Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 2021 Maakuntavaltuusto 16.11.2018, 26
Sisällys Esipuhe... 2 Keski-Suomen liiton toiminnan perusteet... 3 Toiminta-ajatus ja tehtävät... 3 Luottamushenkilöhallinto... 3 Keski-Suomen liiton toimisto... 4 Toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi... 5 Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 2021... 5 Suunnitelmakauden tavoitteet... 5 Aluekehittäminen luo hyvinvointia ja elinvoimaa... 6 Hanketoiminta... 7 Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet... 9 Keski-Suomen liitto on osaava, monitaitoinen ja ennakoiva verkostovaikuttaja... 10 Vaikuttaminen... 10 Viestintä ja markkinointi... 10 Tiedolla johtaminen ja ennakointi... 11 Osaava ja monitaitoinen henkilöstö... 11 Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet... 12 Maakunta- ja sote-uudistus tehdään yhdessä... 13 Muutoksen johtaminen ja koordinointi... 13 Maakuntavaalit... 13 Talousarvio 2019... 14 Maakuntauudistus talousarviossa... 14 Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet... 14 Talousarvion sitovuus... 15 Tuloslaskelmaosa ja käyttötalousosa... 16 Käyttötalousosa tulosyksiköittäin... 17 Taloussuunnitelma 2019 2021... 19 Rahoitus- ja investointiosa... 20 Jäsenkuntien maksuosuudet 2019... 21
Esipuhe Kasvun vire siivittää Keski-Suomen kehittämistä edelleen vuonna 2019. Aluetalous on ripeässä kasvussa jo neljättä vuotta. Yritysten liikevaihdot kohenevat ja vienti vetää. Kasvusta iloitaan koko maakunnassa. Myönteinen kehitys heijastuu työllisyyteen ja työttömien määrä on vähentynyt merkittävästi jo osaavan työvoiman riittävyyttä haastaen. Yritykset ovat vahvistaneet tutkimus- ja kehittämistoimintojaan, mikä luo pohjaa kilpailukyvylle myös tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että maakunnan kasvu jatkuu, mutta tasaantuen. Keski-Suomen vahvuuksiksi on tunnistettu bio-, digi-, osaamis- ja hyvinvointitalous sekä matkailu. Nämä muodostavat leveät kasvun ja elinvoiman kehittämisen hartiat. Toimia, joilla maakuntaohjelman ja maakuntakaavan tavoitteita edistetään vuosina 2019-2010, on konkretisoitu tuoreessa Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa. Sujuvat liikenneratkaisut ja saavutettavuus ovat edellytyksiä maakunnan kilpailukyvylle yrityksille, työmatkaa taittaville asukkaille ja matkailijoille. Kirri - Tikkakosken moottoritiehanke on ilahduttavasti saatu viimein käyntiin. Seuraavaksi nopeaa etenemistä edellyttää Jyväskylä - Tampere raideyhteyden parantaminen. Kansallista statusta ja rahoitusta vaativien hankkeiden edistämistä tukemaan on Keski-Suomen liitossa valmisteilla maakunnallinen vaikuttamissuunnitelma. Vaikuttamissuunnitelma kirkastaa maakunnan tavoitteet ja toimijoiden yhteisen tahtotilan. Tärkeä ja ajankohtainen vaikuttamisen kohde on maan uusi hallitusohjelma, joka luo suuntaviivoja tulevalle kehittämiselle ja investointikohteille. Tätä kirjoittaessani maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisen aikatauluihin liittyy epävarmuuksia. Keski- Suomessa uudistusta on valmisteltu asiakaslähtöisesti ja tavoitteet korkealle asettaen. Samaan aikaan on tehty töitä Keski-Suomen profiloimiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakuntana. Maakunnan toimijoiden osaaminen ja yhteistyö sekä ainutlaatuiset toiminta- ja pilotointiympäristöt puoltavat asemoitumistamme kansalliseksi hyvinvointiveturiksi. Keski-Suomen liitto on ottanut omaksi kehittymisen tavoitteekseen oppivan organisaation toimintamallin ja -kulttuurin rakentamisen. Se on luonteva jatko työhyvinvoinnin kehittämiseen tähdänneelle Operaatio Järvitaimenelle. Vahvistamme yhdessä tekemistä ja oppimista, tiedon ja osaamisen jakamista sekä kannustamme luovuuteen ja uusiin oivalluksiin. Keski-Suomen kehittäjänä haluamme olla ennakoiva ja joustava, avoin ja läpinäkyvä verkosto-osaaja. Yhdessä kumppaneidemme kanssa jatkamme vaikuttamistyötä, jolla luodaan ja vahvistetaan Keski-Suomen menestymisen edellytyksiä. Tämän päivän kehittämisvalinnoilla rakennamme kyvykkyyksiämme myös tulevaisuuteen. Tapani Mattila maakuntajohtaja 2
Keski-Suomen liiton toiminnan perusteet Keski-Suomen liiton vision mukaan Keski-Suomen liitto on maakunnan yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä sekä monimuotoinen, osaava ja ennakoiva verkostovaikuttaja. Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Tavoitteemme on vetovoimainen maakunta, jossa on työtä ja toimeentuloa, viihtyisä asuinympäristö, sujuvat palvelut ja liikenneyhteydet, elävä kulttuuri ja puhdas, monimuotoinen luonto. Toiminta-ajatus ja tehtävät Keski-Suomen liitto on Keski-Suomen kuntien omistama lakisääteinen kuntayhtymä. Liiton toiminta-ajatus ja tehtävät on määritelty perussopimuksessa seuraavasti: Keski-Suomen liitto on maakunnan kehittämisen keskus, joka vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja maakuntasuunnittelusta, ajaa maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja sekä palvelee niitä tuottamalla kehittämisohjelmia ja -ideoita ja -hankkeita sekä selvityksiä ja tutkimuksia. