tehdään ao. lainan koronmaksupäivän jälkeen. Ns. lyhyitä velkasitoumuksia on vuonna 2003 arvioitu otettavan kumulatiivisesti milj. euroa. Korko on laskettu 4 %:n mukaan kolmelta kuukaudelta. Takaisinostojen on arvioitu kohdistuvan 2004 viitelainaan. Pääomatappioita ostoista aiheutuisi 228 milj. euroa. Momentin määrärahaehdotuksessa on varauduttu markkinatakaajille maksettaviin sitoutumis- ja myyntipalkkioihin sekä riskienhallinnan kustannuksiin. Lunastuspalkkioita joudutaan maksamaan tuotto-obligaatioista, paperimuotoisista sarjaobligaatioista sekä useista aikanaan ulkomailta otetuista euro- ja valuuttamääräisistä lainoista.