Kattavan arvion tulokset

Transkriptio

1 Kattavan arvion tulokset

2 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion tuloksena järjestämättömiä saamisia 136 miljardia euroa aikaisempaa enemmän Heikossa skenaariossa ydinpääoma väheni 216 miljardia euroa kolmen vuoden aikana ja riskipainotetut saamiset kasvoivat 860 miljardia euroa. Tämä tarkoitti CET1-vakavaraisuuden laskua 263 miljardilla eurolla, tasolta 12,4 % tasolle 8,3 % (mediaani). 1

3 Kattava arvio koostui tasearviosta ja stressitestistä Kattavassa arviossa selvitettiin pankkien taseiden kunto ja stressattiin niiden vakavaraisuutta ennen EKP:n valvonnan käynnistymistä Tavoitteet: Tunnistaa ongelmat ja haavoittuvuudet pankkien taseissa yhdenmukaisin menetelmin Lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa informaation laatua pankkien tilasta Vahvistaa luottamusta euroalueen pankkeja kohtaan Arviointiin osallistui 130 euroalueen pankkia Taseiden loppusumma 22 tuhatta miljardia euroa, eli 81,6 % koko euroalueen pankkisektorin yhteenlasketusta taseesta Tasearvio kattoi 57 % kohdepankkien riskipainotetuista saamisista Tasearvion kohteena olevat luottosalkut valittiin riskiperusteisesti 2

4 Laajin yhtenäinen arvio Euroopan pankkisektorin tilasta Toteutettiin EKP:n ohjauksessa Arvion toteuttivat kansalliset valvojat ja ulkopuoliset asiantuntijat EKP:n systemaattinen ja kattava laadunvarmistus Lisäksi kansallisten valvojien oma laadunvarmistus Stressitestin pohjana tasearvio Stressitestissä huomioitiin tasearviossa tehdyt oikaisut Mahdolliset heikkoudet taseen arvostuksissa eivät siis vääristäneet stressitestin tuloksia Kolmen vuoden stressitestiskenaario EU:n ja euroalueen tasolla ankarampi kuin aiemmat stressitestit Perusskenaarion pohjana EU:n komission ennuste, heikon kehityksen skenaario perustuu maakohtaisiin shokkeihin 3

5 Kattavan arvion tuloksena 24,6 miljardin euron pääomavaje Miljardia euroa 30,0 25,0 20,0 15,0 15,1 Kattavan arvion kohteena olevat pankit hankkineet 49,9 mrd euroa uutta CET1- pääomaa vuonna 2014, tästä 15,1 mrd euroa kohdistui pääomavajepankkeihin 10,0 24,6 5,0 9,5 0,0 Pääoman lisätarve kattavan arvion tuloksena Vajetta kattavat vuoden 2014 aikana tehdyt lisäpääomitukset Jäljelle jäävä pääoman lisäystarve Lähde: ECB Aggregate Report on the Comprehensive Assessment 4

6 Pääomavajeesta katettu suuri osa vuoden 2014 aikana todellinen pääoman lisätarve runsas 6 miljardia euroa Miljardia euroa 12,0 10,0 9,7 Kattavan arvion pääomitustarve ennen pankkien toteutunutta pääoman hankintaa ,7 8,0 6,0 Pääoman lisäystarve pääoman hankinnan ja uudelleenjärjestelyssä olevien pankkien tasemuutosten huomioinnin jälkeen 4,0 2,0 0,0 2,4 1,1 3,3 0,9 0,9 0,5 0,2 0,2 0,1 0,1 Italia Kreikka Kypros Portugali Itävalta Irlanti Belgia Saksa Ranska Slovenia Lähde: ECB ECB Aggregate Report Report on on the the Comprehensive Assessment 5

7 Kattavan arvion heikon kehityksen skenaario alensi ydinvakavaraisuutta 12,4 % > 8,3 % (mediaani) Ydinvakavaraisuuden (CET1-%) aleneminen maittain, prosenttiyksikköä (mediaani) 16% 14% 15% 12% 10% 8% 10% 9% 7% 6% 6% 6% 6% 5% 5% 4% 2% 0% 4% 4% 4% 3% 3% 3% 2% 2% 2% -2% -4% -2% Lähde: ECB Aggregate Report on the Comprehensive Assessment 6

8 Ydinpääoman määritelmässä kansallisia eroja CET1-vaikutus 126 miljardia euroa 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Kansallisten siirtymäsäännösten vaikutus ydinvakavaraisuuteen 12,4 % 11,1 % CET1-% ,3 % 7,7 % CET1-% heikon talouskehityksen skenaarion jälkeen Siirtymäsäännösten mukainen kansallinen määritelmä Siirtymäsäännösten jälkeinen määritelmä Ydinpääoman määritelmää ei vielä täysin harmonisoitu maiden välillä. Kansallisissa määritelmissä eroja. Esim. Laskennalliset verosaamiset Liikearvo (goodwill) Vakuutusyhtiöomistukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Suurin osa eroista poistuu asteittain CRR/CRD IV -siirtymäsäännösten mukaisesti viimeistään vuoteen 2018 mennessä Laskennallisten verosaamisten osalta siirtymäaika mahdollinen jopa vuoteen

9 Kattavan arvion vaikutus suomalaispankkien ydinvakavaraisuuteen (CET1%) 18% 16% 17.1 % 14% 15.2 % 14.9 % -1.8 % 14.1 % 16.4 % -5.1 % 12% 13.7 % -3.7 % 10% 8% 6% 13,4 % 10,4 % 12,0 % 4% 2% 0% Danske Bank Suomi Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola CET1% 2016 heikossa skenaariossa CET1% 2013 AQR jälkeen CET1% 2013 vuoden lopussa Jyri Helenius 8

10 Stressitestiin vaikuttavat tekijät suomalaispankeilla (vertailu vuoteen 2013) 0% -10% -20% -30% -40% -50% -60% -70% -80% -90% -100% Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola Danske Bank Suomi Korkokate Kaupankäynti- ja muut tuotot Arvonalentumiset Riskipainotus, luottoriski Riskipainotus, markkinariski Jyri Helenius 9

11 Tasearviossa yhdenmukainen järjestämättömien saamisten määritelmä Tasearviossa laskettu järjestämättömät saamiset bruttomääräisinä Suomessa seurattu nettomääräisiä järjestämättömiä saamisia (NPE, Non-Performing Exposures), joissa arvonalentumistappiot vähennetty järjestämättömistä saamisista Lähtöluvut pankin omia lukuja korkeammat, koska käytetty EBAn määritelmää (EBA simplified), joka nykyistä määritelmää kattavampi Tasearviossa arvioitiin lisäksi otannan asiakkaita arvonalentumiskriteereitä vasten (19 kappaletta) Kriteeristö laajempi kuin pankeilla omassa käytössä oleva määrittely. Lainanhoitojousto (Forbearance) merkittävä kriteeri luokittelussa. 10