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti liiton tehtävänä on: 1. vastata maakunnan yleisestä kehittämisestä ja hoitaa aluekehitysviranomaisen tehtävät yhteistyössä kuntien ja valtion viranomaisten sekä maakunnassa toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa. 2. edistää maakunnan ja kuntien seudullista sekä muuta yhteistyötä, alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja kestävän kehityksen periaatetta sekä toimia yhteistyöelimenä, painopisteiden asettajana, toteutuksen edistäjänä ja edunvalvojana muissakin maakunnan ja sen kuntien kannalta tärkeissä tehtävissä. 3. huolehtia alueellaan maakuntasuunnitelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntakaavoitukseen kuuluvista tehtävistä sekä muista lainsäädännöstä johtuvista tai jäsenkuntien sille osoittamista tehtävistä. Luottamushenkilöhallinto Keski-Suomen liiton ylintä toimivaltaa käyttää kuntien edustajainkokouksen kunnallisvaalikaudeksi valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman sekä asettaa vuosittain toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyn yhteydessä. Maakuntavaltuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Maakuntavaltuuston valitsema maakuntahallitus johtaa Keski-Suomen liiton toimintaa, hallintoa ja taloutta sekä edustaa kuntayhtymää ja valvoo sen etua. Maakuntahallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja se kokoontuu 11-12 kertaa vuodessa. Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus kantavat myös vastuun maakuntauudistuksen poliittisesta johdosta siihen saakka, kunnes uusi vaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa ja nimeää uuden hallituksen. 3
Maakuntavaltuusto asettaa toimikaudekseen tarkastuslautakunnan, jonka tehtävänä on hallinnon ja talouden tarkastuksen ja arvioinnin järjestäminen. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritetty Kuntalaissa ( 121). Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) linjaa maakuntastrategian mukaisesti alueen kehittämistä ja julkisen tuen kohdentamista. MYR:ssä ovat edustettuina kunnat, ELY-keskus, tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä yritykset. Lisäksi maakuntavaltuuston, maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntahallituksen puheenjohtajat muodostavat puheenjohtajiston, joka sopii liiton edustuksista eri tilaisuuksiin ja valmistelee yhdessä toimiston johdon kanssa maakuntahallituksen ja -valtuuston päätöksentekoon meneviä asioita. Keski-Suomen liiton toimielinorganisaatio Keski-Suomen liiton toimisto Keski-Suomen liiton toimistoa johtaa maakuntajohtaja. Toimistossa työskentelee 28-32 työntekijää ja viranhaltijaa. Maakuntajohtajan tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat aluekehitysjohtaja, kehittämisjohtaja, suunnittelujohtaja, hallintopäällikkö, viestintäpäällikkö ja henkilöstön edustajana kehittämispäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimii johdon assistentti. Johtoryhmä käy läpi ajankohtaisia asioita, luottamustoimielinten asioiden valmistelua sekä valmistelee henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstöasioita käsitellään myös henkilöstöyhteistyöryhmässä, johon kuuluvat eri henkilöstöryhmien edustajat ja työnantajan edustajat. Toimiston organisaatio 4
Toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi Maakuntavaltuusto arvioi Keski-Suomen liiton toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista strategisesta näkökulmasta ja suhteessa maakuntaohjelmaan. Tarkastuslautakunta arvioi talousarvioon kirjattujen tavoitteiden toteutumista valtuustolle vuosittain arviointikertomuksessa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta. Toimintaa ohjaavan lainsäädännön edellyttämä seuranta ja arviointi on osa toimintaa. Jokainen työntekijä ja viranhaltija suorittaa asiantuntijaroolinsa kautta oman työskentelynsä jatkuvaa arviointia suhteessa lainsäädäntöön ja liiton toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin olemassa olevilla mittareilla ja välineillä. Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 2021 Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa määrärahojen ja tuloarvioiden lisäksi toiminnan ja talouden tavoitteet suunnitelmakaudelle. Talousarvio- ja taloussuunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset liiton tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 2021 -luku muodostuu siten, että ensimmäisessä kappaleessa on kerrottu suunnitelmakauden päätavoitteet ja seuraavissa kappaleissa kuvataan liiton toimintaa näiden kolmen päätavoitteen mukaan ryhmiteltynä. Kukin päätavoite on jaoteltu pienempiin tavoitteisiin ja näille tavoitteille on kirjattu taulukkomuotoon toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle 2019. Talousarviokappaleessa kuvataan talousarvion ja taloussuunnitelman keskeisten tunnuslukujen lisäksi muun muassa talousarvion laadinnan yleisiä perusteita. Koska maakuntauudistuksen oletetaan toteutuvan 1.1.2021 lukien, ei talousarvio-osa sisällä maakuntauudistuksen kustannuksia eikä taloussuunnitelma vuoden 2021 euromääräistä suunnitelmaa. Keski-Suomi 2021 maakuntauudistusta toteutetaan kuitenkin yhteistyössä liiton kanssa ja ennen väliaikaishallinnon aloittamista myös liiton poliittisen johdon valvonnassa, joten on perusteltua pitää maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttamista mukana taloussuunnitelmakauden tavoitteissa. Suunnitelmakauden tavoitteet Keski-Suomen liiton toiminnan tavoitteet vuosille 2019-2021: 1. Aluekehittäminen luo hyvinvointia ja elinvoimaa 2. Keski-Suomen liitto on osaava, monitaitoinen ja ennakoiva verkostovaikuttaja 3. maakunta- ja sote-uudistus tehdään yhdessä 5
