KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Samankaltaiset tiedostot
KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Keha-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke LCA-laskennan tilanne/naantali

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN?

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ilmastolounas-esittely

Mittatikun uudet sovellukset

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Elinkaarianalyysin taustat

MUISTIO. Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Ruoka ja ilmastonmuutos

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Elinkaariajattelu autoalalla

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Suositus elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi elinkaariarvioinnilla

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Oiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola Viheraluerakentajien päivät Hämeenlinna

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Kierrätysmateriaaleilla käyttö viherrakentamisessa - elinkaaritarkastelua

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Tiivistelmä

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari,

Hiilijalanjälki. = tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikainen ilmastokuorma

Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019

Elinkaariklinikoilla tuotteista ympäristömyötäisempiä kustannustehokkaasti

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Ravinto ja ilmastonmuutos

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Tampereen seudun ILMANKOS

Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa

Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

ATERIA Hanne Husso

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Ruokaa päätyy hävikkiin kaikkialla maailmassa

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Kierrätysmateriaaleilla ekotekoja viherrakentamisessa,

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Ympäristötietoa rakentamiseen

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Valaisinpylvään raaka-ainevalinnan ympäristövaikutukset

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

MegaLab tuloksia 2017

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Lähiruokaketjujen elinkaariarviointia varten tehdyn tiedonkeruun onnistumisen arviointia Lähiruoan ekologiset vaikutukset -selvityksessä

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Sivu 1

Puu vähähiilisessä keittiössä

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Transkriptio:

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT

Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana syntyviin ympäristövaikutuksiin

Elinkaariarviointi Elinkaariarviointi: Elinkaariarviointi on tuotteen elinkaaren aikaisten syötteiden ja tuotosten sekä potentiaalisten ympäristövaikutusten koostamista ja arviointia: Erilaisten ympäristövaikutusten tunnistaminen ja niiden merkityksen arvioiminen Materiaali ja energiavirtojen keruu jokaisesta tutkittavasta vaiheesta Ympäristövaikutusten yhteen laskeminen erilaisia päästökertoimia käyttämällä ja päästöjen painottaminen (karakterisointi) Vaikutukset esitetään suhteessa toiminnalliseen yksikköön: esim. kg tuotetta, ha nurmikkoa Läpinäkyvyys raportoitava menetelmien kuvaus, oletukset, rajaukset Standardeja mm. ISO 14040/44

Elinkaariarvioinnin tiedot koostuvat kyselyistä Laskennan lähtötiedot pohjautuvat perunan viljelijälle sekä keittiöille tehtyihin kyselyyn Kysyttäviä asioita viljelijälle sato, viljelypinta-ala, käytetyt lannoitteet tuotenimikkeittäin, kalkki, peltotyöt ja niiden polttoaineenkulutus, varastointienergian kulutus, maalaji, P-luku, kuljetukset Energian kulutusmäärät vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja maalaji, käytetyt lannoitteet ja P-luku taas rehevöittäviin kuormituksiin. Perunan valmistuksesta kysyttiin keittoaikaa, laitteiston tehoa ja keitettävää eräkokoa

Vertailuita Kuoripäällistä perunaa vertailtiin teollisesti kuorittuun perunaan Alkutuotannossa keskimääräinen pohjanmaalainen peruna Pro Agriasta ja jalostuksessa neljän kuorimon sähköenergiankulutuksen keskiarvo Eroa teollisesti kuorittuun perunaan tuli teollisesti kuoritun perunan suuremmasta hävikistä ja kuorinnassa käytetystä sähköenergiasta KeHa-casessä lannoitteiden käyttö hieman pienempi ja hävikki pieni

Tulokset Perunatuotteiden ilmastovaikutus on pieni nyt 0,22 kgco2-ekv/kg Perunan viljelyn osuus ilmastovaikutuksesta 30 % Kuljetusten osuus 34 % - pienet kuljetuserät Perunan valmistuksen 31 % Varastoinnin osuus 5 % Vertailussa Pro Agrian aineiston viljelyn ilmastovaikutus 1,5-kertainen Rehevöittävä vaikutus 24 % pienempi Syitä on useita kalkin käyttö, lannoitteet, maalaji Koko ketjun ilmastovaikutus Pro Agrian aineistossa 31 % suurempi

Perunan viljelyn ilmastovaikutus, kgco 2 - ekv/kg 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0 Peruna, Kruunupyy Peruna, Pro Agria

Perunan viljelyn rehevöittävä vaikutus, kgpo 4 -ekv/kg 0,0002 0,00015 0,0001 0,00005 0 Peruna, Kruunupyy Peruna, Pro Agria

Vertailu keskimääräiseen pohjanmaalaiseen ruokaperunatuotantoon, kgco 2 -ekv/kg 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 Perunan valmistus Kuljetukset Jalostus Alkutuotanto 0,1 0,05 0 Pro Agria Kruunupyy

Vertailu keskimääräiseen pohjanmaalaiseen tuotantoon, rehevöityminen kgpo 4 -ekv/kg 0,0003 0,00025 0,0002 0,00015 0,0001 0,00005 0 Pro Agria Kruunupyy

Vertailu keskimääräiseen pohjanmaalaiseen tuotantoon, rehevöityminen kgpo 4 -ekv/kg 0,0003 0,00025 0,0002 0,00015 0,0001 0,00005 0 Pro Agria Kruunupyy

Loppupäätelmä Saatujen tulosten perusteella kuoripäällinen peruna oli edullista käyttää keskimääräiseen pohjanmaalaiseen kuorittuun teollisuusperunaan nähden Suuri syy on kuorimolla tapahtuva hävikki näin ollen kuorittua perunaa täytyy tuottaa enemmän, jotta saadaan sama määrä syömäkelpoista perunaa lautaselle. Rehevöittävät vaikutukset molemmilla vaihtoehdoilla pienet keskimääräisen pohjanmaalaisen suuremmat Kestävyysarviointi tässä tapauksessa tehty hyvin tarkasti kyseessä juuri käytössä oleva peltolohko. Koska alkutuotannossa voi tilojen välillä olla suuria eroja, on tilakohtainen arviointi tärkeää esim. orgaaniset maat

Loppupäätelmä 2 Perunan korkea satotaso tekee siitä kasvikunnan tuotteeksikin ilmastovaikutuksiltaan ja rehevöittävältä vaikutukseltaan pienen verrattuna esimerkiksi riisiin ja viljatuotteisiin Kasvinsuojeluaineiden käyttö perunan viljelyssä merkittävää ei kuitenkaan tutkittu tässä tutkimuksessa

Frans Silvenius frans.silvenius@mtt.fi http://www.mtt.fi/asteri/frans_silvenius_cv_eng.pdf