Aluekehittäminen luo hyvinvointia ja elinvoimaa Keski-Suomi 2040 -maakuntasuunnitelma, maakuntakaava, maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma sekä liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat lakisääteisiä tehtäviämme. Nämä asiakirjat linjaavat liiton toiminnan sisältöjä vuonna 2019. Toiminnalla tähdätään maakunnan hyvinvoinnin, elinvoimaisuuden ja menestymisen edistämiseen. Keski-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 tavoitteeksi määritettiin Keski-Suomeen 10 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, 2 000 uutta yritystä, 2 miljardia euroa lisää vientituloja sekä yksityisen puolen tutkimus & kehitys & innovaatio (T&K&I) -panostusten nostaminen 60 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Maakuntaohjelmassa tunnistetut viisi strategista kärkeä ohjaavat aluekehitystyötämme: bio-, digi-, osaamisja hyvinvointitalous sekä matkailu muodostavat aluekehityksen ytimen ja maakuntakaavan aluerakenne tälle vahvan kasvualustan. Tämä näkyy vuoden 2019 hanketoiminnan kohdentamisessa sekä toimenpidevalikoinnissa. Strategiset kärjet limittyvät toisiinsa ja niiden väliset yhdyspinnat ovat aluekehittämisen keskiössä. Maakuntaohjelman strategiset kärjet Olemme tunnistaneet aluekehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa vuoden 2019 eri toimintamme tukevat toisiaan. Aluekehittämisemme on laaja-alaista, asioita kokonaisvaltaisesti tarkastelevaa, verkostomaista yhteistyötä ja kumppanuutta. Hyödynnämme aluekehittämisessä paikkatietopohjaista seurantaa ja maakunnan tulevaisuusryhmän ennakointityötä sekä maakunnan vahvuuksia. 6
Aluekehittämisen kokonaisuus VOIIA JA EHITTÄMINEN LUO HYVIN Maakuntakaavoitus on keskeinen osa aluekehittämistä. Keski-Suomen strateginen maakuntakaava tukee maakuntaohjelman kärkiä kehittämisperiaatteilla, aluevarauksilla ja alueen erityispiirteitä kuvaavilla merkinnöillä. Keski-Suomen liitto tukee aktiivisesti jäsenkuntia maankäyttökysymyksissä maakuntakaavan pohjalta. Maakuntakaavoituksessa liitto siirtyy uuteen aikaan. Kaavoitus on mahdollisiin muutostarpeisiin jatkuvasti reagoivaa, rullaavaa. Hanketoiminta Keski-Suomen liitto myöntää rahoitusta kehittämishankkeille, joiden avulla kehitetään Keski-Suomen strategisten kärkien mukaista toimintaa maakunnassa. Rahoituslähteitä ovat Euroopan unionin Suomen rakennerahasto-ohjelma ja Keski-Suomen kehittämisrahasto. Keski-Suomen liiton EAKR-rahoituksella lisätään uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä. Keski-Suomen kehittämisrahastosta tuetaan pienempiä strategisten kärkien mukaisia hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan kilpailukykyä, edistävät Keski-Suomen strategian toteutumista tai lisäävät maakunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa. Vuoden 2019 aikana hankepäätöksissä kiinnitetään entistä enemmän huomioita hankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Keski-Suomen liiton omat hankkeet: CIRCWASTE-hanke (Life IP 2015-2023) konkretisoi erityisesti jätteisiin ja sivuvirtoihin liittyvää kiertotaloutta. Yhteistyötä tehdään laajasti alueen yritysten, julkisten toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Osana hanketta edistetään Keski-Suomen biokaasuekosysteemiä. BEA-APP-hanke (Interreg Itämeri 2015-2018) tuottaa tietoa uusiutuvan energian mahdollistavasta alueiden käytön suunnittelusta. Hanke päättyy helmikuun lopussa 2019. 7
CREADIS3-hankkeen (Interreg Europe 2017-2021) tavoitteena on alueellisten politiikka- ja toimenpideohjelmien linjaus siten, että ne tehokkaammin tunnistavat luovan talouden mahdollisuudet synnyttää innovaatioita ja taloudellista kehitystä strategian kärkiteemoissa. Keski-Suomessa keskiössä on biotalous, ja kansainvälisestä partneriverkostosta haetaan hyviä malleja paikallisen elintarviketuotannon eri jakelukanavien palvelumuotoiluun ja brändin vahvistamiseen. RDI2Club-hanke (Interreg Itämeri 2017-2020) keskittyy harvaan asuttujen alueiden biotalouden kehittämiseen, kohteena erityisesti PK-yritykset ja niiden innovaatiot. Keski-Suomen liiton lisäksi tässä hankkeessa ovat mukana JAMK ja SSYP Oy. BalticForBio-hanke (Interreg Itämeri 2017-2020) mahdollistaa aluekehittämisen ja erityisesti metsävaroihin liittyvän biotalouden kauemmaksi suuntautuvien ennusteiden tekemisen. Thematic Trail Trigger -hankeessa (Interreg Europe 2018-2022) rakennetaan yhdeksän partnerin yhteistyönä malleja alueellisten strategioiden kestävään matkailuun ja liikkumiseen sekä kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvien tavoitteiden toimeenpanoon. Toimissa panostetaan luonto- ja kulttuuriperintöön liittyvän reittikokonaisuuden (Trail) fyysisen ja virtuaalisen saavutettavuuden ja ekomatkailupotentiaalin kasvuun. Hanke toteuttaa erityisesti Keski-Suomen strategian matkailuun ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita. 8
Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Maakunnan kehittäminen viiden strategisen kärjen mukaisesti. Keski-Suomen liiton aluekehittäminen on strategista ja rohkeasti uudistavaa ja kokeilevaa. Hankerahoitus kohdennetaan 90- prosenttisesti maakuntaohjelman viiden strategisen kärjen mukaisesti. Maakuntakaavoitus on rullaavaa, jatkuvasti päivittyvää. Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään. Samassa prosessissa tehdään myös maakuntakaavan liikenneteeman päivitys osana rullaavaa maakuntakaavoitusta. Kehitetään maakunnan saavutettavuutta. Toimeenpanosuunnitelman aktiivinen toteutus ja maakuntaan kohdistuvan ulkoisen rahoituksen seuranta. Liitto toimii aktiivisesti ja innovoivasti verkostovaikuttajana, jalkautuu kuntiin, antaa lausuntoja, järjestää koulutusta ja asiantuntijatapaamisia sekä tekee kuntaa laajempia selvityksiä. Hankeryhmä varmistaa hankerahoituksen kohdentumisen strategisille kärjille. Toimintavuoden alussa maakuntahallitus hyväksyy rullaavan maakuntakaavoituksen aloittamisen. Maakuntahallitus käynnistää liikennejärjestelmäsuunnitelman ja maakuntakaavan liikenneteeman päivitykset. Maakuntaohjelman keskeisten liikennehankkeiden edistäminen. Keski-Suomen Aikajana. Työllisyyskatsaus. Keski-Suomi ennakoi. Sidosryhmiltä saatu palaute. Kuntakäynnit, lausunnot, koulutus, asiantuntijatapaamiset, selvitykset. Hankerahoituksen prosentuaalinen kohdentuminen. Rullaavan maakuntakaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja maakuntakaavan liikenneteema ovat valmiit vuoden loppuun mennessä. 2-raiteen suunnittelu Jämsä-Orivesi välillä on alkanut. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Aluekehitystä tukeva paikkatietopohjainen karttapalautejärjestelmä. Perustetaan 5 uutta, Natura 2000 -verkostoon tai luonnonsuojelulain mukaisiin suojelualueisiin kuulumatonta, luonnonsuojelualuetta maakuntakaavan 71 luonnonsuojelun aluevarauksesta. Rakennetaan aluekehitystä palveleva karttapalautejärjestelmä. Perustetut uudet luonnonsuojelualueet. Karttapalautejärjestelmä on käytössä. 9
Keski-Suomen liitto on osaava, monitaitoinen ja ennakoiva verkostovaikuttaja Keski-Suomen liiton ydintoimintaa on verkostomainen vaikuttamis- ja kehittämistoiminta Keski-Suomen yhteisten tavoitteiden puolesta. Vaikuttaminen Keskisuomalaisen vaikuttamistyön vahvistaminen jatkuu. Vaikuttamisella pyritään varmistamaan, että Keski- Suomen tarpeet tulevat ymmärretyiksi maakunnan ulkopuolella, etenkin valtakunnallisessa ja EU-tason päätöksenteossa ja resurssien jaossa. Vaikuttamisessa käytetään laajaa keinovalikoimaa, jossa huomioidaan sekä henkilökohtaisiin kontakteihin nojaava vaikuttaminen että nykyaikaisten ja perinteisten viestintäkanavien mahdollistama mediavälitteinen vaikuttaminen. Vaikuttamistyön ajankohtaisia teemoja käsitellään kansanedustajakokouksissa ja kunnanjohtajakokouksissa, maakunnan yhteistyöryhmässä sekä Keski-Suomen liiton järjestämissä sidosryhmätapahtumissa. Maakuntahallitus seuraa vaikuttamissuunnitelman ajantasaisuutta. Vaikuttamista tehdään yhteistyössä muiden keskisuomalaisten toimijoiden kuten elinkeinoelämän, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Keski-Suomen liitto kiteyttää maakunnan vaikuttamiskärjille kiinnostavat, mieleenpainuvat ydinviestit. Se tuottaa ja tilaa maakunnan vaikuttamiskärkiin liittyviä selvityksiä, tutkimuksia ja muita tukimateriaaleja koko maakunnan yhteiseen käyttöön. Keski-Suomen liitto ylläpitää ja kehittää maakunnan vaikuttamisen keskeisiä strategisia kumppanuuksia. Keski-Suomen liiton edustajat osallistuvat maakunnan kehittämisen kannalta merkityksellisiin kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin. Vaikutusmahdollisuuksina hyödynnetään suorat kontaktit sekä erilaiset kuulemiset esimerkiksi valiokunnissa ja muissa työryhmissä. Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office, WFEO) toimii liiton paikallistoimistona Brysselissä. Yhteistyö WFEO:n kanssa on tiivistä. WFEO on esimerkiksi jäsenenä komission biotalouspaneelissa ja edistää keskisuomalaisten biotalouskäsitysten näkymistä EU-tasolla. Keski-Suomen liitto vaikuttaa EU- ja kansainvälisellä tasolla myös erilaisten verkostojen ja jäsenyyksien kautta. Liitto on Euroopan kyberturvallisuusorganisaation (ECSO), Euroopan alueiden ja energiatoimistojen järjestön (FEDARENE) ja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsen. Viestintä ja markkinointi Viestinnällä ja markkinoinnilla edistetään Keski-Suomen kehittämiseen liittyviä tavoitteita ja modernia maakuntahenkeä. Viestintä nivoutuu tiiviisti maakunnan vaikuttamistyöhön. Keski-Suomen liiton toimintatapa on viestiä aktiivisesti ja oikea-aikaisesti. Keski-Suomen liitto on läsnä sosiaalisessa mediassa ja verkossa. Tiedotteet ovat edelleen tärkeä viestintäkanava, jolla tavoitetaan median lisäksi suoraan useita keskeisiä sidosryhmiä. Lisäksi liitto lähettää eri teemoihin keskittyviä uutiskirjeitä. Keski-Suomen liiton verkkopalvelujen kokonaisuudistuksen suunnittelu käynnistyy vuonna 2019. Verkkosivujen tulee olla kokonaisuudessaan saavutettavuusdirektiivin mukaiset viimeistään syksyllä 2020. Liiton jokainen työntekijä osallistuu viestintään rooliinsa soveltuvalla tavalla. Liiton luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa kannustetaan aktiiviseen viestintään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 10
Tiedolla johtaminen ja ennakointi Oppivassa organisaatiossa tiedolla sekä tiedon jakamisella ja hyödyntämisellä on erityinen asema. Olennaisen tiedon tunnistaminen ja analysointi sekä oikea-aikainen viestintä tukevat toimintaa, vaikuttamista ja päätöksentekoa. Keski-Suomen liiton asiantuntijoiden monialainen osaaminen ja tietopääoma kanavoituvat maakuntaan erityisesti verkostovaikuttamisen kautta. Keski-Suomen liitto on myös merkittävä aluetiedon tuottaja ja tulkitsija. Seuraamme aktiivisesti toimintaympäristömme kehitystä ja teemme havaintoja tulevasta yhdessä kumppaneidemme kanssa. Maakunnan tilannekuvan luomiseksi kokoamme ja analysoimme tuoreimpia tilastotietoja ja tutkimuksia sekä laadimme ja tilaamme selvityksiä kulloisenkin tarpeen mukaan. Muutosvalmis ja uudistumiskykyinen organisaatio ja alue edellyttävät ajantasaisen tilannekuvan rinnalle tietoa tulevaisuudesta. Ennakointitiedon aktiivisena tuottajana ja keskustelun herättäjänä toimii Keski-Suomen liiton koordinoima maakunnallinen tulevaisuusryhmä. Ennakointi on ennen kaikkea tulevaisuuden ilmiöiden ja heikkojen signaalien havainnointia ja pohdintaa siitä, mitä ne merkitsevät Keski-Suomessa. Keväällä 2018 laadittujen Keski-Suomen toimintaympäristön skenaarioiden säännöllinen seuranta kertoo kehityksen suunnasta sekä ennakoi muutostarpeita ja mahdollisuuksia. Alue- ja ennakointitietoa hyödynnetään Keski-Suomen liiton oman toiminnan suuntaamisessa ja maakuntaja sote-uudistuksen valmistelussa. Lisäksi tietoa tuotetaan sidosryhmien käyttöön. Tiedosta viestitään verkkosivuilla, uutiskirjeissä, blogeissa, tietokatsauksissa (esim. Keski-Suomen Aikajana, kuntatietokoosteet) sekä sidosryhmätapaamisissa ja tapahtumissa (esim. tulevaisuusfoorumi) Osaava ja monitaitoinen henkilöstö Keski-Suomen liitto on ottanut henkilöstöjohtamisen ohjenuoraksi oppivan organisaation periaatteet. Oppivalla organisaatioilla on kyky jatkuvasti sopeutua, muuttua ja uudistua ympäristön vaatimusten mukaisesti ja se oppii kokemuksistaan sekä pystyy nopeasti muuttamaan toimintatapojaan. Henkilöstö tekee tällä hetkellä työtään jatkuvan muutospaineen alla ja muutosjoustavan asenteen ja toimintatavan sisäistäminen auttaa suoriutumaan liiton toiminnalle asetetuita tehtävistä ja kehittämään toimintaa edelleen ja siten valmistautumaan tulevaan maakuntauudistukseen. Henkilöstön kehittämisen toimenpiteillä pyritään sovittamaan henkilöstön osaaminen ja tehtävien vaativuus mahdollisimman hyvin yhteen. Osaamisen kehittämistarpeita kartoitetaan kaiken aikaa työn ohessa, mutta erityisesti esimiehen kanssa vuosittain pidettävissä onnistumiskeskusteluissa. Oikea osaaminen vaikuttaa positiivisesti niin henkilöstön työhyvinvointiin kuin toiminnan tuloksellisuuteenkin. Organisaation henkilöstöjohtamisen toimintatavoilla on suuri merkitys myös työnantajakuvaan. Keski-Suomen liitto haluaa olla houkutteleva työpaikka myös tulevaisuudessa. Maakuntauudistukseen valmistautuminen henkilöstöjohtamisen ja -kehittämisen sekä henkilöstövoimavarojen ennakoinnin kannalta on vuonna 2019 erityisen tärkeää. Valmistautuminen on kuitenkin myös hyvin haastavaa, sillä erityisesti liiton henkilöstön tehtävien osalta tulevan organisoitumisen tilanne on vielä hyvin epäselvää. Muutokseen valmistaudutaan kuitenkin osaamiskartoituksilla ja henkilöstön kehittämissuunnitelmilla sekä urakehitysmahdollisuuksien kartoittamisella ennakkoon. 11
Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vuonna 2018 luodun vaikuttamisen toimintamallin jalkauttaminen ja kehittäminen jatkuu. Yhteistyö on lisääntynyt vaikuttamisasioissa. Viedään toimintamallia eteenpäin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vaikuttamisteeman Keski-Suomen vaikuttamisessa on selkeät, kiteytetyt kärjet. Keski-Suomen vaikuttamistyö on aktiivista. Keski-Suomen liiton verkkopalvelujen kokonaisuudistuksen suunnittelu käynnistyy vuonna 2019. Alue- ja ennakointitietoa hyödynnetään Keski-Suomen liiton oman toiminnan suuntaamisessa ja maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Lisäksi tietoa tuotetaan sidosryhmien käyttöön. Alue- ja ennakointitietoa hyödynnetään Keski-Suomen liiton toiminnan suuntaamisessa sekä maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa. Alue- ja ennakointitietoa tuotetaan sidosryhmien käyttöön. Oppivan organisaation ja ketterän oppimisen toimintamallien sisäistäminen. Onnistumiskeskustelut käydään vuosittain kaikkien kanssa. Keski-Suomen liitto tuottaa maakunnan vaikuttamiskärjille ydinviestit ja erilaisia aineistoja vaikuttamistyön tueksi. Tapaamiset, strategisten kumppanuuksien ylläpitäminen, kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin osallistuminen. Käynnistetään suunnittelu. Alue- ja ennakointitiedosta viestitään verkkosivuilla, uutiskirjeissä, blogeissa, tietokatsauksissa (esim. Keski-Suomen Aikajana, kuntatietokoosteet) sekä sidosryhmätapaamisissa ja tapahtumissa (esim. tulevaisuusfoorumi). Käytetään tuoreinta alue- ja ennakointitietoa Keski-Suomen liiton aluekehittämistoimissa ja strategisten kärkien edistämisessä. Vahvistetaan aluekehittämisen uudistavaa otetta ennakointitiedolla. Verrataan aluetietoa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Tiedosta viestitään verkkosivuilla, uutiskirjeissä, blogeissa, tietokatsauksissa (esim. Keski-Suomen Aikajana, kuntatietokoosteet) sekä sidosryhmätapaamisissa ja tapahtumissa (esim. tulevaisuusfoorumi) Henkilöstön teemakoulutukset aiheesta. Opittua toteutetaan toimintatavoissa. Henkilökohtaiset onnistumiskeskustelut esimiehen kanssa. käsittely Keski-Suomen liiton järjestämissä tapahtumissa ja kokouksissa. Keski-Suomen vaikuttamiskärjillä on ydinviestit ja erilaisia aineistoja vaikuttamistyön tueksi ja ne on koottu Keski-Suomen liiton ylläpitämälle verkkosivulle. Tapaamisten, strategisten kumppanuuksien ylläpitämisen, kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin osallistumisen määrällinen seuranta kunkin vaikuttamiskärjen osalta. Suunnittelun käynnistyminen. Alue- ja ennakointitietoa sisältävät julkaistut uutiskirjeet, blogit, tietokatsaukset ja verkkojutut sekä järjestetyt sidosryhmätapaamiset ja tapahtumat. Käytössämme on tuorein Keski- Suomea koskeva alue- ja ennakointitieto. Aluekehittämisen toimissa ja strategisten tavoitteiden seurannassa on hyödynnetty tarkoituksenmukaisella tavalla tuoretta aluetietoa. Alue- ja ennakointitiedon jakamisessa on hyödynnetty laajasti eri viestintäkanavia. Vuosittain on järjestetty 2 tulevaisuusfoorumia. Koulutusta järjestetty. Opittua on toteutettu toimintatavoissa. Onnistumiskeskustelut käyty 100 %:sti. 12
Maakunta- ja sote-uudistus tehdään yhdessä Keski-Suomen liiton tavoitteena on, että maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu ja toteutus etenevät suunnitelmallisesti, uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin vastaten ja muutokseen liittyvät riskit halliten. Valmistelun periaatteita ovat avoimuus ja osallisuus. Muutoksen johtaminen ja koordinointi Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu jatkuu kesällä 2018 ilmoitetun uuden aikataulun pohjalta. On mahdollista, että aikatauluun tulee vielä muutoksia. Valmisteluvastuu siirtyy maakuntahallituksen asettamalle väliaikaiselle valmistelutoimielimelle aikaisintaan 1.1.2019 alkaen. Keski-Suomen liiton tehtävänä on huolehtia väliaikaishallinnon työskentelyolosuhteista. Valmistelun poliittinen ohjaus on Keski-Suomen liiton maakuntahallituksella siihen saakka, kunnes suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto aloittaa. Maakuntavaltuuston asettama uusi maakuntahallitus päättää valmistelun organisoinnista. Keski-Suomen liiton johto ja henkilöstö osallistuvat aktiivisesti uuden maakuntaorganisaation valmistelutyöhön. Vuoden 2019 aikana maakuntavalmistelua tekee osa- tai kokoaikaisesti 5-6 hlöä ja vuonna 2020 muutama enemmän. Maakuntavaalit Ensimmäiset suorat maakuntavaalit järjestetään tämänhetkisen tiedon mukaan toimintavuoden aikana. Keski-Suomessa maakuntavaltuutettuja valitaan 69. Maakunnan järjestämistehtävien, palvelutuotannon ja maakuntastrategian suunnittelu on aikataulutettu niin, että maakuntavaalien ehdokkaat saavat hyvät perustiedot ja vaihtoehtoisia strategisia linjauksia ennen vaalikampanjoinnin käynnistymistä. Maakuntavaalien kansalaisviestinnästä vastaa väliaikaishallinto. 13
Talousarvio 2019 Keski-Suomen liiton talousarvio on laadittu kuntalain ja kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Talousarvioon varataan toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät toimintamenot ja toimintatulot, joilla rahoitustarve katetaan. Liiton toiminta rahoitetaan pääosin jäsenkunnilta perittävillä maksuosuuksilla. Maksuosuuksien määräytyminen on säädetty perussopimuksessa. Maakuntavaltuusto on linjannut vuosien 2018 2020 taloussuunnitelmassa vuoden 2019 jäsenkuntien maksuosuudeksi 3.366.000 euroa. Taloudellisesti toiminnan tavoitteena on säilyttää liiton toimintakyky ja valmius tuleviin muutoksiin maakuntauudistuksen keskiössä. Liiton toiminta ja talous suunnitellaan siten, että maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2021 ja että liiton varallisuus palautetaan jäsenkunnille liiton toiminnan päättyessä perussopimuksen 31 :n mukaisesti. Maakuntauudistus talousarviossa Maakuntauudistuksen oletetaan toteutuvan 1.1.2021 lukien ja siitä syystä maakuntauudistuksen tulo- ja menoarviot eivät ole mukana tässä talousarviossa eikä taloussuunnitelmaa ole laadittu suunnitelmavuodelle 2021. Jos maakuntalain hyväksymisprosessi viivästyy eikä väliaikaishallinto aloita toimintaansa vuoden 2019 alussa, maakuntauudistus liitetään mukaan vuoden 2019 talousarvioon lainsäädännön mukaisella tavalla. Maakuntauudistuksen valmisteluun käytetään liiton rahaa vain niiltä osin kuin valtionrahoitus velvoittaa omarahoitusosuuden käyttöä. Valtion rahoituksen omarahoitusosuus määräytyy myöntämisajankohdan mukaan ja rahat tulee käyttää myöntämisjärjestyksessä. Keski-Suomen maakuntauudistuksen vuoden 2019 toimintaan on siirtymässä omarahoitusosuutta vaativaa valtion rahoitusta. Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kunnalle talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi ja taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Jos taseeseen on kertynyt alijäämää, se tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Kunnan tulee päättää taloussuunnitelmassa yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjakona katetaan. Kuntalain velvoitteet koskevat myös kuntayhtymiä. Talousarvio muodostuu JHS 199 ohjeistuksen mukaisesti käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä rahoitusja investointiosasta. 14
Kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman rakenne Talousarvion sitovuus Talousarvion maakuntavaltuustoa sitova taso on tuloslaskelman mukaiset toimintatulot ja -menot, rahoitustulot ja -menot sekä vuosikate ja tilikauden ylijäämä / alijäämä. Talousarvion maakuntahallitusta sitova taso on käyttötalousosan tulosyksiköiden toimintatulot ja -menot sekä toimintakatteet. Talousarvion toimistoa sitova taso on käyttötalousosan henkilöstökulut, palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset sekä muut toimintamenot. Kun maakuntavaltuusto on hyväksynyt talousarvion, maakuntahallitus käsittelee ja hyväksyy talousarvioon pohjautuvan käyttösuunnitelman vuodelle 2019. Käyttösuunnitelma laaditaan tulosyksiköittäin. 15
Tuloslaskelmaosa ja käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää kattamaan toimintamenot. Tilikauden toimintakate on suunniteltu negatiiviseksi ja tulorahoituksen ylittävä rahoitustarve tullaan kattamaan liiton OP Private Strategy -sijoitusta purkamalla. TA 2018-2019 TULOSLASKELMA JA KÄYTTÖTALOUS / Koko liitto TP 2017 TA 2018 TA 2019 Muutos Muutos % TOIMINTATULOT 4 505 820 3 422 000 3 619 500 197 500 6 % Jäsenkuntien maksuosuudet 3 366 000 3 066 000 3 366 000 300 000 10 % Maksutulot 73 873 11 500 11 500 100 % Tuet ja avustukset 1 065 947 356 000 242 000-114 000-32 % TOIMINTAMENOT -4 987 257-4 052 000-3 982 500-69 500-2 % Henkilöstömenot -2 210 926-2 161 000-2 288 000 127 000 6 % Palvelujen ostot -1 309 008-819 000-657 500-161 500-20 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -77 023-39 000-22 000-17 000-44 % Avustukset, sis. K-S kehittämisrahaston -1 146 351-790 000-770 000-20 000-3 % Muut toimintamenot -243 949-243 000-245 000 2 000 1 % TOIMINTAKATE -481 437-630 000-363 000 267 000 42 % Rahoitustulot ja -menot 24 372 30 000 20 000-10 000-33 % Korkotulot 2 522 0 0 Muut rahoitustulot 22 005 30 000 20 000-10 000-33 % Korkomenot -124 0 0 Muut rahoitusmenot -31 0 0 VUOSIKATE -457 065-600 000-343 000 257 000 0 Poistot ja arvonalentumiset -10 963 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot -10 963 0 0 TILIKAUDEN TULOS -468 028-600 000-343 000 257 000 43 % Rahastojen lisäys (-) -714 000-750 000-750 000 Rahastojen vähennys (+) 1 017 861 750 000 750 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -164 167-600 000-343 000 257 000 43 % TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintakate % -11 % -18 % -10 % Vuosikate / Poistot % 2 % 0 % 0 % Kertynyt ylijäämä / alijäämä 1000 126-474 -817 16
Käyttötalousosa tulosyksiköittäin Keski-Suomen liiton toiminta jakautuu seuraaviin tulosyksiköihin: Luottamushenkilöhallinto Toimisto Projektit Kunnat rahoittavat maksuosuuksilla liiton varsinaisen toiminnan eli luottamushenkilöhallinnon ja toimiston toimintamenot sekä Keski-Suomen kehittämisrahaston varauksen. Luottamushenkilöhallinnon budjetissa on varauduttu luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisiin korvauksiin sekä Kuntaliiton jäsenmaksuun ja EU:n alueellisten organisaatioiden jäsenmaksuihin. Liiton toimiston henkilöstömäärä on tällä hetkellä 28 henkilöä. Lukumäärä ei sisällä maakuntauudistuksen henkilöstöä. Toimiston toimintamenoista 56 % muodostuu palkoista, 23 % avustuksista, joista 22 % kohdentuu Keski-Suomen kehittämisrahastoon, 16 % palveluiden ostoista sekä 5,5 % aineista, tarvikkeista tavaroista ja muista toimintamenoista. Keski-Suomen kehittämisrahastoa kartutetaan jäsenkuntien maksamista kuntaosuuksista 750.000 euroa. Rahastosta jaetaan avustuksia strategisten kärkien mukaisille hankkeille. Rahastovarauksen säilyttäminen on juuri nyt erityisen tärkeää, kun hallituksen jakama AIKO-rahoitus poistuu eikä vuodelle 2019 ole luvassa vastaavaa valtakunnallista kehittämisrahoitusta. Projektit-tulosyksikköön kuuluvat liiton itse hallinnoimat hankkeet. Nämä hankkeet eivät ole jäsenkuntien maksuosuudella rahoitettavaa toimintaa omarahoitusosuutta lukuun ottamatta. Talousarviossa tulosyksikölle on arvioitu hankkeiden ulkopuolisena rahoituksena toimintavuoden aikana saatavat toimintatulot ja toimintamenoihin vastaavasti arvio toimintavuodelle kohdentuvista kustannuksista, jotka voidaan kattaa projektirahoituksella. Hankkeiden tulot ja menot ovat pääsääntöisesti yhtä suuret, mutta ne eivät aina kohdennu tasan toimintavuosille, millä on vaikutusta niin talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kuin tilinpäätökseenkin. Hankkeiden edellyttämät omavastuuosuudet pyritään kattamaan kehittämisrahaston kautta. 17
Luottamushenkilöhallinto Toimisto Projektit TOIMINTATULOT 10 000 3 382 500 227 000 Jäsenkuntien maksuosuudet 0 3 366 000 0 Muut tulot 10 000 16 500 227 000 TOIMINTAMENOT -373 500-3 385 700-223 300 Henkilöstömenot -185 000-1 890 000-213 000 Palkat ja palkkiot -180 000-1 415 000-200 000 Henkilöstösivukulut -5 000-475 000-13 000 Palvelujen ostot -103 500-543 700-10 300 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0-22 000 0 Avustukset (sis. K-S kehittämisrahaston) 0-770 000 0 Muut toimintamenot -85 000-160 000 0 TOIMINTAKATE -363 500-3 200 3 700 Rahoitustulot ja -menot 0 20 000 0 Korkotulot 0 0 0 Muut rahoitustulot 0 20 000 0 Korkomenot 0 0 0 Muut rahoitusmenot 0 0 0 VUOSIKATE -363 500 16 800 3 700 TILIKAUDEN TULOS -363 500 16 800 3 700 Rahastojen lisäys (-) 0-750 000 0 Rahastojen vähennys (+) 0 750 000 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -363 500 16 800 3 700 18
Taloussuunnitelma 2019 2021 Keski-Suomen liiton taloussuunnitelma kattaa euromääräisesti vain vuodet 2019 2020 maakuntauudistusvalmistelun vuoksi. Vuoden 2019 talousarvio ei myöskään pidä sisällään maakuntauudistuksen kustannuksia niiltä osin kuin rahoitus tulee valtiovarainministeriöstä. Maakuntauudistuksen eriyttäminen väliaikaishallinnon alle selkiyttää talouden suunnittelutilannetta, sillä maakuntauudistuksen valtion tuet maksetaan etukäteen ja ne näkyvät liiton toimintatuotoissa vääristäen toteumavertailussa liiton todellista taloustilannetta huomattavasti. Liiton perustoiminnassa ei oleteta tapahtuvan suuria muutoksia suunnitelmakauden aikana ja taloutta pyritään tasapainottaamaan siten, että vuosien 2019 ja 2020 alijäämät ovat vuoden 2018 talousarvion suunnitelman mukaista alijäämää huomattavasti pienemmät. Vuosien 2018 2020 alijäämät tullaan kattamaan taseessa aikaisemmilta vuosilta olevalla ylijäämällä (126.000 ) sekä purkamalla liiton sijoitusta ja alentamalla omaa pääomaa. Taloussuunnitelmassa on otettu huomioon varallisuuden riittävyys tulevien alijäämien kattamiseen. Keski- Suomen liitolla on OP Private Strategy -sijoitus, jonka arvo on tällä hetkellä n. 1.126.000 euroa (taseessa 1.051.976 euroa). Sijoituksen arvo riittää kattamaan suunnitelmakauden toimintakatevajeen ja liiton oma pääoma puolestaan riittää kattamaan sijoituksen purkamisen vaikutuksen taseeseen. On kuitenkin muistettava, että tämä on mahdollista vain vuoteen 2020 saakka eli olettaen, että maakuntauudistus toteutuu vuoden 2021 alussa. Liiton varallisuus on otettu taloussuunnitelmassa huomioon siten, että liitolta ei siirry uudelle maakunnalle rahoitusvarallisuutta. Varallisuuden palautus kunnille tullaan toteuttamaan perimällä kunnilta toimintamenoja pienempiä maksuosuuksia vuosien 2019 2020 aikana. Suunnitelmaa tarkistetaan, kun maakuntauudistuksen aikataulu tarkentuu ja joka tapauksessa viimeistään vuoden 2020 talousarviota laadittaessa. TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021* TOIMINTATULOT 4 505 820 3 422 000 3 619 500 3 626 000 Josta jäsenkuntien maksuosuudet 3 366 000 3 066 000 3 366 000 3 366 000 TOIMINTAMENOT -4 987 257-4 052 000-3 982 500-3 800 000 TOIMINTAKATE -481 437-630 000-363 000-174 000 Rahoitustulot ja -menot 24 372 30 000 20 000 5 000 VUOSIKATE -457 065-600 000-343 000-169 000 TILIKAUDEN TULOS -468 028-600 000-343 000-164 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -164 167-600 000-343 000-169 000 * Maakuntauudistus 1.1.2021 alkaen 19
Rahoitus- ja investointiosa Keski-Suomen liitolla ei ole lainoja eikä suunnitelmakaudelle ole investointihankkeita. Osa toimintavuoden alun rahavaroista on maakuntauudistuksen rahoitusta, jota voi käyttää ainoastaan uudistuksen toiminnan rahoittamiseen. Kun uudistuksen rahoitus käytetään tai palautetaan valtiolle, tulee liiton maksuvalmius olemaan negatiivinen. Rahavarojen negatiivinen muutos ja vaikutus maksuvalmiuteen tullaan hoitamaan liiton sijoitusta purkamalla ja taseeseen syntyvät alijäämät tullaan kattamaan omaa pääomaa alentamalla viimeistään tilinpäätöksessä 2020. RAHOITUS- JA INVESTOINTIOSA TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021* Toiminnan rahavirta Vuosikate -457 065-600 000-343 000-169 000 Investointien rahavirta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 366 977 Toiminnan ja investointien rahavirta -90 088 Rahoituksen rahavirta 1 143 723 Oman pääoman muutokset -500 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 643 723 Vaikutus maksuvalmiuteen 1 053 635-600 000-343 000-169 000 * Maakuntauudistus 1.1.2021 alkaen 20
Jäsenkuntien maksuosuudet 2019 Kunta Kunnallisvero Jäsenkuntien maksuosuudet lasketaan perussopimuksen 24 :n määrittelyn mukaisesti edellisenä kalenterivuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa jäsenkunnittain kertyneiden ansio- ja yhteisöverojen suhteessa. Yhteisöveroosuus Verotulot yhteensä* Maksuosuus, euroa Muutos 2018-2019 2 019 2 018 euroa % Hankasalmi 12 744 014 792 355 13 536 368 51 220 47 765 3 455 6,75 % Joutsa 11 870 027 1 379 877 13 249 904 50 136 46 127 4 009 8,00 % Jyväskylä 431 004 651 25 477 564 456 482 215 1 727 282 1 557 098 170 184 9,85 % Jämsä 69 258 021 8 347 060 77 605 081 293 650 274 591 19 059 6,49 % Kannonkoski 3 080 959 519 341 3 600 300 13 623 13 008 615 4,52 % Karstula 9 400 211 1 258 655 10 658 866 40 332 37 724 2 608 6,47 % Keuruu 28 117 533 2 369 661 30 487 195 115 360 106 775 8 585 7,44 % Kinnula 3 687 188 528 315 4 215 503 15 951 15 075 876 5,49 % Kivijärvi 2 420 938 567 842 2 988 780 11 309 10 680 629 5,56 % Konnevesi 7 083 987 746 625 7 830 612 29 630 26 980 2 650 8,94 % Kuhmoinen 5 671 964 923 447 6 595 411 24 956 23 158 1 798 7,21 % Kyyjärvi 3 306 906 520 036 3 826 942 14 481 13 058 1 423 9,83 % Laukaa 58 624 174 2 444 178 61 068 352 231 076 210 782 20 294 8,78 % Luhanka 1 630 207 265 754 1 895 961 7 174 6 589 585 8,16 % Multia 3 902 030 991 367 4 893 397 18 516 17 382 1 134 6,13 % Muurame 33 801 717 2 149 614 35 951 332 136 036 121 010 15 026 11,05 % Petäjävesi 10 693 648 1 017 964 11 711 612 44 316 40 546 3 770 8,51 % Pihtipudas 9 446 703 1 494 298 10 941 001 41 400 38 440 2 960 7,15 % Saarijärvi 24 904 015 2 013 637 26 917 652 101 854 96 150 5 704 5,60 % Toivakka 6 698 106 509 847 7 207 953 27 274 24 078 3 196 11,72 % Uurainen 9 315 297 549 372 9 864 669 37 327 33 901 3 426 9,18 % Viitasaari 16 409 518 2 147 860 18 557 378 70 219 65 674 4 545 6,47 % Äänekoski 60 969 495 8 502 718 69 472 214 262 876 239 409 23 467 8,93 % Keski-Suomi 824 041 308 65 517 390 889 558 698 3 366 000 3 066 000 KA 7,80 % * Vuoden 2017 verotiedot 1.10.2018 mukaan *Lopulliset verotiedot saatavilla marraskuussa. 21